S-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011

Samankaltaiset tiedostot
S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

MHz. Laske. = 1,5 j1,38

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

RATKAISUT: 8. Momentti ja tasapaino

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

Kahdeksansolmuinen levyelementti

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Kannattaa opetella parametrimuuttujan käyttö muidenkin suureiden vaihtelemiseen.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Kahdeksansolmuinen levyelementti

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

järjestelmät Luento 8

12. laskuharjoituskierros, vko 16, ratkaisut

Laplace-muunnos: määritelmä

Äänen nopeus pitkässä tangossa

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

Kompleksianalyysi, viikko 4

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

järjestelmät Jatkuva-aikaiset järjestelmät muunnostason ratkaisu Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

(s 2 + 9)(s 2 + 2s + 5) ] + s + 1. s 2 + 2s + 5. Tästä saadaan tehtävälle ratkaisu käänteismuuntamalla takaisin aikatasoon:

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Sinin muotoinen signaali

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Numeeriset menetelmät

DEE Sähkötekniikan perusteet

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

Transkriptio:

S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω = 3000 rad/ = 500 Ω. 2. L i Kuvan mukainen piiri on jatkuvuutilaa ennen hetkeä t = 0, jolloin kytkin avataan. Lake virta i(t) kytkimen avaamien jälkeen. = 2V = 4 Ω L = mh = 200µF. k 3. Lake yöttöpiteimpedani Z in, kun ] j5 j0 y = ms. j5 j5 = 5µF L = 00 Ω ω = 000 rad/. Z in y L 4. U a Z 0, l Z 0, l 2 Lake jännite U a ketjumatriiin K avulla. Johdot ovat häviöttömiä. ] co(βl) jz K = 0 in(βl) jy 0 in(βl) co(βl) Z 0 = 50 Ω l = λ 8 l 2 = λ 4 = 20 Ω = 3/0 V. 5. Z g I Z 0, Z L Lake virta I käyttäen apuna Smithin karttaa. = /0 V v = 3 0 8 m/ Z L = 00 + j30] Ω Z 0 = 00 Ω = 09mm Z g = 50 Ω f = GHz. Kirjoita nimei ja opikelijanumeroi Smithin karttaan ja palauta e oana vatautai! Tutkintoääntö antaa mahdolliuuden järjetää liäharjoituta niille opikelijoille, jotka ovat aaneet kolmeti hylätyn arvoanan välikokeita tai tentitä. Tämä tarkoittaa itä, että aatuaan kolme nollaa, opikelijan on palautettava lakettuna 20 aitentin määräämää liätehtävää ennen euraavaan tenttiin tai välikokeeeen oallitumita. Välikokeet ja välikokeen uuinta tai uuintatilaiuudea tehty tentti laketaan yhdeki yritykeki. Ykittäinen välikoe laketaan puolikkaaki uoritukerraki. Länäolo koetilaiuudea laketaan yritykeki, amoin tenttiin ilmoittautuminen.

Laplace-muunnotaulukko Määritelmä. f(t) F() = L {f(t)} = f(t) Laplace-muunnoken ominaiuukia 2. A f (t) + A 2 f 2 (t) A F () + A 2 F 2 () 3. 4. t d dt f(t) d n dt n f(t) F() f(0) n F() 5. f(τ)dτ 0 F() 6. ( t) n f(t) d n d n F() 7. f(t a)ε(t a) e a F() 8. f(t + a) e a (F() 0 f(t)e t dt F() = L {f(t)} n n i f (i ) (0) i= a 0 e t f(t)dt) 9. e at f(t) F( + a) 0. f(at) ( ) a F a. jakollinen funktio f(t) = f(t + T) F () e T, F () = yhden jakon muunno. 2. f (t) f 2 (t) = t 0 f (τ)f 2 (t τ)dτ F ()F 2 () 3. f(0 + ) = lim F() 4. f( ) = lim 0 F(), jo loppuarvo on olemaa f(t) Muunnopareja 5. δ(t) F() = L {f(t)} 6. aε(t) a 7. t 2 8. t n n! n+ 9. e at + a 20. e at e bt b a ( + a)( + b) ω 2. in(ωt) 2 + ω 2 22. co(ωt) 2 + ω 2 a 23. inh(at) 2 a 2 24. coh(at) 2 a 2 25. e at ω in(ωt) ( + a) 2 + ω 2 26. e at co(ωt) + a ( + a) 2 + ω 2 27. 28. e at t n n! t 2ω in(ωt) 29. ε(t) ε(t π/ω)] in(ωt) ( + a) n+ ( 2 + ω 2 ) ( 2 + e π/ω) ω 2 + ω 2

. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω = 3000 rad/ = 500 Ω. Käitellään enin virtalähteen taavirtakomponentti: J D U D J D = A atkaitaan euraavaki vaihtojännitekomponentti: U D = J D = 500V P D = U D J D = 500W J A U A J A = ĵ 2 /0 U A = J A jω + jω = ĵ 2 + jω = 55,9/08,4 V P A = U A 2 = 6,25W Kokonaiteho aadaan lakemalla taa- ja vaihtovirtatehot yhteen. P = P D + P A = 506,25W Kokonaijännite ajan funktiona aadaan muuttamalla ooitin ajan funktioki ja liäämällä iihen D-jännite: )] u(t) = 500 + 79,in (3000t + 08,4 80 π V

.2 L i Kuvan mukainen piiri on jatkuvuutilaa ennen hetkeä t = 0, jolloin kytkin avataan. Lake virta i(t) kytkimen avaamien jälkeen. = 2V = 4 Ω L = mh = 200µF. k Alkuarvojen lakeminen: I L0 U 0 I L0 = U 0 = 2 Laplace-muunnettu piiri, kun t 0: I() LI L0 U 0 L I() = + LI L0 U0 + L + + Sijoitetaan alkuarvolähteiden arvot ja lukuarvot: I() = 2 + L + L Käänteimuunno: = 2 = LI L0 + (2 U 0 ) 2 L + + 2 + 4000 + 5 0 6 = 2 = I L0 + L (2 U 0) 2 + L + L ] + 2000 ( + 2000) 2 + 0 6 + 2 000 ( + 2000) 2 + 0 6 i(t) = 2 e 2000t co(000t) 2in(000t)] A, kun t 0.

.3 Lake yöttöpiteimpedani Z in, kun ] j5 j0 y = ms. j5 j5 = 5µF L = 00 Ω ω = 000 rad/. Z in y L Kakiportti korvataan y-parametrien yleiellä ijaikytkennällä. Oikouluta huolimatta ykinkertaiempaa ijaikytkentää ei voi käyttää, koka y-matriii ei ole ymmetrinen, ja piiri ei ii täytä reiprookkiuuehtoa. Piiriin pitää liätä virtaheräte, jonka jälkeen jännitteen U voi ratkaita olmumenetelmällä. Ohjatut lähteet on iirrettävä matriiiyhtälöä toielle puolelle. I y y 2 U 2 y 2 U y 22 L ] ] y + jω jω U I y = 2 U 2 jω y 22 + jω + G L U 2 y 2 U ] ] ] y + jω y 2 jω U I = y 2 jω y 22 + jω + G L 0 U 2 ] Z in = U = I = y 22 + jω + G L (y + jω)(y 22 + jω + G L ) (y 2 jω)(y 2 jω) = 0 + j0 j20(0 + j0) + 0 03 = j 000 20 = j50ω

.4 U a Z 0, l Z 0, l 2 Lake jännite U a ketjumatriiin K avulla. Johdot ovat häviöttömiä. ] co(βl) jz K = 0 in(βl) jy 0 in(βl) co(βl) Z 0 = 50 Ω l = λ 8 l 2 = λ 4 = 20 Ω = 3/0 V. Neljänneaallon pituinen avoin johto näyttää toieta päätään oikoululta. U a Z 0,l atkaitaan enimmäien johdon alkupäätä näkyvä impedani ketjumatriiin avulla: Ua I a ] = co β j Z 0 inβ jz 0 inβ co β ] Ub I b ] U b = 0 β = 2π λ λ 8 = π 4 U a I a = jz 0 in β I b co β I b = jz 0 jz 0 U a U a = jz 0 + jz 0 = 2,785/2,8 V

.5 Z g I Z 0, Z L Lake virta I käyttäen apuna Smithin karttaa. = /0 V v = 3 0 8 m/ Z L = 00 + j30] Ω Z 0 = 00 Ω = 09mm Z g = 50 Ω f = GHz. Aallonpituu iirtojohdolla λ = v f = 0,3m Normalioidaan kuorma iirtojohdon impedanilla Z 0 z L = Z L Z 0 = + j0,3 L, Siirrytään generaattoria kohti matka = 09mm = 0,363λ, jolloin tullaan piteeeen z in = 0,75 + j0 in Puretaan normaliointi, jolloin aadaan johdon alkupäätä näkyväki impedaniki Z in = z in Z 0 = 75 Ω Korvataan kuormaimpedani ja iirtojohto vataavalla impedanilla ja laketaan virta I Z g Z in I = V = Z g + Z in 50 + 75 Ω = 25 A = 8/0 ma

7 3 0.0 0.0 80 9 8 9 8 70-70 0.04 7 > WAVLNGTHS TOWAD GNATO > < WAVLNGTHS TOWAD LOAD < 7 6 60-60 6 0.04 0.05 5 5 0.05 50 INDUTIV ATAN OMPONNT (+jx/zo), O APAITIV SUSPTAN (+jb/yo) APAITIV ATAN OMPONNT (-jx/zo), O INDUTIV SUSPTAN (-jb/yo) -50 4 0.06 40-40 0.06 4 SISTAN OMPONNT (/Zo), O ONDUTAN OMPONNT (G/Yo) 3 0.07 0.07 3-30 30 2 0.08 0.08 2 20-20 0.09 0.09 0-0 in 9 00 2 8.0.0.0 90 3 7.2.2.4.6.8 2.0 3.0 4.0 5.0 0 20 50.2 4 6 80 L.0.0.0.4.4 5 5 70.6.6.8.8 60 2.0.0 3.0-70 6 4 6-60 7 3 2.0 3 7 50-50 8 2 8 2 40 3.0-40 9 9 4.0 4.0 30 5.0 5.0-30 9 20 0 0 20 50 50 20-20 8 ANGL OF FLTION OFFIINT IN DGS 9 2 2 3 7 4 6 5 5 6 4 7 3 8-90 4-00 -80 5 9 8 2 6 4 5 FL. OFF, or I ADIALLY SALD PAAMTS FL. OFF, P 0.05 0.0 0..2.4.6.8 2 2.5 3 4 5 0 20 4000 0 2 3 4 5 6 8 0 5 20 30 40 NT SW dbs