Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Samankaltaiset tiedostot
SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kerääjäkasvikokemuksia

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

RaHa-hankeen kokemuksia

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Uudenmaan pellot vihreiksi

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

SANEERAUSKASVIT 2016

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Alsikeapila vaatimattomampi kuin puna-apila matala ja kosteutta hyvin kestävä juuristo paras apila eloperäisille maille sopii myös hyvin seoksiin

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

NURMI- JA REHUKASVIT LIITE 2. sertifioitu siemen sertifioitu siemen 1. sp. 2. sp. Peltoherne, härkäpapu 99.0 % 98.0 %

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Biologinen typensidonta

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Peltoviljelyyn soveltuvat mesikasvit

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Hamppu viljelykiertokasvina

Peltokokeilut havainnollistamassa ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005

Liite K: Tukikelpoisuudet 2019

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta

Liite B. Kasviluettelo

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kylvö suoraan vai suojaan?

Tilan maatalousmaa Peltoala Pysyvät kasvit Pysyvä nurmi

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Tukimuutokset keväällä vt päivitys

Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio.

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ympäristökorvaus ja valvonta

Transkriptio:

Suomen maatalous vihertyy Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 VIHERRYTTÄMISTUKI Tavoitteena tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia viljelykäytäntöjä Kokonaan EU:n rahoittamaa tukea A alueella, johon V-S kuuluu, tukitaso 75 /ha Viljelyn monipuolistaminen, pysyvä nurmi ja ekologinen ala

Viljelyn monipuolistaminen Tulee viljellä tietty määrä eri viljelykasveja tilan koosta, sijainnista yms. riippuen Lukuisa joukko kasveja ja seoskasvustoja, joita voidaan kylvää Joukossa lajeja, joita ei vielä voi Suomessa viljellä tai niiden menestyminen ei ole taattu Mukana myös hyviä mehiläiskasveja yhteistyö viljelijöiden kanssa

1. V Viherryttämistuki 2. iljelyn monipuolistaminen

Viljelyn monipuolistaminen

Saneerauskasvit Saneerauskasveilla saadaan puhdistettua maaperää tuhohyönteisistä ja samalla lisättyä maaperään vihermassaa lannoitteeksi Ns. biofumigaatiovaikutus Esimerkiksi valkosinappi ja öljyretikka erittävät aineita, jotka houkuttelevat perunaankeroisen toukkia ulos maassa olevista kystoista, mutta ankeroiset eivät pysty lisääntymään näissä kasveissa. Samettikukka puolestaan erittää juuristaan tuholaisia karkottavia aineita.

Saneerauskasvit Valkosinappi (Sinapis alba) 1-vuotinen, kasvaa nopeasti Hyötyy kalkituksesta Puhdistaa maata Torjuu tauteja Ei perunan esikasviksi

Saneerauskasvit Valkosinappi (Sinapis alba) Ristikukkainen öljykasvi kuten rypsi ja rapsi Erinomainen mehiläisille (SML:n mukaan)

Samettikukka (Tagetes sp.) 1-vuotinen Puutarhakasveille ja perunalle esikasviksi Hyötyy kalkituksesta, ottaa tehokkaasti ravinteita Kuohkeuttaa, tuottaa vihermassaa Onko hyvä mehiläiskasvi? Saneerauskasvit

Saneerauskasvit Öljy- ja muokkausretikka (Raphanus sp.) 1-vuotinen,voimakas paalujuuri ja roteva varsi jopa 2 metriä korkea ja tiheä hyötyy runsaasta kalkituksesta, ottaa ravinteita tehokkaasti puhdistaa maata ja torjuu taudinaiheuttajia, möhöjuurta Hyvä mehiläiskasvi?

Kerääjäkasvit Kerääjäkasvit (aluskasvit) keräävät itseensä maaperän ravinteita vesiensuojelu Kannattaa kylvää pääkasvin kanssa yhtä aikaa, muuten kasvukausi saattaa olla liian lyhyt Ovat osa pellon talviaikaista peitteisyyttä vesiensuojelu Muokkaavat syväjuurisina maaperää

Kerääjäkasvit Valkomesikkä (Melilotus alba) Hyvä mehiläiskasvi, jo nimi viittaa siihen Talvehtii kerran ja tuottaa siementä seuraavana vuonna Kerää runsaasti typpeä

Kerääjäkasvit Valkomesikkä (Melilotus alba) Siemenet säilyvät maassa pitkään, joten kasvusto kannattaa murskata ennen kukintaa Pilaa viljasadon erittämillään yhdisteillä

Kerääjäkasvit Rohtomesikkä (Melilotus officinalis) Jopa valkomesikkää parempi mehiläiskasvi, Vaatimaton kasvupaikan suhteen, voi kukkia jo kylvövuotena Syvä ja voimakas juuristo

Kerääjäkasvit Vuohenherne (Galega orientalis) ÄLÄ SUOSI TÄTÄ KASVIA VIERASLAJI, JOKA LEVIÄÄ LUPIININ TAVOIN TEIJON TIEN VARRELLA ISO ONGELMA

Muita hyviä mehiläiskasveja Kumina (Carum carvi) Voidaan käyttää aluskasvina, ei ole kerääjä- tai saneerauskasvi Ympäristökorvaus 200 /ha + muut tuet Hyvä mehiläiskasvi Hyvä maanmuokkaaja

Muita hyviä mehiläiskasveja Veriapila (Trifolium incarnatum) 1-vuotinen Rehu- ja viherlannoituskasvi Vaatii lämpöä Hyvä mehiläiskasvi

Muita hyviä mehiläiskasveja Alsikeapila (Trifolium hybridum) monivuotinen Hyvä mehiläiskasvi

Muita hyviä mehiläiskasveja Valkoapila (Trifolium repens) monivuotinen Hyvä mehiläiskasvi

Muita hyviä mehiläiskasveja Sinimailanen (Medicago sativa) Hyvä riistapeltokasvi Hyvä mehiläiskasvi Talvehtii parhaiten viettävillä savi- ja hietamailla

Muita hyviä mehiläiskasveja Tattari (Fagopyrum esculentum) vanha viljelykasvi, etenkin Savossa ja Hämeessä punavartinen, vaalenpunakukkainen ihmisen tattari harmaasiemeninen siantattari yleisempi, valkoinen kukka? kevyiden maiden kasvi, vettä ja kalia (rapakivialueet) erinomainen mehiläiskasvi

Muita hyviä mehiläiskasveja Ruistankio eli kitupellava (Camelina sativa) Terveystuote, erinomainen rasvahapokoostumus (omega 3 paljon) Ikivanha viljelykasvi, joka löydetty uudelleen 2000- luvulla Saksalaistutkimusten mukaan hyvä mesikasvi

Muita hyviä mehiläiskasveja Sikuri (Cichorium intybus) Vahvajuurinen, voikukan sukuinen Kahvin korvike Vanha rohto

Muita hyviä mehiläiskasveja Hunajakukka (Phacelia) Yksivuotinen Hunajakapasiteetti liki 500 kg/ha? Kukinta kestää 5-6 viikkoa Maisemakasvi

Muita hyviä mehiläiskasveja Auringonkukka (Helianthemum) Mehiläiset keräävät pääasiassa siitepölyä Euroopassa kuitenkin lajihunaja Aloittaa kukinnan etelässä vasta elokuussa Hyvä vihermassan tuottaja

Mistä siemeniä saa?? https://naturcom.fi/ http://www.sgniemi nen.fi/ammattiviljely /saneerauskasvit/ https://www.hunaja. fi/tuoteosasto/siemenet/ http://www.siement ukku.fi/ http://www.korpikanga ssiemen.fi/?gclid=eaiai QobChMIutLkm7PY2QI VV2cZCh3f2QF9EAAYAS AAEgJuZ_D_BwE https://viljelijanberner.f i/siemenet.html http://www.puttolansie men.fi/tuotteet/nurmisi emenet/