Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Samankaltaiset tiedostot
Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Öljykasvit Kumina, camelina ja öljyhamppu

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kylvö suoraan vai suojaan?

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Proteiinipitoiset viljelykasvit Keski-Suomen kestävä ruokaratkaisu kick-off tilaisuus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Herne säilörehun raaka-aineena

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Kymmenen askelta huippusatoon

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kerääjäkasvikokemuksia

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kuminan kasvinsuojelua

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

RaHa-hankeen kokemuksia

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Hamppu viljelykiertokasvina

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Modduksen vaikutus kasviin

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille (Sieppari pellossa) Projektikoodi 7000V-YIR055 Kesto:

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Transkriptio:

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn? Sieppari Pellossa loppuseminaari Tuorilassa 21.11.217 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku Niskanen, Kirsi Raisio, Luonnonvarakeskus Timo Teinilä, Ammattiopisto Livia, Kaarina 1 Teppo Tutkija 3.11.217

Kuminakokeen muuttujat A) Lannoitus Väkilannoite, NPK, josta peltoon 6 kgn/ha (215 ) ja 8 kgn/ha (216 ja 217) Orgaaninen lannoite, 215 mädätejäännös, 4 m3/ha (N tot 1 kg/ha; N liuk 17 kg/ha; P liuk 14 35 kg/ha 216 ja 217 rejektivesi/sianliete, josta peltoon 8 kgn/ha Syyslannoitus NPK tai rejektivesi/sianliete, tavoite 3 kg N/ha B) Kuminan perustaminen - Lajike, Record - Puhdaskasvustona ja ohran suojaan (ohran siemenmäärä 6 % tavanomaisesta) C) Kuminan siemenmäärä 7 kg/ha ja 15 kg/ha D) Rikkakasvien hallinta - Glyfosaatti, ennen kokeen perustamista 215 - Puhdaskasvusto 2x (Fenix + Sencor, Fenix + Lentagran) - Kumina 2 - suojaviljassa ilman rikkakasvien 3.11.217 torjuntaa

Kumina, Sieppari Pellossa Livian kokeessa - pääruutuina lannoitus: NPK ja Orgaaninen - 4 koejäsentä, jokaisesta 2 x 1,5 x 1m ruutu - 3 toistoa suoja 1 2 3 4 5 6 7 8 suoja ohra suoja 1 2 3 4 5 6 7 8 suoja ohra suoja 7 8 5 6 3 4 1 2 suoja ohra suoja 7 8 5 6 3 4 1 2 suoja ohra suoja 5 6 7 8 1 2 3 4 suoja ohra suoja 5 6 7 8 1 2 3 4 suoja ohra 3 3.11.217

Kuvat Kirsi Raiskio Mädätejäännöksen levitystä keväällä 215 Tuorlassa 4 3.11.217

Kenttä kylvön jälkeen keväällä 215 Kuva Timo Teinilä 5 3.11.217

Typen niukkuus tuli esille erityisesti ohrassa, joka oli selvästi vaaleampaa mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa Kuvat Marjo Keskitalo 6 3.11.217

Kumina Tuorlassa ohran korjuun jälkeen, elokuu 215 Kuvat M. Keskitalo Kuva Marjo Keskitalo

Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7kg/ha Kuminan juuret olivat pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa. Näytteet Tuorlan kokeesta. 8 3.11.217

Kuva Timo Teinilä 9 3.11.217

Kuminarivit näkyvissä huhtikuun alussa 216 1 3.11.217 Kuva Marjo Keskitalo

Rejektiveden levitystä keväällä 216 Tuorlassa 11 3.11.217 Kuvat Marjo Keskitalo

Rejektiveden levitystä syksyllä 216 12 3.11.217 Kuva Kirsi Raiskio, Luke

Kuminan kukinta alkoi vuonna 216 touko-kesäkuun Kuva Timo Teinilä 13 3.11.217

MÄDÄTEJÄÄNNÖS 215 elokuu Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha 216 kesäkuu Kuvat Marjo 14 Keskitalo 3.11.217

VÄKILANNOITE Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kuvat Marjo Keskitalo 15 3.11.217

Tuorlan opiskelijat olivat mukana näytteiden otossa 16 3.11.217

35 3 25 Series2 Sato 216 Series1 Sato 217 2 15 1 5 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Ylistaron kokeessa 17

35 3 25 Series2 Sato 216 Series1 Sato 217 2 15 1 5 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Ylistaron kokeessa 18

35 3 Sato 216 Series2 Series1 Sato 217 25 2 15 1 5 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Tuorlan kokeessa 19

35 3 Sato 216 Series2 Series1 Sato 217 25 2 15 1 5 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Tuorlan kokeessa 2

2 18 16 Series1 216 Series2 217 14 12 1 8 6 4 2 Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Tuorla Ylistaro Keskimääräiset kuukausilämpötilat (C) 216 ja 217, Kaarina (Yltöinen) ja Seinäjoki (Pelmaa) 21 3.11.217

2 18 16 14 Series1 216 Series2 217 12 1 8 6 4 2 Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Tuorla Ylistaro Kuukausisademäärät (mm) 216 ja 217, Kaarina (Yltöinen) ja Seinäjoki (Pelmaa) 22 3.11.217

6, 5, 2.5.216. 2.6.217. 4, 3, 2, 1,, 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheydet (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Ylistaron kokeessa 23 3.11.217

6, 5, 2.5.216. 2.6.217. 4, 3, 2, 1,, 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheydet (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Ylistaron kokeessa 24 3.11.217

3, 25, 2.5.216. 27.4.217. 2, 15, 1, 5,, 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheys (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Tuorlan kokeessa 25 3.11.217

2 18 16 25.1.215. 17.9.216. 14 12 1 8 6 4 2 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANNEN Kuminan juurien halkaisija (mm) syksyllä 215 ja 216 Ylistaron kokeessa 26 3.11.217

2 18 16 22.1.215. 27.4.217. 14 12 1 8 6 4 2 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANNEN Kuminan juurien halkaisija (mm) syksyllä 215 ja keväällä 217 Tuorlan kokeessa 27 3.11.217

25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 5 1 15 Sadon ja taimitiheyden yhteys Ylistaron kokeessa: 1. Ensimmäisenä satovuonna harva kasvusto tuottaa suurimman sadon 2. Toisena satovuonna paras sato saadaan, kun taimia on riittävästi 5 1 15 28 3.11.217

25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 5 1 15 Sadon ja taimitiheyden yhteys Ylistaron kokeessa: 1. Ensimmäisenä satovuonna harva kasvusto tuottaa suurimman sadon 2. Toisena satovuonna paras sato saadaan, kun taimia on riittävästi 5 1 15 29 3.11.217

2 15 1 Sadon ja juuren koon (halkaisija, mm) yhteys Tuorlan kokeessa: 5 12 1 8 6 4 2 1 2 3 1 2 3 3 3.11.217 1. Ensimmäisenä satovuonna juuren koon kasvaessa paranee myös sato 2. Toisena satovuonna päinvastoin???

NPK ORG NPK ORG KJ 216 216 217 217 YHT YLISTARO 15 kumina 1348 132 375 114 3157 7 kumina 112 1228 2348 15 kumina + ohra 756 955 1193 1215 4119 7 kumina + ohra 915 1158 825 751 3649 4139 4661 2393 28 13273 TUORLA 15 kumina 1787 1997 9 748 5432 7 kumina 1671 2635 137 684 6297 15 kumina + ohra 65 713 956 968 272 7 kumina + ohra 66 48 821 883 2178 3589 5753 3984 3283 1669 31 3.11.217

216 217 KJ NPK ORG NPK ORG YHT YLISTARO 15 kumina 1348 132 375 114 3157 7 kumina 112 1228 2348 15 kumina + ohra 756 955 1193 1215 4119 7 kumina + ohra 915 1158 825 751 3649 4139 4661 2393 28 13273 TUORLA 15 kumina 1787 1997 9 748 5432 7 kumina 1671 2635 137 684 6297 15 kumina + ohra 65 713 956 968 272 7 kumina + ohra 66 48 821 883 2178 YHT 3589 5753 3984 3283 1669 32 3.11.217

Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (1)? Kiertotalouden myötä kehittyy tuotantopanosten tarvetta vähentäviä menetelmiä 1) Orgaaniset lannoitevalmisteet käyttöön Järkevä vaihtoehto tiloille, joilla on mahdollisuus saada sitä. Positiivinen vaikutus satoon on usean tekijän summa (maan kosteus, org.aines+, P ja K, vesi) Väkilannoituksen tarve vähenee 2) Kuminan esikasviarvo osataan hyödyntää Kumina parantaa pellon vesitaloutta jättää sinne runsaasti orgaanista ainesta maamikrobien hajotettavaksi 33 3.11.217

Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (2)? 3) Kun kasvi opitaan tuntemaan, löydetään keinot sen sijoittelusta muiden yksivuotisten/monivuotisten kanssa, niin että satoa tuottamaton vuosi osataan hyödyntää. 4) Mahdollistaa luomuun soveltuvien menetelmien kehittymistä 34 3.11.217

Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (2)? Kysymyksiä/haasteita: - Lannoitevalmisteiden levityksen yksinkertaistaminen - Ravinnepitoisuuksia on vaikea tietää tarkasti - Tuotekehitys tärkeää! - Levityskustannusten huomioiminen kokonaistarkastelussa - Ohran kylvö-, siemen- ja niittokustannukset vs kemiallinen torjunta 35 3.11.217

Kiitos 36 3.11.217

2 15 1 5 YLISTARO NPK Orgaaninen 2 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 1 5 TUORLA NPK Orgaaninen 15 kumina 7 kumina 15 kumina + 7 kumina + ohra ohra Juuren tyven halkaisija, mm kylvövuoden syksyllä 215 37

38 3.11.217

Sato kg/ha 25 2 Lanta Keino 15 1 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 39 3.11.217

Sato kg/ha 25 99 TAIMITIHEYS kpl/m2 216 Lanta 2 15 132 176 172 Keino 1 29 5 12 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 93 181 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 4 3.11.217

Sato kg/ha TAIMITIHEYS kpl/m2 216 25 99 Lanta 2 15 132 176 172 Keino Suojaviljan seassa kumina taimettui paremmin, kun käytettiin kierrätysravinteita Taimia n 3 kpl/m2 enemmän kuin puhdaskasvustossa 1 29 5 12 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 93 181 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 41 3.11.217

Sato kg/ha 25 9,9 Juuren halkaisija (mm) 22.1.215 Lanta 2 7,63 Keino 15 9,35 8,2 1 5 5,14 3,9 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 4,8 3,97 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 42 3.11.217

Sato kg/ha 25 2 15 1 5 9,9 9,35 Juuren halkaisija (mm) 22.1.215 7,63 8,2 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 Lanta Keino Kun kumina perustettiin suojaviljaan, kilpailu elintilasta verotti juuren kasvua. Voisiko kuminan siemenmäärä Pienentää entisestään? 5,14 3,9 4,8 3,97 Kumina 15 kg/ha + ohra 43 3.11.217

Sato kg/ha 25 2 15 ÖLJYPITOISUUS: 3,2 w/w% 3,79 w/w% Lanta Keino 1 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 44 3.11.217

Sato kg/ha 25 2 15 ÖLJYPITOISUUS: 3,2 w/w% 3,79 w/w% Lanta Keino 1 Väkilannoitetun kuminan juuret pienempiä. Kärsivätkö kuivuudesta? Kuivuus voi tuottaa korkeamman öljypitoisuuden. 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 45 3.11.217

Sato kg/ha 2 15 Lannoitus 216 satovuonna Sianliete (N8) NPK (N8) 1 5 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 216. 46 3.11.217

Sato kg/ha 2 Juuren halkaisija (mm) 215 Sianliete NPK (N8) 15 15,9 15,1 14,3 12,6 6,8 1 7,1 6,9 7,5 5 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 216 ja juuren ø (mm). 47 3.11.217

48 3.11.217

FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (216 219) TAVOITE: Viljanviljelyn monipuolistaminen ja tiedotus Täysin uudet vaihtoehdot Markkinalähtöiset vaihtoehdot Alkutuotannon ja ruoka-alan toimijoiden yhteistyön lisääminen Tiedottaminen Nettisivut www.luke.fi/futurecrops - valmisteilla Twitter #futurecrops ALLOITUSSEMINAARI 31.3. klo 9.3 15: Mitä ihmettä Suomessa viljellään? SARKA Suomen maatalousmuseo, Loimaa 49 3.11.217 Vuonna 217 mukana eri ruoka- ja alkutuotannon tapahtumissa

Sato kg/ha 2 15 Lannoitus 216 satovuonna Sianliete (N8) NPK (N8) 1 5 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 216 5 3.11.217

Sato kg/ha 16 14 12 1 8 6 4 2 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus Sianliete (N8) NPK (N8) kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 216. 51 3.11.217

Taimia kpl/m2 25 2 VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 215. 15 1 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina yksin Kumina + Ohra 25 2 MÄDÄTEJÄÄNNÖS 15 1 Kumina yksin Kumina + Ohra 5 52 3.11.217 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

Taimia kpl/m2 25 2 VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 215. 15 1 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina yksin Kumina + Ohra Mädätejäännöksellä lannoitettu ohra ei rehevöidy liikaa, jolloin kuminalle jää kasvutilaa. 25 2 15 1 5 MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kumina yksin Kumina + Ohra 53 3.11.217 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 215 Jokioinen Juuren tyvi (mm) MÄDÄTEJÄÄNNÖS 15 13 11 9 7 5 3 1-1 15 13 11 54 3.11.217 9 7 5 3 1-1 7 kg/ha 15 kg/ha 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

Juuren tyvi (mm) VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 215 Jokioinen Ylistaro MÄDÄTEJÄÄNNÖS Koepaikkojen maalajit erosivat vaikutti kuminan kasvuun 15 13 11 9 7 5 3 1-1 15 13 11 55 3.11.217 9 7 5 3 1-1 15,1 7 kg/ha 15 kg/ha 15,9 7,1 6,8 12,6 14,3 7,5 7 kg/ha 15 kg/ha 6,9 kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 215 Jokioinen Juuren tyvi (mm) MÄDÄTEJÄÄNNÖS 15 13 11 9 7 5 3 1-1 15 13 11 56 3.11.217 9 7 5 3 1-1 7 kg/ha 15 kg/ha 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7 kg/ha + ohra Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa 57 3.11.217

Kumina Kumina on kaksi monivuotinen maustekasvi Viljelyala kasvoi kymmenisen vuotta sitten nykyiseen 16-2 hehtaariin. Sopimusviljelyttäjät markkinoivat sadon pääosin ulkomaille, yli 4 maahan. Maailmalla myytävästä kuminasta 25 3 % on suomalaista. Kumina on yksi uusien viljelykasvien menetystarinoista. Viljelyn suosio perustuu mm. siihen, että kumina soveltuu viljajärjestelmiin, kuminanviljely hyödyttää viljoja ja viljat kuminaa, synergiahyötyjä Suurin osa nykyisestä kuminasta tuotetaan tavanomaisesti Jaana Nissi 58 3.11.217

Kierrätysravinteiden käytön mahdollisuudet kuminalla A) Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta, jolloin menetelmän tulee olla helppo, kustannustehokas ja tuotetun sadon määrä (& laatu) riittävä. B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-alan lisääminen jo nyt mahdollista jos löytyy keinot luomukuminan tuottamiseen Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset kuminatoimittajat eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot muutoin hallussa, jolloin luomukumina voisi olla uusi vientiartikkeli tavanomaisen lisäksi. 59 3.11.217

Luomukuminan viljely Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa, ongelmia myös tavanomaisessa. Kuminakoin hallintaan poistuva Bioruiskute S (luonnon pyretriini) sekä kuminakoin toukkasyöte, Turex (5 % Bacillus thuringiensis bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, ongelmana on valmisteiden korkea hinta /7 1 e/ha) verrattuna synteettisiin valmisteisin (3-5 e/ha). Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun yleensä puitavaa satoa saadaan 2-3 vuotena Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen (7.6. 216 tavanomaisen hinta 1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg) 6 3.11.217

Kiitos! 61 3.11.217