MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2018
2 Sisällys Johdanto... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Seudulliset ja väestölliset lähtökohdat... 4 1.2 Taloudelliset lähtökohdat... 6 1.3 Kaavoitustilanne ja kunnan maanomistus... 7 1.3.1 Osayleiskaavat... 8 1.3.2 Asemakaavat... 9 2 KONTIOLAHDEN KUNNAN TAVOITTEET...12 2.1 Kuntastrategian mukaiset tavoitteet...12 2.2 Maapolitiikan tavoitteet...13 2.3 Kaavoituksen tavoitteet...13 3 MAAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN KONTIOLAHDELLA...14 3.1 Raakamaan hankinta...14 3.2 Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset...17 3.3 Kehittämiskorvaus...17 3.4 Kaavoitettujen alueiden hankinta...18 3.5 Kunnan maaomaisuuden hallinta...18 3.6 Maan luovutuksen periaatteet...19 3.7 Asemakaavojen toteutumisen edistäminen...20 3.8 Rakennuskiellot...21 3.9 Hajarakentamisen ohjaaminen...21 3.10 Rantarakentamisen ohjaaminen...24 3.10.1 Kaavoitetut alueet...24 3.10.2 Kaavoittamattomat alueet...25 3.10.3 Käyttötarkoituksen muutokset...26 4 VIESTINTÄ...27 5 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA JA MAAPOLIITTINEN KATSAUS...27
3 Johdanto Maapolitiikalla tarkoitetaan kunnan toimintoja, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan ja luovuttamiseen, näihin liittyviin sopimuksiin, maa-alueiden hallintaan ja asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Hyvin toteutetulla maapolitiikalla voidaan edistää kunnan kehittymistä: mm. mahdollistaa monipuolinen tonttitarjonta, houkutella yrityksiä kuntaan ja tehdä kaikille kuntalaisille parempaa elinympäristöä. Maapolitiikkaa tehdään nykyisiä ja tulevia kuntalaisia varten ja kunnan elinvoiman ylläpitämiseksi. Kunnalla on mahdollisuus toteuttaa maapoliittisia tavoitteitaan erilaisin keinoin. Maapoliittisessa ohjelmassa kunnanvaltuusto määrittelee Kontiolahden kunnan maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet sekä maapolitiikan toteuttamisen välineet. Maapoliittinen ohjelma antaa tietoa Kontiolahden kunnan harjoittamista maapoliittisista käytänteistä niin maanomistajille, rakentajille kuin tontin hakijoillekin. Maapoliittisella ohjelmalla varmistetaan maankäyttöpolitiikan johdonmukainen hoitaminen kunnassa. Koska maapolitiikalla on tärkeä rooli kunnan toimintojen ja elinvoimaisuuden varmistamisessa, on tärkeää kirjoittaa auki kunnan toimintatavat maapolitiikan hoidossa. Näin kunnan maapolitiikka on ennustettavaa ja takaa myös maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Hyvin hoidetulla maapolitiikalla on myös positiivinen vaikutus kuntatalouteen. Kontiolahden kunnan edellinen maapoliittinen ohjelma on vuodelta 2007. Jatkossa maapoliittinen ohjelma tullaan tarkastamaan valtuustokausittain. Raakamaareserviä ja toteutuneita maakauppoja tullaan seuraamaan vuosittain maapoliittisessa katsauksessa. Kuntaan on hyväksytty vuonna 2018 uusi strategia, jossa Kontiolahden tavoitteeksi on asetettu olla kehittyvin asumisen ja elämisen ympäristö. Uudella maapoliittisella ohjelmalla halutaan tukea kunnan strategian toteuttamista. Lisäksi syksyllä 2017 on aloitettu strategisen yleiskaavan laatiminen. Strategisella yleiskaavalla kunta osoittaa kunnan tulevaisuuden tahtotilan ja se toimii kuntastrategiaa havainnollistavana työvälineenä. Sen tarkoituksena on luoda pohjaa ja perusteita mm. yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Yhdessä kuntastrategia, maapoliittinen ohjelma ja strateginen yleiskaava varmistavat kunnan strategisen suunnittelun onnistumisen.
4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Seudulliset ja väestölliset lähtökohdat Kontiolahden kunta sijaitsee aivan Joensuun kaupungin rajanaapurina. Muita rajanaapureita ovat Liperi, Polvijärvi, Juuka ja Lieksa. Sijainti maakuntakeskuksen naapurina tekee Kontiolahdesta merkittävän pendelöijäkunnan. Joensuussa työssäkäyvät perheelliset hakeutuvat omakotiasumismahdollisuuksien perässä Kontiolahdelle. Kunta onkin jo pitkään profiloitunut omakotiasumisen alueeksi. Kuva 1. Kontiolahden sijainti ja naapurikunnat Kiinnostus Joensuun läheisyydessä asumiseen näkyy myös Kontiolahden yhdyskuntarakenteessa. Kirkonkylä sijaitsee noin 20 km:n etäisyydellä Joensuun keskustasta, mutta Joensuun rajalla oleviin Lehmoon, Onttolaan ja Kulhoon kohdistuu suurin rakentamispaine. Lehmon taajamassa on jo enemmän asukkaita kuin kirkonkylällä. Monikeskuksinen yhdyskuntarakenne aiheuttaa kunnan kehittämiselle ja maapolitiikan hoidolle omat haasteensa.
5 Kuva 2. Kontiolahden väestön sijoittuminen v. 2016. Ruutukoko 250 m X 250 m. Lähde: Kontiolahden palvelutarveselvityksen päivitys 2017. Kontiolahden kunnan väkiluku on kasvanut melko tasaisesti ollen parhaina vuosina yli kaksikin prosenttia. Väestö painottuu selkeästi taajama-alueille Lehmoon ja kirkonkylälle. Vuonna 2016 väkiluku pieneni ensimmäistä kertaa yli kahteenkymmeneen vuoteen.
6 Taulukko 1. Kontiolahden väkiluvun kehitys Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 väkiluku 13 490 13 677 13 722 14 000 14 245 14 422 14 681 14 827 14 806 väkiluvun muutos muutos% 164 187 45 278 245 177 259 146-21 1,23 1,39 0,33 2,03 1,75 1,24 1,8 0,99-0,14 1.2 Taloudelliset lähtökohdat Kunnalla on ollut vuosittain 500 000 euroa varattuna maahankintoihin. Maaomaisuuden tuottotavoite on ollut 520 000 euroa. Tarvittaessa maakauppoja varten on myönnetty lisämäärärahaa. 2000000 1858780 1500000 1000000 500000 0 700500 523921 60000 53000 Maanhankintamenot 792041 1282972 539756 302544 320385 Maanmyyntitulot 2013 2014 2015 2016 2017 Maanmyyntitulot Maanhankintamenot Kuvio 1. Maanmyyntitulot ja maanhankintamenot vuosina 2013-2017. Vuonna 2014 kunta osti etuosto-oikeudella lakkautetun Kontiorannan varuskunnan alueen, mikä näkyy yksittäisenä piikkinä maanhankintamenoissa. Vuonna 2014 käynnistettiin vuokratonttien myyntikampanja, jossa vuokratontin omaksi lunastavat saivat alennusta tontin hinnasta. Kaikkien halukkaiden tonttinsa lunastavien kauppoja ei ehditty tehdä vuoden 2014 aikana, joten osa näistä kaupoista näkyy vielä vuoden 2015 maanmyyntituloissa. Muilta osin kunnan maanmyyntitulot ovat vähentyneet 2015-2017 siksi, että tonttikysyntä ja rakentaminen vähenivät yleisestä taloustilanteesta johtuen ja aiemmasta linjasta poiketen kunta alkoi luovuttaa myös Lehmon alueen tontteja vuokraamalla. Vuokrauksen tullessa mahdolliseksi harva halusi enää ostaa tontin omakseen.
7 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 392221 331562 269961 287587 299597 2013 2014 2015 2016 2017 Tontinvuokratulot Kuvio 2. Tontinvuokratulot vuosina 2013-2017 1.3 Kaavoitustilanne ja kunnan maanomistus Kontiolahdella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan neljä vaihekaavaa. Maakuntakaavaa ollaan uudistamassa siten, että koko kaava tulee yksiin kansiin. Lisäksi Kontiolahti on mukana Joensuun seudun yleiskaavassa 2020. Nämä kaavat ohjaavat kunnan omaa kaavoitusta. Kunnanhallitus käynnisti 18.9.2017 strategisen yleiskaavan laatimisen koko kunnan alueelle. Strategisella yleiskaavalla määritellään maankäytön kehityssuunnat ja painopistealueet. Sillä on tarkoitus luoda pohjaa ja perusteita mm. yksityiskohtaisemmalle yleiskaavoitukselle ja asemakaavoitukselle sekä kunnan maaseutualueen kehittämiselle. Strateginen yleiskaava osoittaa myös pääasialliset maanhankinnan suunnat. Kontiolahden kunnan voimassa olevat osayleiskaavat on osoitettu kuvassa 3 ja asemakaavoitetut alueet kuvassa 4. Kontiolahden kunnan omistamat maa-alueet sijaitsevat melko hajanaisesti kunnan alueella (kuva 4). Suurimmat yhtenäiset alueet ovat kuitenkin taajamien yhteydessä kirkonkylällä ja Lehmossa.
8 1.3.1 Osayleiskaavat Kuva 3. Kontiolahden osayleiskaavatilanne.
9 1.3.2 Asemakaavat Kunnan asemakaavoitettujen alueiden (asemakaavat ja ranta-asemakaavat) pinta-ala on yhteensä 20,24 km². Haja-asutusalueen pinta-ala on 779,48 km². Kunnan maa-alasta on siten asemakaavoitettu 2,60 %. Kuva 4. Kunnan omistamat maa-alueet ja asemakaavoitetut alueet 2018.
Kuva 5. Kunnan omistamat maa-alueet ja asemakaavoitetut alueet kirkonkylän, Uuron ja Kontioniemen alueilla. 10
Kuva 6. Kunnan omistamat maa-alueet ja asemakaavoitetut alueet Lehmon alueella. 11
12 2 KONTIOLAHDEN KUNNAN TAVOITTEET 2.1 Kuntastrategian mukaiset tavoitteet Kontiolahden uusi kuntastrategia Luonnostaan loistava. Kontiolahti kasvua ja asennetta hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 12.2.2018. Kuntastrategia toimii myös kunnan maapoliittisen tavoitteenasettelun lähtökohtana. Kuntastrategian asettamia tavoitteita ovat: positiivinen kasvu, jolloin kunnan asukas- ja työpaikkamäärä, verotulot sekä kuntalaisten hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyvät. olla innostavin kasvun ja oppimisen ympäristö: pidämme huolta ja olemme ylpeitä asukkaistamme. Meillä on Itä-Suomen kunnista eniten lapsia suhteessa väestöön ja kunnassamme on poikkeuksellisen kattava alakouluverkko. Meillä on kehittämisestä ja kokeiluista innostunut henkilöstö. Kaikenikäiset asukkaat ovat mukana toiminnan suunnittelussa. Hyödynnämme digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti palveluissa, opetuksessa ja kasvatuksessa. olla kehittyvin asumisen ja elämisen ympäristö: asu siellä, missä olet onnellinen. Meillä voi valita asumisen keskuskaupungin lähellä, aktiivisissa kylissä ja vesistöjen läheisyydessä. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä. Meillä on Itä-Suomen nuorimmat, terveimmät ja koulutetuimmat asukkaat. Kunnassamme on ainutlaatuiset liikuntamahdollisuudet, jotka ovat muodostuneet kunnan, virkeiden seurojen ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Olemme kaikenikäisille turvallinen, hyvät ja monipuoliset lähipalvelut tarjoava yhteisö. Edistämme asukkaiden hyvinvointia kumppanuuksilla järjestöjen ja eri toimijoiden kanssa. olla rohkein työnteon ja yrittämisen ympäristö: meillä kunnassa on vahva tahto palvella yrityksiä ja luoda parhaat olosuhteet yrittämiseen ja työntekoon. Vahvuutenamme on korkea työllisyysaste, jota tukee yritteliäisyys ja vahva seudullinen yhteistyö. Laadimme yhdessä kuntalaisten ja yrittäjien kanssa strategisen yleiskaavan, joka osoittaa tulevaisuuden kasvusuunnat aikatauluineen. Rakennamme tarvittaessa toimitiloja kasvavien yritysten tarpeisiin.
13 2.2 Maapolitiikan tavoitteet Hallittu asukasmäärän kasvu ja riittävä tonttitarjonta 4-6 vuoden raakamaareservi Monipuolisia asuin- ja yritystontteja tarjolla jatkuvasti kohtuulliseen hintaan Palvelutarjonnan kehittäminen Turvallinen ja viihtyisä ympäristö Puhtaan luonnon säilyttäminen Monipuoliset ja esteettömät asuinmahdollisuudet Uusiutuvan energian hyödyntäminen Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen Toimiva infrastruktuuri Houkutteleva yritysympäristö Nopea reagointi- ja päätöksentekokyky Tarjolla hyviä yritystontteja ja toimitiloja hyviltä paikoilta Yritysneuvonnan tarjoaminen Matkailun kehittäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamien tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Autoilutarpeen väheneminen, toimiva joukkoliikenne Lehmon, kirkonkylän, Onttolan ja Kulhon taajamat Kuntatalouden tasapainottaminen Edellä mainitut tavoitteet toteutuessaan tuovat säästöjä, verotuloja ja uutta yritystoimintaa Maapolitiikka maksaa itse itsensä Kuntastrategian toteuttaminen 2.3 Kaavoituksen tavoitteet Kunnassa laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavoilla ohjataan kunnan alueiden käyttöä yleispiirteisesti. Yleiskaavat osoittavat kunnan oman tahdon tulevista kehityssuunnista ja sovittavat yhteen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n määrittämiä valtakunnallisia, maakunnallisia ja seutukunnallisia alueiden käytön tavoitteita kunnan omien tavoitteiden kanssa. Yleiskaava toimii puolestaan ohjaavana kaavana asemakaavoja laadittaessa. Asemakaava on detaljitason kaava, jolla määrätään mitä säilytetään, mitä ja mihin saa rakentaa ja millä tavalla. Kontiolahden kunnan yleiskaavoituksen (YK) ja asemakaavoituksen (AK) tavoitteita ovat:
14 uusien asemakaava-alueiden osoittaminen ja asemakaavoituksen ohjaaminen (YK) yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistämismahdollisuuksien selvittäminen (YK, AK) rakentamisen ohjaaminen kylä- ja haja-asutusalueilla (YK) maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistaminen (YK, AK) mahdollistaa alueelle tarvittavat palvelut ja yritystoimintaa (YK, AK) kehittää alueen liikennejärjestelmää tehokkaaksi ja turvalliseksi (YK, AK) luonnon- ja kulttuuriarvojen sekä muinaismuistojen säilyttäminen ja suojelu (YK, AK) pohja- ja pintavesien suojelu (YK, AK) virkistysalueiden ja reittien osoittaminen ja turvaaminen (YK, AK) Onnistunut kaavoitus = hyvä elinympäristö ja hyvinvoivat asukkaat 3 MAAPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN KONTIOLAH- DELLA Kontiolahden kunnan keskeisimmät maapoliittiset toimenpiteet liittyvät maanhankintaan ja -luovutukseen, näihin liittyviin sopimuksiin, maa-alueiden hallintaan ja asemakaavojen toteutumisen edistämiseen. Asemakaavoilla ohjataan kunnan alueella suunnitelmallista rakentamista. Kunta kaavoittaa ensisijaisesti vain omia maitaan Kontiolahden kunnan maapolitiikan keskeinen periaate on kaavoittaa ensisijaisesti vain kunnan omia maita. Jotta tähän voidaan päästä, tulisi kunnalla olla raakamaata eri tarpeisiin riittävä, noin 4-6 vuoden reservi. 3.1 Raakamaan hankinta Mitä on raakamaa? Raakamaa tarkoittaa sellaista asemakaavoittamatonta aluetta, jolla on tuleviin rakentamismahdollisuuksiin perustuvaa maa- ja metsätalousmaan ylittävää odotusarvoa. Raakamaan sijainti ja rakennettavuus vaikuttavat raakamaan arvoon. Puusto korvataan yleensä erikseen. Raakamaan hankinnassa huolehditaan maltillisesta hintatasosta. Miksi raakamaata hankitaan? Keskeinen osa kunnan maapolitiikkaa on hankkia raakamaata tulevan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin ennen asemakaavan laatimista. Raakamaan hankinta kunnan kasvusuunnilta auttaa kehittämään kunnan yhdyskuntarakennetta haluttuun suuntaan. Oman maan kaavoitus on kunnalle
15 helpompaa ja nopeampaa, kuin kaavoitussopimusten kautta tapahtuva kaavoittaminen. Hankkimalla kaavoitettava maa kunnalle voidaan maanomistajia kohdella tasapuolisemmin riippumatta tulevan kaavan sisällöstä. Kaavoittamalla omia maitaan kunta pystyy paremmin hallitsemaan yhdyskuntarakennettaan ja varmistamaan kaavojen oikean ajoituksen ja taloudellisen toteuttamisen. Mistä kunta hankkii raakamaata? Kontiolahden kunta hankkii maa-alueita pääosin vain sieltä, missä maankäytölliset paineet ja yhdyskuntakehittämisen intressit ovat erityisen suuret. Tällaisia alueita ovat mm. Lehmo, kirkonkylä, Onttola ja Kulho. Miten kunta hankkii raakamaan? Kontiolahden kunta voi käyttää raakamaan hankinnassa neljää eri keinoa: vapaaehtoista kauppaa, maanvaihtoa, etuosto-oikeutta ja lunastusta. Vapaa-ehtoinen kauppa Maanvaihto Kunnan maanhankintakeinot Etuosto Lunastus Vapaaehtoinen kauppa Kontiolahden kunta hankkii raakamaata ensisijaisesti vapaaehtoisella kaupalla. Raakamaa tulisi hankkia kunnan omistukseen hyvissä ajoin ennen asemakaavoitusta. Asemakaavoituksen tuoma maan arvonnousu korvaa tällöin osaltaan kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia, kuten kunnallistekniikan investoinnit ja julkiset palvelut. Kunnan maanhankinnassa käytetään vakiintunutta hintatasoa, jota tarkistetaan yleisen hintakehityksen mukaisesti. Kohteiden erityisominaisuudet ja käyttötarkoitus otetaan huomioon hinnoittelussa. Tarvittaessa raakamaan ostopäätöksen tueksi voidaan tehdä selvityksiä esimerkiksi maaperän pilaantumisesta, rakennettavuudesta, alueen puustosta ja rakennuskannasta sekä ympäristöarvoista. Kunta pyrkii aktiivisesti hankkimaan maata taajamien yhteydestä. Tämä edellyttää jatkuvaa yhteydenpitoa maanomistajien kanssa, tarjousten tekoa, neuvotteluja ja maastokäyntejä.
16 Maanvaihto Kunnan omistamia maa-alueita voidaan hyödyntää myös vaihtomaina raakamaan hankkimiseksi siten, että yksityisten maita vaihdetaan kaava-alueiden valmiisiin omakotitontteihin tai maa- ja metsätalousalueisiin. Väliraha määräytyy käyvän hinnan perusteella. Etuosto Etuostolaki antaa kunnalle mahdollisuuden mennä kiinteistökaupassa ostajan sijaan silloin, kun kaupan kohteena oleva alue tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen tai virkistys- ja suojelutarpeita varten. Kontiolahden kunta käyttää etuosto-oikeutta raakamaareservin täydentämiseksi ja virkistysalueiksi suunniteltujen alueiden hankintaan. Kontiolahden kunta voi käyttää etuosto-oikeutta maanhankinnassa, jos hinta on kohtuullinen ja etuosto edistää kohteena olevan alueen toteutumista. Etuosto-oikeus koskee vain yli 5000 m²:n suuruisia alueita. Siitä on tarkemmin säädetty etuostolaissa (608/77). Kaavoitusjohtaja seuraa kunnassa tapahtuneita kiinteistökauppoja etuostotilanteiden löytämiseksi. Päätöksen etuosto-oikeuden käytöstä tekee kunnanhallitus. Päätös on tehtävä ja siitä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Päätös on annettava viivytyksettä tiedoksi myös ostajalle ja myyjälle. Lunastus Raakamaan hankinnassa voidaan käyttää keinona myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lunastusta. Ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lunastuksella voidaan varmistaa keskeisten kasvualueiden oikea-aikainen rakentuminen. Lunastuskorvaus määritellään ulkopuolisista riippumattoman maanmittauslaitoksen pitämässä lunastustoimituksessa. Maanomistajalle maksettava korvaus vastaa aina kohteen täyttä arvoa. Kontiolahdella lunastusta voidaan käyttää raakamaan hankintaan, mikäli raakamaa on sijaintinsa vuoksi luokiteltavissa strategisesti tärkeäksi alueeksi ja se täyttää lain edellytykset, muilla maapoliittisilla keinoilla ei ole mahdollista saada aluetta kunnan omistukseen. Ennen lunastustoimituksen käynnistämistä on pidettävä vähintään kolme erillistä neuvottelua tai tehtävä kolme kirjallista ostotarjousta. Kontiolahden kunnan hallintosäännön mukaisesti kunnanhallitus päättää lunastuslupien hakemisesta ja lunastustoimitusten käynnistämisestä.
17 3.2 Asemakaavoitukseen liittyvät sopimukset MRL 91 b :n mukaisesti kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia. Maankäyttösopimuksella kunta ja maanomistaja sopivat alueen asemakaavoitukseen liittyvistä kysymyksistä, aikatauluista, kaavan toteuttamisesta ja siihen liittyvistä korvauksista. Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan tehdä osapuolia sitovaksi vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämän vuoksi ennen kaavan käynnistämistä allekirjoitetaan kaavoituksen käynnistämissopimus. Ensisijaisesti Kontiolahden kunta kaavoittaa vain omia maitaan, jolloin maankäyttöpolitiikka on parhaiten kunnan hallinnassa. Yksityisen omistamaa raakamaata voidaan kuitenkin harkitusti asemakaavoittaa, mikäli kunnan etu sitä vaatii. Asuntorakentamiseen yksityisen omistaman maan asemakaavoitus voi tulla kyseeseen vähäisissä kaavamuutoksissa, ensimmäisen asemakaavan laatimiseksi kunnan omistamiin alueisiin luontevasti liittyvillä pinta-alaltaan pienillä alueilla, kunnan kannalta tärkeissä hankkeissa ja osana laajempaa raakamaakauppaa. Maankäyttösopimus laaditaan aina, kun kaavoitushankkeesta aiheutuu kunnalle muita kuin kaavanlaatimiskustannuksia. Sopimusten lähtökohtana on varmistaa kyseessä olevan alueen rakentuminen suunnitellusti sekä se, että maanomistaja osallistuu yhdyskuntarakentamista aiheutuviin kustannuksiin saamansa hyödyn suhteessa. Kontiolahden kunnassa sopimuskorvauksena 1. asemakaavan laatimisen yhteydessä peritään vähintään 30 % syntyvästä arvonnoususta ja lisäksi tapauskohtaisesti harkiten yhdyskuntarakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Sopimuskorvauksena voidaan käyttää rahaa tai maa-alueiden luovutusta. Katualueet luovutetaan kunnalle korvauksetta. Sopimuskorvaus maksetaan tai korvauksena luovutettavat alueet luovutetaan kunnalle kolmen kuukauden kuluessa kaavan lainvoimaiseksi tulosta. Maankäyttösopimuksessa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös esim. yleisten alueiden luovuttamisesta kunnalle sekä muista mahdollisista ehdoista (esim. rakentamisaikataulut). Kontiolahden kunnan hallintosäännön mukaisesti kunnanhallitus päättää asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannusten perimisestä sekä rantayleiskaavan laatimiskustannusten perimisestä. Kunnanhallitus hyväksyy siten myös maankäyttösopimukset. 3.3 Kehittämiskorvaus Kehittämiskorvaus on maankäyttö- ja rakennuslain 91 c :n mukainen toimintatapa, jota käytetään, mikäli maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tällöin kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mu-
18 kaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista. Kehittämiskorvausta voidaan periä vain, jos kunta on todennetusti käynyt maanomistajan kanssa maankäyttösopimusneuvotteluja, mutta ne ovat epäonnistuneet. Vaihtoehtona on jättää sopimuksettomat alueet pois asemakaavasta, mutta tämä voi johtaa alueen kaavoittamisessa epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. MRL 91 c:n mukaan kehittämiskorvausta ei saa määrätä maanomistajalle, jonka omistamille alueille osoitetaan asemakaavassa rakennusoikeutta vain asuntorakentamiseen eikä rakennusoikeuden tai rakennusoikeuden lisäyksen määrä ylitä 500 kerrosneliömetriä. Kehittämiskorvauksena peritään enintään 60 % asemakaavan kullekin maanomistajalle tulevasta maanarvonnoususta. 3.4 Kaavoitettujen alueiden hankinta Ensimmäisen asemakaavan mukaiseen katualueeseen liittyy ns. ilmaisluovutusvelvollisuus. Sen mukaisesti kunnalla on oikeus saada asemakaavan mukaisia katualueita korvauksetta 20 % kunkin maanomistajan tietyllä asemakaava-alueella omistaman maan kokonaisalasta. Kunnan omistukseen siirtyvästä katualueesta kunta on velvollinen suorittamaan maanomistajalle korvausta siltä osin kuin luovutettavan alueen pinta-ala ylittää 20 % hänen kyseessä olevalla asemakaava-alueella omistamastaan maasta. Ilmaisluovutusvelvollisuudesta ja korvauksista on säädetty MRL 94 :ssä ja 104-105 :ssä. 3.5 Kunnan maaomaisuuden hallinta Vuokratontit Kontiolahden kunnalla on vuonna 2018 yhteensä noin 1083 vuokratonttia. Vanhimmat tontinvuokrasopimukset ovat 1960-luvulta. Sopimuksia uusittaessa vuokran suuruus tarkastetaan. Kontiolahden kunnassa käytetään teknisen lautakunnan vuosittain vahvistamaa tonttien (vuokraus)hintaa. Tällä hetkellä voimassa on alla olevan taulukon mukainen, ympäristölautakunnan 19.3.2014 66 ja 21.5.2014 125 vahvistama eri alueiden ja tonttityyppien mukaan määritelty tonttien hinta- ja vuokrataso.
19 Taulukko 2. Tonttien yksikköhinnat ja vuokrakertoimet kunnan eri alueilla tällä hetkellä. Alue Kaavamerkintä Yksikköhinta Vuosivuokrakerroin Lehmon kaavaalue Kirkonkylän ja Kontioniemen kaava-alueet AO 20 /m² 0,05 AP, AR, AK 25 /m² 0,05 AO 12,5 /m² 0,05 AP, AR 15 /m² 0,05 AK 20 /m² 0,05 Haja-asutusalue 3 /m² 0,05 Paihola 8 /m² 0,05 Onttola 12,5 /m² 0,05 Vuokralainen voi saada hallinta-aikansa suhteessa alennusta, mikäli hän haluaa ostaa vuokratontin omakseen. Vuokralaiselle annetaan sen hetkisestä tontin myyntihinnasta täysien kyseisen tontin hallintavuosiensa mukainen alennusprosentti, kuitenkin enintään 25 prosenttia. Yleiset alueet Pääsääntöisesti kunta ei myy eikä vuokraa yleisiä alueita. 3.6 Maan luovutuksen periaatteet Maan luovutuksessa käytetään myyntiä, vuokrausta tai vaihtoa. Myynti- ja vuokraushinnat vahvistaa tekninen lautakunta vuosittain. Tonttien luovutuspäätökset tekee hallintosäännön mukaisesti tekninen johtaja teknisen lautakunnan hyväksymien luovutusehtojen mukaisesti. Kunnan tonteilla rakentamisvelvoiteaika on kolme vuotta tontin luovutuksesta. Tuona aikana rakennustarkastusviranomaisen tulee voida suorittaa hyväksytty käyttöönottokatselmus. Rakentaminen tulee aloittaa vuoden sisällä luovutuskirjan allekirjoittamisesta. Kunta voi perustellusta syystä kirjallisella hakemuksella pidentää asetettuja määräaikoja vuodella. Kunnan luovuttamia tontteja ei voi luovuttaa rakentamattomana kolmannelle ilman kunnan kirjallista suostumusta (vallintarajoite). Ehto koskee saman rakentamattoman tontin mahdollisia tulevia omistuksen- tai hallinnan siirtoja. Omakotitontit Omakotitontteja luovutettaessa tavoitteena on, että vuosittain kunnan luovuttamista tonteista puolet luovutetaan myymällä ja puolet vuokraamalla. Vuosivuokra on pääsääntöisesti 5 % tontin myyntihinnasta. Mikäli tietyn tontin olosuhteet maaperästä, maastomuodosta, sijainnista ja muista alueen tekijöistä johtuen ovat poikkeukselliset, voi tekninen lautakunta määrittää tontin myyntihinnan tai vuokran perusteet toisinkin.
20 Tonttien haku kysytyimmillä alueilla tapahtuu erillisellä hakumenettelyllä. Tekninen lautakunta vahvistaa luovutusehdot jokaiseen tonttihakuun erikseen. Haja-asutusalueen tonttien ja vähemmän kysyttyjen alueiden tontit ovat ns. jatkuvan haun piirissä, jolloin tontit jaetaan sitä mukaa, kun niitä haetaan. Sijainniltaan poikkeuksellisen hyvien tonttien osalta voidaan käyttää myös tarjouskilpailua. Tarjouskilpailun tarkat ehdot vahvistetaan teknisessä lautakunnassa. Rivi- ja kerrostalotontit Tonttien luovutuksessa varmistetaan nopea ja laadukas rakentuminen. Tonttien luovutuksilla pyritään edistämään yksityistä vuokra-asuntotuotantoa. Yhtiömuotoisia asuntotontteja pyritään luovuttamaan useammalle eri rakentajalle siten, että asuntotarjonnassa saadaan aikaan aito kilpailutilanne. Tonteista voidaan järjestää tarjouskilpailuja, jonka ehdot vahvistetaan teknisessä lautakunnassa. Yritystontit Yritystontit luovutetaan pääsääntöisesti vuokraamalla. Vuokrataso on 5 % alueen tonttien myyntihinnasta. Mikäli tietyn tontin olosuhteet maaperästä, maastonmuodosta, sijainnista ja muista alueen tekijöistä johtuen ovat poikkeukselliset, voi tekninen lautakunta määrittää tontinvuokran perusteet toisinkin. Yritystonttien luovutuksessa tärkeimpänä kriteerinä ovat yrityksen kokonaistaloudelliset vaikutukset kuntatalouteen. Yritystonttien myynti- ja vuokraushinnat päättää tekninen lautakunta. Kunnan yritystontit ovat jatkuvan haun piirissä. Jokaisen luovutettavan tontin osalta varmistetaan tulevan yrityksen soveltuvuus alueelle (ympäristölliset kysymykset kuten pohjavesialueet, rakennustapaohjeet, alueen yleinen imago). Metsätilat Kontiolahden kunta pyrkii myymään erilliset pienet metsätilat, joilla ei ole odotettavissa rakennuskäyttöä tai muuta erityiskäyttöä. Tilat myydään pääsääntöisesti tarjouskilpailun perusteella. Pienet lisäalueet voidaan myydä myös ilman tarjouskilpailua, jolloin kauppahinnan perusteena on oltava luotettava metsäarvio. 3.7 Asemakaavojen toteutumisen edistäminen Kunnalle on yhdyskuntarakenteen eheyden, taloudellisten seikkojen ja myös kuntakuvan kannalta tärkeää edistää asemakaavojen toteutumista. Kaavaalueiden vajaarakentaminen aikaistaa tarvetta uusien alueiden kaavoitukselle ja aiheuttaa palvelujen vajaakäyttöä. Rakentamaton tontti merkitsee kunnalle myös taloudellista tappiota.
21 Asemakaavojen toteutumista edistetään rakentamattomien ja muulla tavoin vajaakäyttöisten tonttien ja rakennuspaikkojen rakentamisella. Kunta voi käyttää rakentamiskehotusta, korotettua kiinteistöveroa, kehittämiskorvausmenettelyä tai tontinosan lunastusta, mikäli toimenpiteet katsotaan kaavan toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. 3.8 Rakennuskiellot Yleiskaavoja laadittaessa jo ennen kaavoitusprosessia on tehtävä alustavat selvitykset mahdollisuudesta ostaa tulevilta asemakaavoitettavilta alueilta maat kunnalle. Yleiskaavan laadinnan käynnistyessä voidaan tarvittaessa alue määrätä rakennuskieltoon. Tämä helpottaa maapoliittisten keinojen käyttöä ja samalla voidaan varmistaa, ettei hajarakentaminen haittaa kaavoitusta. Kun alueelle laaditaan ensimmäistä asemakaavaa, asetetaan alue rakennuskieltoon. Näin estetään tilanteet, joissa alue rakentuu jo asemakaavaprosessin aikana. Tämä johtaisi siihen, että maanomistaja saisi myöhemmin hyväksyttävästä asemakaavasta ja kunnallistekniikasta hyötyä ilman, että osallistuu yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Alue rakennuskieltoon osayleiskaavaa laadittaessa: TARVITTAESSA 1. asemakaavaa laadittaessa: AINA 3.9 Hajarakentamisen ohjaaminen Kontiolahden kunnan maapinta-alasta 97,4 % on asemakaavoittamatonta. Asemakaavoitettujen alueiden vähäisestä pinta-alasta johtuen pientalorakentamista on ollut perinteisesti enemmän haja-asutusalueella kuin asemakaavoitetulla alueella. Vuosina 2016-2017 asemakaavoitetulle alueelle rakennettiin kuitenkin hieman enemmän kuin haja-asutusalueelle. Kontiolahden kunnassa hajarakentamista on ohjattu kylien yhteyteen osayleiskaavoilla (mm. Paihola, Jakokoski, Puntarikoski, Kunnasniemi). Kaavoihin on osoitettu kyläalueiden uudet rakennuspaikat. Kaavassa rakennuspaikka tarkoittaa rakentamiseen osoitettua aluetta (esim. AO), ei koko tilan aluetta. Rakentamisen on sijoituttava rakennuspaikalle.
22 Taulukko 3. Uusien pientalojen osuudet asemakaava- ja haja-asutusalueilla. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 pientaloja 103 76 65 69 38 39 47 %-osuus as. kaava 42,7 39,5 43,1 46,4 44,7 51,3 57,45 %-osuus haja 57,3 60,5 56,9 53,6 55,3 48,7 42,55 Pientalorakentamisen osuudet asemakaava- ja hajaasutusalueilla Asemakaava-alueet Haja-asutusalueet 120 100 80 60 40 20 0 59 44 46 37 30 28 32 17 20 Kuvio 3. Uusien pientalojen määrä asemakaava- ja haja-asutusalueilla 2010-2017. 37 21 19 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 20 27
23 Taulukko 4. Osayleiskaavojen rakentuminen 2017. Pientalopaikkoja Osayleiskaava Käytetty Vapaana Pielisjoen rantaosayleiskaava Kuurna-Eno 72 15 57 Pielisjoen rantaosayleiskaava Kupluskylä- Kuurna 67 26 41 Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoskiosayleiskaava 120 50 70 Kulhon osayleiskaava 92 48 44 Kunnasniemen osayleiskaava 103 9 94 Jakokosken osayleiskaava 131 3 128 Paiholan osayleiskaava 75 4 71 Kontioniemen osayleiskaava 10 1 9 yhteensä 670 156 514 Kontiolahden kunnanvaltuuston 8.12.2014 hyväksymässä rakennusjärjestyksessä on määritelty kunnan suunnittelutarvealueet. Nykyiseen suunnittelutarvealuerajaukseen kuuluu myös asemakaava- ja osayleiskaava-alueita, mutta näillä alueilla kaava ohjaa ensisijaisesti rakentamista. Rakennusjärjestyksen rajauksen lisäksi suunnittelutarvealueita ovat maanteihin ja rautateihin liittyvät alueet seuraavasti: valtatiet 200 m tien keskilinjasta kantatiet 150 m tien keskilinjasta seutu- ja rautatiet 100 metriä tien keskilinjasta. Suunnittelutarvealueiden ja kaavojen ulkopuolisella haja-asutusalueella hajarakentamista ohjataan ainoastaan rakennusjärjestyksen mukaisilla pintaalavaatimuksilla ja rakennusoikeuden määrittelyllä.
24 Kuva 7. Kontiolahden suunnittelutarvealue 3.10 Rantarakentamisen ohjaaminen 3.10.1 Kaavoitetut alueet Kontiolahden kunnassa rantarakentamista ohjataan ensisijaisesti kaavoituksella: ranta-asemakaavoilla ja rantaosayleiskaavoilla. Jo kaavoitetuille alueille ei voi muodostaa uusia rantaa varaavia rakennuspaikkoja ilman kaavamuutosta, sillä kaavojen mitoitus purkautuisi ja sitä myöten maanomistajien tasapuolinen kohtelu vaarantuisi. Mikäli kaavassa osoitetulla rakennuspaikalla tulee tarvetta poiketa kaavamääräyksistä, tulee poikkeamislupahakemuksessa esittää riittävät ja tarpeeksi painavat perustelut poikkeamiselle. Ranta-alueella esimerkiksi rakennusoikeuden ylityksiä tarkastellaan kuivan maan rakennuspaikkoja kriittisemmin.
25 3.10.2 Kaavoittamattomat alueet Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL:n mukaan maankäytön suunnittelun tulee pääsääntöisesti tapahtua kaavalla. Uuden rantarakennuspaikan muodostamista haetaan kunnalta poikkeamisluvalla. Poikkeamisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon, että poikkeamisluvalla ei toteuteta hanketta, joka estää lain vaatimukset täyttävän kaavan laatimisen alueelle. Rakentamisessa ei myöskään saa loukata muiden maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Poikkeamiseen tulee aina olla myös erityisiä syitä. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta toteutetaan kunnassa käytännössä noudattamalla emätilaperiaatetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että kulloinkin kysymyksessä olevan ranta-alueen kiinteistöjä tarkastellaan rakennuslain voimaantuloaikana 1959 vallinneen tilanteen mukaan. Eli tarkastellaan mihin emätilaan hakijakiinteistö on kuulunut vuonna 1959 ja sen jälkeen tutkitaan mitkä kaikki tilat on tästä emätilasta lohkottu tämän jälkeen ja kuinka paljon näiden alueelle on rakennettu. Näin selvitetään, voidaanko emätilan alueelle osoittaa enää lisää rakennusoikeutta vaarantamatta maanomistajien tasapuolista kohtelua. Suunnittelukäytäntöön on muotoutunut muunnetun rantaviivan käsite, joka on keskeinen tekijä arvioitaessa rakentamisen mitoitusta ja mahdollisuutta ratkaista poikkeamislupa maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun huomioivalla tavalla. Tästä johtuen mitoituksessa huomioidaan niemien ja lahtien kapeus, vastarannan läheisyys jne. Tämän vuoksi rantaviivalle annetaan tiettyjä kertoimia käyttäen ns. Etelä-Savon mallia. Näin pystytään huomioimaan rakennettavuudeltaan erilaiset rannat ja toisten loma-asuntojen aiheuttama häiriö. Kun muunnettu rantaviiva on saatu laskettua, saadaan selville kyseisen emätilan alueen mitoitus, eli montako rakennuspaikkaa emätilalla on muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Kontiolahden kunta käyttää mitoituksena 4-5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Näin saadaan vielä jätettyä ns. kaavoitusvara. Emätilatarkastelussa mitoitukseen lasketaan mukaan ainoastaan hakemuskohteen välittömän vesistön rantaviiva ja siellä olevat rakennuspaikat. Muiden vesistöjen rannoilla olevien palstojen rantaviiva jätetään laskelman ulkopuolella, koska ainoastaan kaavoittamisella on mahdollista siirtää rakennusoikeutta. Alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa, rantarakentamista ohjaavat Joensuun seudun yleiskaava 2020:n määräykset. Näitä ovat: uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m²
26 alle 10 000 m²:n kokoiselle saarelle ei saa muodostaa uutta rakennuspaikkaa rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen ja enintään kaksiasuntoisen loma- tai asuinrakennuksen rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 m². Jos rakennuspaikan pinta-ala on alle 5000 m², saa rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla 8 % rakennuspaikan pinta-alasta rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 40 metriä, mistä voidaan maasto-olosuhteista johtuvista syistä vähäisesti poiketa enintään 30 k-m²:n suuruisen saunarakennuksen saa sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantasaunan terassin pinta-ala saa olla enintään 50 % saunarakennuksen kerrosalasta. Mikäli mitoitus mahdollistaa uuden rantarakennuspaikan muodostamisen, arvioidaan täyttääkö hanke muilta osin maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n mukaiset poikkeamisen edellytykset. 3.10.3 Käyttötarkoituksen muutokset Kontiolahden kunnassa on noin 1500 loma-asuntoa. Käyttötarkoituksen muutoksiin liittyviä poikkeamislupia (olemassa olevan päärakennuksen käyttötarkoituksen muutos, omakotitalon rakentaminen RA-tontille, lomaasunnon korvaaminen omakotitalolla kaavoittamattomalla alueella) käsitellään kunnassa vuosittain n. 6-10 kpl. Kontiolahdella tekninen lautakunta käsittelee poikkeamisluvat, joilla haetaan käyttötarkoituksen muutosta. Käyttötarkoituksen muutos voidaan käsitellä myös kaavamuutoksella, mutta tämä on hitaampi ja kalliimpi vaihtoehto. Kuntastrategialla pyritään mahdollistamaan asuminen myös ranta-alueilla ja lähtökohtaisesti käyttötarkoituksen muutoksiin suhtaudutaan Kontiolahden kunnassa myönteisesti. Kunnan on kuitenkin otettava huomioon monia asioita harkitessaan mahdollisuutta myöntää poikkeamislupa loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseen asuinkäyttöön. Näitä periaatteita ovat seuraavat: Mikäli jonkin alueen lisääntyvä pysyvä asuminen aiheuttaa taajamoitumispainetta, tulee alue asemakaavoittaa. Mikäli kaavoituskatsauksen mukaisesti alueelle on suunnitteilla (ranta-)asemakaava, poikkeamislupia käyttötarkoituksen muutoksille ei myönnetä. Rakennuspaikan sopivuus ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen. Käyttötarkoituksen muutoksia ei myönnetä erittäin syrjäisille ja huonojen kulkuyhteyksien päässä oleville rakennuspaikoille, joilla palvelut ovat hankalasti saavutettavissa, eikä alueille, joilla ei ole ennestään muuta pysyvää asutusta.
27 Rakennuspaikan infrastruktuuri. Ensisijaisesti käyttötarkoituksen muutokset ovat mahdollisia vain vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyvillä tai jo liittyneillä rakennuspaikoilla. Ympäristöpäällikkö ottaa poikkeamisluvan käsittelyn yhteydessä kantaa järjestelmien riittävyyteen ja soveltuvuuteen pysyvää asumista varten. Kontiolahdella on paljon pohjavesialueita, joilla jätevesihuoltojärjestelmään kiinnitetään erityistä huomiota. Mahdollisuus maanomistajien tasapuoliseen kohteluun. Voidaanko samalla alueella samanlaisissa tapauksissa kaikille muillekin maanomistajille myöntää käyttötarkoituksen muutokset? Rakennusjärjestyksen mukaiset vaatimukset rakennuspaikalle. Kontiolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan uuden rantarakennuspaikan pinta-alavaatimus on 5000 m² ja rantaviivan pituus 50 metriä. Nämä ovat lähtökohtana myös muutettaessa rakennuspaikan käyttötarkoitusta loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi. Olosuhteet huomioon ottaen voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti käyttötarkoituksen muutoksia harkita myös pienemmillä tonteilla. Varsinainen rakennuksen tekninen soveltuvuus vakituiseen asumiseen ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Kuitenkin jo poikkeamislupavaiheessa suljetaan pois selkeimmät ääritapaukset. 4 VIESTINTÄ Maankäyttö- ja rakennuslaki ja muu erityislainsäädäntö säätelevät tarkasti maankäyttöä koskevien menettelyjen julkisuutta ja viestintää. Erityisesti kaavoituksessa yhteistyö ja vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Kunta pyrkii maankäyttöön liittyvissä asioissa avoimeen viestintään ja tiedonantoon. Kunnan kotisivuille päivitetään kaavahankkeiden etenemisestä tietoja. Kunta julkaisee myös vuosittain kaavoituskatsauksen, jossa esitellään käynnissä olevat ja tulevat kaavahankkeet. Kaavoituskatsaus julkaistaan syksyisin ja sen hyväksyy kunnanhallitus. 5 MAAPOLIITTISEN OHJELMAN SEURANTA JA MAAPO- LIITTINEN KATSAUS Maapoliittinen ohjelma tarkistetaan valtuustokausittain ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Maapoliittisen ohjelman tarkistamiseen liittyen tehdään maapoliittinen katsaus vuosittain. Maapoliittisen katsauksen valmistelee tekninen lautakunta ja sen hyväksyy kunnanhallitus. Maapoliittisessa katsauksessa esitellään toteutuneet maakaupat, mahdolliset etuostot ja lunastukset ja todetaan raakamaavaranto.