ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Sivistys Varhaiskasvatus ja esiopetus

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVA LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvusi Päiväkti: Esipetusyksikkö: Esipetusyksikön yhteistyökulu: Kulukallin päiväkti Kulukallin päiväkti Siivikkalan kulu Käsitelty päiväkdissa (pvm): Päiväkdin jhtajan allekirjitus Varhaiskasvatuksen jhtajan hyväksyntä versi numer päivämäärä ja muutksen tekijä muuts 1. ESIOPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN

2 Työ- ja lma-ajat YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Lukuvusi (740 tuntia) Syyslukukausi Syyslma (vk 42) Kevätlukukausi Talvilma (vk 9) Päivittäinen esipetusaika (kl) 9-13 Esipetuksen henkilökunta Lastentarhanpettajat Kirsi-Marja Jaana Saija Mirella Lähihitajat Skaiste Mirja Kaisa Päiväjärjestys Linnuilla, Kiranpennuilla ja Peurilla 9.00 Aamupiiri 9.15 Työskentely/ulkilu Lunas Ulkilu/Työskentely Esipetus päättyy 2. ESIOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 2.1 Suunnittelun periaatteet Suunnittelumme lähtökhtina timivat esipetussuunnitelma, lasten mielenkiinnn khteet, lasten tarpeiden phjalta ktut ajatukset sekä vanhempien ajatusten huminttaminen. Esipetussuunnitelman phjalta käymme yhteisiä keskusteluja samalla arviiden timintaamme. Lasten kiinnstuksen khteisiin tutustumme havainnimalla ja lasta kuulemalla. Havainnt ja dkumentinnit lasten taidista eri sa-alueilla, ppimisesta ja saamisesta vat suunnittelun keskiössä. Kuuntelemme vanhempien mielipiteitä lastensa asiantuntijina. Humiimme lasten tiveet, ideat ja unelmat, jita tteutamme mahdllisuuksien mukaan, jtta lasten sallisuus tteutuu. Haluamme myös tietää mitä lapset ajattelevat itsestään ppijana.

3 Esipetusryhmien lastentarhanpettajat vastaavat timinnan suunnittelusta viikittaisella suunnitteluajallaan. Suunnitteluun sallistuvat myös kk esipetuksen kasvatushenkilöstö ja lapset. Suunnittelu aikuisten kesken tapahtuu mien ryhmien tiimipalavereissa vähintään kerran kuussa sekä kk eskaritiimin yhteisissä iltapalavereissa nin kaksi kertaa lukukaudessa. Timinnan arviinti kulkee suunnittelun rinnalla kk esipetusvuden ajan. Timintaa arviidaan lasten, kasvatushenkilöstön ja vanhempien kanssa. 2.2 Liikunta timintakulttuurissa (Ylöjärven esips s ) Liikunnallisen timintamme tavite n istuttaa lapsiin liikunnan ila ja liikunnallinen elämäntapa. Tutustuessamme eri liikunnan mutihin ja lajeihin krstamme lapsille, että n tärkeää petella asiita ja välillä epännistuakin. Esipetusryhmissämme kaikki liikkuvat ja tuhuavat! Liikuntamaskttimme Sprtti-Orava saapuu innstamaan kaikkia lapsia liikkumaan. Ylöjärven varhaiskasvatuksen ulkliikunnan kehittämisprjektin myötä lemme lisänneet hjattuja liikuntaleikkejä ulkiluun. Päiväktimme ympäristö innstaa liikkumaan. Olemme kyseenalaistaneet ja purkaneet turhia rajitteita ja kieltja. Sisällä saa justa, käytämme päiväkdin salia aktiivisesti, leikimme kentällä ja pihassa ja seikkailemme metsässä. Päiväktimme vakiintunut timintatapa n seikkailupedaggiikka, jhn lunnllisena sana kuuluu liikunta. Seikkailupedaggiikan kautta haluamme rhkaista lapsia kkeilemaan mia rajjaan. Vuden aikana aimme kkeilla mnipulisesti eri liikuntalajeja sekä perinteikkäitä kausilajeja kuten hiiht ja luistelu. Paintamme myös perusliikuntataitjen harjittelua, mm. juksu, ryömiminen, kieriminen, hyppiminen, kuperkeikka, kiipeily. Yhteistyössä Ylöjärven Ilveksen kanssa n keväisin järjestynyt lapsille mahdllisuus kkeilla jalkapalla. Lähipäiväkteja lemme kutsuneet kisailemaan leikkimieliseen hikipallturnaukseen. Liikunnan kautta n lunnllinen väylä timia kummilukkiemme kanssa yhteistyössä. Järjestimme elkuussa liikunnallisen vanhempainillan vanhemmille ja lapsille päiväkdin henkilökunnan ja Hämeen liikunta ja urheiluliitn kanssa. 2.3 Leikki ja timinnallisuus petuksessa (Ylöjärven esips s ) Leikki n tärkeä sa lapsen kehitystä, minkä avulla lapsi harjittelee mnia eri elämän taitja. Haluamme mukata ppimisympäristöämme leikkiin innstavaksi. Suunnittelemme tilja leikkiin kutsuvaksi yhdessä lasten kanssa. Kiinnitämme humita siihen, että leikkivälineet vat helpsti lasten saatavilla. Aikuinen hjaa leikkiä niin, että lapset jiden n hankala kiinnittyä leikkiin tai löytää kaveria, saisivat tarvitsemansa tuen ja hjauksen. Leikissä läsnä leminen n myös lunnllinen ja helpp tapa havainnida lapsia ja heidän keskinäisiä suhteitaan. Kiinnitämme humita pienissä ryhmissä timimiseen, että lapsilla lisi rauha ja mahdllisuus pitkäkestiseen leikkiin. Leikkiä hyödynnetään esimerkiksi numeriden ja kirjainten pettamisessa.

4 Prjektien tteuttaminen pienryhmissä n hyvä tapa harjitella yhdessä neuvttelua, spimista ja ngelmanratkaisua. Pienryhmässä lapsi tdella pääsee ppimaan tekemällä ja aremmatkin lapset tulevat kuulluiksi. Kasvattajan n helpp havainnida lapsen timintaa, kun aikuinen ja lapset vat yhdessä situtuneita ryhmän timinnan suunnitteluun ja tteutukseen. 2.4 Laaja-alaisen saamisen tteuttaminen esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Ajattelu ja ppiminen Opetamme lapsia phtimaan itse arkisten taitjen harjittelussa, kuten ruuan annstelussa, ulkvaatteiden valitsemisessa jne. Phdimme päivittäin lasten kanssa yhdessä eettisiä asiita, lunnn ja elämän ilmiöitä. Lapsi ppii kun hän n kiinnstunut asiista, jten pyrimme tukemaan lapsen maa tiednetsintää häntä kiinnstavista aiheista. Osallisuuden kautta nstamme timintamme keskiöön lapsilta nusevia aiheita. Kestävän elämäntavan maksuminen n yhteiskuntamme kannalta välttämättömyys, jten haluamme tarjta lapsille tieta ja ymmärrystä aiheesta j esipetuksessa. Keke-kettu tai muu hahm vierailee jkaisen ktna tutustumassa perheen kierrätystapihin. Seikkailukasvatus n iva tapa tukea lapsen luntsuhteen kehittymistä ja tehdä ympäröivää maailmaa ja sen timintaa lapselle tutuksi. Ryhmien tarpeitten mukaan järjestämme ppimisen tuen pienryhmiä, kuten Tähtikerha - esipetuksen kielellisten taitjen tukemisen ryhmää, Askeleittain -ryhmää (tunne-ja vurvaikutustaitjen tukemisen menetelmä),vurvaikutusleikkikerha, R-hjausta ja S2- petusta. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu Tunne- ja vurvaikutustaitjen vahvistaminen n eräs merkittävä esipetuksen tavite. Lapsille petetaan systemaattisesti esim. kuuntelun, kertmisen, neuvttelemisen, päätöksenten ja ngelmanratkaisun taitja. Kaikki esipettajat vat käyneet Yhteispelikulutukset ja tämä menetelmä tähtää tunne- ja vurvaikutustaitjen vahvistumiseen sekä lapsilla että kk esipetuksen timintakulttuurissa. Kaikki lapset saavat Yhteispelin timintamallien kautta mahdllisuuden ppia systemaattisesti kyseisiä taitja. Esimerkiksi pari- ja ryhmätyöskentelyä peteltaessa lapsilla vi lla kertmisen apuna jkin esine. Itsenäistä työskentelyä harjiteltaessa lapset saavat itse jkainen valita man tekemisensä annetuista vaihtehdista ja mahdllisimman pitkälle itse selviytyä eteen tulevista pulmista. Opettaja auttaa tarvittaessa, mutta lapset saavat ensin kkeilla itse. Niin santussa lukkapiirissä lapset khtaavat tisensa päivittäin erilaisilla tavilla tervehtien ja silmiin katsen. Lukkapiirissä lapset ppivat kertmaan masta asiastaan muille ja ppivat kysymään tisen asiasta enemmän. Kertmisen aiheet svitaan yhdessä lasten kanssa. Jkaisen lapsen kertmisen vur tulee lukuvuden aikana. Juttutuki n lapsen ja pettajan välinen kahdenkeskinen keskusteluhetki. Tunne-ja vurvaikutustaitja harjitellaan myös Askeleittain-kerhssa, jka n ssiaalisten taitjen ja tunnetaitjen harjitteluun kehitetty petushjelma. Taiteellisesta ilmaisusta nautimme tekemällä maataidetta, kkeilemalla erilaisia kuvataiteen menetelmiä sekä vierailemalla knserteissa, teattereissa ja taidenäyttelyissä. Perjantaisin vietämme lauluhetkeä. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt

5 Harjittelemme lasten kanssa itsestä hulehtimisen ja arjen taitja päivittäin; ruuan spiva määrä, ja miksi rukaa tarvitsee syödä, miksi kädet n hyvä pestä vessakäynnin jälkeen. Harjittelemme myös spivaa pukeutumista sään mukaan ja mista vaatteista ja tavarista hulehtimista. Lapsen liikkumisalue kasvaa esipetusikäisenä, ja harjittelemme turvallisen liikkumisen taitja liikenteessä. Vietämme esipetuksessamme liikenneviikkja ja retkillä harjittelemme turvallista kadun ylittämistä ja bussilla kulkemista. Esipetuksessa lapsella saa lla mukana mia leluja, jka n lunteva tapa harjitella mista tavarista hulehtimista. Krstamme myös yhteisvastuuta päiväkdin tavarista ja siisteydestä hulehtimisessa. Mnilukutait Esipetuksen tavitteena n kasvattaa mnilukutaitisia lapsia, mutta kriittisiä mediankäyttäjiä, jtka ymmärtävät että jkaisella visuaalisella, verbaalisella ja auditiivisella viestillä n tarkitus. Esipetuksessa käytämme ppimisvälineenä elkuvaa ja valkuvausta. Nautimme kirjallisuuden maailmasta lukemalla satuja ja runja esipetuspäivän aikana sekä myös lephetkellä. Käymme lähes viikittain kirjastautlla pienryhmän kanssa lainaamassa kirjja ja teemme tutustumisretken Lielahden kirjastn. Hankimme lapsille myös mat kirjastkrtit. Tiet- ja viestintäteknlginen saaminen Tiet- ja viestintäteknlgian sujuvien käyttäjien kasvattaminen n tavitteemme. Henkilökunta n sallistunut kulutuksiin, jssa lemme tutustuneet tvt-laitteiden mahdllisuuksiin esipetuksessa. Ajatuksenamme n tteuttaa lasten kanssa prjekteja esipetusvuden aikana, jissa vimme luntevasti hyödyntää tiet- ja viestintäteknlgian tarjamia mahdllisuuksia prjektin aikana, sen dkumentintiin ja esittelyyn muulle päiväkdille ja vanhemmille. Käytämme tarpeen mukaan Esikulun tablettien ppimispelejä ja svelluksia esim. Ekapeli, Matikkakunkku ja MllaABC. Osallistuminen ja vaikuttaminen Yksi suunnittelun lähtökhtamme n sallisuus, jllin tavite n, että lapset tulevat kuulluksi ja pystyvät vaikuttamaan päivänsä sisältöön. Pyrimme lumaan keskustelevaa kulttuuria esipetusryhmissämme. Lapsille kerrtaan lasten ikeuksista ja vietämme lapsen ikeuksien päivää. Harjittelemme äänestämistä esim. pienryhmien nimistä, retkikhteista ja timinnan sisällöistä. Ylöjärven ma paintus varhaiskasvatuksessa n yrittäjyys, jta tteutamme milla yritysprjekteillamme lapsia vahvasti sallistaen. Otamme mielellämme vastaan esittelyitä lasten vanhempien ammateista. Panstamme esikulussa yritteliäisyyteen ja sinnikyyteen. Tteutamme yrittäjyystavitteeseen liittyen keväällä yhdessä esikulun ja päiväkdin lasten kanssa Pääsiäistrin, jssa lapset timivat käsityöläisinä ja myyjinä. Rahat kerätään kunkin ryhmän yhteiseen hyvään ja lapset saavat yhdessä päättää äänestämällä, mihin ryhmän rahat käytetään.

6 2.5 Oppimisympäristöt (Ylöjärven esips s ) Esipetusryhmiemme ppimisympäristöinä timii lukuisia tilja ja paikkja. Päiväkdin fyysiset tilat palvelevat hyvin lasten leikkiä, ppimista ja tutkimista. Välineet vat helpsti saatavilla ja meillä n rauhallisia tilja itsenäiselle timinnalle ja yhteiselle tekemiselle. Kiinnitämme humiita ryhmien kkn, jtta meillä lisi tilaa ja rauhaa hjatulle ja itsenäiselle timinnalle. Psyykkistä ja ssiaalista ppimisympäristöä turvaavat yhdessä svitut reilun kaverin säännöt ja timintatavat. Kulun kanssa tehtävälle yhteistyölle lunteva sa n mahdllisimman mnipulinen kulun tiljen käyttö. Käytämme myös kulun pihaa ja kenttää. Siivikkalan kulumetsässä pyrimme käymään viikittain aistimassa metsän tunnelmaa, rauhittumassa, ihmettelemässä lunta ja vudenaikjen vaihtumista. Metsä tarjaa tilaa rauhittumiselle, mutta paikan myös seikkailulle ja vauhdikkaammalle pitkäkestiselle tai lyhyelle leikille. Metsä n tarpeen mukaan lapselle muuntuva ppimisympäristö, metsästä vi löytyä vaikka taistelutanner tai kknainen kylä. Siivikkala n päiväktimme ja eskarimme lasten ktipaikka. Leikkipuistissa vi käydä ulkilemassa ja seikkailemassa, ja pelllle tehdyllä hiihtladulla hiihtämässä. Naapuripäiväkdissa vi käydä tervehtimässä vanhja päiväktikavereita ja kertmassa kuulumisia entisille tädeille. Lintutrnilla vimme käydä katsmassa vesilintuja ja ihmettelemässä järven jäätymistä. Näsijärven rannassa käymme retkellä ja järvellä pilkillä. Bussilla pääsemme hyödyntämään Tampereen kaupungin mninaisia palveluita treista ja puistista kulttuuripalveluihin. 2.6 Kestävän tulevaisuuden rakentaminen (Ylöjärven esips s ) Esipetuksessa haluamme istuttaa lapsiin halun elää eklgisesti ympäristöä säästäen. Eklgisen elämäntavan pettelu lähtee hyvin arkisista tilanteista, kuten kaiken lautaselle tetun ruuan syömisestä ja valjen sammuttamisesta huneesta lähtiessä. Kerrmme lapsille syyt näiden timintatapjen takana ismpaan kknaiskuvaan laajentaen, jllin lapsi pikkuhiljaa sisäistää kestävän elämäntavan periaatteita. 2.7 Esipetusyksikön mat kehittämiskhteet Kehityskhteitamme vat sekä seikkailukasvatus, tiet- ja viestintäteknlgian käyttö esipetuksessa sekä tunne-ja vurvaikutustaitjen tukeminen. Seikkailukasvatus n ilmiöphjaista ppimista, jssa mukana n tunne, mieli ja keh. Olennainen sa seikkailukasvatuksessa n sallisuus ja timinnallisuus. Usein seikkailukasvatus yhdistetään metsään, mutta seikkailukasvatuksen ajatusta vi sveltaa mniin eri ympäristöihin. Kehittämisen khteena n timintatavan mnipulinen sveltaminen arjessamme, ja myös seikkailullisen tteen lisääminen timintaamme. Tiet- ja viestintäteknlgiaa käytetään esipetuksessamme j jnkin verran. Lapset saavat pelata tableteilla pettavaisia pelejä ja kuvata sekä videida maa timintaansa metsässä ja päiväkdissa. Päiväkdissamme n myös ääntä tallentava mikrfni. Tavitteenamme n ttaa haltuun laajemmin tiet- ja viestintäteknlgian käyttöä arjessa ja prjekteissa. Osa henkilökunnastamme sallistuu timintakauden aikana tiet- ja viestintäteknlgian

7 lisäkulutuksiin. Olemme saaneet neljä uutta tablettia, jtka tamme aktiivisesti lasten ppimisvälineiksi. Tunne- ja vurvaikutustaitjen tukemisessa keskitymme erityisesti man ja tisten tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen. Herättelemme myötäelämisen taitja. 3. LASTEN JA HUOLTAJIEN OSALLISUUS ESIOPETUKSESSA 3.1 Lapsen sallisuus esipetuksessa Osallisuus tarkittaa esipetuksessamme sitä, että lapset tulevat kuulluksi heitä kskevissa asiissa, lapset tuntevat kuuluvansa jukkn ja lapset kkevat ila yhteisöstä. Lapset vat mukana timinnan suunnittelussa, tteuttamisessa ja arviinnissa. Heiltä tulevat ideat ja ajatukset humiidaan timinnassa siten, että lapset tiedstavat itse mahdllisuutensa vaikuttaa timintaan. Lasten ideat ja ajatukset teemme näkyviksi sanjen, kuvien, piirustusten ja ajatuskarttjen avulla. Esipetusvuden alussa kartitamme lasten tiveet ja ideat. Arjessa lasten ideat kuullaan ja niitä phdiskellaan yhdessä. 3.2 Hultajien sallisuus esipetuksessa (Ylöjärven esips s ) Vanhempien ja perheiden sallisuus tteutetaan heitä kuuntelemalla ja ajatuksiin reagimalla. Vanhempainillissa ja yhteisissä tapahtumissa vanhemmat saavat yhdessä phtia tiveitaan ja ajatuksiaan esipetukseen ja varhaiskasvatukseen liittyen. Kulukallin päiväkdin vanhempainyhdistys etsii parhaillaan uusia aktiivisia timijita. 3.3 Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Esipetuksen ppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen, vanhempien ja esipetuksen henkilöstön kesken. Lapset kertvat mat tiveensa ja tavitteensa esipetusvudelle esipetuksen ppimissuunnitelmaa laadittaessa. Lasten näkemys vidaan tteuttaa haastattelemalla, piirtämällä tai vaikkapa valkuvien avulla. Esipetuksen ppimissuunnitelman seurantaa ja arviintia tteutetaan läpi vuden. Lapsen esipetussuunnitelman tavitteiden laatimiseen ja timinnan arviintiin käytämme apuna Lukimat, MaKeK- ja KPT- testiä sekä Eskarin arki- havainnintimateriaalia. Lapsen ppimisen edistymisestä ja taitjen kehittymisestä käymme keskusteluja henkilöstön kesken palavereissa, lasten kanssa kahdestaan tai yleisellä taslla ryhmässä ja vanhempien kanssa säännöllisesti. Timinnan suunnittelussa ja tteutuksessa tamme humin arviinnissa nusevat tarpeet. Esipetusvuden keväällä käymme vanhempien kanssa läpi miten lapsen ppiminen n edistynyt esipetusvuden aikana. Samalla pyydämme luvat tiednsiirtn kululle. Jkaisen lapsen kanssa pidämme ns. juttutukin syys-lkakuussa. Se n lapsen ja aikuisen välinen kahdenkeskinen lyhyt keskustelu, jssa lapsi saa mahdllisuuden kerta mista eskarikuulumistaan. Lisäksi mnikulttuuristen ja -kielisten lasten sumen kielen ppisen tueksi tehdään S2- suunnitelma, jta tteutetaan säännöllisesti viikittain S2-petuksena.

8 3.4. tiedttaminen Tiedttamisen kanavana esipetuksessa n sähköpstilista. Listan kautta pystymme tiedttamaan asiista npeasti ja ketterästi. Vanhemmilta timia vaativaa tiedttamista teemme hyvissä ajin. Laitamme tiedtteita myös mien ryhmien lasiviin, eteisen veen ja ilmitustaululle. Tiedttamisesta vastuussa vat esipetushenkilöstö, kk päiväktia kskevista asiista vastuussa n päiväkdin jhtaja ja kasvatushenkilöstö. Harjittelemme tiedttamista myös Päikky- hjelman kautta. 4. YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖKÄYTÄNNÖT Kulukallin päiväkdissa n neljä esipetusryhmää, jtka kaikki sijaitsevat päiväkdin yläkerrassa. Kaikki Siivikkalan alueen esipetusikäiset lapset vat Kulukallin päiväkdissa. Yhteistyötä eri esipetusryhmien kesken sekä päiväkdin muiden ryhmien kanssa tteutetaan päivittäin. Yhteiset tapahtumat, juhlat ja teemapäivät n suunniteltu päiväkdin vusikelln. Ulkiluissa, rukailuhetkissä ja mnissa timinnissa lapset ja aikuiset khtaavat tisiaan yli ryhmärajjen. Kulu, esipetus ja päiväkti sijaitsevat samassa rakennuksessa, yhteisessä lähipiirissä. Esippilaiden kanssa käymme syömässä kulun rukalassa. Lapset khtaavat päivittäin kulun pettajia ja ppilaita sekä rukahulln ja siivustimen henkilöstöä. Kirjastaut käy kululla kerran viikssa. Teemme tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityispettajan, ve:n, kanssa, jnka timipiste sijaitsee kulurakennuksen tilissa. Yhteistyö tarkittaa knsultaatita, ve:n havainnintivierailuja ryhmissä, palavereja ja ve:n vetämiä pienryhmiä. Kulun kanssa tehtävä yhteistyö n tiivistä. Esi- ja alkupetus vat spineet yhteistyöpäiviä syys- ja kevätlukukaudelle. Yhdessä n tarkitus tteuttaa liikunta- ja seikkailukasvatusta sekä viettää julua ja juhlistaa satavutista Sumea. Esipetusryhmillä n mat kummilukat, jiden kanssa teemme yhteistyötä muun muassa liikunnan saralla. Kulun erityispettajan kanssa alitamme syyslukukaudella suunnittelemalla yhteistyökäytännöt. Kevätlukukaudelle erityispettajan vetämään tsemppikerhn sallistuu sa esippilaistamme. Lunteva yhteistyökumppanimme n Siivikkalan neuvla, jka sijaitsee kulurakennuksen tilissa. Terveydenhitaja n tarpeen mukaan mukana esi- ja alkupetuksen tiednsiirrssa. Ylöjärven seurakunta n yksi yhteistyökumppanimme katsmuskasvatukseen liittyen. Tarpeen mukaan teemme yhteistyötä myös perheneuvlan, ssiaalitimen ja TAYS.in henkilöstön kanssa. Kulukuraattrille meillä n knsultaatimahdllisuus. Siivikkalan alueen perhepäivähitajat vierailevat päiväkdissamme viikittain. Pirkanmaan Musiikkipist järjestää musiikkileikkikulutimintaa tilissamme lukuvuden aikana säännöllisesti trstaisin. Myös esipetusikäiset lapset vivat sallistua timintaan vanhempien harkinnan mukaan.

9 5. ESI- JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖ 5.1 Yhteistyön suunnittelun ja tteutuksen kuvaaminen (Ylöjärven esips s ) Teemme yhteistyötä klmen ekalukan kanssa. Olemme spineet timintakauden ajaksi neljä yhteistyöpäivää, kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Ensimmäisen yhteistyöpäivän teemana n yleisurheilu, tisen tnttujen metsäseikkailu, klmannen ystävänpäiväaskartelut ja neljännen ekalukan ppitunnille sallistuminen. Kummilukkien(nelslukat) kanssa teemme yhteistyötä muutamia kertja. Tulevan syksyn alkupetuksen pettajat vierailevat ryhmissämme keväällä. Kuluun tutustumisen päivä n keväällä ja tiednsiirt esipetuksen ppilaista pidetään tukkuussa. Erityispettaja alittaa vuden 2019 tsemppikerhn, jssa harjitellaan kuluvalmiuksia. 6. ARVIOINTI (Ylöjärven esips s ) Lapsen ppimisen arviintia tehdään Eskarin arki materiaalin phjalta sekä henkilökhtaisen ppimissuunnitelman phjalta. Tämä edellyttää jatkuvaa havainnintia ja dkumentintia. Opetushenkilöstön kanssa phditaan lapsen hyvinvintia, ppimista ja taitjen kehittymistä sekä suunnitellaan timintaa lapsen tarpeita tukevaan suuntaan. Eskarin timintaa arviidaan petushenkilöstön kesken tiimipalavereissa (nin 2krt/kk), kk päiväkdin lastentarhanpettajien pedaggisessa palaverissa (1krt/vk) ja kk eskaritiimin palavereissa muutaman kerran syksyn ja muutaman kerran kevään aikana. Arviinnin phjana vat lukuvusisuunnitelma, päiväkdin vusikell, esipetuksen vusikell, turvallisuussuunnitelma, kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma, tasa-arva ja yhdenvertaisuutta edistävä suunnitelma sekä asiakastyytyväisyyskyselystä nusevat tavitteet. Myös sallisuuden tteutumista arviidaan erikseen. Lapset vat rehellisiä ja avimia palautteen antajia lunnstaan. Lasten kuuleminen arjessa heidän hyvinvintiinsa ja esipetuksen timintaan liittyen vat sa timintaamme. Syyslkakuussa pidettävät ns. juttutukiiden kautta jkainen lapsi tulee henkilökhtaisesti kuulluksi mista eskarikuulumisistaan. 7. PEDAGOGINEN TUKI Jkaiselle lapselle laaditaan vanhempien kanssa ma esipetussuunnitelma. Tarvittavat tukitimet lapsen kehityksen eri alueilla kirjataan suunnitelmaan. Tuemme lasta esipetuksessa pienryhmä- ja yksilötyöskentelyn sekä selkeän päiväjärjestyksen avulla. Esikulussa tutut ja turvalliset aikuiset luvat myönteisen ja kannustavan ilmapiirin lapsen kehittymiselle ja ppimiselle. Varhaiskasvatuksen erityispettaja sekä kulun erityispettaja knsultivat henkilökuntaa sekä järjestävät lapsille petusta. Lasten kanssa laadimme lukuvuden alussa yhdessä timimisen säännöt, jiden tteutumista arviimme yhdessä. Lgisista seuraamuksista keskustellaan ja svitaan sekä lasten, vanhempien että henkilöstön kesken. Pääsääntöisesti eskarissa tapahtuneet asiat selvitetään lppuun asti päiväkdissa. Tunne- ja vurvaikutustaitjen pettelu vat

10 timintamme lähtökhtia. Pienryhmätiminta ja muut erilaiset yhdessä työskentelyn mudt tukevat lapsen taitjen kehittymistä. Opetuksessa käytämme mahdllisimman paljn havainnllistavaa materiaalia (kuvat, sektrikell, kartat, esineet). Lapselle mahdllistamme myös rauhittumisen hetket päivän aikana (pienryhmätilat, mat puuhat). Tehstetun tuen suunnitelma tehdään yhteistyössä ryhmän lastentarhanpettajan, varhaiskasvatuksen erityispettajan sekä vanhempien kanssa. Tämän suunnitelman phjana n pedagginen arvi, jnka tekee ryhmän pettaja. Arvissa kuvataan lapsen sen hetkiset valmiudet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät erityistarpeet. Lisäksi kirjataan, millaisia tukitimia pitäisi järjestää. Verkstpalaverit eri terapeuttien kanssa vat tärkeä sa tehstetun tuen tteutumista. Tehstetun tuen tteutumista arviidaan vanhempien, lapsen, esipettajan ja varhaiskasvatuksen erityispettajan kesken. Lapsen erityisen tuen järjestäminen phjautuu esipetuksessa laadittavaan lapsen henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Suunnitelma n pedagginen asiakirja, jhn kirjataan erityispetuksen järjestämiseen liittyvät asiat, petuksen keskeiset tavitteet, sisällöt sekä ppimisympäristöön ja petusmenetelmiin liittyvät seikat. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä hultajien kanssa. Erityinen tuki kstuu erityispetuksesta ja muusta tarvittavasta tuesta. Päivähidn jhtaja tekee hallinnllisen päätöksen erityisestä tuesta. Päätös perustuu lapsen ja hänen vanhempiensa kuulemiseen sekä pedaggiseen selvitykseen, jnka tekee varhaiskasvatuksen erityispettaja. 8. TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN ESIOPETUKSESSA Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva tulee edistää kaikessa petuksessa ja kulutuksessa. Peruspetuslain salta velvite kskee esipetusta, ppivelvllisten peruspetusta, lisäpetusta, aikuisten peruspetusta ja maahanmuuttajille järjestettävää peruspetukseen valmistavaa petusta. Kaikkien näiden kulutusmutjen petussuunnitelmien perusteet krstavat sukupulten tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden lisäämisen merkitystä. Tasa-arvn edistämiseksi kaikissa peruspetusta järjestävissä kuluissa n laadittava tasa-arvsuunnitelma. Tasaarvsuunnitelma n perusteltua laatia myös niille esipetusryhmille, jtka eivät timi kuluissa. Tasa-arvlain mukaan sukupulten tasa-arva edistetään kulutuksessa ja petuksessa lasten ikä ja kehitys humin ttaen. Tasa-arvn tavite ja lähtökhta n kaikissa ikäryhmissä sama. Jkaisen lapsen yksilölliset tarpeet humiidaan kasvatuksessamme ja petuksessamme. Lapsen ppimisen tavitteet määritellään yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa syyslukukauden alussa. Oppimisen edistymistä seurataan ja arviidaan yhdessä läpi kk lukuvuden. Periaatteemme n, että kaikki lapset saavat sakseen tavitteellista ja elämyksellistä esipetusta. Opetuksen ja ppimisen tavat vivat vaihdella esim. eri pienryhmien kesken, kska petus n lasten mielenkiinnsta lähtevää ja ilmiöphjaista. Merkittävää n myös se, että lapset

11 saavat säännöllisesti myös itse valita, miten he ppivat ja mitä he tekevät. Aikuisten vastuulla n arviida tavitteiden tteutumista ja myös keskustella niistä yhdessä lasten kanssa. Lasten mielenkiinnn khteita kartitetaan keskustelujen ja kyselyjen kautta. Jkaisen mielipiteet humiidaan ja mielipiteet ktaan esim. käsitekartiksi kaikkien nähtäville. Lapset saavat meillä kkea, että he vivat vaikuttaa asiihin ja että heidän mielipiteillään n myös väliä. Kyselyjen ja kartitusten lisäksi lapset saavat äänestää asiista. Yhteisistä timintatavista ja pelisäännöistä n lasten kanssa svittu syyslukukauden alussa. Näiden pelisääntöjen timivuutta arviidaan yhdessä keskustellen esim. aamuhetkissä. Myös lasten vanhemmat saavat kerta mielipiteensä pelisääntöihin. Päiväktimme aikuiset timivat esimerkkeinä lapsille myös tasa-arvn ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asenteissa ja asiissa. Aikuisten tulee tuntea lnsa tasaarviseksi työyhteisössä, näin vidaan edistää myös lasten tasa-arvista ja yhdenvertaista khtelua. Työyhteisön työskentelyssä käytetään Yhteispelin työyhteisön timintatapja palavereissa ja kehittämispäivissä. Lasten tasa-arvisuuden edistämisen keint päiväkdissamme Esipetus timintaympäristönä tukee lasten tasa-arvisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteiden ja sukupulten tasa-arv. Esipetus edistää lasten mahdllisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintja ilman sukupulesta jhtuvia ennakk-dtuksia ja rajituksia. Tasaarvpyrkimyksiä täydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate. Opetus n lapsia puluepliittisesti, usknnllisesti ja katsmuksellisesti situttamatnta. (Esipetuksen perusteet 2014). Opetuksessamme kaikilla lapsilla n mahdllisuus sallistua kaikkeen timintaan. Vanhempien tiveet kuullaan esimerkiksi eri uskntkuntien tapjen suhteen ja lapselle tarjtaan krvaavaa timintaa, js hän ei sallistu jhnkin timintaan (esimerkiksi teatteriretket). Vanhempien kanssa svitaan aina erikseen järjestelyistä. Meillä ei le erikseen tyttöjen ja pikien timintja, vaan kaikki tekevät kaikkea ja sallistuvat kaikkeen. Tyttöjä ja pikia ei puhutella jukkina vaan jkaista lasta kutsutaan malla nimellä. Steretyyppisistä tyttöjen ja pikien värikdituksista n luvuttu. Lasten mia persnallisuuden piirteitä ja mia taitja ei kategrisida sukupulesta jhtuviksi. Lapsia ei hjata tyttöjen ja pikien leikkeihin kaikki vivat leikkiä kaikkea ja kenen tahansa kanssa. Lasten vanhemmista ei puhuta sukupulensa edustajina; äidin ja isän rleja ei saniteta sukupulen perusteella. Isän- ja äitienpäivinä vältetään myös sukupulten tyypittelyä. Ryhmäjat tehdään sattumaan perustuvilla leikeillä ja laskuilla (esim. luvun ttaminen, lru). Päiväkdin leluvalinnat tehdään kaikille lapsille. Aikuiset välttävät lastenkirjallisuutta, jka erityisen räikeästi rlittaa sukupulet steretyyppisesti. Klassisten satujen sukupulirleista keskustellaan lasten kanssa. Myös kirjjen ja petusmateriaalien kuvitusten sukupulirleihin kiinnitetään humita. Lasten kanssa keskustellaan ihmisten ja heidän ajatustensa sekä kaiken ympärillä levan erilaisuudesta ja minaisuudesta mielenkiintisena, tavallisena ja luntevana asiana. Lasten kanssa puhutaan mninaisuuden ymmärtämisestä ja suvaitsemisesta sekä hyväksymisestä. Tässä aikuisen esimerkki n erityisen merkittävä. Aikuisemme välttävät lausumasta mia

12 henkilökhtaisia mielipiteitään (esim. sukupulirlit). Ammattikasvattajan tulee kuunnella lasta ja hjata häntä suvaitsevaisuuden tielle petussuunnitelman mukaisesti. Ristiriitja ja kiusaamista ennaltaehkäistään petuksen (Yhteispelin timintatavat, Askeleittain), arjen tilanteiden hyödyntämisen ja aikuisten esimerkin viman avulla. Arjen pulmatilanteet nähdään kasvattavina hetkinä (ei ylimääräisinä riesina), jihin pysähdytään ja jita selvitetään ja jista pitaan. Lasten mien kuulumisten sekä kk lapsiryhmän kuulumisten kertminen vanhemmille n jkapäiväistä. Kerrnnassa keskitytään timinnan kuvailun lisäksi myös siihen, miten asiat n kettu ja mitä n yhdessä tunnettu. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistäminen lähtee esipetuksen ja varhaiskasvatuksen aikuisista ja samalla myös jkaisen lapsen vanhemmista. Yhdessä keskustelemalla arvistamme ja asenteistamme sekä tavitteistamme vimme edistää asiaa. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Yleisen ja tutkitun tiedn mukaan asenteet sukupulia khtaan periytyvät ja vat tiedstamattmina arvissa ja asenteissamme. Js ammattikasvattaja ei tiedsta asenteitaan, ne näkyvät hänen timinnassaan. Tämän vuksi asenteista ja ajatuksista tasa-arvn ja yhdenvertaisuuteen liittyen n syytä keskustella aikuisten kesken rehellisesti. Omaan timintaan pystyy vaikuttamaan tavitteellisen timinnan kautta. Alitamme yhteistyön Siivikkalan kulun kanssa tasa-arvn ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Keskustelemme linjauksista ja timintatavista. Kirjaamme nämä ajatukset tähän suunnitelmaan päivityksen yhteydessä. Yhteistyöpettajana kululla timii Sakari Kenttä ja esipetusta/varhaiskasvatusta edustaa päiväkdin jhtaja Minna Mustakalli-Srvari. Kaikki suunniteltavat asiat peilautetaan kaikilla aikuisilla ja muutenkin sallistetaan jkainen työhön mukaan. Lasten kanssa tasa-arva käsitellään iänmukaisesti ja lapsilähtöisesti. Lasten ikeuksien päivään liittyen keskustellaan muutenkin lapsen asemasta ja ikeuksista. Samalla myös tasaarvasiaa n lunteva käydä läpi. Vanhempien sallistaminen teemaan samalla kertaa n myös paikallaan.

13 Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lain tarkituksena n edistää ja turvata yhdenvertaisuuden tteutumista sekä tehstaa syrjinnän khteeksi jutuneen ikeussujaa syrjintätilanteissa. Kulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän ppilaitksen n arviitava yhdenvertaisuuden tteutumista timinnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin timenpiteisiin yhdenvertaisuuden tteutumisen edistämiseksi. Kulutuksen järjestäjän n hulehdittava siitä, että ppilaitksella n suunnitelma tarvittavista timenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaille ja heidän hultajilleen n varattava mahdllisuus tulla kuulluiksi edistämistimenpiteistä. Kaveritaidt vat yksi tunne-ja vurvaikutustaitjen sa-alue. Reilun kaverin taitjen pettelu n tavitteena kk eskarissa. Reilun kaverin säännöt svitaan yhdessä pienryhmissä ja niiden nudattamista arviidaan yhdessä. Arkiset käytännöt esimerkiksi leikin hjaamisessa ja kuvakirjja tutkiessa tukevat kaveritaitjen ppimista. Tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti päiväkdissa Kulussa (esipetuksessa) suunnitelmalliseen tasa-arvn ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tehtävään työhön kuuluu svittujen timenpiteiden ja niiden vaikutusten arviinti. Arviinti n luntevinta tehdä suunnitelman päivityksen yhteydessä vusittain. Paneudumme tänä vunna edellisvutta enemmän turvataitjen ja kehtunnekasvatuksen pettamiseen. Luemme pienryhmissä Väestöliitn kirjasarjan Onnikujan kaverukset, jnka avulla phdimme yhdessä ystävyyttä, rakkautta, perheitä, ihmissuhteita, keha ja kasvamista. 9. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Kussakin yksikössä laaditaan ppilashultsuunnitelma sana lukuvusisuunnitelmaa. Sitä päivitetään vähintään kerran lukuvudessa. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön, ppilashulln timijiden, lasten ja heidän hultajiensa kanssa. Suunnitelmaa laadittaessa svitaan menettelytavista, jilla henkilöstö, lapset ja hultajat ja tarvittavilta sin yhteistyötaht perehdytetään suunnitelmaan. Suunnitelmaa laadittaessa käytetään mnipulisesti tieta yhteisön tilanteesta ja hyvinvinnista, pedaggisen tuen tteuttamisesta, ppilashulln ja ppilashultpalveluiden timivuudesta sekä palvelutarpeista. Olennaisia vat lasten ja hultajien, pedaggisen tuen tiimin ja muun henkilöstön, ppilashulln ammattihenkilöiden sekä keskeisten yhteistyökumppaneiden näkemykset ja arvit. 9.1 Käytettävissä levat ppilashultpalvelut ammattinimike nimi lääkäri Merja terveydenhitaja Tarja psyklgi Marja kuraattri Jenni perhetyönhjaaja Sanna ja Sanna neuvlan Leena psyklgi

14 9.2 Yhteisöllinen ppilashult ja sen timintatavat Yhteisöllisen ppilashulttyön tehtävät: Esipetusympäristön hyvinvintia, terveellisyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta lisäävät timet Esipetuksen järjestäminen hyvinvintia ja mielenterveyttä tukevina timina Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen sekä ryhmien timinnan edistäminen Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät timet Oppimisen etenemistä edistävät timet Terveellisiä elintapja ja vireyttä lisäävät timet Lasten sallisuutta lisäävät timet Hultajien sallisuutta lisäävät timet Pedaggiset menetelmät ja ppilashulln yhteys esipetuksen tteuttamiseen Yhteistiminta esipetuksen ulkpulisten tahjen kanssa Riskien ennakinti ja vaaratilanteisiin varautuminen Yksittäistä lasta kskevan mnialaisen ppilashulttyön sekä ppilashultpalveluiden tarpeen, tteutumisen ja timintatavan seuranta, arviinti ja kehittäminen Esipetusryhmän ja lähikulun yhteistyö yhteisöllisessä ppilashullssa Esi- ja alkupetuksen siirtymäkäytänteet ja ppimisen tuen prtaat Yhteisöllisen ppilashulln kkuksiin sallistuvat lastentarhanpettajien, lähihitajien, kulukuraattrien, kulupsyklgien ja terveydenhulln edustajat käsiteltävän asian mukaan. Kkuksissa n tteuduttava mnialainen työskentely. Asian käsittelyyn vi tarpeen mukaan sallistua lasten, vanhempien, muiden asiantuntijiden tai yhteistyötahjen edustajat. Kuinka usein ja millä kknpanlla päiväkdin / esipetusryhmän yhteisöllinen ppilashultryhmä kkntuu? (Vähintään kaksi kertaa syys- ja kaksi kertaa kevätkaudessa). Suunnitelma timenpiteistä, jilla päiväkti edistää yhtä tai kahta painpisteeksi valitsemaansa yhteisöllisen ppilashulln sisältöaluetta lukuvunna Tänä vunna paintamme kiusaamisen ehkäisyä. Kulukallin päiväkdin timintakulttuuri ja ilmapiiri ludaan kiusaamista ehkäiseväksi yhdessä lasten, työntekijöiden ja vanhempien kanssa keinja suunnitellen ja yhteistä timintakulttuuria luden. Yhdessä svituista pelisäännöistä pidetään kiinni ja situtumista yhteisiin spimuksiin arviidaan säännöllisesti. Kasvatuskumppanuuden merkitys krstuu myös kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa. Yhteistyö ja avin vurvaikutus vanhempien kanssa n tavitteemme. Lasten tunne- ja vurvaikutustaitjen vahvistaminen ennaltaehkäisee kiusaamista. Harjiteltavia tunne- ja vurvaikutustaitja vat kuuntelu, kertminen, vurttelu,

15 neuvttelu, avun pyytäminen, tisten kunniittaminen, yhteisten sääntöjen nudattaminen, tavitteen asettaminen, ssiaalisen ngelman ratkaiseminen, tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen sekä tunteiden säätely. Käytössämme n useita tunne- ja vurvaikutustaitjen vahvistamiseen keskittyviä menetelmiä. Askeleittain ja Yhteispeli menetelmät vat käytössä esippilailla. Lasten kanssa kiusaamisen ehkäisemistä tteutetaan petustilanteiden, arjessa vastaan tulevien tilanteiden sekä aikuisten mallintamisen kautta yhdessä lasten kanssa. Opetustilanteet vat tavitteellisia ja suunniteltuja kknaisuuksia, jissa lasten kanssa harjitellaan elämäntaitja sekä puhutaan myös kiusaamiseen liittyvistä asiista. Arjen tilanteissa hulehditaan myönteisen timintakulttuurin lumisesta ja kunniittavan khtelun ilmapiiristä. Hyvän ryhmähengen luminen ja ylläpitäminen auttaa lasta lumaan mnipulisia ssiaalisia suhteita, mikä myös ennaltaehkäisee kiusaamista. Alitamme esipetusvuden leikkimällä ryhmäytymisleikkejä ja kiinnittämällä humita siihen, että jkaiselle löytyy kavereita. Draamakasvatuksen keinja vidaan hyödyntää sekä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä että kiusaamiseen puuttumisessa. Kiusaamistilanteiden knkreettinen läpikäyminen draaman keinin n tehkas tapa sittaa lapselle, miltä kiusatusta ja kiusaajasta vi tuntua. Kiusaamistilanteiden selvittämisessä tärkeintä n varhainen ja välitön puuttuminen. Tilanteisiin puututaan ikeudenmukaisesti ja tasapulisesti, lasten yksilölliset ert humiiden. Tapahtuman tdellinen kulku pyritään selvittämään mlempia sapulia sekä tarvittaessa myös muita lapsia kuunnellen. Pyrimme siihen, että se aikuinen, jka n paikalla, kun kiusaamistilanne havaitaan, selvittää tilanteen lppuun asti. Näin vältytään mahdllisilta tiednkulun ngelmilta ja väärinymmärryksiltä. Erityisesti kiinnitetään humita epäsuraan kiusaamiseen (esimerkiksi ilmeet ja eleet, jilla vidaan viestittää siitä, ettei tinen kuulu ryhmään). Kiusaamiseen puututaan aina välittömästi, mutta jskus selvittämisessä n parasta pitää aikalisä, rauhittua hetkisen ja vasta sitten käydä kiusaamistilanne yhdessä läpi. Mikäli kiusaamistilanne vaatii, siitä keskustellaan vielä yhdessä kk ryhmän kanssa. Oman ryhmän aikuiset päättävät, millin ja miten vanhemmille tiedtetaan asiasta. Kiusaamistilanteita selvitettäessä kiusaajan kanssa keskustellaan ikätasisesti siten, että lapsi ymmärtää teknsa. Lisäksi hulehditaan siitä, että lapsi ppii pyytämään anteeksi ja ymmärtää, mitä anteeksi pyytäminen merkitsee (anteeksi pyytäminen ei saa lla vain pittu tapa, jnka jälkeen lapsella n ikään kuin lupa jatkaa samaa käytöstä). Kiusatun kanssa kkemusta jäsennetään ja hulehditaan siitä, että lapsi ymmärtää anteeksiantamisen merkityksen. Kiusaamiseen puuttumisessa käytössä n jhdnmukaiset seuraamukset. Niiden tavitteena n saada lapsi tiedstamaan man timintansa seuraukset. Lapsille kerrtaan, mitä kiusaamisesta seuraa sekä etukäteen että kiusaamistilanteen jälkeen. Kiusaamisen jälkeen eri sapulten kanssa arviidaan, miten yhteistiminta n sujunut selvittelyn jälkeen. Kiusaamisen jälkeinen elämä vaatii paljn pettelua ja aikuisen tuki n tässäkin välttämätöntä.

16 Esipetusryhmässä n laadittu lasten kanssa säännöt Päivämäärä: Syyskuun alku. Lasten kanssa laaditaan reilun kaverin säännöistä huneentaulu, jhn palataan aina tarpeen tullen. Pissaljen seuraaminen ja niihin puuttuminen Esipetuksen henkilökunta seuraa pissalja ja humauttaa hultajille tistuvista pissalista, mikäli syy ei le sairaus. Peruspetuslain 35 muuts krstaa esipetukseen sallistumisen säännöllisyyttä. Osallistumisen säännöllisyys n tärkeää esipetuksen tavitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Esipetuksen petussuunnitelman perusteissa (2014) määrätään, että pettaja, hultajat ja esipetuksen tteuttamiseen sallistuva henkilöstö hulehtivat yhteistyössä lapsen säännöllisestä sallistumisesta. Lasten sallistumista seurataan esipetuksen yksiköissä. Hultajat ilmittavat sairauspissalista sekä pyytävät lupaa muista syistä jhtuviin pissalihin. 1-5 päivän pissalista ilmitetaan esipettajalle ja yli viiden päivän pissaln haetaan lupa kirjallisesti tai sähköisesti päiväkdin jhtajalta. Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hitnhjaus KTS. Päiväkdin turvallisuussuunnitelma.hätätilanteiden sattuessa sitetaan numern 112. Lievissä tapaturmissa tai sairastumisissa saatetaan käydä knsultimassa alakerran kuluterveydenhitajaa. Lapsen sairastuessa, sitamme vanhemmille. Esipetuksen kuljetusten dtusaikja ja turvallisuutta kskevat hjeet (kuvataan yksikkökhtaisesti vain, js ryhmässä n kuljetettavia lapsia) PÄIVITETTY Esi- ja peruspetuksen kulukuljetusperiaatteet 9.3 Suunnitelma lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lasten sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä tetaan humin sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vurvaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan: kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, edellä mainittujen asiiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötaslla, yksilöllinen tuki, tarvittava hit, muut timenpiteet ja jälkiseuranta sekä ten tekijän että sen khteena levan salta, yhteistyö hultajien kanssa, yhteistyö tarvittavien viranmaisten kanssa, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille sekä suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviinti PÄIVITETTY:

17 9.4 Timinta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Oppilashultsuunnitelmassa määritellään timinta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranmaisten kanssa ttaen humin muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita kskevat hjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan: kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja timintatavat äkillisissä kriisitilanteissa, jhtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjak kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, sisäisen ja ulkisen sekä esipetuksen ja petuksen järjestäjän välisen tiedttamisen ja viestinnän periaatteet, psykssiaalisen tuen ja jälkihidn järjestäminen, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedttaminen henkilöstölle, lapsille, hultajille ja yhteistyötahille, timintavalmiuksien harjittelu sekä suunnitelman arviinti ja päivittäminen. Äkillisissä uhka-ja vaaratilanteissa timitaan päiväkdin turvallisuussuunnitelman hjeistusten mukaisesti. 9.5 Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen (Ylöjärven esips s ) Yksilökhtaisen ppilashulln järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvinnin ja ppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen tteuttamiseksi. Lapsen sairauden vaatiman hidn, erityisrukavalin tai lääkityksen järjestäminen esipetuksessa Lapsen sairauteen ja lääkitykseen liittyen vanhempien ja tarpeen mukaan lasta hitavien asiantuntijiden kanssa pidetään palaveri, jssa laaditaan lääkehitsuunnitelma ja samalla hjeistetaan lapsen lähitiimi. Kaikki ne työntekijät, jtka työskentelevät lapsen kanssa, perehdytetään lääkitsemiseen ja muihin sairauteen liittyviin asiihin. Lapsen erityisrukavalin suhteen tehdään yhteistyötä rukahulln kanssa. Vanhemmat timittavat lääkärintdistukset ja muut tarvittavat dkumentit suraan rukahultn ja hjeistavat myös päiväkdin henkilöstön. Esipetuksen ppilashulln tuki lapsen elämäntilanteesta jhtuvissa vaikeuksissa Ylöjärvellä n käytössä ns. varhaisen välittämisen malli, jssa huli tetaan heti havaitsemisen jälkeen puheeksi, käsittelyyn ja ratkaistavaksi. Hulen vyöhykkeistö - timintamalli hjaa henkilöstöä hulen jäsentämisessä ja hulen puheeksittn n myös mat hjeistuksensa. Yhteistyö perhetyön, lastensujelun ja perheneuvlan kanssa n käytäntönä. Timintahjeet n kttuna varhaiskasvatuksen yhteiseen materiaaliin "Kun huli herää - varhaiskasvatus ja lastensujelu perheen tukena". Esipetuksen menettelytavat asiantuntijaryhmän kkamisessa ja sustumuksen hankkimisessa?

18 Oppilashulln yhteistyö lasten ja hultajien kanssa sisältää mm. tiedttamisen, khtaamisen ja aidn vurvaikutuksen. Lasten ja hultajien sallisuus tteutuu esipetuksen arjessa ja kaikessa timinnassa. Päiväkdin jhtaja vastaa sekä yksilökhtaisen että yksikkökhtaisen ppilashultryhmän kllekutsumisesta ja timii kkuksessa puheenjhtajana. Kkuksessa käsiteltävä aihe n tiedssa etukäteen. Kkuksessa tehdään muisti. Lapsen perheen kanssa llaan avimessa yhteistyössä kk ppilashullllisen prsessin ajan. Päiväkdin jhtaja timii vastuuhenkilönä sustumuksen myös hankkimisessa. Oppilashultkertmusten laatimisen ja säilyttämisen menettelytavat esipetuksessa Oppilashultrekisteri ja säilytetään lukitussa kaapissa päiväkdin jhtajan huneessa. 9.6 Oppilashulln yhteistyön järjestäminen lasten ja heidän hultajiensa kanssa Millä tavalla esipetus edistää lasten ja hultajien aita khtaamista ja kuulemista lapsen kasvamiseen, ppimiseen ja hyvinvintiin liittyvissä asiissa? Lapset ja vanhemmat sallistetaan yksikön ppilashulln teemihin tietynlaisen prsessin kautta: 1. Teemasta tiedtetaan vanhempia ja teemasta kerrtaan lapsille. 2. Teeman käsittelystä pyydetään ideita, ajatuksia ja mielipiteitä vanhemmilta sähköpstitse tai päivittäisissä khtaamisissa. Lasten ajatukset teemasta kuullaan ja ktaan kirjalliseen mutn. Samaan tapaan myös kk henkilöstö idei teemaa tiimipalavereissa ja taln palavereissa. 3. Lastentarhanpettajista ja päiväkdin jhtajasta kstuva ryhmä kkntuu (lasten, vanhempien ja työyhteisön ajatukset mukanaan) ja tekee suunnitelman teeman käsittelystä. 4. Lasten kanssa teemaa tteutetaan arjessa. Vanhempia tiedtetaan viikktiedtteissa teeman käsittelystä. 5. Lasten kanssa teeman käsittelyä arviidaan keskustelujen kautta. Vanhemmilta vidaan pyytää palautetta knkreettisen "vensuumittarin" avulla. Henkilöstö arvii teeman käsittelyn timivuutta tiimipalavereissa ja taln palavereissa 9.7 Oppilashultsuunnitelman tteuttaminen ja seuraaminen Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan timenpiteet suunnitelman tteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Päiväkdin jhtaja vastaa ppilashultsuunnitelman tteutumisesta ja tteutumisen arviinnista. Miten lukuvuden ppilashultsuunnitelman tteutumista arviidaan? Oppilashulta tteutetaan yhteistyössä lasten ja hultajien kanssa. Oppilashultsuunnitelmassa kuvataan ppilashulln timintatavat lasten ja hultajien sallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiseksi.

19 Lukuvuden aikana yksikkökhtaisen ppilashulln kkntumisissa tetaan tavaksi arviida suunnitelman tteutumista. Myös yksikkökhtaisen ppilashulln tteutumisesta vidaan puhua yleisellä taslla Miten ppilashulttyöstä tiedtetaan lapsille, hultajille ja yhteistyötahille? Vanhempia tiedtetaan ppilashullsta, sen tavitteista, järjestämisestä ja sen suunnittelusta päiväkdissa ktiin jaettavalla tiedtteella. Teemja n hyvä käsitellä myös vanhempainillissa sekä vanhempainyhdistyksen kkuksissa.