Erilainen vai erikoinen Tampere, Etsivän nuorisotyön päivät 22.1.2014 Juha Lah<nen Sininen Kolmio Oy juha.lah<nen@sininenkolmio.fi
Luennon tavoite Lapsi ihmettelee, nuori halveksii, aikuinen tietää. Vanhana ymmärtää, että lapsi oli oikeassa
Oppimisvaikeuksien ilmeneminen Tunnistatko itsesi seuraavasta? Lukeminen on hidasta. Vieraat kielet ovat vaikeita. Teks<ä ei synny. Matema<ikka tai jotkut sen osa- alueet ovat vaikeita. KeskiJyminen herpaantuu ärsykkeistä. Ääneen lukeminen on epämiellyjävää. Kirjoitusvirheitä on paljon. Rivit hyppivät paperilla. On vaikeaa muistaa kumpi on oikea, kumpi vasen. Asioihin on vaikeaa keskijyä pitkäjänteises<. Asioiden hahmojaminen on vaikeaa. Aikatauluissa pysyminen on vaikeaa. Ulkoa opejelu on erityisen vaikeaa. Esineet katoavat jatkuvas<. Koet opiskelun muutenkin vaikeaksi, yrityksistä huolimaja.
Esimerkki: Silmäilevä lukeminen Cambridgen yilopitson tuk<musken muakan ei, ole väilä msisä jäjretsyksessä sanan kijraimet ovat, ainoa täkreä aisa on, ejä esnimmäinen ja viimienen kijrain ovat oikelila piakiolla. Loput voiavt olla missä jäjretsyskessä tahasna ja imhinen voi sitli lukea tesk<n ongemlija, koksa aiovot eiävät lue jokaitsa kijraitsa eriskeen, vain sanan kokoniasuuetna.
Visio Unelma Johtajuus Toivo, energia, Innostus, ilo Tunnustus, Arvostus, Kuuluminen Turva pelot Uupumus, Epätoivo, Kärsimys Himanen, Pekka. 2007. Suomalainen unelma. Innovaatioraportti
YLIPALVELUALUE KOULUN TUKIPALVELUJÄRJESTELMÄ YLIPALVELUALUE ALIPALVELUALUE OPISKELIJAN TUEN TARVE ALIPALVELUALUE Juha Lah<nen
Sirkuksessa töissä? Sirkus Olipa norsuja sirkuksessa <ikereitä ja koiria. Siellä me saa<in poppareita ja hajaroita nau<uin. SiJen tuli <rehtööri ja eläimet riviin komensi. SiJen eläimet kumarsivat ja ovesta ulos he marssivat. SiJen tuli jonglöörit joilla oli henkselit. Voimamies oli seuraavana ja voimiansa näyjeli. Taikuri jäniksen hatusta vetäisi ja korutempun tekaisi. SiJen sirkus kumarsi ja yleisö vain hurrasi. Emmaliina ja Noora 5a, Oulu
Minkä roolin valitsisit sirkuksessa? Miksi? Sirkus<rehtöörin LeijonankesyJäjän Akrobaa<n Nuorallakävelijän Taikurin Voimamiehen Trapetsitaiteilija Notkea nainen Klovni MusikanU Hevosakrobaa<n Koirien koulujajan Norsunajajan Jonglööri Tasaspainopallon päällä kävelijä
23.1.2014 10
Kaikki tietomme on peräisin siitä mitä koemme Leonardo da Vinci
23.1.2014 www.pirkanmaanennakoin<palvelu.fi 13
Itseohjautuvuuden harha? Missä vaiheessa esim. nuori mies kykenee huoleh<maan nukkumaanmenostaan Aikuisuuden merkkejä: - Kyky sietää epämukavia <lanteita - Kyky siirtää mielihyvää - Kyky ymmärtää oman ko<pesän rajat (sov. Keijo Tahkokallio)
Vanha, muja kiintoisa tutkimustulos vuodelta 2002 Siirtymävaihe perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen; ammatilliseen koulutukseen suuntautuneet (Numminen ym. 2002) Ammatilliset opinnot juuri aloittaneista opiskelijoista on omalla alallaan 15 % on epävarma ammatistaan/alastaan 30 % ei ole omalla alallaan 55 % Ammatillisen suuntautumisen ohjausta tarvitaan siis vielä ammatillisessa koulutuksessakin Edellisen yhteys opintojen keskeyttämiseen tai motivaation vähäisyyteen
Pystyvyyden tunne (Albert Bandura) Yksilön selviytymiseensä liijyvää odotusta Bandura nimiu pystyvyydeksi. Pystyvyyden tunne merkitsee yksilön uskoa kykyynsä vaikujaa elämänsä tärkeisiin tapahtumiin ja se mo<voi kaikkea oppimista. Pystyvyyden on osoiteju perustuvan neljään eri informaa<oon: 1. Tieto omista aiemmista suorituksista (kokemus) 2. Sijaiskokemuksista (muiden havainnoin<) 3. Muiden ihmisten vakuujeluun (palaute) 4. Omien tunnereak<oiden tulkintaan (pääjely)
Mitä me ymmärrämme ohjauksella? Aikaa? Huomiota? Kunnioitusta? Rinnallakulkemista? Paapomista
Juhan sixpack, eli kuusi aata ohjaukselliseen työhön A aikaa A arvostusta A aikuisuuja A anteeksiantoa A aitouja A - antabusta
Epäonnistumisansasta onnistumiskehälle Juha Lah<nen (2002, soveltaen Nurmi 1992, Piri 1997)
Epäonnistumisen ennakoin< Toiminta INTERVENTIO Itsetunnon lasku Epäonnistuminen Toiminta Onnistuminen Onnistumisen ennakoin< Itsetunnon nousu
Tarvitsemme kohtaamisen kuljuuria Ihmisten, asioiden, onnistumisten ja ongelmien kohtaamista ja yhteisten asioiden ratkaisemista ihmisiä osallistamalla.
Oppimiseen liijyvät tarpeet Jones & Jones (2007)
Tarve ymmärtää oppimistavoijeet ja pitää niitä hyödyllisinä ja arvokkaina Tarve ymmärtää oppimisprosessia Tarve olla ak<ivises< mukana oppimisprosessissa Tarve suhteujaa oppimisaines omaan elämään Tarve ojaa vastuu omasta oppimisesta liijämällä oppiaines omiin harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin Tarve kokea onnistumisia Tarve saada realis<sta ja välitöntä palauteja Tarve saada palkkiota saavutuksistaan Tarve saada aikuisilta innostava oppimismalli Turvallisen, organisoidun oppimisympäristön tarve Tarve sulatella opijua asiaa Tarve ylläpitää myönteisiä suhteita muihin oppilaisiin Tarve saada omaa <eto- taitotasoa ja oppimistyyliä vastaavaa opetusta (Jones & Jones: Comprehensive Classroom management, 2007)
Toinen ihminen oppimisympäristönä? Oppimisympäristö on paikka, <la, yhteisö tai toimintakäytäntö, joka edistää oppimista.
Tärkein arvo on ihmisarvo. Jokainen kelpaa, ketään ei korvata toisella
Itse<etoisuus Itse<etoisuuJa voidaan lisätä tekemällä kysymyksiä ihmisestä ja hänen toiminnastaan. Kysymysten tulisi olla niin avoimia, ejä ihmisellä on mahdollisuus itse oivaltaa asioita omasta itsestään.
Poten<aali ja epäonnistumisen pelko Tarkoituksena on saada ihmisen poten<aali mahdollisimman kokonaisvaltaises< käyjöön Ihmiset käyjävät vain n. 40 % todellisesta poten<aalistaan Suurin yksijäinen tekijä, joka estää ihmistä käyjämästä kaikkia kykyjään, on epäonnistumisen pelko.
Toinen ihminen oppimisympäristönä? Oppimisympäristö on paikka, <la, yhteisö tai toimintakäytäntö, joka edistää oppimista.