SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro Kesäkuu 2017
SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima- ja vertailuanalyysin tulokset
1. Tausta
MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4
Alueen sisäinen elinvoima Alueen ulkoinen elinvoima
1. SISÄINEN ELINVOIMA Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenteet ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä. Muutoksia on mah-dollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutok-sen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu on avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, vahva identiteetti, alueen ylei-nen ilmapiiri ja asenneilmasto, tahtotila ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 2. ULKOINEN ELINVOIMA: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteen muutokseen, väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, T&K toimintaan, tai saavutettavuuteen jne. Muutokset näkyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta osittain riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä, linjauksista ja resursseista
ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, hyvinvointiin ja osaamiseen. Jokaisessa teemassa oli neljä niin sanottua supermuuttujaa, joilla on merkittävät positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset alueen kehitykseen. Lisäksi niiden informaation perusteella voidaan tehdä tulkintoja sekä alueen aiemmasta että tulevasta kehityksestä. Analyysin kohteena oli Sastamalan lisäksi kuusi muuta verrokkikuntaa/seutukeskusta (Forssa, Huittinen, Iisalmi, Loimaa, Valkeakoski ja Ylivieska), mutta keskiössä oli Sastamalan kaupunki. Tavoitteena oli paikantaa sekä Sastamalan positio suhteessa verrokkikuntiin että Pirkanmaan maakuntaan ja koko maahan. 1. ALUE- TALOUS 2. TYÖLLI- SYYS 3. VETO- VOIMA 4. HYVIN- VOINTI 5. OSAA- MINEN Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta lyhyen aikavälin tiedot: pääosin 2010-luvun kehitys. Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.
ANALYYSIN OSA-ALUEET AALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA HYVINVOINTI KOULUTUS & OSAAMINEN TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE TYÖLLISYYSASTE AKTIIVIIKÄISEN VÄESTÖN OSUUS KELA:N SAIRASTAVUUS- INDEKSI VKTM-INDEKSI BKT/ASUKAS YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA VÄESTÖNLISÄYS SOTE-TARVEKERROIN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN OSUUS YRITYSKANTA SUHTEEESSA VÄKILUKUUN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKA KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS 2015-2035 PIENITULOISUUS-ASTE KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET NUORET KUNNALLIS- VEROTETTAVAT TULOT/ASUKAS TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ TOIMEENTULO-TUKEA SAAVAN VÄESTÖN OSUUS TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT/ASUKAS 8
LUKUOHJE SEURAAVIIN TILASTOGRAAFEIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Dian vasemmalla puolella on selitelaatikko ja oikealla vertailukunnat sisältävä koostelaatikko 2. Selitelaatikossa kerrotaan lyhyesti, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (311 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen esitetään Sastamalan positio suhteessa verrokkikuntiin, Pirkanmaan maakuntaan, koko maahan ja koko maan mediaanikuntaan 5. Lopuksi selitelaatikossa esitetään muuttujakohtaisesti keskeiset nostot Sastamalan kaupungin kannalta
2. Elinvoima-analyysin tulokset
ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas 2010-2014 Yrityskanta Taloudellinen huoltosuhde Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot 11
TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA KUNTA 2010 2011 2012 2013 2014 2015 ABS. MUUTOS Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä tärkeimpänä alueen nykyisen ja tulevan elinvoiman mittarina. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuonna 2015 ja koko maan mediaani 1,66. Pirkanmaan arvo oli 1,47. Sastamalan taloudellinen huoltosuhde oli 1,67 vuonna 2015. Arvo oli selvästi korkeampi kuin Pirkanmaalla ja maassa keskimäärin, mutta lähellä mediaanikunnan tasoa. Sastamalan arvo oli toiseksi korkein verrokkikunnista Forssan jälkeen. Valkeakosken taloudellinen huoltosuhde oli samalla tasolla Sastamalan kanssa. Sastamalan taloudellinen huoltosuhde heikkeni Pirkanmaan ja koko maan tasoa nopeammin ja verrokkikunnista eniten vuosina. FORSSA 1,56 1,51 1,52 1,63 1,67 1,69 0,13 HUITTINEN 1,41 1,42 1,41 1,43 1,48 1,53 0,12 IISALMI 1,47 1,43 1,48 1,54 1,61 1,64 0,17 LOIMAA 1,44 1,44 1,44 1,52 1,57 1,60 0,16 SASTAMALA 1,49 1,47 1,49 1,55 1,63 1,67 0,18 VALKEAKOSKI 1,51 1,48 1,52 1,60 1,67 1,67 0,16 YLIVIESKA 1,41 1,36 1,41 1,47 1,53 1,55 0,14 PIRKANMAA 1,33 1,30 1,33 1,41 1,45 1,47 0,14 KOKO MAA 1,31 1,29 1,32 1,37 1,41 1,43 0,12 KOKO MAA MEDIAANI 1,51 1,49 1,54 1,59 1,62 1,66 0,14 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut
BRUTTOKANSANTUOTE SEUDUITTAIN 2010-2014* ALUE 2010 2012 2014 MUUTOS % 2010-2014 MUUTOS EUROA 2010-2014 Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT:n keskiarvo oli 37 602 ja mediaani 29 340 euroa asukasta kohden vuonna 2014. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT kasvoi 15,9 % vuosien 2010-2014 aikana. Seudun BKT kasvoi kaksinkertaisesti nopeammin kuin maassa keskimäärin ja selvästi enemmän kuin mediaaniseudulla. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT oli ripeästä kasvusta huolimatta alhaisempi kuin koko maan ja mediaanikunnan BKT vuonna 2014. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT asukasta kohden oli noin 11 770 matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT oli verrokkialueista kolmanneksi matalin. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT kasvoi kuitenkin muita seutuja nopeammin. * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Etelä-Pirkanmaan seutu 29683 24983 23916-19,4-5767 Forssan seutu 25496 29625 28516 11,8 3 020 Loimaan seutu 22384 25232 25306 13,1 2922 Lounais- Pirkanmaan seutu 21 735 24 330 25 832 15,9 4 097 Porin seutu 28 176 31 390 31 621 12,2 3 445 Ylivieskan seutu 25304 26406 27149 7,3 1845 Ylä-Savon seutu 25761 26670 27432 6,5 1 671 KOKO MAA 34 885 36 903 37 602 7,8 2 717 KOKO MAA MEDIAANI 26 974 29 568 29 340 8,8 2 366 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILUKUUN KUNTA 2010 2012 2015 MUUTOS PRO- MILLEA 2010-2015 Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden. Koko maan keskiarvo oli 75,3 ja mediaani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa. Sastamalan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli selvästi suurempi kuin keskimäärin koko maassa keskimäärin ja mediaanikunnassa. Sastamalan yrityskanta oli suhteessa väestöpohjaan kolmanneksi korkein vertailtavista kunnista. Sastamalan yrityskanta kasvoi vuosina toiseksi eniten verrokkikunnista ja nopeammin kuin koko maassa sekä mediaanikunnassa. FORSSA 65,9 69,3 67,2 1,3 HUITTINEN 85,2 90,7 91,7 6,5 IISALMI 57,0 58,1 59,1 2,1 LOIMAA 77,2 81,8 87,8 10,6 SASTAMALA 73,8 77,6 83,9 10,1 VALKEAKOSKI 45,4 44,9 45,6 0,2 YLIVIESKA 55,4 56,5 58,6 3,2 KOKO MAA 66,3 69,4 75,3 9,0 KOKO MAA MEDIAANI 64,0 66,6 71,5 7,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö
KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen yhteismäärää asukasta kohden laskettuna. Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin 3967 euroa ja mediaani 3 409 euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2015. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot olivat pienemmät kuin Pirkanmaan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden. Verotettavat tulot olivat myös matalammat kuin koko maassa ja mediaanikunnassa. Sastamalan verotettavien tulojen kasvu oli Pirkanmaan ja koko maan kasvua nopeampaa. Verrokkikunnista ainoastaan Iisalmen kunnallisverotettavat tulot kasvoivat nopeammin. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot olivat vuonna 2015 toisiksi alhaisimmat vertailtavista kunnista. KUNTA 2010 2012 2015 MUUTOS EUROA MUUTOS % FORSSA 2945 3009 3425 480 16,2 HUITTINEN 2664 2785 3151 487 18,3 IISALMI 2930 3124 3546 616 21,0 LOIMAA 2817 2992 3280 463 16,4 SASTAMALA 2715 2892 3266 551 20,3 VALKEAKOSKI 3203 3260 3670 467 14,6 YLIVIESKA 3062 3164 3548 486 15,9 PIRKANMAA 3304 3417 3790 486 14,7 KOKO MAA 3414 3560 3967 553 16,2 KOKO MAA MEDIAANI 2780 2940 3409 629 22,6 Lähde: THL SotkaNet, verotulot
ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikassa tarkasteltiin taloudellista huoltosuhdetta, BKT:ta asukasta kohden, väkilukuun suhteutettua yrityskantaa sekä kunnallisverotettavia tuloja. Taloudellinen huoltosuhde oli Sastamalassa koko maan ja Pirkanmaan huoltosuhdetta heikompi, mutta mediaanikunnan tasolla. Sastamalan taloudellinen huoltosuhde heikentyi nopeammin kuin koko maassa, Pirkanmaalla tai muissa verrokkikunnissa. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT/asukas oli matalampi kuin koko maassa tai mediaaniseudulla. Lounais-Pirkanmaan BKT asukasta kohden oli verrokkiseuduista kolmanneksi matalin. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT/asukas kasvoi kuitenkin kaksinkertaisesti nopeammin vuosina 2010-2015 kuin koko maassa ja myös huomattavasti mediaaniseutua nopeammin. Sastamalan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin ja mediaanikunnassa. Sastamalan toimivien yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli 3:nneksi korkein verrokeista. Sastamalan yrityskanta kasvoi vuosina toiseksi eniten verrokkikunnista ja nopeammin kuin koko maassa sekä mediaanikunnassa. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin ja alhaisemmat kuin Pirkanmaalla tai mediaanikunnassa. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot/asukas olivat toiseksi alhaisimmat verrokkikunnista, mutta kasvuvauhti oli toiseksi nopein verrokeista vuosien 2010 ja 2015 välillä. Kunnallisverotettavat tulot olivat noin 700 euroa alhaisemmat Sastamalassa kuin koko maassa keskimäärin vuonna 2015. SASTAMALAN KAUPUNGIN ALUETALOUDEN TUNNUSLUVUT OLIVAT YRITYSKANTAA LUKUUN OTTAMATTA HEIKOMMAT KUIN VERTAILUALUEILLA. HEIKKO TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE YHDISTETTYNÄ ALHAISIIN KUNNALLISVEROTETTAVIIN TULOIHIN LISÄÄVÄT TULEVAISUUDESSA SASTAMALAN JA LOUNAIS-PIRKANMAAN SEUTUUN LIITTYVIÄ ALUETALOUDEN HAASTEITA. 16
TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus (%) 2010-2014 Yksityisen sektorin työpaikkakehitys 2010-2014 Työllisyysaste (%) Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste (%) 2010-2014 17
TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA KUNTA 2010 2012 2015 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa 18-64- vuotiaiden työllisten (%) osuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Työllisyysaste on alueen elinvoiman kannalta yhtenä tärkeimmistä muuttujista. Koko maan työllisyysaste oli 67,6 % vuonna 2015. Nykyisen hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Pirkanmaan työlli-syysaste oli hieman koko maan työllisyyttä alhaisempi (66,4 %). Sastamalan työllisyysaste jäi alhaisemmalle tasolle kuin koko maan ja Pirkanmaan työllisyysaste vuonna 2015. Sastamalan työllisyysaste heikkeni vuosien välillä Sastamalan työllisyysaste heikkeni suhteellisesti eniten verrokkikunnista vuosien aikana. FORSSA 63,6 66,4 68,6 5,0 7,9 HUITTINEN 69,4 70,9 69,6 0,2 0,3 IISALMI 65,5 66,1 63,9-1,6-2,4 LOIMAA 69,7 71,2 68,8-0,9-1,3 SASTAMALA 68,6 70,0 66,9-1,7-2,5 VALKEAKOSKI 66,0 67,6 65,5-0,5-0,8 YLIVIESKA 68,5 69,1 67,5-1,0-1,5 PIRKANMAA 67,8 68,9 66,3-1,5-2,2 KOKO MAA 68,8 69,6 67,6-1,2-1,7 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA 2010-2014 KUNTA 2010 2012 2014 MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 2010-2014 Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät). Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli keskimäärin 57,9 % ja mediaani 49,3 % vuonna 2014. Sastamalan yksityisen sektorin osuus työpaikoista oli koko maan mediaanikuntaa korkeampi, mutta alhaisempi kuin keskimäärinpirkanmaalla ja koko maassa. Sastamalan yksityisen sektorin osuus oli 8 prosenttiyksikköä Pirkanmaan yksityisen sektorin osuutta alhaisempi ja 5,5 prosenttiyksikköä koko maan osuutta alempi. Sastamalan yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli alhaisin verrokkikunnista. Erot kuntien välillä olivat varsin suuria (Sastamala 52,4 % vs. Forssa 63,8 %). Useista verrokkikunnista poiketen Sastamalan yksityisen sektorin osuus työpaikoista ei laskenut vuosina 2010-2014 FORSSA 63,9 64,1 63,8-0,1 HUITTINEN 55,7 55,5 55,2-0,5 IISALMI 59,1 59,0 59,2 +0,1 LOIMAA 51,6 51,5 53,2 +1,6 SASTAMALA 52,4 51,6 52,4 0,0 VALKEAKOSKI 61,9 61,3 59,3-2,6 YLIVIESKA 55,4 55,8 56,1 +0,7 PIRKANMAA 60,4 60,0 60,4 0,0 KOKO MAA 58,3 58,1 57,9-0,4 KOKO MAA MEDIAANI 51,4 48,8 49,3-2,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA 2010-2014 KUNTA 2010 2012 2014 MUUTOS ABS. 2010-2014 MUUTOS % 2010-2014 Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien 2010-2014 aikana. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 38 600 työpaikalla koko maassa vuosien 2010-2014 (-2,9 %) aikana. Pirkanmaa menetti 2 818 yksityisen sektorin työpaikkaa vuosina 2010-2014 (-2,3 %). Sastamalan yksityisen sektorin työpaikkakehitys oli varsin heikko. Sastamala menetti 7 % yksityisen sektorin työpaikoistaan vuosina 2010-2014. Sastamalan työpaikkamenetykset ylittivät selvästi koko maan ja Pirkanmaan keskimääräisen kehityksen. Verrokeista vain Valkeakoski menetti enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja. FORSSA 5557 5531 5255-302 -5,4 HUITTINEN 2444 2485 2387-57 -2,3 IISALMI 5544 5602 5341-203 -3,7 LOIMAA 3614 3608 3561-53 -1,5 SASTAMALA 4872 4765 4530-342 -7,0 VALKEAKOSKI 4794 4688 4128-666 -13,9 YLIVIESKA 3392 3517 3488 +96 +2,8 PIRKANMAA 124 769 125 425 121 951-2818 -2,3 KOKO MAA 1 356 119 1 358 624 1 317 491-38 628-2,9 KOKO MAA MEDIAANI 1 022 1 004 952-70 -6,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
TYÖPAIKKAOMAVARAI- SUUSASTE (%) VUOSINA 2010-2014 KUNTA 2010 2012 2014 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ 2010-2014 Muuttuja kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä suhteessa kunnassa olevien työllisten määrään: koko maan suhdeluku on 100. Pirkanmaan työpaikkaomavaraisuus jäi vähän alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste oli taas alhaisempi kuin koko maan ja Pirkanmaan keskiarvo. FORSSA 124,4 122,8 125,5 1,1 HUITTINEN 99,1 101,6 102,4 3,3 IISALMI 104,6 106,3 106,2 1,6 LOIMAA 100,9 102,2 103,6 2,7 SASTAMALA 89,8 89,4 89,6-0,2 Sastamalan työpaikkaomavaraisuus oli toiseksi alhaisin verrokkikunnista Valkeakosken jälkeen. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste heikkeni hieman vuosina 2010-2014 VALKEAKOSKI 93,3 91,1 87,7-5,6 YLIVIESKA 104,8 104,5 105,2 0,4 PIRKANMAA 98,5 98,3 98,2-0,3 KOKO MAA 100 100 100 0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta
TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikan osa-alueita olivat: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja työpaikkaomavaraisuus. Työllisyysaste on alueen elinvoiman kannalta yhtenä tärkeimmistä muuttujista. Sastamalan työllisyysaste jäi alhaisemmalle tasolle kuin koko maan ja Pirkanmaan työllisyysaste vuonna 2015. Sastamalan työllisyysaste heikkeni vuosien välillä ja heikkeni suhteellisesti eniten verrokkikunnista vuosien aikana. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Sastamalassa alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta ylitti mediaanikunnan arvon. Sastamalan yksityisen sektorin osuus oli 8 prosenttiyksikköä Pirkanmaan yksityisen sektorin osuutta alhaisempi ja 5,5 prosenttiyksikköä koko maan osuutta alempi. Sastamalan yksityisen sektorin työpaikkakehitys oli varsin heikko. Sastamala menetti 7 % yksityisen sektorin työpaikoistaan vuosina 2010-2014. Sastamalan työpaikkamenetykset ylittivät selvästi koko maan ja Pirkanmaan keskimääräisen kehityksen. Verrokeista vain Valkeakoski menetti enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste oli taas alhaisempi kuin koko maan ja Pirkanmaan keskiarvo. Sastamalan työpaikkaomavaraisuus oli toiseksi alhaisin verrokkikunnista Valkeakosken jälkeen. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste heik-keni hieman vuosina 2010-2014 SASTAMALAN TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA OLI KORKEINTAAN TYYDYTTÄVÄ: HAASTEENA ON ALHAINEN TYÖLLISYYSASTE JA TYÖPAIKKAOMAVARAI- SJUUSASTE SEKÄ YKSITYISEN SEKTORIN KESKIMÄÄRÄISTÄ ALHAISEMPI OSUUS KAIKISTA ALUEEN TYÖPAIKOISTA. YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKAT VÄHENIVÄT 2010-LUVULLA 22
VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys 2010-2016 Väestöennuste 2015-2030 Aktiiviväestön osuus (%) Vetovoima Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä 2010-2014 23
15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ Muuttuja kuvaa alueen 15-64 vuotiaan väestön %-osuutta koko alueen väestöstä vuosina. Koko maassa 15-64 -vuotiaiden osuus oli 65 % ja mediaani 58,5 % vuonna 2015. Pirkanmaan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli 63,4 %. Sastamalan työikäisen väestön osuus oli 58,5 % vuonna 2015. Työikäisen väestön osuus oli alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta samalla tasolla mediaanikunnan kanssa. Sastamalan aktiiviväestön osuus vähentyi hitaammin kuin maassa keskimäärin ja verrokkikunnista kaikkein hitaimmin vuosina. Sastamalan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli toiseksi alhaisin verrokkikunnista vuonna 2015. ALUE 2010 2012 2015 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ 2010-2015 MUUTOS % FORSSA 64,0 62,1 59,6-4,4-6,9 HUITTINEN 62,8 61,0 58,8-4,0-6,4 IISALMI 65,1 63,9 61,7-3,4-5,2 LOIMAA 61,7 60,2 58,0-3,7-6,0 SASTAMALA 61,5 60,3 58,5-3,0-4,9 VALKEAKOSKI 63,4 61,5 59,3-4,1-6,5 YLIVIESKA 64,3 63,3 61,1-3,2-5,0 PIRKANMAA 66,2 64,9 63,4-2,8 4,2 KOKO MAA 68,5 67,1 65,0-3,5-5,1 KOKO MAA MEDIAANI 62,1 60,7 58,5-3,6-5,8 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2016 ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016 VÄESTÖNLISÄYS ABS. 2010-2016 VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % 2010-2016 Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina 2010-2016. Koko maan väkiluku kasvoi noin 130 000 henkilöllä vuosina 2010-2016. Pirkanmaan väkiluku kasvoi noin 20 000 henkilöllä vuosina 2010-2016. Sastamalan väkiluku väheni -702 henkilöllä vuosina 2010-2016. Sastamalan väestön väheneminen oli suhteessa väestöpohjaan verrokkikuntien keskitasoa. Väestö kasvoi verrokkikunnista vain Ylivieskassa luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta FORSSA 17 904 17 332-572 -3,2 HUITTINEN 10 663 10 403-260 -2,4 IISALMI 22 095 21 767-328 -1,5 LOIMAA 16 916 16 267-649 -3,8 SASTAMALA 25 764 25 062-702 -2,7 VALKEAKOSKI 20 844 21 346 502 2,4 YLIVIESKA 14 067 15 199 1132 8,0 PIRKANMAA 489 192 509 356 20 164 4,1 KOKO MAA 5 375 276 5 502 593 127 317 2,4 KOKO MAA MEDIAANI 6 111 6 053-58 -1,0 Lähde: Tilastokeskus, väestö
VÄESTÖKEHITYS VÄESTÖ- ENNUSTEEN MUKAAN VUO- SINA 2016-2035 ALUE VÄKILUKU 2016 VÄKILUKU 2035 MUUTOS ABS. 2016-2035 MUUTOS % 2016-2035 Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina 2016-2035. Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin 314 000 asukkaalla (+5,7 %). Pirkanmaan väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin 45 000 asukkaalla (+8,8 %) vuoteen 2035 mennessä Sastamalan väkiluku vähenee väestö ennusteen mukaan noin 907 asukkaalla (-3,6 %) vuoteen 2035 mennessä. Sastamalan väkiluku vähenee ennusteen mukaan verrokkikunnista kolmanneksi eniten. Väestö kasvaa ennusteen mukaan verrokeista vain Ylivieskassa vuosina 2016-2035 FORSSA 17 389 16 787-602 -3,5 HUITTINEN 10 383 9 884-499 -4,8 IISALMI 22 111 21 726-385 -1,7 LOIMAA 16 418 15 556-862 -5,3 SASTAMALA 25 165 24 258-907 -3,6 VALKEAKOSKI 21 298 22 217 919 4,3 YLIVIESKA 15 387 17 772 2385 15,5 PIRKANMAA 509 688 554 684 44 996 8,8 KOKO MAA 5 511 625 582 5225 313 600 5,7 KOKO MAA MEDIAANI 5 964 5622-342 -5,7 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2015-2040
MUUTTOLIIKKEEN LASKEN- NALLINEN TULOKERTYMÄ /AS. 2010-2014 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (alue kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta). Kaikkien kuntien tulokertymä asukasta kohden oli keskimäärin 44,3 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2010-2014. Mediaanikunnan tulokertymä oli 17,1 asu-kasta kohden. Sastamalan tulokertymä oli noin 11,6 miljoonaa euroa positiivinen vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 90,5 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina 2010-2014. ALUE LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ YHTEENSÄ EUROA 2010-2014 LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA PER VUOSI 2010-2014 LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA/ASUKAS PER VUOSI 2010-2014 FORSSA 632 500 126 500 7,1 HUITTINEN 956 300 191 260 18,1 IISALMI -3 765 700-753 140-34,0 LOIMAA 1 891 100 378 220 22,6 SASTAMALA 11 603 500 2 320 700 90,5 Sastamalan tulokertymä asukasta kohden oli verrokkikunnista kolmanneksi korkein ja ylitti selvästi kaikkien kuntien keskimääräisen tulokertymän asukasta kohden. VALKEAKOSKI 11 890 900 2 378 180 112,9 YLIVIESKA 7 549 100 1 509 820 104,0 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta
VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa tarkasteltiin neljän muuttujan avulla: 15-64 vuotiaan väestön osuus, väestönlisäys 2010-2016, väestönkehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 2016-2035 ja muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä ( /as). Sastamalan aktiivi-ikäisen väestön osuus (%) oli alhaisempi kuin Pirkanmaalla koko maassa keskimäärin, mutta ylsi mediaanikunnan tasolle. Työikäisen väestön osuus väheni hitaammin kuin koko maassa ja verrokkikunnista kaikkein hitaimmin vuosina. Sastamalan väestö väheni 2010-luvulla. Sastamalan väestön väheneminen oli suhteessa väestöpohjaan verrokkikuntien keskitasoa. Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan Sastamalan väkiluku vähenee vuosina 2016-2035. Sastamalan väkiluku vähenee väestö ennusteen mukaan noin 907 asukkaalla (-3,6 %) vuoteen 2035 mennessä. Sastamalan väkiluku vähenee ennusteen mukaan verrokkikunnista kolmanneksi eniten. Väestö kasvaa ennusteen mukaan verrokeista vain Ylivieskassa vuosina 2016-2035 Sastamala kärsi määrällisistä muuttotappioista 2010-luvulla, mutta taloudellisesta näkökulmasta kaupunki hyötyy muuttajien muuttajien rakenteesta. Sastamalan muuttoliikkeen tulokertymä oli noin 11,6 miljoonaa euroa positiivinen vuosina 2010-2014 eli tulomuuttajien tulot ylittävät lähtömuuttajien tulot vuosina 2010-2014. Sastamalan tulokertymä oli noin 2 320 700 euroa vuodessa eli 90,5 euroa asukasta kohden laskettuna. Sastamalan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli kolmanneksi korkein verrokkikunnista. SASTAMALAN ELINVOIMAN TULEVAISUUDEN HAASTEITA OVAT LASKEVA VÄKILUKU SEKÄ AKTIIVI-IKÄISEN VÄESTÖN VÄHÄISYYS JA SEN OSUUDEN LASKU. JOS KEHITYSTRENDI JATKUU SAMANKALTAISENA, SE LISÄÄ ENTISESTÄÄN SASTAMALAN JA SEUDUN DEMOGRAFISIA JA TALOUDELLISIA HAASTEITA. 28
HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Soten tarvekerroin 2012-2015 Pienituloisuusaste KELA:n sairastavuusindeksi ALUEEN HYVINVOINTI Toimeentulotukea saavat 25-64 -v. 29
KELA:n SAIRASTAVUUS- INDEKSI VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen väestön perusterveyttä suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat). Sastamalan sairastavuusindeksi 108,1 eli selvästi heikompi kuin koko maan keskiarvo ja myös mediaanikuntaa korkeampi vuonna 2015 Sastamalan sairastavuusindeksi oli verrokkikuntien keskitasoa. Huittinen oli ainoa verrokeista, jossa sairastavuusindeksi oli koko maan keskiarvoa kilpailukykyisempi. Sastamalan sairastavuusindeksi heikkeni toiseksi eniten verrokeista Forssan jälkeen vuosina 2010-2015. ALUE 2010 2012 2015 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % FORSSA 106,4 106,4 112,2 5,8 5,5 HUITTINEN 99,8 99,7 98,6-1,2-1,2 IISALMI 117,4 117,0 117,8 0,4 0,3 LOIMAA 102,4 104,2 106,0 3,6 3,5 SASTAMALA 104,3 106 108,1 3,8 3,6 VALKEAKOSKI 99,4 100,9 100,5 1,1 1,1 YLIVIESKA 109,4 107,6 110,7 1,3 1,2 KOKO MAA 100 100 100 0 0,0 KOKO MAA MEDIAANI 106,3 106 106,9 0,6 0,6 Lähde: THL SotkaNet, KELA:n sairastavuusindeksi
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON TARVEKERROIN VUOSINA 2012-2015 ALUE 2012 2013 2014 2015 MUUTOS 2012-2015 FORSSA 1,11 1,14 1,15 1,13 0,02 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden (sote) palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon (koko maa=1,00). Sastamalan sote -tarvekerroin arvo oli 1,12 vuonna 2015 eli Sastamalassa oli 12 % korkeammat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kuin koko maassa keskimäärin. Sastamalan tarvekerroin oli koko maan mediaania korkeampi ja selvästi korkeampi kuin Pirkanmaan tarvekerroin, joka taas jäi koko maan keskiarvon alle. Sastamalan tarvekertoin oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa eikä muutosvauhti poikennut muista verrokeista. HUITTINEN 1,05 1,08 1,08 1,08 0,03 IISALMI 1,16 1,15 1,15 1,15-0,01 LOIMAA 1,11 1,13 1,14 1,15 0,04 SASTAMALA 1,09 1,11 1,12 1,12 0,03 VALKEAKOSKI 1,00 1,02 1,02 1,02 0,02 YLIVIESKA 1,04 1,02 1,02 1,04 0,00 PIRKANMAA* 0,98 0,99 0,99 0,99 0,01 KOKO MAA 1 1 1,00 1,00 0,00 KOKO MAA MEDIAANI 1,08 1,11 1,1 1,09 0,01 *Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lähde: THL CHESS, Sote tarvekerroin
PIENITULOISUUSASTE (%) ALUE 2010 2012 2015 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina koko alueen väestöstä: pienituloisuuden rajana käytetään 60 % kotitalouksien käytössä olevan rahatulon mediaanista vuotta kohden. Pirkanmaan pienituloisuusaste (13,4 %) oli hieman korkeampi kuin koko maassa, mutta alitti mediaanikunnan pienituloisuusasteen vuonna 2015. Sastamalan pienituloisuusaste (15,0 %) oli korkeampi kuin koko maassa, mediaanikunnassa ja Pirkanmaalla vuonna 2015. Sastamalan pienituloisuusaste oli verrokkikunnista kolmanneksi alhaisin. Pienituloisuusaste laski koko maassa, Pirkanmaalla ja kaikissa verrokkikunnissa vuosien aikana. Sastamalassa pienituloisuusaste laski hivenen nopeammin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa keskimäärin ja kolmanneksi nopeimmin verrokkikunnista. FORSSA 17,8 16,4 15,3-2,5 HUITTINEN 19,0 17,0 15,8-3,2 IISALMI 16,4 16,2 15,5-0,9 LOIMAA 17,2 15,7 15,7-1,5 SASTAMALA 16,7 15,2 15,0-1,7 VALKEAKOSKI 12,1 11,7 10,8-1,3 YLIVIESKA 14,6 14,2 13,7-0,9 PIRKANMAA 15,0 14,2 13,4-1,6 KOKO MAA 14,3 13,6 12,7-1,6 KOKO MAA MEDIAANI 16,1 15,1 14,0-2,1 Lähde: THL SotkaNet, pienituloisuusaste
TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN 25-64 -VUOTIAIDEN OSUUS (%) VASTAAVAN IKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ ALUE 2010 2012 2015 MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa toimeentulotukea saaneiden 25-64 vuotiaiden prosenttiosuutta koko väestöstä vuotta kohden suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Pirkanmaalla toimeentulotukea sai hieman suurempi osa väestöstä kuin koko maassa ja selvästi useampi kuin mediaanikunnassa. Sastamalassa toimeentulotukea sai hieman pienempi osa 25-64 vuotiaasta väestöstä kuin koko maassa keskimäärin ja Pirkanmaalla, mutta enemmän kuin mediaanikunnassa. Sastamalan toimeentulotukea saaneiden osuus oli verrokeista kolmanneksi alhaisin vuonna 2015. Sastamalan toimeentulotukea saaneiden osuus säilyi samalla tasolla vuonna 2010 ja 2015 FORSSA 8,1 8,6 8,0-0,1 HUITTINEN 5,7 5,4 5,8 0,1 IISALMI 9,2 8,0 7,6-1,6 LOIMAA 6,3 5,6 4,6-1,7 SASTAMALA 6,1 5,0 6,1 0,0 VALKEAKOSKI 5,1 5,8 7,0 1,9 YLIVIESKA 6,8 6,3 7,1 0,3 PIRKANMAA 7,0 6,9 7,9 0,9 KOKO MAA 6,9 6,8 7,4 0,5 KOKO MAA MEDIAANI 5,65 5,8 5,9 0,25 Lähde: THL SotkaNet, toimeentulotuki
HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Hyvinvointia tarkasteltiin neljällä mittarilla: kelan sairastavuusindeksi, soten tarvekerroin, pienituloisuusaste ja toimeentulotukea saaneiden osuus. Kelan sairastavuusindeksi oli Sastamalassa hieman maan mediaania korkeampi vuonna 2015. Sastamalan sairastavuusindeksi oli verrokkikuntien keskitasoa, mutta kasvoi toiseksi nopeimmin verrokeista vuosina. Sastamalan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin ylitti 12 %:lla koko maan keskiarvon vuonna 2015 eli soten palvelutarpeet olivat 12 % korkeammat kuin keskimäärin kunnissa. Sastamalan soten tarvekerroin oli Pirkanmaan tasoa ja koko maan mediaania korkeampi ja verrokkikuntien joukossa se oli keskitasoa. Sastamalan pienituloisuusaste (%) oli hieman korkeampi kuin koko maassa, mediaanikunnassa ja Pirkanmaalla vuonna 2015. Verrokkikuntien joukossa Sastamalan pienituloisuusaste oli kolmanneksi pienin. Sastamalan pienituloisuusaste laski vuosien 2010 ja 2015 välillä hivenen nopeammin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa keskimäärin ja kolmanneksi nopeimmin verrokkikunnista. Sastamalassa toimeentulotukea saaneiden 25-64 vuotiaiden osuus oli hyvin lähellä maan mediaanikunnan tasoa ja koko maan sekä Pirkanmaan keskiarvoa alhaisempi. Verrokkikuntien joukossa toimeentulotukea saaneiden osuus oli Sastamalassa kolmanneksi alhaisin. SASTAMALAN HYVINVOINTIDYNAMIIKAN HAASTEET LIITTYVÄT KOKO MAAN KESKIARVOA KORKEAMPAAN SAIRASTAVUUTEEN JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KASVAVIIN PALVELUTARPEISIIN. 34
KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) 2010-2015 Koulutuksen ulkopuolella olevat 17-25 -vuotiaat VKTM-indeksi Koulutus ja osaaminen Tutkimus- ja kehittämismenot ( /as.) 35
VÄESTÖN KOULUTUSTASOMIT- TAIN (VKTM-INDEKSI) VUOSINA VKTM-indeksi kuvaa väestön koulutusastetta mittaamalla peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkilöä kohti. Mitä korkeampi indeksi, sitä korkeampi alueen väestön koulutustaso. Sastamalan koulutustasomittain oli alhaisempi kuin Pirkanmaalla ja koko maassa, mutta koko maan mediaanikuntaa suurempi Sastamalan VKTM-indeksi oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Verrokeista koulutustaso oli korkein Valkeakoskella ja Ylivieskassa Sastamalan VKTM-indeksi kohosi vuosien 2010 ja 2015 välillä samaa vauhtia kuin mediaanikunnassa, mutta hitaammin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa. KUNTA 2010 2012 2015 MUUTOS ABS. FORSSA 265 271 284 19 HUITTINEN 264 271 285 21 IISALMI 297 306 316 19 LOIMAA 271 279 287 16 SASTAMALA 271 280 291 20 VALKEAKOSKI 305 315 328 23 YLIVIESKA 315 326 339 24 PIRKANMAA 341 352 368 27 KOKO MAA 332 341 355 23 KOKO MAA MEDIAANI 264,5 272,5 285 20,5 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne
KORKEA-ASTEEN SUORIT- TANEIDEN OSUUS(%) KOKO VÄESTÖSTÄ KUNTA 2010 2012 2015 MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta (%) suhteessa alueen yli 15- vuotiaaseen väestöön. Sastamalassa korkea-asteen suorittaneiden osuus oli runsas viidennes (22 %) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2015. Sastamalan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta hivenen korkeampi kuin mediaanikunnassa. Sastamalan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli verrokkikuntien alhaisimpien joukossa Korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikunnissa suunnilleen saman verran vuosina. FORSSA 20 21 22 2 HUITTINEN 20 20 22 2 IISALMI 23 23 24 1 LOIMAA 21 22 22 1 SASTAMALA 20 21 22 2 VALKEAKOSKI 25 25 26 1 YLIVIESKA 24 24 26 2 PIRKANMAA 28 29 31 3 KOKO MAA 28 29 30 2 KOKO MAA MEDIAANI 19 20 21 2 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne
KOULUTUKSEN ULKOPUOLEL- LE JÄÄNEET 17-25 -VUOTIAAT KUNTA 2010 2012 2015 MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa ilman koulutuspaikkaa jääneiden tai vain peruskoulun suorittaneiden 17-25 vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Sastamalassa koulutuksen ulkopuolelle jäi vähemmän nuoria kuin koko maassa, mutta enemmän kuin mediaanikunnassa ja Pirkanmaalla Sastamalassa jäi koulutuksen ulkopuolelle suhteessa kolmanneksi eniten nuoria verrokkikunnista vuonna 2015. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus aleni kaikissa verrokkikunnissa Loimaata lukuun ottamatta. FORSSA 12,9 12,4 8,5-4,4 HUITTINEN 12,5 11,6 7,8-4,7 IISALMI 9,0 8,9 7,5-1,5 LOIMAA 11,5 10,6 14,3 2,8 SASTAMALA 11,7 10,7 8,0-3,7 VALKEAKOSKI 11,1 9,4 7,1-4 YLIVIESKA 8,4 7,2 5,7-2,7 PIRKANMAA 10,0 9,4 6,9-3,1 KOKO MAA 11,4 10,8 8,3-3,1 KOKO MAA MEDIAANI 10,5 9,6 7,8-2,7 Lähde: THL SotkaNet, koulutus
TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENOT EUROA ASU- KASTA KOHDEN * Muuttuja kuvaa korkeakoulujen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteenlaskettuja tutkimus- ja tuotekehitysmenoja suhteessa alueen keskiväkilukuun. Tulokset on ilmaistu euroina asukasta kohden. Tutkimus- ja kehittämismenot vähenivät Lounais-Pirkanmaan seudulla alhaisesta lähtötasosta riippumatta merkittävästi (-45,4 %) vuosien välisenä aikana Tutkimus- ja kehittämismenojen muutos oli positiivinen vain Ylä-Savon ja Porin seudulla, mutta väheni muilla seuduilla vuosien 2010-2015 välisenä aikana. T&K-menot asukasta kohden olivat ylivoimaisesti korkeimmat Forssan seudulla ja alhaisimmat Lounais-Pirkanmaan seudulla. SEUTU TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MÄÄRÄ /AS. 2010 TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MÄÄRÄ /AS. 2015 TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MUU- TOS /AS. TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MUU- TOS % 2010-2015 Etelä- Pirkanmaan 210,7 143,2-131,5-62,4 Forssan 1 181,8 722,2-459,6-38,9 Loimaan 108,1 106,3-1,8-1,7 Lounais- Pirkanmaan 161,8 88,4-73,4-45,4 Porin 383,4 389,2 +5,8 +1,5 Ylivieskan 150,7 97,3-53,4-35,4 Ylä-Savon 238,2 413,1 +174,9 +73,4 KOKO MAA 1 297 1 106-191 -14,7 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta
KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Koulutuksessa ja osaamisessa tarkasteltiin neljää alueen koulutusta ja osaamista ilmaisevaa muuttujaa. Muuttujia olivat: VKTM-indeksi, korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%), koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-25 -vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja tutkimusja kehittämismenot euroa asukasta kohden. Sastamalan koulutustasoindeksi oli vuonna 2015 alhaisempi kuin koko maan ja Pirkanmaan indeksi, mutta ylitti koko maan mediaanikunnan. Sastamalassa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta hivenen mediaanikunnan tasoa korkeampi. Sastamalan korkea-asteen suorittaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Sastamalassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-25 -vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli korkeampi kuin Pirkanmaalla ja mediaanikunnassa, mutta pienempi kuin koko maan keskimääräinen osuus. Koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuus oli kolmanneksi korkein verrokkikunnista. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus väheni koko maassa ja lähes kaikissa verrokkikunnissa 2010-luvun aikana. Sastamalan vähenemä oli verrokkikunnista kolmanneksi suurin. Tutkimus- ja kehittämismenot asukasta kohden olivat alhaisimmat kaikista verrokkiseuduista Lounais-Pirkanmaan seudulla. Tutkimus- ja kehittämismenot laskivat edelleen 2010-luvun aikana. SASTAMALAN KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKAAN LIITTYVÄT TUNNUSLUVUT OLIVAT VÄLTTÄVÄT. KOULUTUSTASO JA KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUS JÄI ALHAISEMMAKSI MUIDEN SEUTUKESKUSTEN TAVOIN, JOTKA SIJAITSEVAT SUURTEN KORKEAKOULUKAUPUNKIEN ULKOPUOLELLA. TÄMÄ HEIJASTUU MYÖS ALHAISIIN TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOJEN MÄÄRÄÄN ASUKASTA KOHDEN 40
Manner-Suomen kuntien kuntopuntari DEMOGRAFIAN INDEKSI ELINVOIMAN INDEKSI KUNTATALOUDEN INDEKSI DEMOGRAFIAN INDEKSI (6 muuttujaa) Paras viidennes (60) Heikoin viidennes (60) ELINVOIMAN INDEKSI (6 muuttujaa) Paras viidennes (60) Heikoin viidennes (60) KUNTATALOUDEN INDEKSI (6 muuttujaa) Paras viidennes (60) Heikoin viidennes (60) Sastamala III/127. Sastamala II/109. Sastamala II/117. Lähde: Tilastokeskus, THL, KELA ja Kuntaliitto; analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017; kartat Timo Aro 2017
Kuntien luokittelu viiteen viidennekseen 18 muuttujan summapisteiden perusteella MANNER-SUOMEN KUNTIEN (297) SIJOITUS VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN PERUSTEELLA VIISI TÄHTEÄ: Pirkkala 4. Lempäälä 18. Kangasala 22. Tampere 23. Ylöjärvi 25. Nokia 45. Viiden tähden kunnat (sijoitus 1-59) Neljän tähden kunnat (60-119) Kolmen tähden kunnat (120-179) Kahden tähden kunnat (180-239) Yhden tähden kunnat (240-297) NELJÄ TÄHTEÄ: Valkeakoski 69. Vesilahti 79. Pälkäne 85. Sastamala 115. KOLME INDEKSIÄ JA 6 + 6 + 6 - MUUTTUJAA 1. Demografia (6): 1. Väestömuutos % 2014-2016 2. Väestömuutos % 2015-2035 3. Väestöllinen huoltosuhde 2035 4. THL:n sairastavuusindeksi 5. Sote tarvekerroin 6. Vieraskielisten %-osuus 2. Elinvoima (6) 1. Taloudellinen huoltosuhde 2. Työllisyysaste % 3. Koulutustaso 4. Avoimen sektorin osuus % 5. Yrityskanta 1000 as. kohden 6. Äänestysaktiivisuus % KV 2012 3. Kuntatalous (6) 1. Nettovelka /as. 2. Kertynyt yli- tai alijäämä /as. 3. Bruttoinvestoinnit /as. 4. Verovara % 5. Verotettavat tulot /as. 6. VOS-riippuvuus % Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto, KELA; Analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017 Kartta: Timo Aro 2017
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos!