Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Transkriptio

1 Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli Rahikaisen tilalla Anne Tillanen (MTT), Pirjo Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo) Pellonpiennartilaisuuden järjestivät seuraavat hankkeet: Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle (HY Ruralia-instituutti) Kasvintuotanto kannatta (ProAgria Etelä-Savo) Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas (MTT Mikkeli) 1

2 Tilan ja viljelykäytäntöjen esittely Pellonpiennartilaisuuden ensimmäinen etappi oli Veli Rahikaisen kotitila, jonne aluksi kokoonnuimme. Veli Rahikainen esitteli tilansa toimintaa ja kertoi viljelykäytännöistään. Vihannesviljely on aloitettu tilalla vuonna 1980 ja luomuviljely vuonna Tilan päämyyntituote on nykyisin luomusipuli, jota viljellään vuosittain noin 5 hehtaarin alalla. Sipulit varastoidaan tilan omassa sipulivarastossa, jossa ne myös kauppakunnostetaan. Sato myydään Ahvenanmaalle, missä se pakataan ja markkinoidaan eteenpäin. Luomusipulin markkinat ovat hyvät. Velin varastosta lähtee viimeiset sipulit yleensä maaliskuussa. Tila työllistää kaksi henkilöä eli Velin lisäksi hänen vaimonsa. Viljelyn perustana on hyvä viljelykierto, maan luontainen viljavuus ja sen kehittäminen multavuutta lisäämällä. Viljely perustuu viherlannoituksen ja maaperän ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja typpiomavaraisuuteen sekä rikkakasvien ennakkotorjuntaan ennen sipulin viljelyä. Mm. juolavehnä on saatu hävitettyä kokonaan lohkoilta pois. Auroja ei juurikaan käytetä maan muokkauksessa. Muokkaukset hoituvat jankkurilla, kultivaattorilla, lautasmuokkaimella, joustopiikkiäkeellä ja jyrsimellä. Rahikaisella on käytössään torakka eli Same 86 traktori. Raskaita koneita hän ei pelloillaan käytä. Traktorin maksimipaino on 3 tonnia. Huippusato kepasipulilla kuivattuna on 40 t/ha, punasipulilla 30 t/ha. Ongelmana on Fusarium, joka aiheuttaa joskus suuriakin satotappioita ja pilaa satoa varastossa. Fusarium-ongelman vähentämiseksi Veli käsittelee istukkaat Mycostop-valmisteella. Ekokas-hankkeessa ja ministeriön rahoittamassa Luomupuutarha-hankkeessa selvitetään Fusariumin leviämisreittejä luomusipulin tuotannossa ja pyritään löytämään ratkaisuja ongelmaan. Testauksessa on myös erilaisia biologisia torjuntavalmisteita, joiden tuloksista kerrotaan myöhemmin. EKOkas-hankkeessa testataan myös taimisipulin viljelyä. Monivuotisena viherlannoitusnurmena käytetään 3-vuotista puna-apila-timoteinurmea (siemenmäärä kg/ha). Apila sitoo ilmakehän typpeä maahan ja timoteilla on tiheä juuristo. Viimeisenä vuonna kasvuston muokkaus aloitetaan keskikesällä jankkuroimalla lohko cm:n syvyyteen. Jankkuroinnin jälkeen kasvusto muokataan rikki ajamalla kaksi kertaa ristiin Lemken-lautasmuokkaimella (Kuva 1.). Muokkauksia jatketaan muutaman viikon välein lautasmuokkaimella tai hanhenjalkakultivaattorilla cm:n syvyydeltä. Aluksi muokataan matalampaan ja syvyyttä lisätään muokkauskertojen myötä. Jos lohkolla on monivuotisia rikkoja, muokataan 20 cm:n syvyydeltä. Kesantomuokkauksissa sekä viimeistelymuokkauksissa sipulilohkoilla käytetään myös joustopiikkiäestä (hanhenjalkaterät) (Kuva 2.)Tänä vuonna kerääjä/saneerauskasviksi kylvetään heinäkuun loppupuolella tilaretiisi, jossa on mukana vähän hernettä. 2

3 Kuvat 1. ja 2. Lemken-lautasmuokkain, jonka Veli on muuttanut hinattavaksi ja joustopiikkiäes hanhenjalkaterillä. Yksivuotisena viherlannoituskasvustona käytetään herne-kaura-seosta, tänä vuonna herne (100 kg/ha)- sinappi (alle 10 kg/ha)-seosta. Kasvusto muokataan maahan heinäkuussa ja muutaman viikon kuluttua lohkolle kylvetään kerääjäkasvi. Tavoitteena viherlannoituskasvustoissa on korkea kuiva-ainesadon tuotto ja typensidonta. Kotitilan lohkoilla oli myös kasvamassa valkomesikkä-muokkausretikka-seoskasvustoja, jotka on kylvetty toukokuun alkupuolella. Kasvustot oli puhdistusniitetty peipin vuoksi kesäkuun loppupuolella ja kasvuston uudelleenkasvu oli aika hidasta johtuen ilmeisesti liian matalaan sänkeen (10 cm) tehdystä puhdistusniitosta. Kasvustot on tarkoitus niittää vielä heinäkuun lopulla, minkä jälkeen kasvustot kasvavat rauhassa ja seuraavana vuonna kasvustot muokataan maahan heinäkuun puolivälissä. Kuvassa 3 on nähtävillä muokkausretikan juuristoa. Kuva 3. Keväällä kylvetyn muokkausretikan juuristoa. Pelloille annetaan biotiittia kerran neljässä vuodessa. Levitys tehdään maaliskuussa ja se nopeuttaa lumen sulamista lohkoilta parilla viikolla. Kalkituksia ei lohkoilla tarvitse tehdä, koska ph on korkea. Hivenravinteita käytetään tarvittaessa, esim. mangaanisulfaattia. 3

4 Santara-lohko Lohkon puna-apila-timoteikasvusto oli jankkuroitu kesäkuun alussa (Kuva 4.). Kasvusto oli muokattu maahan lautasmuokkaimella ja peltoa oli muokattu muutaman viikon välein. Heinäkuun loppupuolella kylvetään lohkolle kerääjäkasviksi tilaretiisi (muokkausretikka)-herne-seos. Kerääjäkasvusto murskataan maahan roudan päälle, jotta pellon rakenne ei kärsi ja ravinteet säilyvät seuraavaan kasvukauteen. Jukka Rajalan johdolla maan kasvukuntoa tarkasteltiin lapiodiagnoosin avulla. Maa oli multavaa ja hyvä mururakenteeltaan. Hiukan tiivistymistä oli havaittavissa, johtuen runsaista sateista. Juolavehnää ei löytynyt, vain yksi erittäin heikkolaatuinen juurakko. Veli Rahikainen korostikin sitä, että monivuotiset rikat on ehdottomasti hävitettävä lohkoilta, jotta sipulivuonna pärjää liekityksen kanssa. Peippi on hankala torjua liekityksellä, koska se kestää hyvin liekitystä ja kasvaa nopeasti. Santaran puna-apila-timotei-lohkolta on otettu EKOkas-hankkeen toimesta syksyllä 2012 syvä- ja pintamaanäytteet. Kasvukaudella 2013 lohkolta on otettu myös kasvustonäytteitä ja lisää maanäytteitä tavoitteena selvittää viherlannoituskasvustojen kuiva-ainemassan tuottoa ja ravinnevaikutuksia maahan. Saaduista tuloksista tiedotetaan myöhemmin, koska analyysejä ei ole vielä tehty. Kuva 4. Kesäkuun alussa jankkuroitu puna-apila-timoteikasvusto. 4

5 Kakrialan lohkot Veli Rahikainen on vuokrannut Kakrialan lohkoja 3 vuotta. Pellot ovat erittäin hyvässä kunnossa ja multavia, koska lohkot ovat aikaisemmin olleet karjatilan käytössä. Lohkolla, jossa viime vuona kasvatettiin sipulia, oli nyt herne /100 kg/ha)-sinappi (alle 10 kg/ha)-viherlannoituskasvusto, joka oli kylvetty (Kuva 5. ja 6.). Kuvat 5. ja 6. Herne-sinappikasvusto 3.6. ja 9.7. Kasvustosta otettiin EKOkas-hankkeen toimesta kasvustonäytteet 9.7. eli hieman ennen kasvuston murskausta maahan. Näytteiden perusteella herneen pitoisuus tuorekasvustossa oli 53 % ja kasvuston kuiva-ainesato noin 5400 kg/ha. Herneen kuiva-ainepitoisuus oli 17 % ja sinapin 21 %. Lohkon äärellä keskusteltiin viherlannoituskasvien aiheuttamasta tautipaineesta. Sinappi on mm. möhöjuuren ja pahkahomeen isäntäkasvi. Jotta sinappikasvusto ei lisäisi pahkahometta, on kasvusto murskattava maahan viimeistään kukinnan alussa. Pahkahomeen rihmastopahkat voivat säilyä maassa jopa 10 vuotta. Apila on myös pahkahomeen isäntäkasvi. Maalevintäisten tautien hillitsemisessä tärkeää on viljelykierto ja oikein valitut väliviljelykasvit. Elävä maa ja runsas mikrobikanta maassa ehkäisee tautien lisääntymistä. Ristikukkaiset kasvit ovat möhöjuuren isäntäkasveja. Joidenkin tietojen mukaan rehuöljyretikka ei lisäisi möhöjuurta maassa, mutta EKOkas-hankkeen tutkimuksissa möhöjuurta löytyi myös rehuöljyretikan juurista. Kakrialan sipulilohkolla näimme hyvässä kasvussa olevaa keltasipulia (istukkaiden koko mm, lajike Setton). Edellisenä vuonna lohkolla oli kasvanut herne- kaura-seos. Tällä lohkolla ongelmana oli hevonhierakka, joka sinnitteli liekityksistä huolimatta (Kuva 7. ja 8.). 5

6 Kuvat 7. ja 8. Luomusipulilohko Hierakka sinnittelee liekityksistä huolimatta. Pellonpiennartilaisuudessa Pirjo Kivijärvi näytti havainnollisesti miten Peltomaan laatutestiin kuuluvaa pintamaan veden läpäisykykyä mitataan ja lieroja lasketaan. Lieroja yritettiin saada ajettua maasta kehikon sisään kaadetun, sinappijauheesta tehdyn nesteen avulla (Kuva 9.). Yhtään lieroa ei valitettavasti saatu esille, koska ajankohta lierojen laskemiseen ei ollut otollinen. Peltomaan laatutesti suositellaan tehtäväksi sadonkorjuun jälkeen ennen kuin lohko on muokattu. Kuva 9. Pellolle asetetaan 0,25 m 2 kehikko, jonka sisään kaadetaan noin 10 litraa vettä, johon on sekoitettu 2 dl sinappijauhetta. 6