Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella. Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

Transkriptio

1 Nonfood viljelykokeilut Välimaan kiertotalousalueella Kaija Karhunen, Oamk, Luonnonvara-ala

2 Välimaan alue syksyllä 2018

3

4 Tavoitteet Perustetaan nonfood - kasvikokeita noin 1000 m 2 :n alalle Kasvualustassa hyödynnetään Oulun kaupungin eri kohteissa syntyviä ylimääräisiä maamassoja Hyödynnetään kierrätysravinteita ja -maanparannusaineita

5 Hyödynnettäviä kierrätysravinteita ja - maanparannusaineita Biokaasulaitoksen mädäte (Gasum Oy, jälkikypsytetty kuivattu mädätysjäännös, Ruokaviraston hyväksymä maanparannusaine) Opasakka (Stora Enson kuitusavi, Ruokaviraston hyväksymä lannoitevalmiste) Puun ja turpeen tuhka (Rakeistus Oy:n raetuhkan tuoteselosteen mukaan raetuhka on metsälannoite) Kuva: Virpi Käyhkö

6 Kasvualusta Koealue peitetään aluksi Oulun Stora Enson opasakalla (kuitusavella), jota levitetään alueelle 0,3 metrin paksuinen kerros. Maamassoista, lannoitevalmisteista ja maanparannusaineista tehdään 3-4 erilaista seosta Kasvualustan paksuus cm kasvivalinnoista riippuen Pinnanmuotoilu tehdään siten, että haitallisia painumia ei ole Kasvualusta analysoidaan kokeen alussa ja lopussa (mm. ph, sähkönjohtavuus, N,P,K, hivenravinteet, haitalliset metallit)

7 Esimerkki: Energiapajun kasvualustoja Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen alueella Jyväskylässä (Kautto 2014)

8 Nonfood kasvien valinnassa huomioidaan Kuva:pxhere kasvien menestyminen ja viihtyminen helppohoitoisuus juuriston laajuus ja syvyys kasvuston hyödyntämismahdollisuudet maisema-arvo ei levitetä haitallisia vieraskasveja

9 Kasvilajit - vaihtoehtoja Kuva: wikimedia commons Vuohenherne + monivuotinen rehupalkokasvi + ravinteiden suhteen vaatimaton + parhaimmillaan karkeilla kivennäismailla ja savimailla + kasvuun päästyään erittäin pysyvä ja satoisa - hidas alkukehitys, jolloin herkkä kestorikkakasveille - lupiinin kaltainen typensitojakasvi (vieraslaji) Valkomesikkä + kaksivuotinen palkokasvi + syvä ja voimakas juuristo, kestää hyvin kuivuutta + siementää helposti + hyvä mehiläiskasvi - kestää huonosti seisovaa vettä Kuva: wikimedia commons

10 Kasvilajit vaihtoehtoja Kuva: pxhere Öljyhamppu - yksivuotinen, paalujuurinen - viihtyy multavilla, hikevillä mailla, - ph stressiherkkä kasvi + nopeakasvuinen, kasvaa 1,5-2 m korkeaksi + siemensato ( kg/ha) korjataan puimalla syyskuussa Kuituhamppu + viihtyy karkeilla kivennäismailla + ei tarvitse kasvinsuojelua - ei sovellu tiivistyneille ja märille alueille - tarvitsee hyvän kasvualustan ja runsaasti typpeä - pitkä kasvuaika - sadonkorjuu keväällä

11 Kasvilajien valinta - vaihtoehtoja Auringonkukka - yksivuotinen - viihtyy lämpimillä kivennäismailla - hyötyy kalkituksesta - vaatii pitkän kasvuajan - näyttävä maisemakasvi - rikkakasvit torjuttava ennakkoon Kuva: Pixnio

12 Kasvilajien valinta - vaihtoehtoja Energiapaju + kasvunopeus noin 1,5 m / vuosi + sato 3-4 vuoden välein + hoidettuna kasvuaika 25 vuotta + tehokas ravinteiden sitoja + korjuu talvella tai keväällä + käyttö energiaksi, kompostoinnin väliaineeksi Kuva: pixabay

13 Valmiita seoksia 1 / 2 (Naturcom Oy) MMP Maisema 50 % persianapila, ympätty 25 % hunajakukka Balo 15 % italianraiheinä Meroa 10 % valko-/keltamesikkä, ympätty kukkii lähes koko kesän pitkälle syksyyn persianapila on kukkiva typensitojakasvi hunajakukka aloittaa kukinnan n.6 viikkoa kylvöstä mesikkä sitoo typpeä ja kuohkeuttaa maata paalujuurellaan italianraiheinä täyttää mahdolliset aukot kasvustossa ja ottaa ravinteet talteen syysmyöhään pääasiassa yksivuotisia lajeja Kuva: pixabay

14 Valmiita seoksia 2 / 2 (Naturcom Oy) MMP Niitty 2 % ruiskaunokki 2 % päivänkakkara 5 % westerwoldinraiheinä Bendix 16 % hunajakukka Balo 75 % jäykkänata Ridu yksivuotiset ruiskaunokki ja hunajakukka siementävät syksyllä, joten voivat kukkia seuraavanakin vuonna päivänkakkara kukkii toisena tai kolmantena vuonna Lampaannata / jäykkänata on matalakasvuinen ja erittäin kestävä heinä Kuva: pixabay

15 Kasvikokeiden seuranta - havainnot ja mittaukset Kasvuston tiheys / kuolleet yksilöt Rikkakasvit, kasvitaudit, eläintuhot Eroosion torjunta Kasvuston maisema-arvo Kasvuston hoitotarve Talvehtiminen (kuvaaminen syksyllä ja keväällä) Ravinteiden ja veden pidätyskyky (lysimetri?) Kasvuston hyödyntäminen, sato Ravinneanalyysit maasta ja kasveista Mahdollisten vieraskasvien varhainen havainnointi Säätiedot (sääasema)

16

17 Lähteitä ja lisätietoa Kautto, T Energiapuun kastelu jätetäytön suotovedellä tuhkasta ja kompostista valmistetussa kasvualustassa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Teknillinen tiedekunta. Diplomityö. Kierrätysmaiden käyttö kasvualustoissa Helsingin kaupungin puisto- ja katuhankkeissa. Ohjeita suunnittelijoille Raportti Naturcom Oy. Norokytö, N Öljyhamppuopas opas viljelyyn ja käsittelyyn. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 75. Viherympäristöliitto. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely. Muistio.

18 Kiitokset mielenkiinnosta!

19