ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi 2018 2019 (Palautetaan 28.9.2018 mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kallirinne-Asuntilan päiväkti Asuntilan päiväkti Kauraslammen kulu, Asuntilan timipiste Käsitelty päiväkdissa (pvm): 24.9.2018 Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts
1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi 2018 2019 (740 tuntia) Syyslukukausi 13.8. 21.12.2018 Syyslma (vk 42) 15. - 21.10.2018 Kevätlukukausi 7.1. - 31.5.2019 Talvilma (vk 9) 25.2.- 3.3.2019 Päivittäinen esipetusaika (kl) 8.30-12.30 Esipetuksen henkilökunta lastentarhanpettajat: Kati Pikkimäki, Sari Halttu, Kirsi Nrdgren, Päivi Karjalainen lähihitajat: Susanna Leiv, Maiju Kivunen, Julia Tuminen ja Merja Parviainen varhaiskasvatuksen kiertävä erityispettaja Sari Listenmaa Ryhmien lukujärjestykset muuttuvat lukuvuden aikana timinnan muuttuessa esim. lelupäivän salta. Vaihdamme leikkikaveriryhmiä useamman kerran vuden aikana jtta kaikki lapset tulisivat tisilleen tutuksi ja löytyisi uusia leikkikavereita. Ketunleivät
Kissankäpälät Metsätähdet Kurjenplvet
2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Lastentarhanpettajien pedagginen suunnittelupalaveri maanantaisin kl 12-14. Viikittainen tiimipalaveri n tiistaisin kl 12.30-13.30. Kk päiväkdin palaveri n kerran kuussa. Jkainen työntekijä suunnittelee timintaa erikseen svitusti työpäivän aikana. Jkaisella n vastuu löytää itselleen suunnitteluaikaa. Tiimin iltapalaverit tarvittaessa. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa Liikunta n lennainen sa päivittäistä esipetusta. Lapsilla n mahdllisuus maehtiseen liikuntaan sekä säännölliseen hjattuun liikuntaan sisällä ja ulkna. Liikunnan avulla harjittelemme erilaisia taitja, kuten esimerkiksi matemaattisia ja kielellisiä taitja. Lapset saavat elämyksiä,kkemuksia ja tutustumme lähiympäristöön. Mnipulisen liikunnan kautta mtriset taidt vahvistuvat. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa Timimme neljässä ryhmässä päivittäin säännöllisen lukujärjestyksen mukaan. Ryhmät vurttelevat sisä - ja ulktiljen käytössä. Näin vimme taata jkaiselle lapselle rauhallisemman ppimisympäristön. Vimme jakaa ryhmiä vielä pienempiin ryhmiin tarvittaessa. Leikki n tärkeä sa lapsen ppimista. Leikin kautta vimme harjitella mnia taitja, kuten vurvaikutus- ja kaveritaitja. Tuetaan lapsen luvuutta ja mielikuvitusta mahdllistaen mnipulisia ja pitkäkestisia leikkejä, jissa lapsi kkee levansa sallisena. Pääpain ppimisessa n tutkiminen, kkeileminen ja tekeminen eri aistien avulla. Seikkailujen eskari - kirja lu esipetusvudelle elämyksellisen phjan. Kirjaan viimeistellään harjitellut ja pitut taidt.
2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa Phdimme lasten kanssa aamupiireillä heitä kiinnstavia ja mietityttäviä asiita. Lasta rhkaistaan ja kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja ngelmanratkaisuun. Aamupäivän timinnassa n myös mukana mm. mnilukutaidn ja vurvaikutustaitjen harjittelemista. Lapsilla n mahdllisuus tutustua median tuttamiseen. Ryhmillä n käytössä klme i Padia, jita n mahdllista käyttää svitun aikataulun mukaisesti ppimistarkituksiin. Itsestään eskarilainen pettelee hulehtimaan esim. pukeutumisessa, rukaillessa ja hygienian hidssa. Jkainen n saanut mat eskarivärit, jista pettelee hulehtimaan massa kynäktelssaan. Lasten kanssa phditaan, mitkä asiat edistävät hyvää la. Pyrimme siihen, että jkaisella n hyvä lla. Eri juhlien ja juhlapyhien viettäminen ja humiiminen antaa mahdllisuuden tutustua erilaisiin juhlatapihin ja niiden kulttuuriseen taustaan. Lasta hjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapihin. Paintamme kaveritaitjen harjittelemista mm. yhteispelin ja tunneteltan avulla. 2.5 Oppimisympäristöt Esipetuksessa n käytössä leikinvalintataulut, jtka mahdllistavat lapsen leikkitaitjen kehittymisen. Lapsi harjittelee man timintansa hjaamista suunnittelemalla leikin, kaverit ja tilan leikkihetkillä. Sektrikell auttaa lasta hahmttamaan leikin kestn. Mahdllistamme tällä tavin pitkäkestisen leikin harjittelun. Päiväkdilla n mnipulisesti leluja ja leikkejä. Lapset saavat säännöllisesti lla mukana suunnittelemassa, mitkä leikit vat käytössä. Leikkejä vaihdetaan lasten mielenkiinnn mukaan.
Lähiympäristöä hyödynnämme ympäri vuden. Lähistöllä n leikkipuistja, metsiä, urheilukenttä ja järvi rantineen ja latuineen. Sisätilissa leluille, peleille ja askartelutarvikkeille n mat paikkansa ja ne vat lasten saatavilla. Lapsia kannustetaan ja hjataan siivamaan jälkensä ja palauttamaan tavarat mille paikilleen. Ympäristö pyritään saamaan viihtyisäksi ja esteettiseksi kuunnellen lasten mielipiteitä ja tiveita. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen Jkainen esikululainen sallistuu jätteiden lajitteluun man timinnan kautta. Esipetusryhmässä lajittelemme pahvia, paperia ja bijätettä. Retkien yhteydessä viemme jätteitä lajittelupisteelle. Kulun kanssa tehtävän yhteistyöviikn teemana n kestävä kehitys marraskuussa 2018. Harjittelemme esineiden ja asiiden kunniittamista, emme rik tai tuhlaa. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Tällä kaudella kiinnitämme humita vurvaikutus- ja tunnetaitihin. Käytössämme n tunneteltta pmmisujassa, jssa keskustelemme lasten kanssa erilaisista tunteista sekä käsittelemme arjen tilanteita pöytäteatterin keinin. Käytämme Lapsen mieli- ja Yhteispelimateriaalia lasten psitiivisen vurvaikutuksen tukemiseen.
3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Jkaista lasta haastatellaan kauden alussa. Lapset saavat kerta mielenkiinnn khteistaan. Lasten ajatuksia kuunnellaan päivittäin ja vastataan heidän tiveisiinsa mahdllisuuksien mukaan. Lapset saavat kirjata tiveitaan timinnan suhteen. Lapset saavat vaikuttaa esim. lelujen vaihtpäivänä, mitkä lelut valitaan käyttöön. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa Uusien perheille annetaan mahdllisuus tutustumistapaamiseen esipetuksen alussa. Vanhemmat kertvat lapsestaan tärkeitä asiita man ryhmän aikuiselle. Päivittäiset keskustelut khdatessa tunti- ja hakutilanteissa. Siirtymävaiheen yhteistyö lapsen siirtyessä kuluun. Oppimissuunnitelman laatiminen syksyllä ja keväällä. Keskusteluissa vanhemmilla n mahdllisuus kerta tiveita esipetuksen sisällöistä.
3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Jkaisen perheen kanssa käydään keskustelu, jssa svitaan lapsen tavitteista syksyllä. Saamme keskustelussa myös vanhemmilta hyödyllistä tieta lapsesta. Arviintikeskustelu käydään keväällä ja samalla tehdään tiednsiirt kuluun. 3.4. Tiedttaminen Tiedtamme vanhempia Päikyn, ilmitustaulujen ja Instagramin välityksellä. Lapsen luvuttava aikuinen n tietinen päivän kulusta ja saa kerta siitä vanhemmille. Kannustamme lasta kertmaan vanhemmalle päivän tekemisistä. Esi- ja alkupetuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä tiedtetaan vanhempia ajankhtaisesti. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Neljä pienryhmää timivat samjen sisältöjen mukaisesti justavasti yli ryhmärajjen. Teemme yhteistyötä Veittijärven esipetusryhmän kanssa. Timimme varhaiskasvatuksen kanssa samassa rakennuksessa. Teemme säännöllisesti yhteistyötä vuden aikana esim. yhteisten tapahtumien ja lauluhetkien avulla. Lapsilla n myös mahdllisuus leikkiä yli ryhmärajjen sisällä ja ulkna. Tulevat esikululaiset tutustuvat kevään aikana esikulun timintaan vierailemalla esipetusryhmissä. Muita yhteistyökumppaneitamme vat mm. kirjast, seurakunta, Pirkanmaan aluepelastuslaits, neuvla, perhekeskus, ja Tays.
5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen Yhteistyökulun pettajien kanssa n svittu ns. justavan ryhmittelyn viikista. Yhteistyöviikt sijittuvat syksylle ja keväälle. Esipetuksen ja 1. & 2 lukkien lapset jaetaan kymmeneen ryhmään, jissa he timivat viikn eri pettajien hjauksessa. Suunnittelun phjana käytetään ympäristöpin petussuunnitelman sisältöjä. Ryhmät vat pieniä ja lasten ja aikuisten sijittelussa n humiitu kunkin lapsen tuen tarpeet. Käytössä n myös kulun hjaajat. Vastuuhenkilöinä vat Pia Salranta ja Kirsi Nrdgren. 6. ARVIOINTI Arviimme timintaamme ja arjen käytäntöjä kk ajan. Timimattmat käytännöt pyritään muuttamaan timivammiksi. Arkea suunnittelemme ja arviimme tiimipalavereissa yhdessä. Lapset harjittelevat man timintansa arviintia ja aikuiset antavat rhkaisevaa ja kannustavaa palautetta. Lapset arviivat maa timintaansa säännöllisesti piirtämällä ja kertmalla piirrksestaan. Vanhempien kanssa arviidaan lapsen taitja ppimissuunnitelmakeskusteluissa. Lisäksi päivittäisissä khtaamisissa saamaamme tieta käytetään hyväksi timinnan suunnittelussa. Henkilöstö arvii maa timintaansa. Hyödynnämme henkilöstön kulutuksen mukanaan tumaa materiaalia, jka tu uusia tapja itsearviintiin. 7. PEDAGOGINEN TUKI Jkainen lapsi saa tukea (yleinen tuki) mien tarpeidensa mukaan. Kun teemme lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmaa yhdessä vanhempien kanssa, mietimme ja kirjaamme ylös suunnitelmaan, mikä n kunkin lapsen haaste esipetuksessa. Mikäli yleinen tuki ei
riitä, siirrytään tehstettuun tukeen. Tehstetun tuen palaverien yhteydessä svitaan tukitimista. Lapsia tuetaan nrmaalin arjen lisäksi eskarikerhissa, jtka suunnitellaan syksyn aikana, kun lasten tarpeet n kartitettu. Kerhissa harjittelemme esim. suujumppaa, matemaattisia taitja, liikunnallisia taitja ja vurvaikutustaitja. Ryhmien kknpana ja timinnan sisältöä vidaan muuttaa kauden aikana lasten tarpeita humiiden. Kulun erityispettaja Satu Paananen tutustuu lapsiin esikuluvuden aikana. 7. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Miten tasa-arv tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Lasten erilaiset lähtökhdat humiidaan jkapäiväisessä timinnassa. Pyrimme, että kaikilla lisi yhtäläiset mahdllisuudet alittaa kulu. Lasten mielipiteitä kuunnellaan päivittäin ja niitä käytetään timinnan suunnittelussa. Kaikkia lapsia kannustetaan leikkimään ja timimaan yhdessä sekä käyttämään kaikkia leluja ja välineitä ennakkluulttmasti. Lasten kanssa keskustellaan erilaisuudesta. Phdimme tisten arvstamista ja kunniittamista eri piirteistä tai taustista hulimatta. Tuemme lasten ystävyyssuhteiden mudstumista, kannustamalla heitä löytämään uusia kavereita. Tärkeää n, ettei ketään jätetä yksin. Perheille mahdllistetaan keskustelu malla äidinkielellään.
Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Miten yhdenvertaisuus tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Esipetuksen ppimissuunnitelmakeskusteluissa perheiden kanssa keskustellaan heidän arvistaan ja vakaumuksestaan. Näiden keskusteluiden phjalta suunnitellaan timinta sellaiseksi, että jkainen lapsi vi siihen sallistua tai hänelle n suunniteltu muuta vastaavaa timintaa. Lasten erilaisia tapja timijana ja ppijana kunniitetaan ja heitä tuetaan. Lasta kiinnstavia asiita mietitään ja niistä keskustellaan yhdessä lapsiryhmän kanssa.
Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Jatkamme vanhalla suunnitelmalla jka n llut timiva ja henkilökunta situtunutta siinä svittuihin käytänteisiin. 8. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit.
9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Nina Hnkala psyklgi Maisa Zetterberg kuraattri Maarit Mäkelä-Virtanen 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Esi- ja alkupetuksen siirtymäkäytänteet ja ppimisen tuen prtaat Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Yhteisöllisen ppilashulln tavitteena n kk yhteisön hyvinvinti ja se n ennaltaehkäisevää. Suunnittelussa ja tteutuksessa vat mukana myös vanhemmat ja ppilaat. Veittijärvi - Asuntila kulualueen esipetuksen ppilashultryhmän kkntumiset vat kahdesti lukuvudessa lka- ja maaliskuussa. Yhteispelin käytänteet tulevat saksi arkea timintakauden aikana. Yhteispelin avulla harjittelemme tunne- ja vurvaikutustaitja. Jkainen ryhmä käy tunneteltassa, jssa n mahdllisuus syventyä ryhmässä pinnalla (esim. ristiriidat) leviin asiihin perustunteiden lisäksi.
Esipetuksessa n laadittu lasten kanssa säännöt jkaisessa pienryhmässä. Säännöt kirjataan näkyvälle paikalle ja jkainen ryhmän jäsen allekirjittaa situtuneensa nudattamaan sääntöjä. Js lapsella n paljn pissalja, keskustelemme niistä vanhempien kanssa. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY syyskuussa 2018 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti Päivitetään lkakuussa 2018.
9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: syyskuussa 2018 9.5 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Eritysirukavaliista vanhemmat timittavat tdistuksen esipetukseen, jnka mukaan keittiö hulehtii jkaiselle spivan ruuan. Tarvittaessa lapsella n mat lääkkeet, jiden käytöstä laaditaan lääkehitsuunnitelma. Lääkehitsuunnitelman laatinut aikuinen jakaa tiedn kaikille lasta hitaville henkilöille. Yksilökhtaisen ppilashulln asiantuntijaryhmän kkaa hulen havainnut pettaja. Hän n myös yhteydessä vanhempiin ja kutsuu heidät tapaamiseen. Oppilashultkertmukset kirjataan tapaamisen aikana ja niitä säilytetään päiväkdin timistssa lukitussa kaapissa. Kertmuksen saa jhtajan/varajhtajan luvuttamana se henkilö, jka lapsen asiaa n hitanut. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa.
Lapsen aitn khtaamiseen panstamme humiimalla ja kuulemalla lasta yksilöllisesti. Pysähdymme kuuntelemaan, kun hänellä n asiaa. Haku- ja tuntitilanteissa keskustellaan lapsen arkiset ja päivittäiset asiat. Pidempään ja syvällisempään keskusteluun annetaan mahdllisuus tarpeen vaatiessa erikseen svittuna ajankhtana. Esipetuksen ppimissuunnitelmakeskustelussa vidaan keskustella lapsen hyvinvintiin liittyvistä asiista ja kirjata ne ylös suunnitelmaan. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Oppilashultsuunnitelmaa arviidaan timintakauden julu- ja tukkuussa. Tarvittavat muutkset tehdään suunnitelmaan heti. Hultajat vat saaneet Ylöjärven ppilashulta kskevan esitteen. Oppilashultasiista vidaan keskustella lapsen ppimissuunnitelmakeskutelussa tarpeen vaatiessa.