ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 Varhaiskasvatus ja esipetus ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi (Palautetaan mennessä aluejhtajalle) Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kurun vurpäiväkti Kurun esipetus Kurun yhtenäiskulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts

2 Varhaiskasvatus ja esipetus 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Työ- ja lma-ajat Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) Esipetuksen henkilökunta Terhi Itvla lastentarhanpettaja, Sanna Alare lastentarhanpettaja, Eija Lehtla lähihitaja, Päivi Rajala lähihitaja Päiväjärjestys Villakilla ja Vanamilla n ma päiväjärjestys ja viikk-hjelma yhteisillä sisällöillä. Rukailu kell ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Opettajilla n päivittäinen suunnitteluaika. Esipetuksen timintaa suunnitellaan viikittaisissa tiimipalavereissa. Viikksuunnitelma tehdään yhteistyössä muun petusja kasvatushenkilöstön kanssa. Lisäksi timintaa suunnitellaan päiväkdin yhteisissä kuukausipalavereissa ja suunnitteluillissa. Pedatiimi ja palaverit vren kanssa järjestetään säännöllisesti. Yksilöllisiä suunnitelmia laaditaan yhteistyössä muiden tahjen kanssa. Esipetuksen ja kulun yhteinen palaveri arjen käytänteistä ja yhteistyöstä n pidetty 8.8. ja Esi-ja alkupetuksen yhteistyöiltapäivässä suunniteltiin yhteistyötä Liikunta timintakulttuurissa (Ylöjärven esips s ) Liikunta n lennainen sa päivittäistä timintaa. Esipetuksessa n mnipuliset liikkumismahdllisuudet: pururata, metsäympäristö, urheilukentät kesä- ja talvilajeille, urheilutal ja läheinen leikkipuist.

3 Varhaiskasvatus ja esipetus 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa (Ylöjärven esips s ) Leikille n varattu aikaa päivittäin ja leikkiä eri mudissaan käytetään petuksessa. Kkemukselliset ja timinnalliset työtavat kuuluvat arkeen. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Seikkailujen eskari tukee laaja-alaisuutta. 2.5 Oppimisympäristöt (Ylöjärven esips s ) Esipetuksessa käytetään hyödyksi erilaisia ppimisympäristöjä: kulua ja päiväktia, metsää sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluja. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Ylöjärven esips s ) Lähiympäristöön tutustuminen ja kierrätys vat sa arkea. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Timiva arki uudessa ympäristössä vaatii jatkuvaa arviintia ja kehittävää työtetta. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Havainninnin avulla selvitetään lasten mielenkiinnn khteita ja lapsia sallistetaan mukaan päätöksentekn. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Järjestetään erilaisia tapahtumia mm. vanhempainillat ja käydään esipetussuunnitelmakeskustelut. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma - lasten ja hultajien sallisuus suunnitelman laadinnassa: lasten itsearviinti, sallistuminen keskusteluun, vanhempien kuuleminen - laatimiseen ja arviintiin liittyvät käytännöt: svittu ajankhta, tiedttaminen etukäteen 3.4. tiedttaminen - tiedttaminen esipetuksesta: viikkkirjeet, päivittäiset keskustelut, päikky, facebk - tiedttaminen esi- ja alkupetuksen yhteistyöstä: viikkkirjeet 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT - esipetusyksikön esipetusryhmien välinen yhteistyö: päivittäistä yhteistyötä - esipetusverkst: vre - yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa: säännöllistä - muut yhteistyökumppanit (ppilashulln yhteistyötaht mainitaan kpl:ssa 9) tarvittaessa

4 Varhaiskasvatus ja esipetus 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen (Ylöjärven esips s ) - käytännön yhteistyön tteuttamisen mudt (esim. justava ryhmittely): tapahtumat - vastuu- ja yhteyshenkilöt: esi- ja alkupetuksen henkilökunta - kuvatkaa miten lapsen tuki tteutuu esi- ja alkupetuksen yhteistyössä: siirtymä- ja tiednsiirtkäytännöt tukevat yhteistyössä. 6. ARVIOINTI (Ylöjärven esips s ) - esipetuksen petussuunnitelman mukaan vusittain arviidaan esipetuksen timintakäytännöt, petus ja kasvatus sekä ppimisympäristö: jatkuva timintakäytäntöjen arviinti - esipetusryhmän arviintikäytännöt ja -menetelmät: yhteiset arviintitehtävät - lasten sallisuus arviinnissa: lasten itsearviinti - hultajien sallisuus arviinnissa: keskustelut - henkilöstön itsearviinti sveltuvaa mittaria käyttäen (esim. kntekstianalyysi / AESmittari) (Ylöjärven esips s ). 7. PEDAGOGINEN TUKI - klmiprtaisen tuen tteuttaminen, seuranta ja arviinti (Ylöjärven esips s ): käytössä, vre tukena 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA

5 Varhaiskasvatus ja esipetus Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Miten tasa-arv tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Tasa-arv lasten keskuudessa päiväkdissamme n arkipäiväinen asia, ja lapset timivat lunnstaan samanarvisesti keskenään sukupulesta riippumatta. Aikuiset eivät timinnallaan, puhumisellaan tai esimerkillään sita lapsen sukupulella levan merkitystä lapsen khtaamiseen tai khtelemiseen. Lapset leikkivät erilaisia leikkejä, erilaisissa rleissa keskenään eikä sukupuli hjaa heitä leikkikaveri- tai leikkivalinnissaan. Vurhitpäiväkdissa lapset vat tttuneet valitsemaan leikkikaverikseen sen lapsen, jka n samassa vurssa, tai jlla n samanlainen temperamentti tai mieltymys samaan leikkiin. Samalla periaatteella myös aikuiset hjaavat lapsia eri timintihin tai leikkeihin, js lapsi ei itse saa päättää mitä tekisi. Pääasiassa lapset valitsevat kuitenkin itsenäisesti. Pienryhmiin jakamisessa ei myöskään le merkitystä sukupulella vaan enemmänkin taidilla, jita eri ryhmissä harjitellaan. Perheiden mninaisuus humiidaan perheiden tivmalla tavalla, jista lemme yhdessä heidän kanssaan keskustelleet. Vurvaikutuksessa perheiden kanssa tetaan humin heidän tapansa ja mahdllisuutensa vurvaikutukseen, esimerkiksi viestinnässä lemme selvittäneet kaikkien mahdllisuuden saada ja lähettää sähköpstia tai ttaneet humin tiveet kirjeviestinnästä. Tulkkia käytämme keskusteluissa mukana, aina kun siihen n tarvetta. Millä keinin edistätte päiväkdissanne lasten tasa-arvisuutta? Käyttämämme Yhteispelin menetelmät ja muut vurvaikutustaitjen petteluun kehitetty materiaali tukee tasa-arvisen ajattelun ppimista ja pettelua. Erilaisissa timinnissa harjittelemme vurttelua ja tisen humiimista, sekä kuuntelemista. Jistakin vurista pidämme yllä listaa, jsta kaikki aikuiset näkevät, kuka lapsista n seuraavaksi vurssa lla vaikkapa apulaisena. Tukimateriaalia: s

6 Varhaiskasvatus ja esipetus Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Miten yhdenvertaisuus tteutuu päiväkdissanne tällä hetkellä? Yhdenvertaisuus tteutuu mm. Yhteispelin tai siitä mukailtujen timintjen menetelmin. Opettelemme antamaan puheenvurja ja kertmaan min sanin malla vurlla mielipiteitä eri asiista. Kaikkia lapsia kuullaan. Arempien lasten kuulluksi tuleminen varmistetaan pienryhmissä tai kahden kesken. Oppimisympäristöissä ja pienryhmiin jakamisessa tetaan humin erilaiset ppimismahdllisuudet. Esim. ulkilua n enemmän sitä tarvitseville/tivville jne. Syrjintään puututaan heti ja sitä ennalta ehkäistään pettelemalla kaveritaitja. Tällä hetkellä ryhmässämme ei le eri kulttuuritaustaista lasta, mutta pettelemme asiita aiheeseen liittyen ja mietimme mitä n erilaisuus. Millä timenpiteillä yhdenvertaisuutta edistetään päiväkdissanne? Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Arviintia tehdään ryhmien missa palavereissa sekä päiväkdin yhteisessä pedatiimipalaverissamme. Arviinnissa auttaa dkumentinnit ja edellä mainittujen vurttelulistjen seuraaminen sekä keskustelu. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit.

7 Varhaiskasvatus ja esipetus 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri (ei nimettyä lääkäriä) terveydenhitaja Tarja Hyytiäinen-Riihikski psyklgi Juus Kuusjärvi kuraattri Rami Jämsä 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Esipetusryhmän ja lähikulun yhteistyö yhteisöllisessä ppilashullssa: tarvittaessa tehdään tiivistä yhteistyötä. Esi- ja alkupetuksen siirtymäkäytänteet ja ppimisen tuen prtaat Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. 1krt / 2kk iltapalaverissa (Kurun vurpk ja e) keskustellaan muiden asiiden hessa ppilashullllisista asiista. Sekä viikittaisissa pedatiimin palavereissa.

8 Varhaiskasvatus ja esipetus Päiväkti edistää lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timintaa lukuvunna siten, että yhteistyöllä varmistamme pienryhmätiminnan tehstamisen. Henkilökunta siirtyy justavasti tarpeen vaatiessa yksiköstä tiseen. Perjantaisin ryhmäavustaja n esipetuksessa, kun päiväkdin erityisentuen lapsella n vapaapäivä. Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen: Pidemmistä pissalista kirjallinen hakemus, lyhyistä ilmitus esipetukseen Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus PÄIVITETTY: syyskuu2018 Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) PÄIVITETTY: syyskuu 2018 Kuljetukset tulevat esipetukseen aamulla kl Paluukuljetus kl Aamulla aikuinen n vastassa ja saattaa ppilaan esikuluun. Samin paluukyyteihin aikuinen n saattamassa lapsia. Tiivis yhteistyö kulun henkilökunnan kanssa, tarvittaessa kuluavustaja timii lapsen saattajana. Kuljettajien yhteystiedt vat sekä esikululla, päiväkdin jhtajalla, että lasten vanhemmilla. Esi- ja peruspetuksen kulukuljetusperiaatteet 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

9 Varhaiskasvatus ja esipetus Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY: syyskuu Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. PÄIVITETTY: syyskuu Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa tapahtuu lasten yksilöllisten suunnitelmien mukaisesti. Lääkehitsuunnitelma, allergiatdistukset. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa: lasta tuetaan yhdessä svituin menetelmin yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityispettajan ja kulun kuraattrin kanssa.

10 Varhaiskasvatus ja esipetus Esipetuksen menettelytavat asiantuntijaryhmän kkamisessa ja sustumuksen hankkimisessa: lapsen vanhemmilta kysytään lupa yhteydenttamiseen ja kutsutaan klle tarpeen vaatima ryhmä asiantuntijita sekä lapsen hultajat. Lapsen ryhmän pettaja kysyy luvan ja timii kllekutsujana. Oppilashultkertmusten laatimisen ja säilyttämisen menettelytavat esipetuksessa: lukitussa säilössä. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Millä tavalla esipetus edistää lasten ja hultajien aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa? a. lasten kanssa: lapsen asian äärelle pysähdytään ja kuunnellaan aidsti, sitamme kiinnstuksen mm. esittämällä kysymyksiä ja keskustelemalla lapselle tärkeästä asiasta. b. hultajien kanssa: järjestetään säännölliset keskustelut sekä aina tarpeen vaatiessa. Viestintä ja tiednkulku n tärkeää. 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan päiväkdin yhteisissä iltapalavereissa sekä tammikuun suunnittelupäivässä. Osittain myös viikittaisissa pedatiimeissä. Oppilashulttyöstä tiedtetaan vanhempainillissa sekä yksilöllisissä keskusteluissa vanhempien kanssa.

11 Varhaiskasvatus ja esipetus