Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

Samankaltaiset tiedostot
Kausihuonelaskelma

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Ihmistyö (yrittäjän oma työpanos) määrä [kpl, hinta [ /h, Yht. [ ] Penkin teko, muovin levitys ja tihkukastelulait- h, kg, m3] /ha, /kg]

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ (perustamiskust.) TUOTOT, perustaminen ja 1. sadonkorjuuv.) PERUSTAMISKUSTANNUKSET 14974

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

Marjanviljely elinkeinona

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Emotaimien kasvatus emotaimimaalla, 0,25 ha (taimet 10 ha:lle) ja juurrutuspellon (0,5 ha) valmistaminen pistokkaiden istuttamista varten 1 vuosi

Tehtävä 1: Maakunta-arkisto

Mansikanviljelyn sivuvirrat

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Marjanviljelyn edellytykset

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Hedelmän- ja marjanviljely

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Oikean hinnan asettaminen

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

SISÄLLYS. N:o Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

LUONNOS. Maakuntien tiedolla johtaminen. Kustannus-hyötyanalyysi Etunimi Sukunimi

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Tuettu rakentaminen kaudella

Myllyvehnän lannoitus AK

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Miten väestöennuste toteutettiin?

Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Yritystoiminta Pia Niuta HINNOITTELU

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto.

Mikä on paras hinta? Hinnoittele oikein. Tommi Tervanen, Kotipizza Group

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät Esittäjän nimi 1

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Riskillä investoimaan vai riskit investointilaskelmaan?

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki Jukka Penttilä

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

Transkriptio:

Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti yleistyneet kausihuoneet ovat rantautumassa pikkuhiljaa myös Suomeen. Ne eivät kuitenkaan tuo ihmelääkettä mansikanviljelyn kannattavuuteen, vaikka tietyissä tilanteissa niistä on hyötyä. MTT Sotkamon vetämässä hankkeessa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen testataan uusien marjanviljelymenetelmien ja marjalajikkeiden viljelyn mielekkyyttä pohjoisissa olosuhteissa. Hanketta rahoitetaan EU:n Maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskusten kautta. Osa hanketta on mansikan kausihuonetuotannon pilotointi. Ensimmäiset viljelykokemukset on saatu vuonna 2009 MTT:n tutkimusasemilta Sotkamosta, Ruukista ja Rovaniemeltä. Hankkeeseen sisältyvät myös kausihuonetuotannon kannattavuuteen liittyvät talouslaskelmat, joista vastaa Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus. Laatu ja satotaso paremmaksi kausihuoneessa Kausihuonetuotannon kannattavuutta arvioitaessa oletuksena on, että kausihuoneessa tuotetun mansikan laatu ja satotaso paranevat ja sadon aikaistuminen nostaa tuottajahintaa perinteiseen avomaaviljelyyn verrattuna. Tosin Pohjois-Suomessa sadon aikaistuminen ei paikallisilla markkinoilla välttämättä nosta tuottajahintaa Etelä-Suomesta ja Euroopasta tuotavan mansikan vuoksi. Toisaalta esimerkiksi Lapissa asukkaat ovat melko uskollisia paikalliselle tuotannolle, joten lisähintaa ennen varsinaisen mansikkasesongin alkua kausihuoneessa tuotetulle laadukkaalle marjalla voidaan hyvinkin saada. Lisäksi kausihuoneen avulla voidaan mansikan satokautta pidentää myös kasvukauden lopulla. Investointilaskelma antaa tietoa kannattavuudesta Kausihuoneen investointilaskelmassa viljelyn muuttuvat ja kiinteät kustannukset (lukuun ottamatta kausihuoneen investointi- ja käyttökustannuksia) oletetaan samoiksi sekä avomaa- että kausihuoneviljelyssä. Kausihuonetuotannossa vähennetään myyntihinnasta poimintakustannuksia 1,35 /kg avomaantuotannon ylittävän sadon osalta. Laskelmassa kaikki hinnat ovat arvonlisäverottomia. Kausihuoneinvestoinnissa esimerkkinä on tuoreena myyty mansikka. Kausihuoneen tarvikekustannus (kaaret yms.) on 5,5 /m2. Tämä hinta ei sisällä rungon päälle laitettavaa muovia. Investoinnin kestoaika (kuoletusaika) on laskelmassa 10 vuotta ja laskentakorkokanta on 5 %. Kattomuovi uusitaan 2,5 kertaa 10 vuoden aikana ja muovin hinta on 0,6 /m2. Runkorakenne pystytetään kerran investoinnin kuoletusaikana, sen sijaan muovi asennetaan keväisin ja poistetaan syksyisin joka vuosi. Työtunnin hintana käytetään 14,7 (9,18 /h + välilliset työvoimakustannukset 60 %). Kausihuoneen runkorakenteen pystytyksen sekä muovin asennuksen ja poistamisen työmenekki perustuu myyjän ja MTT Sotkamon antamiin tietoihin, jotka ovat molemmilla suunnilleen yhteneväisiä. Kausihuoneen pinta-ala on esimerkissä 3200 m2. Satotaso ja hinta ratkaisevat Edellä mainituilla oletuksilla mansikan kauppakelpoisen sadon on oltava kymmenen vuoden aikana keskimäärin 2550 kg/ha suurempi kausihuoneessa kuin avomaalla (kausihuoneessa satotaso 9550 kg/ha ja avomaalla 7000 kg/ha). Lisäksi kausihuoneessa kasvatetusta mansikasta pitäisi saada

keskimäärin noin euro enemmän hintaa per kg verrattuna avomaalla kasvatettuun mansikkaan (kausihuoneessa 4,5 /kg ja avomaalla 3,5 /kg). Jos nämä ehdot täyttyvät, kausihuoneinvestointia voidaan luonnehtia kannattavaksi. Kymmenen vuoden tarkastelujakson aikana mansikan avomaaviljelyssä on huomattava sääriski, koska avomaaviljelyssä on todennäköisesti 1-3 katovuotta. Kausihuoneen perusrakenteet kestävät yli 10 vuotta, jolloin kiinteät kustannukset alenevat edelleen siltä osin. Kausihuoneinvestoinnin pääseminen maatalouden investointitukijärjestelmän piiriin parantaisi luonnollisesti investoinnin kannattavuutta. Markku Kajalo, projektitutkija, Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus Kalle Hoppula, vanhempi tutkija, MTT Sotkamo ----------- Kausihuoneen runkorakenteen pystytys sekä vuosittain tehtävä muovin asennus ja poistaminen lisäävät kausihuoneviljelyn työmenekkiä verrattuna perinteiseen avomaaviljelyyn seuraavasti: Kausihuoneen runkorakenteen pystytys (kerran 10 vuodessa) Kaarien taivutukseen menee kahdelta henkilöä viisi työpäivää, yht. 80 h (työpäivän pituus on 8 tuntia) Jalkojen kairaus maahan vie kahdelta henkilöltä kaksi työpäivää eli 32 h Mittaukset yms. vievät kahdelta henkilöltä kaksi työpäivää eli 32 h Kaarien asennukseen ja päätyjen tekoon menee kahdelta henkilöltä neljä työpäivää, yht. 64 h Ovien ja päätyjen kasaaminen vie kahdelta henkilöltä kaksi työpäivää, yht.32 h Yhteensä kausihuoneen runkorakennelman teko vie 248 h. Vuosittainen työmenekki Muovin laittaminen rungon päälle vie kahdelta henkilöltä kaksi työpäivää, yht. 32 h Narututukseen menee neljältä henkilöltä yksi työpäivä eli 32 h Muovin poistaminen syksyllä vie kahdelta henkilöltä yhden työpäivän eli 16 tuntia Hukka-aikaa menee neljä tuntia Vuosittainen työmenekki on yhteensä 84 tuntia. Kausihuoneen investointilaskelma Esimerkkinä tuoreena myytävä mansikka kausihuoneen pinta-ala [m2] 3200 kausihuoneen tarvikekustannus, ei sisällä muovia ( /m2) 5,5 veroton hankintahinta (vhh) 17600 jäännösarvo (JA), 10 % jälleenhankinta-arvosta (vähennetty purkukustannus) 1760 jäännösarvon diskonttaus (JAd) 1080 kausihuoneen pystytys (h/m2) 0,0775 kausihuoneen pystytys yht. [h] 248 kausihuoneen pystystys ( /h) 14,7 kausihuoneen pystys yht. [ ] 3646 korkokanta [%] 0,05 kestoaika [v] 10 ANNUITEETTI 0,12950 peruskustannus ( /v) = (vhh-jad+kausihuoneen pystys)*annuiteetti 2611

vuotuiset käyttökustannukset yhteensä ( /v)** 2196 peruskustannus + vuotuiset käyttökustannukset yht. ( /v) 4807 mansikan kauppakelpoinen sato avomaalla (kg/m2) 0,70 7000 kg/ha mansikan tuottajahinta keskimäärin avomaaviljelyssä ( /kg) 3,50 sadon arvo ( /kg/m2) avomaaviljelyssä 2,45 viljelypinta-ala avomaaviljelyssä [m2] 3200 sadon arvo ( /kg/v) avomaaviljelyssä 7840 mansikan kauppakelpoinen sato kausihuoneessa (kg/m2) 0,95 9550 kg/ha mansikan tuottajahinta keskimäärin ( /kg) kausihuoneviljelyssä --> myynti aikaistuu 4,50 sadon arvo ( /kg/m2) kausihuoneviljelyssä 3,95 viljelypinta-ala kausihuoneessa [m2] 3200 sadon arvo ( /kg/v) kausihuoneviljelyssä 12650 kausihuoneessa viljellyn ja avomaalla viljellyn mansikan sadon arvon erotus ( /v) 4810 mansikan kauppakelpoisen satotason erotus (kg/m2) (kausihuoneviljely - avomaaviljely) 0,255 2550 kg/ha mansikan tuottajahinan erotus ( /kg) (kausihuoneviljely - avomaaviljely) 1,00 Vuotuiset käyttökustannukset (muovi uusitaan 2,5 kertaa 10 vuodessa) Muovin ja vakuutuksen kustannukset muovin määrä [m2] -> 1,5 * kausihuoneen pohjapinta-ala [m2] -> pystytyksen yhteydessä 4800 muovin kustannus [ ] pystytyksen yhteydessä 2880 poisto /v (poistoaika 4 v) 720 korko /v (keskimääräinen korko 4 vuodelta) 72 muovin määrä [m2] -> neljän vuoden päästä 4800 muovin kustannus [ ] neljän vuoden päästä 2880 poisto /v (poistoaika 4 v) 720 korko /v (keskimääräinen korko 4 vuodelta) 72 muovin määrä [m2] -> kahdeksan vuoden päästä 2400 muovin kustannus [ ] kahdeksan vuoden päästä 1440 poisto /v (poistoaika 2 v) 720 korko /v (keskimääräinen korko 2 vuodelta) 36 muovin kokonaiskustannus ( /v) 785 säilytys (muovi) ja vakuutus ( /v) 176 muovin ja vakuutuksen kustannus yht. ( /v) 961 Muovin asennuksen ja poistamisen kustannukset muovin asennus ja poisto (h/m2) 0,018 muovien asennus ja poisto (h/v) 84 muovin asennus ja poisto ( /h) 14,7 muovin asennus ja poisto ( /v) 1235 vuotuiset käyttökustannukset yhteensä ( /v)* * 2196 Kausihuoneinvestoinnin poistoajan (kuoletusajan) ollessa 10 vuotta, on laskelman mukaan koko investoinnin kuoletusajan saatava noin 2550 kg/ha kauppakelpoista satoa kausihuoneviljelyssä verrattuna avomaaviljelyyn (kausihuoneviljelyn satotaso on 9550 kg/ha ja avomaaviljelyn 7000 kg/ha). Lisäksi myyntihinnan on oltava euron korkeampi kausihuoneviljelyssä (kausihuoneessa myyntihinta on 3,5 /kg ja avomaalla 4,5 /kg.) Em. ehdoilla kausihuoneviljelyä voidaan luonnehtia kannattavaksi.

Jos mansikan kauppakelpoinen satotaso on sekä avomaalla että kausihuoneessa 7000 kg/ha, mansikkakilon myyntihinnan on oltava 2,15 /kg korkeampi kausihuoneessa kuin avomaalla, jotta tuotanto olisi kannattavaa (kilohinta avomaalla 3,5 /kg ja kausihuoneessa 5,65 /kg). Jos mansikan myyntihinta on avomaalla 3,5 /kg ja kausihuoneessa 3,5 /kg, pitää mansikasta saada noin 7000 kg/ha suurempi sato kausihuoneessa kuin avomaalla (mansikan kauppakelpoinen sato avomaalla on 7000 kg/ha ja kausihuoneessa 14000 kg/ha). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tässä laskelmassa esitettyjen tulosten perusteella mansikan kausihuonetuotantoa on melko vaikea saada kannattavaksi, jos markkinoilta ei saada lisähintaa kausihuoneessa tuotetulle mansikalle.

Kuvat Kalle Hoppula