ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Sauri-Mikkla Mikklan päiväkti Ylöjärven Yhtenäiskulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (728 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Vapaapäivä Vapaapäivä Päivittäinen esipetusaika (kl) 9-13 Esipetuksen henkilökunta Päiväjärjestys 9.00 aamupiiri 9.30 päivän timinta ulkilu rukapiiri rukailu vapaata leikkiä esipetus päättyy lastentarhanpettajat Aulikki Salnen, Sanna Seppä- Utila ja Eeva Uskali sekä lähihitaja Niina Lammi ja ryhmäavustaja Tarja Kivistö 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Sauri-Mikklan esipetuksen suunnittelun perustana timivat valtakunnalliset esipetuksen perusteet (2014) sekä Ylöjärven kaupungin ma esipetussuunnitelma (2016). Mikklan esipetusryhmien timinnan suunnittelusta vastaavat pääasiassa ryhmän lastentarhanpettajat malla suunnitteluajallaan sekä esipetusryhmien yhteisessä viikkpalaverissa. Lisäksi timintaa suunnitellaan kk päiväkdin yhteisissä suunnittelupalavereissa ja eri työryhmissä.

3 2.2 Liikunta timintakulttuurissa (Ylöjärven esips s ) Liikuntaa tteutetaan esim. käynneillä Urheilutaln mnitimisalilla, päiväktimme pihassa sekä sisätilissa mahdllisuuksien mukaan. Mnitimisalilla käytössämme vat ist ja timivat tilat sekä välineet sisäliikunnan tteuttamiseen (2-3 krt/kk/lapsiryhmä). Päiväktimme pihassa liikumme hjatusti viikittain tuttuja pihaleikkejä tervapataa, plttpalla jne. leikkien. Tavitteena n, että lapset itsenäisesti innstuvat leikkimään tuttuja liikuntaleikkejä. Myös jalkapalln pelaaminen n llut susittua päiväktimme pihassa ja aikuinen n tarvittaessa mukana pelissä tumarin rlissa. Pihaan rakennamme usein pihaliikuntaratja, jiden suunnittelussa ja rakentamisessa saavat päiväktimme lapset lla mukana. Talvisin hiihdämme säiden salliessa mahdllisimman paljn Mikklan pihan malla ladulla. Luistelemassa käymme Yhtenäiskulun jäällä. Mikklan sisätilat liikkumisen suhteen eivät le suuret, mutta pyrimme hyödyntämään pienten tiljen liikuntamahdllisuuksia. Meillä n käytössä pieni sisätrampliini, ruutuhyppelymatt, jumppapatja ja muita pienempiä sisäliikuntavälineitä. Lapset saavat myös halutessaan kuunnella musiikkia ja tanssia. Lapsia kannustetaan liikkumaan mahdllisimman paljn ja pyrimme lumaan innstavan ppimisympäristön, jssa välineet lisivat mahdllisimman helpsti lapsilla saatavilla. Hyödynnämme Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelmaa Lasten liikkuminen ja liikuntakasvatus. Vuden aikana tamme saa mniin varhaiskasvatuksen liikuntaprjekteihin ja -tapahtumiin, jissa useissa myös lasten perheitä kannustetaan liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa (Ylöjärven esips s ) Leikki n keskeinen ppimisen ja timinnan menetelmä esipetuksessa. Olemme varanneet lasten vapaalle leikille aikaa jka päivä, jtta lapset tutustuisivat mahdllisimman hyvin uusin eskarikavereihinsa. Lasten vapaassa leikissä tämä mahdllistuu hyvin. Ssiaaliset taidt ja kavereiden kanssa timiminen vat leellinen sa kuluvalmiutta ja lemme myös vanhemmille krstaneet leikin tärkeyttä juuri tässäkin mielessä. Pyrimme jka päivä esipetuksessa järjestämään lapsille vapaata leikkiaikaa ainakin hetken ja perjantait lemme varanneet kknaan lasten leikkipäiviksi. Oppimisesta pyrimme tekemään mahdllisimman timinnallista sekä liikkuvaa. Lapset auttavat tarvittaessa ikeanlaisten työtapjen ja -välineiden valinnassa. Mikklan esipetuksessa timimme pääasiassa klmessa pienryhmässä (10 11 lasta). Pienryhmätiminnassa lapset pääsevät timimaan aktiivisemmin ja heidän äänensä tulee paremmin esille. Myös tukea tarvitsevien lasten tarpeet pystytään paremmin tteuttamaan pienryhmissä.

4 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Esipetuksessa eri sisältöalueet ja peteltavat asiat nivutuvat yhteen. Uutena käsitteenä nkin laaja-alainen ppiminen, jka tarkittaakin juuri eri tiednalat ylittävää saamista. Oppiminen nähdään elinikäisenä jatkumna. Pyrimme suunnittelemaan timinnan mahdllisimman timinnalliseksi, vaikka tki perinteistä kirja- ja pöytätyöskentelyäkin n mukana. Esipetuskirjana ja -materiaalina timii kuluvana vunna Seikkailujen eskari - sarja. Haluamme luda eskarilaisille ppimisympäristön, jka tukee lapsia matimiseen ja itsenäiseen timintaan. Lasten saatavilla n mm. mnipuliset piirustus- ja askarteluvälineet sekä pelit ja lelut. Oppimisympäristön lumisessa n kiinnitetty humita myös lasten matimisten liikuntamahdllisuuksien lisäämiseen sekä sisätilissa että pihalla. Nyky-yhteiskunnan tiettulvassa esipetuksella n tärkeä tehtävä pastaa lasta maksumaan ja käyttämään tieta ikealla tavalla sekä suhtautumaan tarvittaessa tietn myös kriittisestä näkökulmasta. Ajattelun ja ppimisen taitja harjitellaan mm. leikkien, liikkuen, musisiden, pelaten, tutkien ja tarjamalla lapsille mahdllisimman paljn mahdllisuuksia ratka itse esiin tulleita kysymyksiä. Aikuisen jhdattelee lapsia itse phtimaan ja etsimään tieta, eikä anna valmiita vastauksia. Lapsia rhkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Onnistumisen kkemukset vat tärkeitä, mutta myös epännistumisen sietäminen ja uudelleen yrittäminen vat tärkeitä peteltavia asiita. Lapsessa halutaan synnyttää tietisuus masta saamisestaan ja luttamus miin taitihinsa. Omaa ppimista tehdään lapselle näkyväksi dkumentimalla (esim. kuvaamalla) sekä arviimalla timintaa yksin tai ryhmänä. Vurvaikutustaitja harjittelemme päivittäin yhteisissä khtaamisissa. Tulevana lukukautena haluamme erityisesti krstaa timinnassamme lasten kaveri- ja tunnetaitja sekä niiden kehittämistä. Kannustamme lapsia slmimaan kaverisuhteita ja timimaan yhdessä erilaisten tehtävien tessa. Käytämme Yhteispeli-menetelmästä tuttuja tapja erilaisten vurvaikutustilanteiden harjitteluun. Erityisesti tisen humiinti, kunniitus, kuuntelu ja ristiriitatilanteiden svittelu vat keskeisiä harjiteltavia taitja. Lapsia rhkaistaan ilmaisemaan itseään tutussa ryhmässä aikuisille ja muille lapsille. Esipetusryhmässä lapsi saa turvallisessa ympäristössä harjitella vurvaikutus- ja ilmaisutaitjaan ja saada siihen hyvää mallia aikuisilta ja muilta lapsilta. Ed. taitjen harjittelussa hyödynnämme kirjallisuusmateriaaleina mm. teksia: Lapsen mieli, Humaa hyvä sekä Häijyherneitä ja lempeyslientä. Keskustelemme ihmisten erilaisuudesta, kulttuurien mnimutisuudesta ja vastaamme rehellisesti lapsilta esiin nusseisiin kysymyksiin esim. perheiden erilaisista taustista, usknnista, tavista ym. Kalenterivuden juhlapäivät ja perinteet näkyvät keskeisesti timinnassamme ja niiden yhteydessä tamme esille myös esimerkkejä muiden kulttuurien juhlatavista. Katsmuskasvatus tulee eniten esille arjessamme juuri ed. mainittujen juhlapäivien vietssa. Perheiden tiveet humiidaan juhlien järjestelyissä. Sumi tisena kielenä- petusta järjestetään esipetuksessamme kuluvalla kaudella mm. vren vetämissä pienryhmissä. Ylöjärvellä timii kulttuurikude-verkst, jka tarjaa esipetusvuden aikana ylöjärveläisille lapsille erilaisia kulttuuritapahtumia, jihin ryhmämme sallistuu mahdllisuuksien mukaan.

5 Itsestä hulehtinen, ma terveys ja turvallisuus vat tärkeitä asiita, jista keskustelemme paljn esipetuksessa. Myös muista ihmisistä sekä yhteisistä asiista ja ympäristöstä hulehtimista krstetaan. Lapsi ppii maa vastuutaan ryhmän jäsenenä. Varsinkin kuluunlähdön lähestyessä turvataitjen harjittelu krstuu entisestään. Avun pyytäminen, timiminen uhkaavassa tilanteessa sekä liikkuminen liikenteessä vat tärkeitä harjiteltavia taitja. Liikennekasvatus n esillä jkaisella retkellä, kun liikumme päiväkdin ulkpulella. Kiinnitämme humita myös terveelliseen rukailuun, liikunnan määrään ja lepn. Viestintä - ja teknlgiakasvatuksessa petamme lapsille laitteiden vastuullista ja turvallista käyttöä. Tietkneen ja ipadin käyttö tapahtuu aina aikuisen valvnnassa. Erilaiset ppimispelit, tiedn hakeminen, kuvaaminen sekä lukivalmiuksien harjittelu näppäimistöä käyttäen vat viestintä - ja teknlgiakasvatuksemme keskeisimmät sisällöt tulevalle kaudelle. Medialukutaita harjittelemme myös muiden viestimien avulla. TV, elkuvat, radi, kamera ja sanmalehti vat keskeisiä mediakasvatuksen välineitä tiettekniikan ja internetin lisäksi. Mediaan vidaan tutustua esim. askartelemalla mediavälineitä (leikkipuhelimet) lasten leikkeihin, tekemällä maa lehteä sekä kuvaamalla ipadilla tai kameralla. Lapsia pastetaan arviimaan erilaisia mediasisältöjä ja lemaan tarvittaessa myös kriittisiä sen suhteen. Lapsille halutaan luda tunne siitä, että heidän ajatuksillaan n merkitystä ja heitä kuunnellaan. Lapsilta saadut ideat vat sa timintamme suunnittelua, tteutusta ja arviintia. Demkraattinen päättäminen asiista äänestämällä n keskeinen menetelmämme päättää asiista yhdessä lasten kanssa. Olemme laatineet yhdessä myös eskarimme säännöt. Yritteliäisyys ja yrittäjyyskasvatus vat myös esipsin esiin tumia asiita. Tutustumme lasten lähipiirissä esille tulevaan työelämään. Päiväkdin eri työntekijät ja vanhempien ammatit tulevat lapsille tutuksi. Opetamme lapsille työnten arvstusta ja sitä, että kaikilla työntekijöillä n vastuunsa yhteisen hyvinvinnin tekijänä. Kannustamme lapsia sinnikkyyteen ja asiiden lppuun viemiseen sekä yrittämään tarvittaessa uudelleen. Yhteispeli-menetelmästä tuttua Teen itse - menetelmää käytämme itsenäisen työskentelytavan tukena. 2.5 Oppimisympäristöt (Ylöjärven esips s ) Oppimisympäristöjen järjestämisessä pyrimme humiimaan, että ne kannustaisivat lapsia liikkumiseen, timinnallisiin työtapihin sekä lasten matimiseen työskentelyyn ja leikkimiseen. Päiväkdin ppimisympäristön arviinti ja järjestäminen n jatkuva prsessi. Mikklan päiväkti timii vanhassa Mikklan kartanssa, jka lu timinnallemme mat haasteensa, mutta ennen kaikkea vanha histriallinen ympäristö n ainutkertainen rikkaus ja seikkailu. Vimme keskustella entisajan ihmisten elämästä ja tutkia vanhan kartann salaperäisiä spukita. Syksyllä pihamme vanhat menapuut tarjavat meille sataan, jta vimme hyödyntää timinnassamme mnin eri tavin.

6 Kska eskarimme sijaitsee aivan Ylöjärven keskustassa, pääsemme retkeilemään helpsti lähiympäristön khteisiin. Kirkk, kirjast, Yhtenäiskulu, Saurin päiväkti, puistt ja Sppeenharjun metsät tulevat kaikille tutuksi eskarivuden aikana. Vierailemme myös ilahduttamassa lähialueen vanhuksia laulamalla läheisellä palvelutallla sekä julunaikaan Ylöjärven terveyskeskuksen vudesastlla. Pyrimme tekemään vuden aikana myös bussiretken naapurikaupunkiin Tampereelle. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Ylöjärven esips s ) Lapsille krstetaan itseä sekä kk yhteiskuntaa kskevien kestävien ratkaisujen vaikutuksia. Yhteisten sääntöjen laatiminen lasten kanssa auttaa heitä situtumaan paremmin sääntöjen nudattamiseen kskien yhteistä ympäristöä ja tavarita. Mikklan histriallinen ympäristö alkuperäisine irtaimistineen n mitä parhain esimerkki lapsille ympäristön ja tavariden hulehtimisen ja ikeanlaisen säilyttämisen merkityksestä ja ns. kertakäyttökulttuurin välttelemisestä. Keskustelut kestävistä ratkaisuista nusevat usein arjen timinnasta. Värityskuvien turha mnistaminen tai piirustuspaperin tuhlaus synnyttävät usein lasten kanssa keskustelua kulutuksesta. Askarteluissa ja muissa kädentöissä pyrimme käyttämään mahdllisimman paljn kierrätys- ja lahjitusmateriaalia. Metsäretkillä petamme vastuullista timimista lunnssa sen ehdilla. Askarteluissa käytettäviä lunnnmateriaaleja kerätään lunta kunniittaen. Omat rskat hulehditaan aina eväsretkillä pis lunnsta. Rukahävikin määrään ja ikean annskn harjittelemiseen kiinnitämme lasten humita Hävikki-hiirellä, jlle saa antaa palkinnksi herneen jka kerta, kun ma lautanen n syöty tyhjäksi. Päiväkdissa n käytössä myös ma paperinkeräysastia. Vierailemme keräyspisteellä muutamia kertja vuden aikana yhdessä lasten kanssa vieden päiväktiin kertyneitä ngelmajätteitä. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Yksikön mana kehittämiskhteena n edelleen media- ja digisaamisen kehittäminen ja sen käytön lisääminen arjessa. Viestintä esipetuksen ja ktien välillä timii yhä etenevissä määrin sähköisesti Päikky-järjestelmän kautta. Päikyn kautta tiedtetaan kteja erilaisista esipetuksen ja päivähidn asiista. Kannustamme perheitä käyttämään aktiivisesti Päikkyä yhteydenpidn välineenä. Ylöjärven varhaiskasvatuksen medialeikkilaukku n käytössämme myös syksyllä 2017, jllin pääsemme yhdessä lasten kanssa tutustumaan uusiin mediakasvatuksen välineisiin.

7 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Otamme lapset aktiivisesti mukaan suunnittelusta lähtien. Lapsen sallisuus näkyy keskeisesti esipetuksessamme. Esipetuksessamme lapsella n mahdllisuus vaikuttaa maan timintaansa päivittäisten keskustelujen kautta. Aikuinen n avin kuulemaan lasten tiveita ja phtimaan yhdessä heidän kanssaan mahdllisuuksia tteuttaa niitä. Lapset vivat esim. yhdessä äänestämällä päättää asiista, kun aikuinen pyytää valitsemaan eri vaihtehdista. Aikuinen hjaa lapsia arviimaan tteutunutta timintaa ja tehtyjä ratkaisuja. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Vanhemmat vivat sallistua esipetuksen ja yhteistyön suunnitteluun j syksyn vanhempainillassa sekä man lapsensa esipetuksen ppimissuunnitelmakeskusteluissa, jtka pidetään syksyllä ja keväällä. Vastuu kdin kanssa tehtävästä yhteistyön ylläpidsta ja kehittämisestä n esipetushenkilöstöllä. Vanhemmille suunnattuja tilaisuuksia timintavuden aikana vat syksyn vanhempainilta, isän- ja äitienpäivätapahtumat, liikuntatapahtumat sekä julu- ja kevätjuhla. Vanhemmille tarjtaan mahdllisuus sallistua lapsen esipetuspäivään esim. avimien vien päivänä. Hultajia kannustetaan arviimaan rhkeasti timintaa ja myös keskustelemaan keskenään. Kulun alkuun liittyen vanhemmille kerrtaan hyvissä ajin ilmittautumiskäytännöistä, kulujen tutustumispäivistä, kulun kanssa tehtävästä tiednsiirrsta ja iltapäiväkerhn ilmittautumisesta. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Lapsen sallisuus ppimissuunnitelman laadinnassa varmistetaan haastattelemalla häntä ennen vanhempien kanssa käytävää keskustelua. Lapsen haastattelu käydään yhdessä läpi lapsen ja vanhemman kanssa. Lapsi saa kerta tilanteessa ajatuksistaan ja tiveistaan kskien esipetusvutta. Esipetuksen ppimissuunnitelman laadinnan phjana vat havainnt lapsen kehityksestä. Havaintjen lisäksi keskustelemme lapsen kanssa sekä kirjaamme tekemiämme havaintja. Lapsen havainninnin välineinä käytetään myös kntrllitua piirrstarkkailua, Makek-kartitusta sekä Lukimat-arviintia. Saatujen tietjen avulla pystymme asettamaan lapselle yksilöllisiä tavitteita ja suunnittelemaan timintaamme paremmin, kun tiedämme lasten yksilölliset taidt ja niissä edistymisen. Vanhemmat varaavat keskusteluajan sekä syksyllä että keväällä. Keskustelun aikana käydään läpi lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma. Syksyllä lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa esipetusvuden tavitteet. Kevään keskustelussa arviidaan tteutunutta suunnitelmaa ja kirjataan suunnitelmaan ylös asiita, jtka halutaan ttaa humin/nstaa esille tulevan kulun alituksen suhteen. Uusi esipetussuunnitelmahan timii nykyään myös tiednsiirtkaavakkeena kuluun.

8 3.4. tiedttaminen Kuulumisten vaiht ja tiedttaminen vanhemmille erilaisista lapsiin, esipetukseen ja kulunalitukseen liittyvistä asiista tapahtuu pääasiassa lasta tudessa ja hakiessa. Eteisen vissa ja ilmitustauluilla n näkyvissä viikk-hjelmamme sekä erilaisia tiedtteita. Yhteistyövälineinä vat myös puhelin, Päikky-hjelma sekä sähköpsti. Tänä vunna pyrimme lisäämään nimenmaan Päikky-hjelman käyttöä yhteydenpitvälineenä ktien kanssa. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Mikklan esipetuksessa lapset jakaantuvat kuluvana timintakautena kahteen ryhmään. Ryhmät tekevät päivittäin ryhmärajat ylittävää yhteistyötä ja esipetusvuden aikana lapsille tulevat tutuksi mlempien ryhmien aikuiset sekä lapset. Esipetus tekee jatkuvaa ja saumatnta yhteistyötä myös päivähidn kanssa. Saurin päiväkdin kanssa yhteistyö n tiivistä ja esim. lma-aikina Mikklan hita tarvitsevat lapset sekä henkilökunta vat Saurin päiväkdissa. Meillä n vuden aikana paljn muitakin yhteisiä tapahtumia Saurin kanssa. Esipetusryhmämme muita yhteistyömutja: -varhaiskasvatuksen resurssierityispettajan (vre) käynnit viikittain -yhteistyö seurakunnan kanssa, seurakuntamentri katsmuskasvatuksen suunnittelutyön tukena -pallaitksen palturvallisuus-pastus -Yhtenäiskulun alkupetuksen kanssa tehtävä yhteistyö -Ylöjärven kirjastpalvelut, kirjastautn vierailu Mikklassa 2 krt/kk -lähialueen vanhuspalvelut ja Ylöjärven terveyskeskus; vierailut eskareiden lauluesitysten merkeissä pari kertaa vudessa 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen (Ylöjärven esips s ) Yhteistyö Yhtenäiskulun kanssa jatkuu svittujen käytänteiden mukaan. Alkupetuksesta valittavien pettajien ja lukkien (1. ja 2. lk) kanssa järjestetään yhteisiä tapaamisia vuden aikana. Esipetusryhmämme vierailevat kululla ainakin kerran yhteistyölukan kutsumana ja myös eskarit kutsuvat kululaiset vastavierailulle Mikklaan. Tutustuminen kuluympäristöön ja kulun ihmisiin vat tärkeä sa valmistautumista alkavalle kulutielle.

9 Kevään 2018 aikana tulevat ykköslukkien pettajat sekä erityispettajat spivat mahdllisista vierailuistaan esipetusryhmiimme ja tutustuvat näin tuleviin kululaisiin ja heidän timintaympäristöönsä. Keväällä esipettajat siirtävät tieta ykköslukan pettajille tulevista ppilaista myös lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmalla sekä keskustelemalla tiednsiirtpalaverissa, jihin sallistuu yleensä Yhtenäiskulun erityispettajat. Myös lapsen tuen asiat siirtyvät ed. tavalla kululle. Js lapsi n siirtymässä esipetuksen jälkeen tiseen kuluun kuin Ylöjärven Yhtenäiskuluun, svitaan yhdessä vanhempien kanssa tarpeellisesta tiednsiirrsta ja kuinka se hidetaan. Kaikki tiednsiirt esipetuksen ja kulun välillä tapahtuu vain vanhempien luvalla. 6. ARVIOINTI (Ylöjärven esips s ) Esipetuksen timintakäytäntöjen, petuksen ja kasvatuksen sekä ppimisympäristön kehittäminen ja arviinti n jatkuvaa. Esipettajat arviivat maa timintaansa jatkuvasti sekä erityisesti tiimin viikkpalavereissa. Lasten ppimisen arviinnin tukena käytetään Eskarin arki materiaalia. Päiväkdin jhtajan kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa esipetushenkilökunta arvii timintaansa kerran vudessa. Vanhemmat sallistuvat esipetuksen arviintiin antamalla suraa palautetta timinnastamme päivittäisissä keskusteluissa sekä vastaamalla asiakastyytyväisyyskyselyyn. Myös lapsilta saadaan päivittäin spntaania palautetta ja se humiidaan tärkeänä sana lapsen sallisuutta. Saatu palaute pyritään humiimaan timinnan suunnittelussa mahdllisuuksien mukaan. Esipetuksen petussuunnitelman perusteet (2014) krstavat myös lasten itsearviintitaitjen kehittymistä. Lapsia hjataan tiedstamaan maa ppimistaan ja arviimaan sitä. Opettajan tehtävä n hjata lasta ppimaan. 7. PEDAGOGINEN TUKI Yleinen tuki: Meillä käytössä levia yleisen tuen menetelmiä vat: lapsen yksilöllinen humiinti, lapsen ppimisvalmiuksien ja tarpeiden humiiminen, lasten keskinäinen vurvaikutus, tutut ja turvalliset aikuiset, myönteinen ja kannustava ilmapiiri, välittäminen ja hulenpit, terveyttä edistävät ravint ja liikunta sekä lep, kuntuttava arki, pienryhmätiminta, justavat petusjärjestelyt, varhaiskasvatuksen erityispettajan (ve) knsultaati, kuvien käyttö timinnan tukena, päivähidn mniammatillisen työryhmän tuki. Arjen tuen kaavake auttaa tarvittaessa ikeanlaisten tukimutjen valinnassa.

10 Tehstettu tuki: Tehstetun tuen alittaminen perustuu lapsesta tehtyyn pedaggiseen arvin, jnka tekee esipettaja ve:n knsultaatilla. Varhaiskasvatuksen erityispettaja tekee yhteistyötä esipetushenkilökunnan ja lapsen vanhempien kanssa ja auttaa hjaamaan tarvittaessa muiden tukimutjen piiriin. Ryhmässämme erilaisia tehstetun tuen keinja vat yksilö-, pienryhmä- ja samanaikaispetus. Timintaympäristöä n mahdllista mukata tarpeen mukaan (esim. kuvien käyttö, tavariden siirtely). Lapsen tarpeen mukaan tehty tehstetun tuen ppimissuunnitelma kirjattuine tavitteineen timii suunnittelun ja timinnan apuna. Erityinen tuki Erityisen tuen alittaminen perustuu lapsesta tehtyyn pedaggiseen selvitykseen, jka n laadittu tai laaditaan yhteistyössä mniammatillisessa ryhmässä lapsen kasvatus- ja petushenkilöstön kanssa. Erityistä tukea kskevan päätöksen timeenpanemiseksi lapselle laaditaan henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma, HOJKS. Esipettaja laatii suunnitelman yhteistyössä vanhempien ja mahdllisten asiantuntijiden kanssa. Ryhmässämme erityinen tuki tarkittaa, että lapsi saa päivittäin systemaattista ja suunniteltua tukea timintaansa ja ppimiseensa. Lisäksi käytössä vat kaikki tehstetun tuen tukikeint. Esipetusryhmää n mahdllista jakaa puliksi (10 lasta) tai vielä pienemmäksi pienryhmäksi. Varhaiskasvatuksen erityispettaja n mukana timinnassa viikittain ja järjestää myös tehstetun ja erityisen tuen lapsille maa pienryhmätimintaa. Lasten mahdlliset terapiapalvelut n mahdllista järjestää päiväkdin tilissa esipetuspäivän aikana. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arv Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasa-arvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa.

11 Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Peruspetuksen tehtävänä n tarjta kaikille ppilaille yhtäläiset mahdllisuudet hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietja sekä taitja. Esipetus timintaympäristönä tukee lasten tasa-arvisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupulten tasa-arv. Esipetus edistää lasten mahdllisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintja ilman sukupulesta jhtuvia ennakk-dtuksia ja rajituksia. Tasa-arvpyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate. Opetus n lapsia puluepliittisesti, usknnllisesti ja katsmuksellisesti situttamatnta. (Esipetuksen perusteet 2014). Miten tasa-arv tteutuu esipetuksessamme tällä hetkellä? Mikklan esipetuksessa kaikkia lapsia khdellaan tasa-arvisina yksilöinä. Perheiden erilaiset taustat, tiveet ja arvt tetaan humin kaikkia kunniittavasti. Nämä näkyvät käytännössä esimerkiksi niin, että lapset saavat itse valita leikkikaverinsa, leikkinsä ja muun tekemisensä. Aikuinen tarjaa lapsille erilaisia mahdllisuuksia ja hjaa lapsia mnenlaiseen tekemiseen ja eri kavereiden kanssa timimiseen. Lasten kanssa keskustellaan siitä, että me jkainen lemme erilaisia ja tisia tulee arvstaa ja kunniittaa sellaisina kuin he vat. Myös aikuiset khtelevat kaikkia lapsia samalla tavin arvstaen. Lasten kanssa harjitellaan myös kaveritaitja, tisten humin ttamista sekä tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Kaikki lapset saavat sallistua mnipulisesti ryhmän timintaan. Esipetuksessa n käytössä Tunne- ja turvataitja lapsille -materiaali, jnka kautta vimme käsitellä erilaisia aiheita. Lasten kanssa myös keskustellaan paljn ja tasa-arvisuutta edistävän keskustelun aiheet tulevat lapsilta. Aikuiset tarttuvat näihin keskusteluihin ja yhdessä mietitään esimerkiksi miksi jku leikki tai väri kuuluisi vain tytöille tai pjille, miksi se ei muka spisi kaikille? Lapsia kannustetaan leikkimään yhdessä sukupulesta riippumatta. Esipetuksessa tuemme lasten sallisuutta. Aikuiset luvat lapsille turvallisen ilmapiirin, jssa lapset vivat kkea tulevansa kuulluiksi ja saavat vaikuttamisen kkemuksia. Aikuiset kuuntelevat lapsia herkillä krvilla, kannustavat ja tukevat heitä itse määrittelemään tiveita. Lasten mielipiteet humiidaan mnella tapaa ja jkaisen lapsen yksilölliset tarpeet humiidaan päivittäin. Lapset pääsevät päättämään arjen asiista ja lasten kanssa petellaan yhdessä tekemään järkeviä ja hyvältä tuntuvia valintja esimerkiksi ruuan annsksta ja säänmukaisesta pukeutumisesta. Lapset pääsevät myös äänestämällä vaikuttamaan mnissa valintatilanteissa. Esipetuksen säännöt vat lasten yhdessä tekemiä. Tteutamme esipetuksessa myös työkasvatusta, jhn kaikki sallistuvat tasapulisesti. Lapsien kanssa petellaan yhdessä pitämään hulta mista tavarista ja siivamaan mat leikit leikin päätyttyä. Kaikessa viestinnässä pyritään timimaan myönteisesti ja kannustavasti sekä välttämään turhia kieltja. Kasvatuskumppanuus n tärkeässä rlissa tasa-arvisen kasvatuksen

12 tteutuksessa. Myös lapsen etävanhemman tiveet tetaan humin. Lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi perheille tarjtaan tukea heidän tarpeidensa mukaan, humiiden aina lapsen etu. Perheiden erilaisuutta ja arvja kunniitetaan ja humiidaan heidän erilaiset tarpeensa. Perheiden mninaisuus ja tasa-arvinen vurvaikutus humiidaan esimerkiksi käyttämällä tulkkia tarvittaessa. Tulkin avulla vanhempien vaikutusmahdllisuudet lastensa asiihin ja kuulluksi tuleminen paranevat. Kieli n merkityksellisessä asemassa ja se n vurvaikutuksen, itseilmaisun ja vaikuttamisen tärkeä väline. Varhaiskasvatuksessa pyrimme vahvistamaan lasten sumen kielen taita. Päivittäisissä keskusteluissa ja säännöllisissä kasvatuskeskusteluissa perheiden tiveet ja tarpeet tulevat esille ja niihin pyritään vastaamaan mahdllisuuksien mukaan. Millä keinin edistämme esipetuksessamme lasten tasa-arvisuutta? Pidämme yllä edellä mainittuja timintatapja. Esipetuksen henkilöstö tietisesti miettii maa timintaansa ja nk se tasa-arvista ja saak kaikki lapset yhtä paljn humiita sakseen. Pyrimme välttämään arjen tilanteissa ja kaikessa viestinnässä sukupulittavia elementtejä. Esimerkiksi tytöt vivat lla ktileikissä isiä ja pjat äitejä. Lapsia puhutellaan etunimillä tai pienryhmien itse keksimillä nimillä. Aikuiset tukevat jkaisen lapsen yksilöllisiä tarpeita, jtta kaikki lapset visivat sallistua tasa-arvisesti kaikkeen timintaan tarjamalla esimerkiksi puuttuvat luistimet päiväkdilta. Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Miten yhdenvertaisuus tteutuu esipetuksessamme tällä hetkellä? Lasten sallisuutta humiidaan mnella tapaa. Lapsia havainnidaan ja kuunnellaan arjessa. Lisäksi vidaan käyttää muun muassa äänestyksiä vaikuttamisen välineinä. Jkaiselle lapselle tarjtaan yhdenvertaiset mahdllisuudet saada mielipiteensä ilmaistuksi. Myös hiljaisempia ja arempia lapsia humiidaan ja heidän mielipiteilleen annetaan tilaa. Timimme pitkin päivää erilaisissa pienryhmissä suuremman ryhmän lisäksi, jllin lasten kuuleminen mahdllistuu paremmin. Jkainen lapsi humiidaan yksilöllisesti päivän aikana.

13 Esipetuksessa yhdessä svituista timintatavista pidetään kiinni. Erilaiset tavat timia niiden puitteissa nähdään kuitenkin rikkautena. Lapset nähdään yksilöinä ja heidän henkilökhtaisia minaisuuksiaan arvstetaan. Lapsia petetaan hyväksymään erilaisuutta ja mahdllisiin kiusaamis- ja syrjintätilanteisiin puututaan välittömästi. Tilanteisiin puututaan heti esimerkiksi keskustelemalla lasten kanssa tai lukemalla aiheeseen liittyviä lasten kirjja. Pyrimme vahvistamaan tunne- ja kaveritaitja arjessa erilaisin keinin esimerkiksi kehumalla, kannustamalla ja erilaisilla tunnetaitja vahvistavilla kerhilla sekä keskustelemalla esimerkiksi tisen asemaan asettumisesta. Lapsen yhdenvertaisia ppimismahdllisuuksia tuetaan tarjamalla lapselle hänen tarvitsemaansa tukea. Lasten petus suunnitellaan ja tteutetaan hänen ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti. Myös esipetuksessa leikki ja muut lapselle minaiset tavat työskennellä ja ppia vat timinnan keskiössä. Timimme mniammatillisessa työyhteisössä, jssa varhaiskasvatuksen erityispettaja ja lasten mahdlliset terapeutit vat sa arkea. Pienryhmät mahdllistavat lapselle enemmän tukea ppimistehtäviin. Lasten yksilölliset tavat ppia ja heidän taittasnsa humiidaan timinnan suunnittelussa. Lapsille n myös tarpeen mukaan tarjlla kerhmutista timintaa ppimisen tueksi. Etniseltä tai kulttuuriselta taustaltaan, usknnltaan, vakaumukseltaan tai arvmaailmaltaan erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta humiidaan avimesti keskustelemalla perheiden kanssa. Perheiden tapja timia kunniitetaan ja perheiltä vidaan kysyä lisätieta esimerkiksi heidän juhlapäivistään. Lapsilta nusee erilaisia kysymyksiä liittyen esimerkiksi uskntn tai ihmisen bilgiaan. Lapsia kannustetaan kysymään, phtimaan ja ihmettelemään erilaisia asiita ja ilmiöitä. Tiedstamme, että eri kulttuureissa asiita käsitellään eri tavin ja vanhempien näkemystä ja tiveita erilaisten asiiden käsittelyyn kysytään. Humiimme kuitenkin myös sumalaisen kulttuuriperinteen ja miten Sumessa suhtaudutaan ja timitaan eri asiiden suhteen. Vanhempia tiedtetaan päivän aikana nusseista keskustelun aiheista, jllin aiheesta keskustelua vidaan jatkaa ktna tarvittaessa. Millä timenpiteillä yhdenvertaisuutta edistetään päiväkdissamme? Yhdenvertaisuutta esipetuksessa edistetään suvaitsevalla arvmaailmalla ja avimella keskustelulla perheiden ja lasten kanssa. Erityisesti aikuisten asenne, mutta myös arjessa käytettävä kirjallisuus ja media pyritään valitsemaan niin, että ne edistävät lasten kasvamista khti tasa-arva ja yhdenvertaisuutta. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain.

14 Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen n nnistunut, kska se n sa arkea. Kehitämme uusia tapja ja tartumme hyviin ideihin jiden avulla vimme entisestään lisätä tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämistä. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja Hietanen terveydenhitaja Sirkka Sal, Katriina Uusi-Illikainen psyklgi Siiri Zeiler kuraattri Vernica Acs 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen

15 Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Laajennettu ppilashultryhmä kkntuu vähintään kerran vudessa. Laajennettuun ppilashultryhmän kkukseen kutsutaan syksyllä kaksi ppilaskunnan edustajaa, vanhempainyhdistyksen edustaja, kaupungin nuristimen edustaja, teknisen timen edustaja, kulualueella timivien päiväktien esimiehet ja esipettajat tarpeen mukaan. mukana n edellisten lisäksi myös lääkäri, lastensujelun edustaja ja ehkäisevän perhetyön edustaja. Yhteyshenkilö ja kllekutsuja n Yhtenäiskulun rehtri Satu Sepänniitty-Valkama. Yhteisöllisessä ppilashultryhmässä puheenjhtajana timii päiväkdin jhtaja Anu Mantere ja esipetuksen henkilökuntaa sekä tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityispettaja ja muut asiansaiset. Näitä kkntumisia vat mm. taln yhteiset palaverit ja tiimipalaverit. Myös hultajat vivat timia alitteen tekijöinä. He vivat lla mukana suunnittelemassa ppilashullllisia timenpiteitä, niiden tteutumista ja arviintia. Oppilashullsta tiedtetaan vanhempia lapsen esipetuksen ppimissuunnitelmapalaverissa. Tarvittaessa ppilashulln asiista tiedtetaan päivittäisissä tapaamisissa sekä sähköisillä ja kirjallisilla tiedtteilla. Mikklan esipetuksen yhteisöllisen ppilashulln ( ) painpistealue tarkentuu syyslukukauden aikana. Aihe nusee tdennäköisesti kaveri- ja tunnetaitihin liittyvistä asiista. Otamme lapsilta myös ideita vastaan. Esipetusryhmässämme n laadittu lasten kanssa pihasäännöt ja sisäsäännöt Esipettajat seuraavat lasten sallistumista esipetukseen päiväkirjamerkinnöistä. Js lapsella n paljn selittämättömiä pissalja ja muutenkin sallistuminen esipetukseen n epäsäännöllistä, ttaa esipettaja asian puheeksi vanhempien kanssa. Tarvittaessa päiväkdin jhtaja n myös mukana keskustelussa. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta.

16 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY: kevät Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: syksy Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: kevät 2016

17 9.5 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Tiednsiirtpalaverit järjestetään päiväkdissa esipetusta edeltävänä keväänä, kun esipetuspäätökset vat valmiit. Hultajat vat tästä tietisia ja mahdllisuuksien mukaan he vat mukana tiednsiirtpalavereissa. Heidän sustumuksellaan lapsen tiedt siirtyvät esipetukseen. Js lapsella n esim. erityisrukavali, timittavat vanhemmat tarvittavat allergiatdistukset henkilökunnalle tai suraan Yhtenäiskulun rukalan emännälle. Esipetus saa mahdllisista tdistuksista kpit. Tarvittaessa kulutuksen saanut lähihitaja/lt laatii lapselle lääkehitsuunnitelman yhdessä hultajien kanssa. Alkuperäinen resepti/lääkärin hje n näytettävä samalla. Suunnitelmaan perehdytetään kk henkilökunta. Kun huli herää esikululaisen hyvinvinnista (esim. ssiaaliset ja vurvaikutussuhteet, kiusaaminen) tetaan yhteys kulukuraattriin. Knsultinti n mahdllista nimettömänä tai nimellä, jllin tarvitaan hultajan lupa. Kulukuraattri arvii tarpeen ja tapauskhtaisesti klle kutsutaan mnialainen asiantuntijaryhmä yhteistyössä hultajien kanssa. Asiantuntijaryhmän kkntumisesta kirjataan tiet ppilashultrekisteriin. Oppilashultkertmus säilytetään lukitussa kaapissa annettujen hjeiden mukaisesti. Yksilökhtainen ppilashultryhmä kkntuu vanhempien luvalla. Esippilaan kehitykseen ja ppimiseen liittyvissä pulmissa tilanne arviidaan yksilökhtaisesti varhaiskasvatuksen erityispettajan kanssa. Tarvittaessa tehdään lähete ven knsultinnin jälkeen. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Haluamme, että lapsi kkee levansa tärkeä ja humattu ja, että hänen asiansa kuullaan. Lapsia rhkaistaan kertmaan asiitaan ryhmässä, mutta heille annetaan myös mahdllisuus keskustella aikuisen kanssa rauhassa pienemmässä ryhmässä tai jpa kahden kesken. Jkaista lasta haastatellaan ennen esipetuksen ppimissuunnitelmapalaveria ja lapsi saa lla myös palaverissa hetken mukana kertmassa ajatuksiaan.

18 Khtaamme päivittäin esipetuksessa lasten lisäksi myös heidän vanhempansa. Kerrmme kuulumiset lasta kskien ja lemme avimia kuulemaan ja vastaanttamaan myös vanhempien kmmentit ja mielipiteet. Arvstamme vanhempien ajatuksia man lapsensa kasvun ja kehityksen parhaimpana asiantuntijina. Myös ennaltasvituissa tapaamisissa kuten ppimissuunnitelapalavereissa, pääsemme keskustelemaan syvällisemmin lapsen asiista. Vanhempia pyydetään kertmaan rhkeasti lasten ktnakin esilletumista asiista, jtta mahdlliset lasta hulettavat asiat tulevat myös esipetuksen henkilökunnan tietn. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja Anu Mantere vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Oppilashulttyöstä tiedtetaan hultajille ja lapsille mm. päivittäisissä keskusteluissa, esipetuksen ppimissuunnitelmapalavereissa, erilaisilla kirjallisilla tiedtteilla sekä sähköisillä viesteillä. Yhteistyötahjen kanssa tiedtus hituu pääasiassa puhelimitse ja sähköpstia käyttämällä.