Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Hallitus 17.11.2014 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Sisällysluettelo Sivu 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 1 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella / toimintaympäristössä 2 tapahtuvat muutokset 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET SEKÄ 11 PÄIVITTÄISTOIMINNAN OPERATIIVISET TAVOITTEET 2.1 HUS:n strategia 2012-2016 11 2.2 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset 12 tavoitteet vuodelle 2015 3 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 17 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelut 17 3.2 Hoidon saatavuus ja hoitoonpääsy 24 3.3 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet 25 3.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 27 3.5 Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta 28 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET 30 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne 30 4.2 Talousarvion sitovuus 30 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS 34 5.1 Tuotteistus ja hinnoittelu 34 5.2 Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut 35 5.3 Kalliin hoidon tasaus 36 5.4 Kuntalaskutuskäytäntö 36 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA 38 6.1 Opetus- ja tutkimus 38 6.2 Kehittäminen 42 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU 44 7.1 Tuloslaskelmaosa 44 7.2 Investointiosa 49 7.3 Rahoitusosa 53 7.4 Henkilöstösuunnitteluosa 54 8 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT 58 8.1 HUS-Apteekki 58 8.2 HUS-Kuvantaminen 65 8.3 HUSLAB 71 8.4 Ravioli 77 8.5 HUS-Desiko 83 8.6 HUS-Logistiikka 90 8.7 HUS-Servis 94 9 TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 102 9.1 HUS-Kiinteistöt Oy 102 9.2 Uudenmaan Sairaalapesula Oy 109 10 SAIRAANHOITO- JA TULOSALUEIDEN TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT 115 10.1 Hyks 115 10.2 Länsi-Uusimaa 117 10.3 Lohja 118 10.4 Hyvinkää 120 10.5 Porvoo 121 10.6 HUS-Tilakeskus 122 10.7 Tietohallinto 123 10.8 Yhtymähallinto 124 10.9 Työterveyshuolto 124 10.10 Ulkoinen tarkastus 125 LIITTEET 1 Väestö ikäryhmittäin sairaanhoitoalueittain kunnittain, ennuste vuodelle 2015 127 2 Hoitopalvelujen tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet 2015-2016 128 3 Myrkytystietokeskus: Asukasluvun suhteessa katettavat menot 139 4 Asukasluvun suhteessa katettavat potilasvakuutusmaksut 140 5 Jäsenkuntien ensihoitokulut 141 6 Asukasluvun tai käytön perusteella perittävät osuudet 143 lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta 7 Asukasluvun mukainen ennakkomaksu kalliin hoidon tasausmenettelyä varten 144 8 Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet 145 9 HUS-kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat 146 10 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet 148 11 Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko 156 12 Palvelutuotanto jäsenkunnille vuosina 2008-2013 157 13 Euroa/asukas jäsenkunnittain vuosina 2009-2013 162 14 Jäsenkuntien maksuosuudet sekä laskutus jäsenkunnilta yhteensä 163

TA2015 - Yleisperustelut 1 YLEISPERUSTELUT 1.1 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion valmistelua koskevat lait Kuntalain 65 :n 1. momentin mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Kuntayhtymän talousarvion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa (Kuntalaki 65 4 momentti). Kuntalain 65 :n 2. momentin mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muutoin katetaan. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvion muutoksista päättää valtuusto. Määrärahojen riittävyys ja tavoitteiden realistisuus tulee huomioida talousarviota laadittaessa kiinteässä yhteistyössä omistajakuntien kanssa. Määrärahoja on varattava asetettujen tavoitteiden mukaisesti siten, että erikoissairaanhoitolain edellyttämiä lähetteiden käsittelyn ja hoitoon pääsyn hoitotakuuvelvoitteiden määräaikoja pystytään noudattamaan. Kuntaneuvotteluissa tulee sopia konkreettisista toimenpiteistä, joihin mahdolliset talousarvioylitykset/alitukset antavat aihetta. Liikelaitosten talousarviosta ja -suunnitelmasta on säädetty erikseen kuntalain 87 e ja 87 f pykälissä. Valtuusto päättää kuntayhtymän liikelaitoksille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista (Kuntal.13 ). Liikelaitoksen taloussuunnittelukauden tulee noudattaa kuntayhtymän taloussuunnittelukautta. Kuntayhtymään kuuluvan liikelaitoksen talousarviossa tulee olla tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (Kuntal. 87 e 2 momentti ja 87 f 2 momentti). Liikelaitoksen talousarvion hyväksyy ja siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (Kuntal. 87 e ka 87,5 f ). Talousarvion tulee noudattaa täydellisyysperiaatetta. Perustuslain 84 :n 2. momentissa säädetään talousarvion kattamisvaatimuksesta. Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava tuloarvioina kaikki tiedossa olevat tulot ja määrärahat, joilla katetaan talousarviovuoden menot. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Talousarvion laadinnan lähtökohdat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. HUS tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,5 miljoonalle asukkaalle. Oman alueen kuntien lisäksi HUS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta myös Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri). HUS vastaa lisäksi eräistä valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason palveluista koko maassa. HUS:n 21 sairaalassa hoitoa saa vuosittain noin puoli miljoonaa potilasasiakasta. Kuntayhtymän palveluksessa on noin 22 000 terveydenhuollon ammattilaista. HUSkonserniin kuuluvat emoyhteisön, HUS-kuntayhtymän, lisäksi itsenäisiä tytär- ja kiinteistöyhtiöitä. HUS-Kuntayhtymän talousarviossa on huomioitu kolme suurinta tytäryhtiötä, HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja Hyksin kliiniset palvelut Oy. 1

TA2015 - Yleisperustelut HUS:n johtamisjärjestelmää muutetaan vuoden 2015 alusta lähtien Hyks-sairaanhoitoalueen johtamisrakenteen osalta valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Hykssairaanhoitoalueen toiminta organisoidaan uudelleen kahteentoista erilliseen tulosyksikköön. Valmistelua on viety eteenpäin vuoden 2014 aikana ja muutoksen vaikutukset on sisällytetty taloussuunnittelukaudelle 2015-2017. Muilta osin HUS:n johtamisjärjestelmä pysyy ennallaan. Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Vähemmistökielinen lautakunta Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta Sairaanhoitoalueiden lautakunnat HYKS-sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Porvoon sairaanhoitoalue Sairaanhoidollisten tukipalveluiden liikelaitosten johtokunta Muita tukipalveluita tuottavien liikelaitosten johtokunta HUS-kuntayhtymän johtamisjärjestelmä 1.1.2015 HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat 1.1.2015 1.2 Toimintaympäristön muutostekijät suunnittelukaudella Yleiset talouden kehitysnäkymät ja julkinen talouden kehitys Julkisuudessa käytyä taloudellista keskustelua on leimannut Ukrainan kriisi ja kriisin aikana EU:n käyttöönottamat talouspakotteet ja Venäjän asettamat vastapakotteet. Valtiovarainministeriön talouskatsauksessa (syksy 2014, 24a) todetaan, ettei asetetuilla pakotteilla ole suuria suoria vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Kriisin pitkittyessä 2

TA2015 - Yleisperustelut epäsuorat vaikutukset voivat olla merkittäviä. Pakotteet ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että tehdyissä taloudellisissa ennusteissa ollaan varsin varovaisia. Kansainvälisen talouden kasvuennustetta tukee Yhdysvaltain talouden kasvu, jonka ennustetaan olevan sekä kuluvana vuonna, että tulevana vuonna vajaa kolme prosenttia. Kasvun ennustetaan myös nopeutuvan vuodesta 2016 alkaen. Kiinan kansantalouden kasvun arvioidaan pysyvän noin seitsemässä prosentissa ja Japanin kasvun noin 1,5 prosentissa. Euroalueen talouden kasvun ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kääntyvän noin prosentin kasvuun kuluvana vuonna ja olevan seuraavien kahden vuoden aikana noin puolitoista prosenttia. Euroalueen orastava talouskasvu on kuitenkin varsin herkkä ja altis negatiisille tekijöille. Euroalueen talouden tilaan vaikuttaa ennen kaikkea reaalitalouden muutokset ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat. Valtiovarainministeriö ei ennusta Suomen BKT:n kasvavan vuonna 2014. Tavaroiden ja palveluiden vienti lisääntyy vähäisesti, kun taas tuonti vähenee edelleen. Tuonnin vähenemiseen vaikuttaa reaalisen ostovoiman, sekä yksityisen kulutuksen vaatimaton kehitys. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Yksityiset investoinnit laskevat, teollisuustuotanto supistuu edelleen ja palvelutuotanto kääntyy laimeaan kasvuun. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyyden heikkenevän edelliseen vuoteen nähden 0,4 prosenttia. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin. Suomen talouden ennustetaan kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2015 ja kasvun muuttuvan laajapohjaisemmaksi. Kasvua tukee yksityisen kulutuksen lievä nousu, työllisyystilanteen hienoinen koheneminen ja taloudellisen aktiviteetin piristyminen. Tuonnin ennustetaan lähtevän pienoiseen kasvuun investointiaktiivisuuden elpyessä. Kotimaisen kysynnän maltillisen nousun ennustetaan kasvattavan palveluiden tuotantoa. Inflaation ennustetaan pysyvän 1,5 prosentin tuntumassa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon taloustilanteen vuoksi, joskin sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Väestön ikääntyminen rasittaa julkisen talouden rahoitusasemaa menojen kasvun kautta. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous onkin edelleen syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Kuntatalouden tilan ei ennusteta kohenevan, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Kuntien verotulot kehittyvät vaimeasti, valtionosuusleikkaukset rasittavat kuntataloutta sekä sosiaalija terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Kuntatalouden heikot näkymät leimaavat myös HUS:n jäsenkuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Useissa jäsenkunnissa on vuoden 2014 aikana käynnistetty erilaisia toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmia, joilla on pyritty karsimaan sekä henkilöstö- että muita kustannuksia. Suomen talouden kasvun riskit liittyvät etupäässä reaalitalouden kehitykseen. Suotuisa reaalitalouden kehitys on välttämätön ehto myös julkisen talouden tilanteen kohenemiselle. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomen talouskasvu jää seuraavien vuosien aikana monia tärkeitä kilpailijamaita alhaisemmaksi ja mahdolliset rakennepoliittiset uudistukset auttavat vasta keskipitkällä aikavälillä. Valtiovarainministeriön ennusteessa peräänkuulutetaan toimia, joilla vahvistetaan talouden kasvuedellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Sen odotetaan vaikuttavan myös julkisen talouden kestävyysvajeen hillitsemiseen. Niin sanottu sote-laki 3

TA2015 - Yleisperustelut siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kunnilta viidelle sote-alueelle. Uudistuksen tavoitteena on paitsi turvata tasavertaiset palvelut eri puolilla maata myös hillitä kustannusten kasvua. Sote-laki on puitelaki, joka asettaa kunnallisille toimijoille suuren haasteen. Se miten hyvin lain toimeenpanossa onnistutaan, ratkaisee saavutetaanko uudistukselle asetetut tavoitteet. Lain toimeenpanoon on varattu erittäin vähän aikaa. Monesta tekijästä riippuu, toteutuuko uudistus ja missä aikataulussa. Mikäli eduskunta säätää lain ensi keväänä, lain täytäntöönpano aiheuttaa runsaasti työtä kuntasektorilla seuraavien vuosien aikana. EU:n uusi hankintadirektiivi julkaistiin huhtikuussa 2014. Kansallinen täytäntöönpanoaika on kaksi vuotta. Uuden hankintalain valmistelutyöt on aloitettu. Tällä hetkellä direktiivin perusteella ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, jotka olennaisesti vaikuttaisivat HUS:n hankintatoimintaan. Suomessa direktiivi implementoidaan osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2016 alkupuolella. 1.9.2013 voimaan tulleet kuntalain kilpailuneutraliteettisäännökset edellyttävät, että mikäli kunta tai kuntayhtymä on hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan tai kuntayhtymän tuli viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirtää tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa tai järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. HUS teki vuoden 2013 varsin perusteelliset oikeudelliset selvitykset kilpailuneutraliteettiin liittyen. Mitään suuria toiminnan muutoksia ei kilpailuneutraliteetin johdosta tehty. Sen sijaan HUSLABin osalta valmisteltiin vuoden 2014 aikana terveydenhuoltolain mahdollistamia työnjakosopimuksia muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Sopimusluonnokset ovat saaneet hyvän vastaanoton, parhaillaan on menossa sopimusten hyväksyntäkierros. Asiaa joudutaan arvioimaan edelleen myös vuonna 2015. Vuoden 2015 alusta on tarkoitus tulla voimaan myös kuntalain kokonaisuudistus. Kuntayhtymistä uusi kuntalaki säätäisi hyvin pitkälle samaan tapaan kuin voimassa olevakin kuntalaki. Alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennettaisiin niin, että kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvattaisiin voimaantulosäännöksessä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Merkittävänä muutoksena nykytilanteeseen olisi, että alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotettaisiin myös kuntayhtymiin. Kriisikuntamenettelyyn voisi joutua muun muassa, jos alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa. STM antoi 23.9.2014 terveydenhuoltolakia täsmentävän asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta, lukuun ottamatta synnytyksiä ja lastentauteja koskevaa 14 :ä, jonka voimaantulo aikaistetaan 1 päivään kesäkuuta 2015. Kuntayhtymässä on valmisteltu tulevan asetuksen toimeenpanoa HUS:n johtajaylilääkärin asettamissa työryhmissä vuoden 2014 aikana. HUS:n alueella päivystysasetuksen vaatimukset täyttyvät pääosin jo nykyisessä toiminnassa. Porvoon sairaalan synnytysmäärä ei täytä asetuksen esittämää vähimmäismäärää. Porvoon sairaalan synnytystoiminnan jatkon osalta hallituksen on tarkoitus tehdä päätös 17.11.2014 kokouksessa ja asetuksen muusta täytäntöönpanosta 24.11.2014 kokouksessa. Hallituksen ohjeistuksen mukaisesti päivystysasetuksen toimeenpano ei kuitenkaan saa lisätä HUS:n kokonaiskustannuksia. Päivystysasetuksen toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet ja niiden taloudelliset vaikutukset (mahdolliset kokonaiskustannusten vähennykset) eivät toistaiseksi sisälly talousarvioon niiden valmisteluja päätöksentekoaikataulusta johtuen. Väestö ja sairastavuus HUS-alueen väestömäärän ennustetaan taloussuunnittelukaudella 2015-2017 jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Suurten ikäluokkien osuus sairastavuudesta lisääntyy ja heidän terveyspalveluiden tarpeensa kasvaa. THL:n sairastavuusindeksin mukaan erityisesti syöpäsairaudet, mielenterveyssairaudet, tapaturmat ja dementia kasvavat voimakkaimmin. 4

TA2015 - Yleisperustelut Vanhemmissa ikäryhmässä myös näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat lisääntyvästi erikoissairaanhoitoa. Eläköitymisen myötä työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy, mikä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus on mahdollistanut vuoden 2014 alusta alkaen hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palvelutuottajalle. Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Edellä mainituilla seikoilla on kasvava merkitys, koska julkisen erikoissairaanhoidon resursseista yhä merkittävämpi osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Uusia ja kalliita lääkkeitä on tullut esim. syöpätauteihin, silmäsairauksiin ja autoimmuunisairauksiin. Entistä kalliimpia hoitoteknologioita on otettu käyttöön mm. kirurgiassa ja sydänsairauksissa. Hoitotakuun velvoitteet asettavat tarkat rajat erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudelle ja säätelevät tällä tavoin tuotannon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin merkittävät vähennykset erikoissairaanhoidossa edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalassa tapahtuvaa hoitoa korvaavia hoitomuotoja, merkittäviä työnjaon muutoksia palvelujärjestelmässä tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. HUS organisaationa HUS muodostettiin vuonna 2000 yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä on enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. Jäsenkuntien omistamana yhteisenä sairaalakuntayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. HUS:lla on toimintaa viidellä sairaanhoitoalueella: Hyks, Länsi-Uusimaa, Lohja, Hyvinkää ja Porvoo. Hyks toimii lisäksi kaikkien Uudenmaan alueen kuntien vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden tuottajana pääkaupunkiseudun lisäksi. Lisäksi HUS:lla/Hyksillä on valtakunnallisia erityisvastuita. Kullakin sairaanhoitoalueella on läheistä yhteistyötä alueensa vastuukuntien kanssa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa pitkäjänteisesti koko palveluketjun kattavia prosesseja tehostamalla. HUS:lla on vuonna 2015 10 tytäryhteisöä (TP 2013 10), 2 yhteisyhteisöä (TP 2013 2) ja 8 osakkuusyhteisöä (TP 2013 8). Organisaatiomuutokset Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca liitettiin HUS:iin liikeluovutuksen periaattein 1.1.2014. Yksikkö on osa HUS:n yhtymähallintoa. HUS-Kuvantaminen liikelaitoksen toimintoihin yhdistyy vuoden 2015 alussa perusterveydenhuollon kuvantamistoimintoja Tuusulan kunnalta ja Porvoon kaupungilta. Porvoon terveyskeskuksen laboratoriotoiminta liittyy osaksi HUSLABia 1.1.2015 alkaen. Vuonna 2013 perustettiin yhdessä Hyvinkään kaupungin kanssa Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy. HUS:n omistusosuus osakkuusyhtiöstä on 40 %. Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy aloittaa laajamittaisen tuotantotoiminnan Hyvinkään sairaalan peruskorjatuissa tiloissa helmikuussa 2015. Tässä yhteydessä Ravioli liikelaitoksen toiminnot sekä 28 henkilöä Hyvinkäällä siirtyvät Hyvinkään Ravitsemuspalvelut Oy:lle. HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS:n psykiatrian uudelleenjärjestelyihin liittyen Kellokosken sairaalan psykiatristen toimintojen siirto osaksi HYKS Psykiatrian tulosyksikköä (32,4 milj. euroa). Oikeuspsykiatriaan, vaikeaoireisten potilaiden hoitoon sekä psykoosien sairaalakuntoutukseen keskittyneet vuodeosastot ja asumisvalmennusyksiköt siirtyvät HYKS sairaanhoitoalueelle. Myös nuorisopsykiatrian ja 5

TA2015 - Yleisperustelut gero-neuropsykiatrian vuodeosastot sekä koko nuoriso- ja vanhuspsykiatrian avohoito siirtyvät HYKS:n alaisuuteen. Hyvinkään sairaanhoitoalueelle jäävät akuutista vastaanotto- ja hoitotoiminnasta vastaavat osasto 1 (akuutit mielialahäiriöt) ja osasto 2 (akuutit psykoosit). Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS:n organisaatiota muutetaan 1.1.2015 alkaen siten, että aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan sairaanhoitoalueella on 12 kliinistä tulosyksikköä (osaamiskeskusta). Hyksin organisaatiouudistukseen liittyen HYKSsairaanhoitoalueelle siirtyy HUS:n sisäisten toimintojen siirtojen/yhdistämisen seurauksena yhteensä 462 henkilöä, näistä 396 henkilöä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, 36 henkilöä Apuvälinekeskuksen taseyksiköstä ja 30 henkilöä HUSLAB-liikelaitoksesta (myrkytystietokeskuksesta 21 henkilöä ja perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnoista 9 henkilöä). Apuvälinekeskus taseyksikön toiminnot siirtyvät kokonaisuudessaan HYKSsairaanhoitoalueelle osaksi HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikköä. Joulukuussa valtuuston päätettävänä on Tietohallinto taseyksikön muuttaminen tulosalueeksi. Kuntayhtymässä on valmisteltu 1.1.2015 voimaantulevan päivystysasetuksen toimeenpanoa HUS:n johtajaylilääkärin asettamissa työryhmissä vuoden 2014 aikana. HUS:n alueella päivystysasetuksen vaatimukset täyttyvät pääosin jo nykyisessä toiminnassa. Porvoon sairaalan synnytysmäärä ei täytä asetuksen esittämää vähimmäismäärää. Porvoon sairaalan synnytystoiminnan jatkon osalta hallituksen on tarkoitus tehdä päätös 17.11.2014 kokouksessa ja asetuksen muusta täytäntöönpanosta 24.11.2014 kokouksessa. Hallituksen ohjeistuksen mukaisesti päivystysasetuksen toimeenpano ei kuitenkaan saa lisätä HUS:n kokonaiskustannuksia. Päivystysasetuksen toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet ja niiden taloudelliset vaikutukset (mahdolliset kokonaiskustannusten vähennykset) eivät toistaiseksi sisälly talousarvioon niiden valmistelu- ja päätöksentekoaikataulusta johtuen. Talousarvion valmisteluhetkellä käydään neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa Fysiatrian poliklinikan toiminnan siirtämisestä HUS:lle HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnaksi 1.1.2015 alkaen. Helsingin kaupunki tekee asiasta päätöksen loppuvuoden 2014 aikana. Siirtyvän fysiatrian poliklinikan toiminnan vaikutuksia ei ole huomioitu vuoden 2015 talousarvioesityksessä. Neuvottelut Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiseksi HUS- Apteekin toiminnaksi on aloitettu. Suunnitelman mukaan integrointi toteutetaan vaiheittain aloittaen lääkevalmistustoiminnan ja koneellisen annosjakelupalvelun yhdistämisestä. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan integrointi olisi kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2016 loppuun mennessä. Lopullista päätöstä mahdollisen integroinnin toteuttamiseksi ei ole vielä tehty, joten vuoden 2015 talousarvioesityksessä tätä ei ole huomioitu. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee myös kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. Lähivuosien erityisenä haasteena on ammattitaitoisen henkilökunnan pysyvyyden turvaaminen ja henkilötyön tuottavuuden parantaminen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi HUS käyttää kaikki henkilöstöjohtamisen keinot ja mahdollisuudet. HUS pyrkii strategiseen kumppanuuteen ja monipuoliseen yhteistyöhön jäsenkuntien ja ervaalueen kanssa. Yhteistyössä erva-alueen kanssa on tehty niin lääkäreiden, akateemisten erityistyöntekijöiden kuin hoitohenkilökunnan vuoteen 2025 ulottuvat tarveselvitykset, joiden pohjalta pyritään vaikuttamaan ko. henkilöstöryhmien koulutusohjelmiin ja koulutusmääriin alueella. HUS-kuntayhtymällä on meneillään selvitys henkilöstöasuntojen lisäämiseksi ja rakennuttamiseksi. Tämänhetkisten asemakaava- ja suunnitelmatietojen mukaan uuteen kohteeseen Jätkäsaareen voitaisiin toteuttaa 99 asuntoa. Hanke on rakentamiskelpoinen 6

TA2015 - Yleisperustelut vuoden 2015 aikana. Helsingissä sijaitsevaan täydennysrakentamiskohteeseen, joka voisi tulla rakentamiskelpoiseksi aikaisintaan vuoden 2016 aikana, on suunnitteilla 108 uutta asuntoa. Molempien hankkeiden arvioidaan olevan ns. ARA-hintatasoon sopivia kohteita, joissa vuokrataso asukkaille muodostuu kohtuulliseksi. Lisäksi Meilahden sairaala-alueen läheisyydessä toimii sairaanhoito-oppilaitos, johon liittyvistä tulevaisuuden ratkaisuista ja toimintakonsepteista käynnistetään neuvottelut Helsingin kaupungin kanssa. Kuntayhtymän hallitukselle esitetyt asuntohankkeet suunnitellaan toteutettavaksi Kiinteistö Oy HUS-Asunnot yhtiön omistukseen. Teknologian kehitys Lääkintälaitteet ja tartuntataudit Lääketieteen teknologinen kehitys jatkunee nopeana myös taloussuunnittelukaudella. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä sekä lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uudistuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Niukkenevien voimavarojen myötä joudutaan kuitenkin aiempaa tarkemmin arvioimaan uuden teknologian ja lääkehoitojen vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Globalisoituvassa maailmassa sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja mm. sairaalainfektiot ovat kasvava riski HUS:ssa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) merkitys potilashoidossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia käytettävyys- ja luotettavuusvaatimuksia tietojärjestelmille ja tietotekniikkainfrastruktuurille. Toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti koko maan erikoissairaanhoidon toimintaa. Lääkkeet Uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti ja entisille saadaan laajempia käyttöaiheita. Biologisia valmisteita kehitetään voimakkaasti ja niiden osuus tulevaisuudessa tulee olemaan jopa 40 % kaikista lääkevalmisteista. Biologisten lääkkeiden valmistustekniikka on kemiallisia valmisteita haasteellisempi, joten kustannukset ovat selkeästi kalliimpia verrattuna perinteisiin lääkkeisiin. Pharmaceutical Research and Manufacturers of America (PhRMA)- yhdistyksen vuoden 2014 raportin mukaan Yhdysvaltojen Biofarma-tutkimusyhtiöt kehittävät 907 lääkettä ja rokotetta yli 100 sairauteen (352 lääkettä syövän hoitoon, 188 infektiosairauksiin, 69 autoimmuunisairauksiin ja 39 AIDS/HIV ja vastaaviin tauteihin, 93 Alzheimerin taudin hoitoon jne.). EU:n lääkeviranomainen EMA (European Medicines Agency) on vuonna 2014 hyväksynyt useita uusia lääkkeitä, joita saatetaan nähdä myös Suomen markkinoilla tulevaisuudessa. Erityisesti uudet bioteknologiset lääkkeet ovat yleensä hyvin kalliita. Vuoden 2014 aikana on lääkehoitojen kustannuksiin vaikuttanut voimakkaasti Sovaldi-niminen lääke (saanut EUmyyntiluvan 16.1.2014). Sovaldin vaikuttava aine on sofosbuviiri, jota annetaan hoidettaessa hepatiitti C -virusinfektiota 18-vuotiailla tai sitä vanhemmilla aikuisilla. Sofosbuviiri estää kaikkien C-hepatiittivirusten lisääntymistä, ja onnistuessaan hoito pysäyttää maksasairauden etenemisen. Hoidon kesto voi lyhentyä jopa puoleen nykyisistä hoitosuosituksista. Interferonia ei välttämättä tarvita lainkaan. Myös ongelmallisimpien maksansiirtopotilaiden ennuste voi parantua. Gileadilta on vuoden 2014 aikana odotettavissa myös uusi yhdistelmävalmiste C-hepatiitin hoitoon. Yksi merkittävä lääkeuutuus kroonisen lymfaattisen leukemian (CLL) ja manttelisolu lymfooman (MCL) hoitoon on Imbruvica (ibrutinib), jolle FDA myönsi tänä vuonna breakthrough therapy -luokituksen CLL:n hoitoon potilailla, joilla on kromosomi 17:n puutos (17p deletion). EMA on määritellyt ibrutinibin harvinaislääkkeeksi (mm. lymfoplasmasyyttisen lymfooman hoitoon). Muita uusia CLL-lääkkeitä on mm. harvinaislääkestatuksen saanut 7

TA2015 - Yleisperustelut Gazyvaro (obinutuzumab), jota käytetään klorambusiilin kanssa kemoterapiassa aikuisille, jotka eivät ole saaneet aikaisempaa CLL-hoitoa. Muita merkittäviä syöpätautien uusia lääkkeitä ovat mm. rintasyövän hoitoon käytettävä Kadcyla. Se sisältää vaikuttavana aineena trastutsumabiemtansiinia, joka koostuu kahdesta toisiinsa liitetystä aineosasta trastutsumabista (monoklonaalinen vasta-aine) ja DM1:stä, joka on syöpälääkeaine, joka aktivoituu, kun Kadcyla pääsee syöpäsolun sisään. Tulevaisuudessa uudet myyntiluvalliset lääkkeet ovat 40 %:sesti biologisia valmisteita perinteisten kemiallisten sijaan. Biosimiilaareja ja vasta-ainesimilaareja on tulossa lähivuosina enenemässä määrin markkinoille. Tällöin biologisten lääkkeiden hintataso laskee keskimäärin noin 30-40 % Erityisesti vaativassa erikoissairaanhoidossa esimerkiksi rintasyöpähoidossa käytössä olevalle tratsatsumabille (Herceptin-valmiste) on tulossa vastaainesimilaari jo mahdollisesti vuonna 2015. Tämän valmisteen kustannukset ovat HUS:lle vuositasolla noin 8 milj. euroa. Vuonna 2015 HUS-Apteekki kilpailuttaa uudelleen koko HUS:n lääkevalikoiman. Tutkimustoiminta Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet nopeasti kartoittaa potilaan perimää ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS:n taloussuunnitelmassa on huomioitu mm. EU:lta saatavan rahoituksen vaatimat omarahoitusosuudet. Lisäksi HUS:n omaa tutkimusrahoitusta on lisätty kompensoimaan valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen poistumista tutkimuksen laite- ja toimitilakustannusten osalta. Potilasjärjestelmät Potilaiden sähköisen asioinnin lisääntyessä, muodostuu se kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan nykyisessä potilastietojärjestelmässä ottamaan käyttöön mm. KANTA-palveluihin liittyvä earkisto, josta potilaat näkevät omat hoitotietonsa, kuten jo aiemmin käyttöönotetun sähköisen reseptin osalta on tapahtunut. Samanaikaisesti valmistaudutaan uuden potilastietojärjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon. Hallinnon toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja, uudistamalla samalla nykyisen toiminnanohjausjärjestelmän teknologia. Meilahden tornin saneerauksen yhteydessä uudistetaan sairaalan viestintä- ja tietoteknologia nykyaikaisen sairaalateknologian tasolle. Paikannuskykyinen langaton verkko ja yhä yleistyvät langattomat yhteydet lääkintälaitteissa mahdollistavat tiedon siirtymisen järjestelmien välillä laitteen olinpaikasta riippumatta. Laitepaikannusjärjestelmät tarjoavat huomattavan potentiaalin toiminnan tehostamiseen. Jäsenkuntien väestömuutokset HUS-piirin väestö on lisääntynyt prosentin vuosivauhdilla koko 2000-luvun ja Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen (2012) mukaan väestömäärä kasvaa samalla tavalla edelleen vuosikymmenen loppuun. Saman ajanjakson aikana Suomen väkiluku on lisääntynyt ja on ennustettu lisääntyvän 0,5 %:lla vuosittain. 8

TA2015 - Yleisperustelut Lähde: Tilastokeskus; väkiluku 31.12.2010-2013, väestöennuste vuosille 2014-2020 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2010 vuosikymmenen loppuun HUS-piirin väestö lisääntyy 10,3 %. Vuosikymmenen lopussa väestömäärä sairaanhoitoalueittain on HYKS-sairaanhoitoalueella 11,4 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 9,1 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueella 8,8 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 6,5 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 1,6 % suurempi kuin vuonna 2010. HUS-piirin väkiluku vuoden 2013 lopussa oli 1 581 450 (29,0 % koko Suomen väestöstä). HUS:n jäsenkuntien väestö kasvoi 18 654 asukkaalla vuonna 2013 (75,8 % koko maan väestönkasvusta). Vuonna 2013 HUS-piirissä väkiluku kasvoi eniten HYKSsairaanhoitoalueella (1,4 %). Hyvinkään sairaanhoitoalueella väestö kasvoi 0,9 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 0,6 % ja Lohjan sairaanhoitoalueella 0,4 %. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella väestö väheni -0,6 %. HUS:n jäsenkuntien asukkaista vuoden 2013 lopussa oli ruotsinkielisiä 133 397, joka on 8,4 % jäsenkuntien väestöstä ja 45,9 % koko maan ruotsinkielisestä väestöstä. Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueella ruotsinkielisten osuus oli 59,2 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 30,4 %, HYKS-sairaanhoitoalueella 6,2 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 4,5 % ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 1,1 %. Muun kielisiä HUS-piirin väestöstä vuoden 2013 lopussa oli 10,0 % (158 422). Vuonna 2013 koko maan vieraskielisistä HUS-piirin alueella asui 54,8 %. Muutos SAIRAANHOITOALUE Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN 2014 enn/ 2015 enn HYKS-sairaanhoitoalue 1 163 428 1 170 978 1 183 739 12 761 1,1 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 43 366 44 102 44 193 91 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 889 93 886 94 784 898 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 185 978 187 488 189 099 1 611 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 96 789 97 655 98 287 632 0,6 % HUS yhteensä 1 581 450 1 594 109 1 610 102 15 993 1,0 % 9

TA2015 - Yleisperustelut Muutos IKÄRYHMÄ Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN 2014 enn/ 2015 enn 0-14-vuotiaat 266 975 268 705 271 412 2 707 1,0 % 15-44-vuotiaat 648 871 651 005 655 347 4 342 0,7 % 45-64-vuotiaat 418 098 416 166 415 873-293 -0,1 % 65-74-vuotiaat 149 058 155 912 162 504 6 592 4,2 % 75+ vuotiaat 98 448 102 321 104 966 2 645 2,6 % Hus yhteensä 1 581 450 1 594 109 1 610 102 15 993 1,0 % Lähde: Tilastokeskus; väestö 31.12.2013; väestöennuste 2012. Jäsenkuntien väestön ikääntyminen jatkuu. Ikärakenteen ja sairastavuuden muutokset sekä väestömäärän kasvu vaikuttavat erikoissairaanhoidon palveluiden kysyntään ja niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuodesta 2013 vuosikymmenen loppuun mennessä yli 65-vuotiaiden määrä HUS-piirissä lisääntyy yli 60 000 hengellä, joista yli 75-vuotiaita on lähes 33 000. Vuosikymmenen lopussa HUSpiirissä on noin 28 % koko maan yli 65-vuotiaista ja 35 % yli 75-vuotiaista. Tilastokeskuksen ennusteen mukainen HUS-piirin väestö ikäryhmittäin vuonna 2015 esitetään liitteessä 1. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa tarkoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon saumatonta ja sujuvaa yhteistyötä. Käytännössä tähän tavoitteeseen pyritään esimerkiksi kuvaamalla yhteisiä palveluketjuja toimivuusmittareineen, toteuttamalla HUS:n valtuustossa joulukuussa 2013 hyväksytyn terveydenhuollon järjestämissuunnitelman yhteistyöhön liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja sopimalla yhdessä tavoiteltavasta erikoislääkäri- ja erityistyöntekijätyöpanoksesta perusterveydenhuollossa. Kuntien uusien erikoislääkäri- tai erityistyöntekijäsopimuksien osalta pyritään siihen, että ne ovat HUS:n tuottamia tai yhdessä hankittuja. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö toimii osaltaan aktiivisesti alueen perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamiseksi moniammatillisissa asiantuntija- ja kehittäjäverkostoissa. 10

TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet 2 STRATEGISET PAINOPISTEET JA AVAINTAVOITTEET SEKÄ PÄIVITTÄISTOIMINNAN OPERATIIVISET TAVOITTEET 2.1 HUS:n strategia 2012-2016 Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. HUS:n visio ja toimintaa ohjaavat arvot sekä strategiset päämäärät ja niiden saavuttamisen edellytykset vuosina 2012-2016 on määritelty strategiassa, joka hyväksyttiin HUS:n valtuuston kokouksessa 19.10.2011. HUS:n strategia on periaatetasoinen toimenpideohjelma, jota konkretisoidaan vuosittain hyväksyttävissä talousarvioissa ja useammalle vuodelle laadittavissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Aki Lindén Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus HUS vuosina 2012 2016 (visio) HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Strategian kutakin päämäärää ja niiden saavuttamisen edellytyksiä on konkretisoitu tavoitteilla. Useat niistä ovat tavoitteita, joille on mahdollista luoda käyttökelpoiset mittarit, joiden toteutumista voidaan seurata. HUS:n toiminnan luonne huomioon ottaen strategia sisältää myös muita kuin konkreettisesti mitattavia tavoitteita. 11

TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet 2.2 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuodelle 2015 Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015 2017 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston 19.10.2011 hyväksymään strategiaan vuosille 2012 2016. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategiasta johdetut painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan tavoitteet vuosille 2015-2016 sekä niiden mittarit ja tavoitearvot. Vuoden 2015 talousarviossa tavoiteasetantaa selkiinnytetään vuodesta 2014 siten, että vuosittaisessa tavoiteasetannassa erotetaan pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet ja päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet selkeästi toisistaan. Lisäksi strategisten painopisteiden lukumäärää vähennetään ja siten toiminnan kehittämistä fokusoidaan aiempaa tehokkaammin valittujen tärkeiden avaintavoitteiden toteuttamiseen. Vuosien 2015-2016 strategisten painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristössä jo tapahtuneet tai ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle. Lisäksi toimintaympäristön muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sotemuutoksiin valmistautuminen on ollut painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena. Lupaus potilaalle: Annamme laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa Lupaus omistajille: Toimimme tehokkaasti ja tuottavasti Vuosien 2015-2016 strategisiksi painopisteiksi ja avaintavoitteiksi valitaan seuraavat: Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys / asiakaskokemus Kilpailukyky Perusterveydenhuollon (PTH) yhteistyö Päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita asetetaan seuraaville osa-alueille; laatu, potilasturvallisuus, palvelujen saatavuus, opetus ja tutkimus, henkilöstö, talous sekä potilasja asiakastyytyväisyys. Sekä strategisten avaintavoitteiden että päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden toteuttamisen avulla on tavoitteena aikaansaada pysyviä toiminnan laatua ja tuottavuutta parantavia sekä kustannusten kasvua hillitseviä toimintamalleja. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuoden 2015 tavoiteasetannan kokonaisuus. Erillisiä tavoitteita on yhteensä 20; 4 strategista avaintavoitetta ja 16 päivittäistoiminnan operatiivista tavoitetta. 12

TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet HUS STRATEGIA 2012-2016 2015 strategiset painopisteet ja avaintavoitteet (2015-2016) Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys sekä asiakaskokemus Kilpailukyky PTH yhteistyö Päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet (perustoiminnan vuositavoitteet) Laatu Potilasturvallisuus Palvelujen saatavuus Opetus ja tutkimus Henkilöstö Talous Potilas- / asiakastyytyväisyys Yhteensä 20 erillistä tavoitetta Painehaavat ja kaatumiset ovat sekä strategisissa että operatiivisissa tavoitteissa mittareina, koska mittauksen ja ehkäisyn kulttuurin luominen on strateginen tavoite ja mittaustulosten perusteella tehtävät toimenpiteet puolestaan operatiivisia päivittäistoiminnan tavoitteita. Strategiset avaintavoitteet (1-4) ja päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet (5-20) on jatkoseurannan helpottamisen vuoksi numeroitu juoksevasti. Strateginen painopiste Avaintavoite Mittari(t) Tavoitearvo Seurantatiheys Asiakaskokemus Kilpailukyky PTH yhteistyö 1. Potilas pääsee a) nopeasti b) laadukkaaseen hoitoon 1a. Jonotusajat 1a. Kaikki potilaat hoidetaan hoitotakuun aikana ja 93% 150 päivässä (lähtötaso 88% 3. neljännes 2014) a) Kuukausittainen raportointi 1b.Painehaavat Kaatumiset 1b. Painehaavat ja kaatumiset vähenevät 30% verrattuna vuoden 2014 alkumittaukseen b) Pohjautuu tavoitteiden 8 ja 9 kolmannesvuosimittauksiin Kilpailukyky 2a. Toiminta on kustannus-tehokasta 2a. Deflatoitu DRGpistekustannus, psykiatria; kustannukset / hoidetut eri potilaat 1,5% parannus vuositasolla Vuosi 2b. Tutkimus on kansainvälistä huippuluokkaa 2b. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä Lääketieteellisen tiedekunnan ja HUSn ulkopuolisen kilpailutetun tutkimusrahoituksen yhteinen määrä kasvaa 5% vuodesta 2014 Vuosi 13

TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet Strateginen painopiste Avaintavoite Mittari(t) Tavoitearvo Seurantatiheys PTH yhteistyö Kilpailukyky Asiakaskokemus 3. Potilas oikeassa hoitopaikassa oikean ajan Sovitut palveluketjut kuvattu ja niiden sujuvuudelle on rakennettu toimivat seurantamittarit 3 palveluketjua kuvataan ja mitataan vuonna 2015 Vuositavoite, seuranta kolmannesvuosittain Jäsenkuntien terveydenhuollon nettomenot/asukas Sijoittuminen kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukkoon Vuosi Kilpailukyky Asiakaskokemus 4. Potilaat valitsevat HUS:n Jatkuva potilastyytyväisyyskysely; HUS:n suositteleminen hoitopaikkana Kysymykseen: suosittelisin HUSia hoitopaikaksi >80% potilaista vastaa kyllä Kolmasti vuodessa Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Toiminnan laatu 5. Hoitojaksot toteutuvat laadukkaasti paluut 30 päivän aikana osastohoidon päättymisen jälkeen (% jaksoista) vuonna 2015 < 4,5 % (Vertailutaso: 3. vuosineljännes 2014 5,2%) Toisesta vuosineljänneksestä 2015 lähtien alkaa tulosalueja tulosyksikkötasoinen kuukausittainen seuranta Potilasturvallisuus Toiminnan laatu 6. Kuolleisuus sairaalahoidon jälkeen vähenee Kuolleisuus (%) 30 vuorokauden kuluessa sairaalahoidon päättymisestä Tavoite vuonna 2015 on, että kuolleisuus ei lisäänny (Vertailutaso: 3. vuosineljännes 2014 0,85 %) Toisesta vuosineljänneksestä 2015 lähtien alkaa tulosalue ja tulosyksikkötasoinen kuukausittainen seuranta Palvelujen saatavuus 7. Potilaat pääsevät hoitoon sujuvasti Hoitoon odottavien potilaiden odotusaika (mediaani) Pysytään hoitotakuussa kaikissa yksiköissä. 93 % potilaista hoidetaan 150 päivän sisällä. Kuukausittainen raportointi Toiminnan laatu 8. Painehaavoja ei synny HUS hoidon aikana (somatiikka) Painehaavat hoitopäivää kohden Psykiatria; eristäminen ja sitominen Painehaavat vähenevät jokaisella mittauskerralla 15% edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b toteutuu Kolmasti vuodessa Toiminnan laatu 9. Kaatumisia ei tapahdu hoitojakson aikana (somatiikka) Kaatumiset hoitopäivää kohden Kaatumiset vähenevät jokaisella mittauskerralla 15% edellisestä mittauksesta. Näin vuositason tavoite 1b toteutuu Kolmasti vuodessa 14

TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Palvelujen saatavuus 10. Tuotantosuunnitelma DRG-tuotteet, käyntituotteet ja hoitopäivätuotteet (lkm) Talousarvion mukainen Kuukausittain Opetus ja tutkimus 11. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutus vastaa palvelujärjestelmän tarvetta Toimivat rakenteet tarpeiden arviointiin ja resurssisuunnitteluun Henkilöstö 12. Työpanos, HTV HTV oma henkilöstö vuokratyövoima Henkilöstö 13. HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin (hoitohenkilökunta, lääkärit, erityistyöntekijät, muu henkilökunta) HUS osallistuu rakenteiden toimintaan suunnitellusti Kolmasti vuodessa arviointi Talousarvion mukainen Kuukausittain (oma henkilöstö) Neljännesvuosittain (vuokratyövoima) HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin nousee vuoden 2014 toteumasta korkeintaan 0,8 % (talousarviossa huomioitu henkilöstökulujen kustannustason nousu on 1,0 %) Kuukausittain Henkilöstö 14. Työssäolo-% (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) Tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta % Vuoden 2013 toteuma + 1 % Kuukausittain Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Talous 15. Sitovat nettokulut Sitovat nettokulut euroa Talousarvion mukainen Kuukausittain Talous 16. Tilikauden tulos Tilikauden tulos euroa Nollatulostavoite Kuukausittain Talous 17. Tuottavuustavoite somatiikka; deflatoitu DRG-pistekustannus (euroa / DRG-piste) psykiatria; kustannukset / hoidetut eri henkilöt (euroa / hoidetut eri henkilöt) tukipalveluiden yksilölliset tuottavuusmittarit 1,5 %:n parannus vuodesta 2014 Deflatointikertoimena käytetään peruspalveluiden hintaindeksiä Kuukausittain 15

TA 2015 Strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet Osa-alue Tavoite Mittari (t) Tavoitetaso Seurantatiheys Talous 18. Investoinnit Investointien yhteismäärä euroa Talousarvion mukainen Kuukausittain Talous 19. Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen muutos euroa Talousarvion mukainen Kuukausittain 20. Kokonaistyytyväisyys / potilaat suosittelevat HUS:ia hoitopaikkana Jatkuva potilastyytyväisyyskysely; HUS:n suositteleminen hoitopaikkana Kysymykseen: suosittelisin HUSia hoitopaikaksi >80% potilaista vastaa kyllä Potilas- / asiakastyytyväisyys Kolmannesvuosittain (jatkuvan kyselyn tulokset) Strategisten avaintavoitteiden ja päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden toteuttamiseksi on jokaisella tulosalueella sekä kuntayhtymätasolla laadittu toimenpideohjelma, jossa on määritelty konkreettiset, seurattavissa olevat toimenpiteet ja keinot. Toimenpideohjelmaa päivitetään ja täydennetään tarvittaessa. Päivityksestä vastaa yksikön johto sekä kuntayhtymätasoisesta toimenpideohjelmasta kuntayhtymän johto. 16

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet 3 KONSERNIA JA KUNTAYHTYMÄÄ KOSKEVAT TAVOITTEET 3.1 Erikoissairaanhoidon palvelut Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyi jäsenkuntien maksuosuuksien valmistelulla helmikuussa. Maksuosuuksien määrittelyn periaatteita käsiteltiin jäsenkuntien ja HUS:n yhteisen Hustra työryhmän alkuvuoden kokouksissa ja niitä on esitetty jäsenkuntien johdolle 3.4.2014 pidetyssä kuntatilaisuudessa. Hallitus käsitteli jäsenkuntien maksuosuuksia vuoden 2015 talousarviossa 12.5.2014 pitämässään kokouksessa. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (NordDRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, suoriteperusteisesti myytävät palvelut ja hoitopaketit, muut palvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede sekä kapitaatioperusteisesti laskutettavat palvelut). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten tuottamat palvelut sekä siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuus vuodelle 2015 laskettiin maaliskuussa 2014 seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: lähtökohtana olivat vuoden 2014 talousarvion mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet; oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan; huomioitiin vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella; huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2015; huomioitiin vuonna 2014 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuonna 2015 ja uusien vuodelle 2015 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset; ja huomioitiin kuntayhtymätasoinen 1,5 %:n tuottavuustavoite Maksuosuudessa pyrittiin realistiseen arvioon vuoden 2014 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna 2015. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioitiin lisäksi jäsenkuntien yleisen taloustilanteen kehitys. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2015 yhteensä noin 1,0 % (15 993 henkilöä) vuodesta 2014. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,6 % vuodesta 2014 vuoteen 2015). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1,34 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2015 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on yhteensä 19,4 milj. euroa (1,3 %). 17

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Kuntayhtymätasoinen painotettu kustannustasonmuutos-% on määritetty kustannuslajeittain ja tiliryhmittäin. Seuraavassa taulukossa on esitetty maaliskuussa valmisteltu kustannuslajikohtainen arvioitu kustannustasonmuutos, jota on käytetty jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos 2014-2015 2014-2015 Henkilöstökulut 1,0 % 0,6 % Palveluiden ostot 1,5 % 0,2 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 0,4 % 0,1 % Muut toimintakulut 1,2 % 0,1 % Käyttötalous 1,0 % Poistot 5,3 % 0,3 % Rahoituserät 5,4 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät 0,3 % Painotettu kustannustason muutos yht. 1,3 % Hallituksen kokouksessa 12.5.2014 hyväksyttyjen, kaikille jäsenkunnille yhtenäisten periaatteiden mukaisesti laskettuna jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet olivat 1 471,2 miljoonaa euroa ilman mahdollisia jäsenkuntien kanssa erikseen sovittavia työnjaollisia muutoksia. Sairaanhoitoalueilla kesän ja alkusyksyn aikana käydyissä kuntaneuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen maksuosuuteen siirretään 3,6 milj. euroa kattamaan terveyskeskuspäivystyksen siirron Hyksin palvelusuunnitelmaan. Lisäksi Espoon maksuosuutta kasvatettiin 3,8 milj. eurolla, Vantaan maksuosuutta nostettiin 4,0 milj. eurolla ja vastaavasti Helsingin maksuosuutta pienennettiin 4,0 milj. eurolla. Muutosten yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on yhteensä 7,5 milj. euroa. Sovittujen muutosten jälkeen jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat 1 478,6 milj. euroa talousarviossa 2015. Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhteenveto jäsenkuntien maksuosuuden muodostumisesta ja jäsenkuntakohtaiset maksuosuudet. 18

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa Tuottavuustavoite 2015 1,5 % milj. euroa 1 443,8 (laskettuna ulkoisista toimintakuluista) % vaikutus Väestön kasvu ja ikärakenne (2015 vs. 2014), tuotantovolyymin kasvu 19,4 1,3 % Kustannustason muutos (2015 vs. 2014) 17,3 1,2 % Tuottavuustavoite 2015-21,7-1,5 % Vuonna 2014 aloitetut toiminnalliset muutokset 2,3 0,2 % Toiminnalliset muutokset 2015 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 10,0 0,7 % Yhteensä TAE 2015 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2014) 1 471,2 1,9 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 2015 7,5 0,5 % Yhteensä TAE 2015 maksuosuudet 1 478,6 2,4 % *) Muut kuin väestönmuutoksesta johtuvat työnjaolliset / toiminnalliset muutokset milj. euroa Muutos edv TP 2012 1 353,2 2,8 % TP 2013 1 421,7 5,1 % 1 443,8 1,6 % TAE 2015 1 478,6 2,4 % Maksuosuus TAE2015* TA2014 Ennuste 2014 TP2013 Tuhansina euroina TP 2013 * Ennuste 2014* HYKS-sha kunnat 1 005 120 1 013 263 1 045 967 1 040 586 2,7 % -0,5 % 3,5 % Espoo 229 030 229 439 242 877 241 500 5,3 % -0,6 % 5,4 % Helsinki 505 741 513 452 523 832 519 236 1,1 % -0,9 % 2,7 % Kauniainen 7 628 7 010 7 908 7 244 3,3 % -8,4 % -5,0 % Kerava 34 205 36 561 34 172 36 849 0,8 % 7,8 % 7,7 % Kirkkonummi 32 815 32 447 34 091 33 357 2,8 % -2,2 % 1,7 % Vantaa 195 701 194 354 203 086 202 400 4,1 % -0,3 % 3,4 % Länsi-Uudenmaan sha kunnat 50 975 51 079 53 457 51 354 0,5 % -3,9 % 0,7 % Hanko 11 411 10 921 11 575 10 907-0,1 % -5,8 % -4,4 % Inkoo 5 706 6 444 5 486 6 515 1,1 % 18,8 % 14,2 % Raasepori 33 857 33 715 36 395 33 931 0,6 % -6,8 % 0,2 % Lohjan sha kunnat 94 957 99 483 102 083 101 345 1,9 % -0,7 % 6,7 % Karkkila 10 358 10 900 10 184 11 047 1,3 % 8,5 % 6,7 % Lohja 50 768 53 439 55 044 54 241 1,5 % -1,5 % 6,8 % Siuntio 6 175 6 784 6 840 6 976 2,8 % 2,0 % 13,0 % Vihti 27 656 28 359 30 015 29 081 2,5 % -3,1 % 5,2 % Hyvinkään sha kunnat 176 221 180 191 186 880 183 597 1,9 % -1,8 % 4,2 % Hyvinkää 46 839 50 129 50 353 50 801 1,3 % 0,9 % 8,5 % Järvenpää 38 830 37 773 39 070 38 490 1,9 % -1,5 % -0,9 % Mäntsälä 18 986 19 743 20 610 20 189 2,3 % -2,0 % 6,3 % Nurmijärvi 37 099 37 353 39 989 38 135 2,1 % -4,6 % 2,8 % Tuusula 34 466 35 194 36 858 35 982 2,2 % -2,4 % 4,4 % Porvoon sha kunnat 94 447 99 783 97 842 101 761 2,0 % 4,0 % 7,7 % Askola 5 441 5 507 4 905 5 651 2,6 % 15,2 % 3,9 % Lapinjärvi 2 839 2 882 2 935 2 913 1,1 % -0,7 % 2,6 % Loviisa 14 564 15 038 15 675 15 224 1,2 % -2,9 % 4,5 % Pornainen 4 358 4 459 4 913 4 567 2,4 % -7,0 % 4,8 % Porvoo 49 483 53 070 51 122 54 094 1,9 % 5,8 % 9,3 % Sipoo 17 764 18 826 18 292 19 310 2,6 % 5,6 % 8,7 % Yhteensä 1 421 720 1 443 800 1 486 229 1 478 643 2,4 % -0,5 % 4,0 % 19

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet *TA2014, ennuste 2014 ( 7+5 ) ja TAE2015 eivät sisällä mahdollisia ylijäämän palautuksia. Alla olevassa graafissa on esitetty deflatoitujen jäsenkuntien maksuosuuksien ja maksuosuus euroa / asukas kehitys vuosina 2005-2015. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas vuosina 2010 2015 on esitetty seuraavassa taulukossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa / asukas nousee 1,4 % vuoden 2014 talousarvioon ja laskee 1,5 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattaessa nousua on 1,9 %. Deflatoitu vuoden 2014 tasoon julkisten menojen hintaindeksillä (kuntatalous, terveydenhuolto). Vuosi 2014 on ennakollinen (tammi-kesäkuun keskiarvo), Tilastokeskus 2.9.2014. 20

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvä palvelutuotanto Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-heinäkuussa 2014 toteutunut kuntakohtainen palveluiden käyttö. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin tarvittaessa muuttamalla toteutuneen palvelutuotannon tuotantoprofiileja joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä näkyy edelleen tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien (1,5 %) ja muiden avohoitokäyntituotteiden (4,4 %) kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden (- 5,2 %) laskuna lukumäärän kasvuna vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuodeosastohoidon ns. klassisten vuodeosastohoidon NordDRG-ryhmien osuuden on suunniteltu kasvavan maltillisesti (2,0 %) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 204 422 200 806 200 903 190 404-5,2 % -5,2 % NordDRG-tuotteet 600 754 607 159 632 627 617 112 1,6 % -2,5 % Avohoitokäynnit 1 614 154 1 580 485 1 711 109 1 649 353 4,4 % -3,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,9 % -3,0 % 21

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Oma palvelutuotanto 1 342 057 1 367 246 1 404 702 1 387 600 1,5 % -1,2 % Tuotteistetut hoitopäivät 97 594 97 381 98 648 94 264-3,2 % -4,4 % NordDRG-tuotteet 897 593 912 284 929 412 918 504 0,7 % -1,2 % Avohoitokäynnit 346 869 357 580 376 642 374 831 4,8 % -0,5 % Muu palvelutuotanto 80 138 76 549 81 278 91 006 18,9 % 12,0 % Ostopalvelut 40 035 38 598 42 345 39 578 2,5 % -6,5 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 16 858 15 492 15 667 14 904-3,8 % -4,9 % Palvelusetelit 3 899 3 515 2 696 2 278-35,2 % -15,5 % Tartuntatautilääkkeet 19 347 18 944 20 569 19 706 4,0 % -4,2 % Potilasvakuutus 14 540 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -475 5 249 37 688,1 % -85,1 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 1 421 720 1 443 800 1 486 229 1 478 643 2,4 % -0,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) 15 675 14 569 12 205 10 421-28,5 % -14,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 437 395 1 458 369 1 498 434 1 489 064 2,1 % -0,6 % *) Sisältää ryhmät Luokittelematon ja Projektit sekä Kapitaatioperusteisesti veloitettavat erät **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -1,2 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -3,0 %. Vuoteen 2013 verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 3,4 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 1,9 %. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta n. 66 % muodostuu NordDRG tuotteista. NordDRG tuotteiden suunniteltu jäsenkuntalaskutus on yhteensä 918,5 milj. euroa, mikä jää -1,2 % alle ennusteen 2014. Vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna NordDRG tuotteiden lukumäärän on suunniteltu laskevan -2,5 %. Vuoteen 2013 verrattaessa NordDRG-tuotteiden suunniteltu laskutus kasvaa 2,3 %, ja lukumäärä 2,7 %. Avohoidon NordDRG-ryhmien lukumäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja tuoteryhmäkohtainen suhde on suunniteltu pysyvän samana. Käyntituotteiden osuus jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksesta on 27 %. Käyntituotteiden suunniteltu laskutus on yhteensä 374,8 milj. euroa, mikä on -0,5 % vähemmän kuin ennusteessa 2014. Käyntien lukumäärän suunnitellaan laskevan -3,6 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Vuoteen 2013 verrattuna käyntituotteiden suunniteltu laskutus kasvaa 8,1 % ja lukumäärä 2,2 %. Hoitopäivätuotteiden lukumäärät ovat viime vuosina voimakkaasti laskeneet psykiatrisen hoidon muuttuessa avohoitopainotteisemmaksi. Hoitopäivien lukumäärän on suunniteltu laskevan 5,2 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Hoitopäivien suunniteltu jäsenkuntalaskutus on 94,3 milj. euroa, mikä on -4,4 % vähemmän kuin 2014 ennuste. Hoitopäivätuotelaskutus muodostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä ja siitä akuuttipsykiatrian osuus on (41 %), vanhuspsykiatrian (20 %), nuorisopsykiatrian (14 %), oikeuspsykiatrian (11 %), lasten psykiatrian (7 %) ja pitkäaikaispsykiatrian (6 %). Vuoteen 2013 verrattuna suunniteltu hoitopäivälaskutus laskee -3,4 %. Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyvät hoitopalvelut on eritelty jäsenkuntakohtaisesti liitteissä 12 ja 14. 22

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Suunniteltu palvelutuotanto kaikille asiakkaille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 209 017 205 267 205 006 194 449-5,3 % -5,1 % NordDRG-tuotteet 625 672 632 281 658 819 642 053 1,5 % -2,5 % Avohoitokäynnit 1 657 421 1 638 920 1 760 830 1 695 539 3,5 % -3,7 % Siirtoviivehoitopäivät 6 294 0 1 942 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 75 637 58 997 59 694 70 673 19,8 % 18,4 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 1 828 1 817 2 808 3 905 114,9 % 39,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,8 % -2,8 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Oma palvelutuotanto 1 495 039 1 526 813 1 547 322 1 535 678 0,6 % -0,8 % Tuotteistetut hoitopäivät 99 918 99 714 100 982 96 340-3,4 % -4,6 % NordDRG-tuotteet 1 023 362 1 044 130 1 047 323 1 041 350-0,3 % -0,6 % Avohoitokäynnit 356 884 374 058 388 346 386 808 3,4 % -0,4 % Siirtoviivehoitopäivät 2 961 0 947 0 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 11 235 8 120 8 409 9 329 14,9 % 10,9 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 679 790 1 315 1 851 134,2 % 40,8 % Muu palvelutuotanto 81 750 78 286 82 689 92 302 17,9 % 11,6 % Ostopalvelut 41 479 40 335 43 752 40 871 1,3 % -6,6 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 16 858 15 492 15 669 14 904-3,8 % -4,9 % Palvelusetelit 3 901 3 515 2 699 2 281-35,1 % -15,5 % Projektituotteet 166 0 0 0 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 19 347 18 944 20 569 19 706 4,0 % -4,2 % Potilasvakuutus 14 540 Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 158 5 1 636 39 633,2 % -97,6 % YHTEENSÄ 1 576 947 1 605 104 1 631 648 1 628 019 1,4 % -0,2 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) 15 675 14 569 12 205 10 421-28,5 % -14,6 % Myynti muille maksajille 139 553 146 736 133 214 138 955-5,3 % 4,3 % Myynti erityisvastuualueelle 36 159 40 312 27 513 38 021-5,7 % 38,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja Projektit sekä Kapitaatioperusteisesti veloitettavat erät **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee - 0,8 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -2,8 %. Vuoteen 2013 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus kasvaa 2,7 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 2,0 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 15 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Terveyskeskuspäivystystoiminta laajenee Lohjan sairaanhoitoalueelle, jossa on suunniteltu tuotettavan vuoden 2015 tuotantosuunnitelman n. 40 % terveyskeskushoitopäivätuotteista ja 12 % terveyskeskuspäivystyskäynneistä. HYKS sairaanhoitoalueen terveyskeskuspäivystystoiminta supistuu suunnitellusti Jorvin päivystyksen otettua osa päivystyskäynneistä erikoissairaanhoidon päivystyskäynneiksi. 23

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 139,0 milj. euroa. Pääosa (96,4 %) palveluista on HYKS-sairaanhoitoalueen tuottamia. 3.2 Hoidon saatavuuden ja hoitoonpääsyn tavoitteet Potilaat pääsevät HUS:iin kiireettömään hoitoon terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetyissä määräajoissa. Hoitoonpääsyn seurannassa on keskeistä terveydenhuoltolakiin perustuvat erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn aikarajat, jotka esitetään lain pykälissä 52 ja 53. Terveydenhuoltolain mukaan henkilön ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Terveydenhuoltolain 52 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kiireellisessä tapauksessa hoitoon on kuitenkin päästävä välittömästi. Terveydenhuoltolain 53 :n mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissairaanhoidon yksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut seikat muuta edellytä. Lähetteet Ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrä on vuodessa ollut noin 270 000 (vuonna 2013 lähetteitä kertyi noin 276 000). Terveyskeskuksista tulevien elektiivisten lähetteiden osuus kaikista lähetteistä on noin 60 % (vuonna 2013, 164 000 lähetettä). Työterveyshuollon ja yksityissektorin lähetemäärän osuus on noin 35 %. Tämän lisäksi elektiivisiä asiantuntijakonsultaatiopyyntöjä (lääkärin vastaus lääkärille, ilman HUS:n hoitovastuuta) on pyydetty vuosittain 9 200-12 400. Niistä HYKS-sairaanhoitoalueen osuus on noin 85 %. Asiantuntijakonsultaatiopyyntöjen määrä on tasaisesti kasvanut vuodesta 2009. Toimintayksiköiden tulee noudattaa kirjausohjeita ja käsitellä lähetteensä alle 21 vuorokaudessa. Valvira on vuosittain huomauttanut HUS:n joidenkin erikoisalojen pitkistä lähetteiden käsittelyajoista. HUS:n vuoden 2014 aikana antamat selvitykset lähetteiden käsittelyajoista eivät tyydyttäneet Valviraa, joka asetti elokuussa HUS:lle uhkasakon ja vaatimuksen, että lähetteiden käsittelyajat tulee saattaa lain vaatimalla tasolle helmikuun 2015 loppuun mennessä (vaatimus koskee myös kiireettömään hoitoon pääsyä). 24

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Lähetteiden käsittelyaikoja on saatu jonkin verran lyhennettyä. Lähetteitä, joiden käsittelyaika on yli 21 vuorokautta, oli esim. 2,4 % 1-9/2014 ja 3,1 % 1-9/2013. Käsittelyajoissa on huomattavia sekä sairaanhoitoalueittaisia että erikoisaloittaisia eroja, johtuen osin esim. lähetteiden käsittelyprosesseista eri toimintayksiköissä. Kiireettömään hoitoon pääsy HUS:ssa potilas voidaan useimmiten jo lähetteen perusteella asettaa hoitojonoon, esim. jos potilaalle on lähettävässä yksikössä tehty tarvittavat tutkimukset. Lähete voidaan myös palauttaa hoito-ohjein tai antaa konsultaatiovastaus. Kaikista osastoille hoitoonpääsyä odottaneista potilaista runsas puolet odottaa kirurgista hoitoa (eniten ortopediaan). Valvira on pyytänyt selvityksiä etenkin hoitoonpääsystä silmätaudeille, sillä hoitoonpääsy silmätautien erikoisalalle on vuoden 2014 aikana pysynyt pitkänä. HUS:n tavoitteena on ollut saavuttaa yliopistollisista sairaanhoitopiireistä lyhyimmät kiireettömään hoitoonpääsyn odotusajat/10 000 asukasta. Kiireellinen hoito Potilaat pääsevät kiireelliseen hoitoon päivystyshoidon perusteiden mukaisesti ja potilaan asuinpaikasta riippumatta. Potilaalle annetaan ympärivuorokautisissa päivystyspisteissä lain edellyttämä äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämä välitön arvio tai hoito. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan vuoden 2015 alussa ja synnytysten osalta 1.6.2015 alkaen. Vuoden aikana HUS:n päivystyskäyntien määrä on yhteensä noin 220 000 (sisältää DRGtuotteina laskutetut käyntituotteet). Päivystyskäyntien kumulatiivinen määrä tammisyyskuussa 2014 on yhteensä noin 171 200 käyntiä ja se on edelliseen vuoteen verrattuna lisääntynyt huomattavasti, + 14 200 käyntiä (+ 9,0 %). Päivystyskäyntien määrän kasvu selittyy Jorvin yhteispäivystyksen toiminnan muutoksella. Muutoksen seurauksena noin puolet Jorvin terveyskeskuspäivystyskäynneistä kirjautuu vuoden 2014 alusta lähtien HYKS Medisiinisen- ja Operatiivisen tulosyksikön päivystyskäynneiksi. Vertailukelpoinen päivystyskäyntien kehitys tammi-syyskuussa 2014 oli + 2,0 %, jos Jorvin yhteispäivystyksen toiminnan muutos eliminoidaan luvuista. Erityistason sairaanhoidon järjestäminen Valtioneuvoston erityistason sairaanhoidon järjestämistä ja keskittämistä koskevassa asetuksessa (voimaan 5/2011) säädetään siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat siihen erityistason sairaanhoitoon, joka sairauden harvinaisuuden, vaativuuden tai järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten mukaan keskitetään johonkin tai joihinkin yliopistosairaaloihin. Helsingin seudun yliopistolliselle keskussairaalle on asetuksella keskitetty 25 sairauden tai vamman erityistason hoito ja tutkimus. 3.3 Konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet Kuntalaissa on määritelty konsernijohdon tehtävät. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin johtamisesta, ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. 25

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet HUS-konsernin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava tuottavasti, taloudellisesti, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti siten, että 1. valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan, 2. tarvittavat toiminnan tehostamistoimenpiteet ja rakennejärjestelyt sekä toiminnan yhteensovittamistoimenpiteet toteutetaan, 3. talousarviossa varataan resursseja yliopistollisen terveystieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämiseen, 4. kuntayhtymän talous pysyy tasapainossa, 5. vastuu kunkin sairaanhoitoalueen, muun tulosalueen, liikelaitoksen, taseyksikön ja tytäryhtiön toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä, 6. organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja että vastuu asianmukaisen valvonnan toteuttamisesta on kullakin toimielimellä ja jokaisella esimiesasemassa olevalla henkilöllä, 7. toiminnallisten, taloudellisten ja muiden riskien olemassaolo selvitetään ja niitä vältetään sekä varaudutaan vahinkoihin niin, etteivät ne tai niiden kustannukset aiheuta häiriöitä HUS-konsernin toiminnalle ja rahoitukselle, 8. maksuliikenne, rahoitustoiminta ja sijoitustoiminta hoidetaan tuottavasti, turvaavasti ja taloudellisesti, 9. korollisen vieraan pääoman käyttöön turvaudutaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua sekä 10. toiminnan ohjaus järjestetään siten, että varainhoidossa ja varainkäytössä kiinnitetään huomiota siihen, että toimintoihin sitoutuu mahdollisimman vähän pääomaa. Taloussuunnitelmassa esitetään HUS-konsernin toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Talousarvion ja vuosittaisen toimintasuunnitelman lähtökohtana ovat strategiset päämäärät, niiden saavuttamisen edellytykset ja niistä johdetut taloussuunnitelman tavoitteet. Valtuusto asettaa taloudelliset, toiminnalliset ja tuottavuutta koskevat tavoitteet sekä osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat. HUS:ssa tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämisohjelmaa. Keskeisiä kohteita tuottavuuden parantamisessa HUS:ssa ovat: 1. Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen 2. Henkilötyön tuottavuuden lisääminen (mm. oikeilla henkilömitoituksilla, joustavilla työajoilla, osaamisesta ja innostuksesta huolehtimalla, kannustimien käytöllä sekä tuottavuuden kasvusta palkitsemisella) 3. Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4. Päällekkäisyyksien poistaminen, toimintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mittakaavaedut 5. Uudet toimintatavat ja innovaatiot Tuottavuustavoite huomioidaan sairaanhoitoalueilla tuotehinnoissa jäsenkunnille ja muille maksajille. Tuotehintojen nousun on oltava kustannusten nousua pienempi edelliseen vuoteen vertailukelpoisella volyymitasolla. Tukipalveluyksiköille asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu hintatason enimmäismuutos. Talousarvio- ja -suunnitelma laaditaan valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tuottavuustavoitteet sekä organisatoriset muutokset huomioiden. Taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Talousarvion sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. 26

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Konserniohjaus HUS-konsernia johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut ja toimivallat yksijohtajaperiaatteen mukaisesti. HUS-konsernin toimintatapa perustuu sairaanhoidollisten palvelujen ja tukipalvelujen välillä tilaaja-tuottajamalliin (Hallintosääntö 1.1.2010 3 ). Kuntalain säädösten mukaisesti HUS-konsernia johtaa valtuuston alaisena kuntayhtymän hallitus. Hallituksen tehtävänä on valvoa, että ne yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on määräysvalta, toimivat HUS:n valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen tehtävänä on valvoa, että näiden yhteisöjen toimintapolitiikat ovat kuntayhtymän päämäärien ja tavoitteiden mukaiset. Vastuu konsernin operatiivisesta johtamisesta on kuntayhtymän toimitusjohtajalla. Toimitusjohtajan tehtävänä on mm. strategian ja johtamisjärjestelmän avulla huolehtia konserni- ja omistajaohjauksen toimeenpanosta sekä vastata siitä, että valtuuston ja hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan. Konsernijaosto Hallitus päätti 17.12.2009 asettaa tukipalveluyksiköitä ohjaamaan ja valvomaan hallituksen alaisen konsernijaoston. Hallituksen alainen konsernijaosto tekee esityksiä konserniohjauksen linjauksista ja periaatteista sekä tytäryhtiöille asetettavista tavoitteista. Konsernijaosto seuraa, että tytäryhtiöt toimivat valtuuston ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä osaltaan huolehtii konsernivalvonnan toteuttamisesta. 3.4 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla tarkoitetaan HUS-kuntayhtymän hyvään johtamisja hallintojärjestelmään kuuluvia sisäisiä menettely- ja toimintatapoja. Sisäinen valvonta on osa riskienhallinnan kokonaisuutta ja olennainen osa päivittäistä esimiestyötä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden tavoitteena on; 1) kuntayhtymän toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen ja edistäminen 2) ohjeiden ja säännösten mukaisesti toiminnan turvaaminen 3) informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistaminen 4) virheiden, erehdyksien ja väärinkäytösten minimointi, ennakointi ja toteaminen 5) varojen ja muiden resurssien huolellisen ja taloudellisen käytön turvaaminen. Riskienhallinnalla luodaan lisäarvoa turvaamalla tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan laatu, kustannustehokkuus ja toiminnan jatkuminen. Riskienhallinta on ennakoivaa ja muutoksiin reagoivaa. Keskeiset toimintaprosesseja ja toimintaympäristöä uhkaavat riskit tunnistetaan ja arvioidaan organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa sekä tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä. Kuntalakiin (1.7.2012) on lisätty tarkemmat säännökset kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lakiuudistuksen tavoitteena on turvata päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat riskitiedot sekä kannustaa organisaatioita yhtenäisempien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan rakenteiden luomiseen. Valtuusto hyväksyi HUS konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet 1.1.2013. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen vastuu on hallituksella ja toimitusjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallintosäännössä on määräykset toimivallasta ja tehtävien jaosta. Riskienhallinnan operatiivinen vastuu on tulosalueiden, tase-, toiminta- ja vastuuyksiköiden, sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen johdolla. Johdon tehtävänä on johtaa, 27

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet ohjata ja valvoa vastuualueensa toiminnan onnistumista tässä tehtävässä. Jokainen HUS:n henkilökuntaan kuuluva vastaa riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta oman tehtäväkuvansa mukaisesti. Riskit liittyvät kaikkeen toimintaan. Osa riskeistä on HUS:n ja HUS-konsernin sisäisiä ja osa ulkoapäin tulevia. Riskienhallinnassa tulee keskittyä olennaisiin ja merkittäviin riskeihin laajaalaisesti, ottaen huomioon mm. toiminnalliset, taloudelliset ja omaisuusriskit. Vakuuttamalla siirretään osa riskeistä osa vakuutusyhtiön kannettavaksi. HUS:n vakuutusturvan ajantasaisuus ja riittävyys tarkistetaan vuosittain tehtävillä vakuutustarvekartoituksilla ja vakuutusturvaselvityksillä. Seuranta kuuluu johtamis- ja hallintojärjestelmään, osaksi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä konsernijohto saa käsiteltäväkseen keskeiset tunnusluvut ja seurannassa käytettävät mittarit sisältävät katsaukset. Yhtymähallinnon riskienhallinnan asiantuntijat kokoavat selvitykset riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilanteesta konsernijohtoon määräajoin. HUS:ssa käytössä olevan sähköisen riskienhallintajärjestelmän (HUS-Riskit) kautta on mahdollista tunnistaa ja seurata riskejä sekä muodostaa kokonaiskuva riskienhallinnasta. Suunnittelukaudella pyritään täsmentämään raportointia ja seurantaa koskevia menetelmiä. Sisäisen valvonnan käytäntöjä tehostetaan ja riskien tunnistamisen sekä arvioinnin menetelmiä kehitetään. Tavoitteena on edistää kansallisten standardien mukaisten riskienhallinnan käytäntöjen toteutumista. 3.5 Selonteko sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2013) ja kuntalain (2012) mukaan kuntayhtymän toimintakertomuksessa on annettava selonteko siitä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla seurantakaudella. Jos kuntayhtymän sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on havaittu puutteita ja virheitä, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Kuntalain mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta ja siitä syystä tulee sopia seurantaa koskevat menettelytavat. Tämän vuoksi hallituksen on esitettävä toimintakertomuksessa selonteko (vahvistuslausuma) sisäisestä valvonnasta, riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja konsernivalvonnasta. Konserniyhtiöiden tulee raportoida konsernijohdolle merkittävistä riskeistä sekä riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä (konserniohjeen mukaisesti). Mikäli tilikaudella havaitaan uusia ja merkittäviä riskejä, tulee niistä ja niiden hallintakeinoista raportoida välittömästi valvontavastuussa oleville ja kuntayhtymän johdolle. Kuntayhtymän selonteot korostavat johdon vastuuta sisäisen valvonnasta ja riskienhallinnasta ja konsernivalvonnasta. Selonteon tarkoituksena on myös lisätä johdon ja henkilöstön tietoisuutta sisäisen valvonnan merkityksestä sekä lisätä yleistä luottamusta. Selonteon tulee pohjautua dokumentoituun tietoon. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan selontekoja varten HUS:n toimintayksiköt sekä tytäryhtiöt tekevät itsearvionnit HUS-riskit -järjestelmässä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteon laatimisessa käytetään hyväksi kansainvälisesti hyväksyttyä arviointikehikkoa (COSO-ERM), johon arviointikysely perustuu. Konsernivalvonnan selonteon kysely toteutetaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen (2013) mukaisesti. Kyselyiden toteuttamisesta ja kokoamisesta vastaavat yhtymähallinnon riskienhallinnan asiantuntijat. 28

TA 2015 Konsernia ja kuntayhtymää koskevat tavoitteet Sisäisen valvonnan selonteon osa-alueet ovat; johtaminen ja hallinto (toimintaympäristö), tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, valvontatoimenpiteet, riskienhallinta, informaatio ja tiedonkulku ja raportointi. Konsernivalvonnan selonteon osa-alueet ovat; toimivalta ja vastuunjako konserniohjauksessa, ohjeiden anto, konsernitavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden toteutuminen, tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointimenetelmät, keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palveluiden käyttö, sekä riskienhallinta tytäryhteisöissä. Mikäli sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa tai konsernivalvonnassa on havaittu puutteita tai virheitä, on niistä tehtävä lausumassa selkoa ja annettava esitys niiden korjaamisesta. Itsearviointikyselyt toteutetaan sähköisessä riskienhallintajärjestelmässä (HUS-Riskit). Kyselyä kehitetään edelleen. 29

TA 2015 - Talousarvion rakenne ja sitovuudet 4 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUDET 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Talousarvioesityksen 2015 vertailupohjana käytetään vuoden 2014 ennustetta ( 7+5 ), joka on laadittu syyskuussa. Kaikessa talousarviomateriaalissa käytetään johdonmukaisesti sekä kuntayhtymätasolla että yksikkötasolla syyskuussa laadittua 2014 vuosiennustetta. Talousarviomateriaalissa esitetty vuoden 2014 ennuste ei sisällä mahdollista potilasvakuutuksen kumulatiivisten varausten kasvua asian keskeneräisyydestä johtuen. Potilasvakuutuskeskuksen hallitus käsittelee asiaa 26.11.2014. Talousarvion alkuosa koostuu talousarvion laadinnan lähtökohdista, HUS-kuntayhtymän strategisista painopisteistä ja avaintavoitteista sekä toiminnan ja talouden tavoitteista. Lisäksi siinä on esitetty talousarvion rakenne ja sitovuudet sekä tuotteistuksen, hinnoittelun ja laskutuksen periaatteet sekä opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Toiminnan ja talouden suunnittelu -osan Tuloslaskelmaosassa esitetään talousarvion laadinnan lähtökohdat ja liitteessä 9 kuntayhtymän yhdistellyt tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle 2015. Investointiosassa esitetään investointien strategiset tavoitteet, investointisuunnitelman rakenne ja vuosien 2015 2018 investointisuunnitelmat tulosalueille. Rahoitusosassa esitetään HUS-kuntayhtymän rahoitustilanne ja rahoitussuunnitelma vuosille 2015-2017. Henkilöstösuunnitelmaosassa esitetään henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelma ja henkilöstörakennesuunnitelma ja liitteessä 8 numeerinen henkilöstösuunnitelma. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. HUS-kuntayhtymän talousarvion lisäksi jokainen sairaanhoito- ja tulosalue että tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista suunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. 4.2 Talousarvion sitovuus Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Kuntayhtymä Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat kuudesta taloudellisesta tavoitteesta. 30

TA 2015 - Talousarvion rakenne ja sitovuudet Taloussuunnittelukauden 2015-2017 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Lähtökohtana on kattaa edellisiltä kausilta kertynyt alijäämä (-2,7 milj. euroa) vuoden 2014 aikana ja näin taloussuunnittelukauden 2015-2017 vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2015 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut: Sitovat nettokulut TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) Toimintakulut 1 721 116 1 757 285 1 766 004 1 793 040 + korkokulut 2 792 4 000 3 000 3 500 + muut rahoituskulut 11 760 11 739 11 753 11 761 + poistot 103 280 106 564 103 911 110 027 = Toiminnan kulut 1 838 947 1 879 587 1 884 667 1 918 327 - muut myyntituotot 36 984 37 662 35 030 33 842 - maksutuotot 58 626 59 586 60 484 61 322 - tuet ja avustukset 8 206 8 171 8 345 7 368 - muut toimintatuotot 37 455 38 407 38 946 37 362 - korkotuotot 1 365 1 064 1 014 517 - muut rahoitustuotot 140 120 203 100 = Toiminnan nettokulut 1 696 171 1 734 577 1 740 645 1 777 816 Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 285 017 290 778 277 660 299 173 Sitovat nettokulut 1 411 154 1 443 800 1 462 985 1 478 643 edellisestä vuodesta 2,3 % 3,7 % 1,1 % talousarviosta 2,4 % Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos 0 Sitovat nettokulut 1 478 643 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 147 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 238 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä -5 255 31

TA 2015 - Talousarvion rakenne ja sitovuudet Liikelaitokset Liikelaitosten sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan tilikauden nollatulos. Liikelaitoksille määritetään lisäksi tukipalveluyksikkökohtaisesti sitovasta 1,5 4,0 %:n tuottavuustavoitteesta johdettu toiminnan tuoteryhmäkohtaisella volyymilla painotettu sallittu hintatason muutos-%. Liikelaitokset Sitovat tavoitteet Liikelaitosten talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, joille asetetaan enimmäisnostoraja. Liikelaitokset maksavat peruspääomastaan 3 %:n korkoa. Liikelaitosten toteutuneen tilikauden yli-/alijäämän käsittelystä päätetään tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitoskohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten johtokunnat hyväksyvät liikelaitosten omat talousarviot, jotka noudattavat HUSkuntayhtymän valtuuston konsernipolitiikkaa ja sen asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhtiöt Tilikauden tulos (1 000 euroa) Tuottavuustavoite Hintatason muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys (Milj. euroa) Peruspääo man korko HUS-Apteekki *) 0,0 2,0 % -1,8 % 0,0 3,0 % HUS-Kuvantaminen 0,0 2,0 % 2,2 % 0,0 3,0 % HUSLAB 0,0 2,0 % -0,1 % 0,0 3,0 % Ravioli 0,0 1,8 % 2,5 % 0,0 3,0 % HUS-Desiko 0,0 1,8 % -0,7 % 0,0 3,0 % HUS-Logistiikka *) 0,0 4,0 % -3,6 % 0,0 3,0 % HUS-Servis 0,0 1,5 % 0,3 % 0,0 3,0 % Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle asetetaan vuoden 2015 talousarviotavoitteeksi 2 %:n tuottavuustavoite. Lisäksi yksiköille asetetaan nollatulostavoite. Hyksin kliiniset palvelut Oy:lle asetetaan positiivinen tulostavoite sekä 7 prosentin pääoman tuottotavoite. Tytäryhtiöt Sitovat tavoitteet Tilikauden tulos (1 000 euroa) Tuottavuustavoite Pääoman tuottotavoite HUS-Kiinteistöt Oy 0,0 2,0 % Uudenmaan Sairaalapesula Oy 0,0 2,0 % Hyksin kliiniset palvelut Oy positiivinen 7,0 % Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. 32

TA 2015 - Talousarvion rakenne ja sitovuudet Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarviossa vuonna 2015 sitoviksi tavoitteiksi asetettujen tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan määrärahat ja tuloarviot. (1 000 euroina) Sitovuus 1) MÄÄRÄRAHA 2) TULOARVIOT B / N TAE2015 TAE2015 TULOSLASKELMAOSA HUS-kuntayhtymä sitovat nettokulut 2) N 1 478 643 Muut rahoituskulut INVESTOINTIOSA HUS:n tulosalueet B 147 000 Liikelaitokset B 19 080 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N 5 255 Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset B Pitkäaikaisen lainakannan lisäys B 90 000 Pitkäaikaisen lainakannan vähennys B 10 238 YHTEENSÄ 1 660 216 90 000 1) N = sitovuus nettomääräraha ; B = sitovuus bruttomääräraha 2) Määräraha = HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut (jäsenkuntien maksuosuus lisättynä tilikauden alijäämällä, tilikauden tuloksen ollessa nolla = jäsenkuntien maksuosuus). Kts. sitovien nettokulujen laskentakaava tämän kappaleen alkupuolella olevasta taulukosta HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut. 33

TA 2015 - Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut 5 TUOTTEISTUS, HINNOITTELU JA LASKUTUS YLEISPERUSTELUT 5.1 Tuotteistus ja hinnoittelu HUS:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Hoitopalvelujen hinnoittelun perusteista päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. Tavoitteena on aikaisempaa joustavampi ja markkinalähtöisempi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuviin muutoksiin. Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa ja yksiköissä. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Kuntia ja muita maksajia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti. Periaate tarkoittaa sitä, että palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotekohtaisten hintojen määrittely perustuu sairaanhoitoalueittain toteutettuun kustannuslaskentaan. Kustannuslaskennan yleiset periaatteet ovat yhteiset koko sairaanhoitopiirissä ja kunkin tuotteen hinnan muodostuminen tehdään yhteisillä periaatteilla. Sairaanhoitoalueiden tuotekohtaiset hinnat vaihtelevat hoidon vaativuustasosta ja potilaiden erilaisuudesta johtuen. Yliopistosairaalassa annettavat hoidot ovat usein vaativampia kuin muissa kuntayhtymän sairaaloissa/yksiköissä annettavat hoitopalvelut, vaikka hoito ryhmittyykin samaan NordDRG-ryhmään. Vuonna 2015 tavoitteena on tuottavuuden parantaminen kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Parantuva tuottavuus ja tehokas kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun sekä palveluiden tuottamisen. Talousarviovuoden 2015 välisuoritteiden hinnoittelu pohjautuu välisuoritteiden toteutuneisiin kustannuksiin vuonna 2013 ja niitä korjataan talousarviovalmistelun yhteydessä arvioidulla kustannustason muutoksella vuosina 2014 ja 2015 sekä vuosien 2014 ja 2015 toiminnallisilla muutoksilla. Välisuoritelajit, joille HUS:ssa lasketaan yksikkökustannukset, ovat hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, leikkaustoimenpiteet, muut hoitotoimenpiteet, kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset, kalliit lääkkeet, kalliit tarvikkeet ja apuvälineet. Sairaanhoitoalueille asetettiin tuottavuustavoitteeksi vuoden 2015 osalta 1,45 % lukuun ottamatta Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 0,4 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Suoriteperusteisesti laskutettavissa palveluissa ei huomioida tuottavuustavoitetta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntayhtymätasolla sairaanhoidollisten palvelutuotteiden keskimääräisten tuotehintojen muutos ei saa ylittää sallittua hintatasonmuutosta, mikä on 1,05 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Sallitun hintatasonmuutosprosentin muodostuksessa on huomioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2015, talousarviovalmistelussa sovittujen toiminnallisten muutosten vaikutus, viimeisimmän ennusteen ( 7+5 ) mukainen vuoden 2014 ylijäämä sekä tuottavuustavoite vuodelle 2015. Vuosittain toteutettavassa kustannuslaskennassa lasketaan välisuoritteiden tuottamisesta aiheutuneet kustannukset edellisen vuoden tilinpäätöstietojen pohjalta. Välisuoritehinnoittelussa välisuoritekustannuksia korjataan vastaamaan vastaavien tuotteiden yleistä hintatasoa. Sairaanhoidollisten palveluiden tuotehinnat muodostuvat tuotteille kohdistuvien välisuoritteiden muodostamien kustannusten yhteissummasta. Tuotehinnoissa huomioidaan asetettu tuottavuustavoite. 34

TA 2015 - Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Välisuoritteiden toteutuneet kustannukset v. 2013 Välisuoritehinnat (Hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, toimenpiteet, laboratorio- ja röntgentutkimukset) 2015 Tuotehinnat (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet) 2015 +/- Kustannustason arvioitu keskimääräinen muutos -% v. 2014 ja 2015 +/- Toiminnalliset muutokset Tuotehinnoittelussa huomioidaan 1-7/ 2014 toteutunut välisuoritekäyttöprofiili ja vuoden 2015 välisuoritehinnat. Lisäksi tuotehinnoista vähennetään sairaanhoitoaluekohtainen tuottavuustavoite. Hoitopalveluiden tuotteistukseen ei esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle 2015, mutta palveluiden hinnoittelua ja laskutusta voidaan soveltaa joustavammin huomioiden kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvat muutokset. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015-2016 on esitetty liitteessä 2. 5.2 Ensihoitopalvelu ja erityisvelvoitteiden asukaslukuperusteiset maksut Terveydenhuoltolain ensihoitoa koskeva osuus sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus ensihoidosta siirsivät ensihoidon järjestämisvastuun yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiireille ja osoittivat aivan uusia tehtäviä ensihoitopalveluille. HUS:n hallituksen (24.1.2011) päätöksen mukaisesti ensihoito järjestettiin sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKS-sairaanhoitoalue jakaantui kolmeen alueeseen. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoito on toiminut kokonaisuudessaan uudistetussa muodossa vuoden 2014 alusta lukien. HYKS-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen toiminnalliseen järjestämisalueeseen, jotka ovat Helsingin alue, Jorvin alue (Espoon, Kirkkonummi ja Kauniainen) ja Peijaksen alue (Vantaa ja Kerava). Helsingin kaupungin alueella pelastuslaitos on ollut ainoa ensihoitopalvelun sopimuspalveluntuottaja, Jorvin alueella toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja Peijaksen alueella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. HYKS-sairaanhoitoalueella ensihoidosta vastaa 1.1.2015 lukien HYKS Akuutti tulosyksikön ensihoitoyksikkö, joka tuottaa omana palveluna ensihoitolääkäripäivystyksen sekä ensihoidon vastuulääkäri- ja asiantuntijapalvelun. HYKS-sairaanhoitoalue maksaa lisäksi osuuden HUS:n ensihoidon tietojärjestelmäkuluista sekä laitevuokrat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on tehnyt sopimuksen ensihoitopalveluista Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Sopimus tulee voimaan 1.1.2015. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen ja markkinaoikeuteen, mutta ensihoitopalvelu käynnistyy pelastuslaitoksen johdolla vuodenvaihteessa 2014-2015. Lohjan sairaanhoitoalueella sopimus ensihoidon järjestämisestä on Vihdin Sairaankuljetus Oy:n kanssa. Ensivastetoiminta ostetaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Lohjan sairaanhoitoalue myy Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueelle ensihoidon vastuulääkärin sekä kenttäjohtoyksikön palveluja, joiden kustannuksista Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen osuus on 40 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueella ensihoito järjestetään osin yhteistoimintana alueen pelastustoimen kanssa ja osin omana tuotantona. Kumppanuus Keski-Uudenmaan 35

TA 2015 - Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut pelastuslaitoksen kanssa jatkuu. Ensihoidon kuluista laskutetaan kunnilta 70 % kapitaatioperusteisesti ja 30 % hätäkeskuksen toteutuneiden tehtävien suhteessa. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoidon palvelut ostetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Sairaanhoitoalueen omaa henkilökuntaa ovat 6 ensihoitopäällikköä ja vastaava ensihoitopäällikkö. HUS veloittaa järjestämisalueen ensihoitotoiminnan kustannukset järjestämisalueen kunnilta kapitaatioperusteisesti. Vuoden 2015 kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen ensihoidon suunniteltujen kustannusten ja 1.1.2014 mukaisen asukasluvun perusteella. Laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalueella ensihoidon laskutus perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Jäsenkuntakohtaiset ensihoitokustannukset esitetään liitteessä 5. HUS on vastuussa alueensa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvästä ensihoidosta. HUS:n jäsenkunnat Helsinkiä lukuun ottamatta osallistuvat toiminnan rahoittamiseen asukaslukuperusteisesti. Helsingiltä sekä muiden sairaanhoitopiirien kuntien alueelle suuntautuneista hälytyksistä veloitetaan hälytyskohtainen maksu. HYKS Akuutti -tulosyksikkö vastaa lääkärihelikopteritoimintaan liittyvän ensihoidon lääkärihenkilökunnan toimintakuluista. Vuonna 2015 asukaslukuperusteinen maksu on 1,20 euroa/asukas (1,19 euroa/asukas vuonna 2014) ja suoriteperusteinen hälytysveloitus 1 130 euroa/hälytys (1 120 euroa/hälytys/2014). Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 6. Kuntayhtymän vastuulla olevat Myrkytystietokeskuksen ja sen yhteydessä toimivan teratologisen tietopalvelun kulut laskutetaan vuonna 2015 vuoden 2013 toteutuneiden kokonaiskustannusten ja 1.1.2014 asukasluvun perusteella. Myrkytystietokeskus ja teratologinen tietopalvelu ovat vuoden 2015 alusta HYKS Akuutti tulosyksikön toimintaa. Arvio vuoden 2015 asukaslukuperusteiseksi maksuksi on 1 236 882 euroa, josta jäsenkuntien osuus on 358 828 euroa (421 321 euroa vuonna 2014). Jäsenkunta- ja sairaanhoitopiirikohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 3. HUS:n potilasvakuutuksen kustannukset laskutetaan jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti 1.1.2015 alkaen. Vuoden 2015 kapitaatioveloitus määritetään potilasvakuutuksen suunniteltujen kustannusten ja 1.1.2014 mukaisen asukasluvun perusteella. Vuonna 2015 asukaslukuperusteinen maksu on 9,19 euroa/asukas. Laskutus tasataan vuoden lopussa potilasvakuutuksen toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Jäsenkunnilta asukaslukuperusteisesti laskutettava erä lisätään muiden maksajien laskutukseen laskutuskertoimella. Jäsenkuntakohtainen arvio perittävästä maksusta esitetään liitteessä 4. 5.3 Kalliin hoidon tasaus Talousarviovuoden aikaisia erityisen kalliiden hoitojen kustannuksia tasataan jäsenkuntien kesken. Vuonna 2015 kalliin hoidon piiriin kuuluvat kaikki ne jäsenkunnissa asuvat potilaat, joiden hoidon kustannukset koko HUS:ssa ylittävät 60 000 euroa kalenterivuodessa. Tasausjärjestelmän kautta katetaan 80 % kustannusrajan ylittävistä kustannuksista. Kunnilta kannetaan asukaslukuperusteinen maksu, ja 20 % kalliin hoidon kustannuksista (ts. kalliin hoidon tasausrajan ylittävistä kustannuksista) veloitetaan potilaan kotikunnalta. Vuoden 2013 toteutunut tasauslaskutuksen maksu oli 43,61 euroa/asukas (2012: 40,10 euroa/asukas). Jäsenkunnilta kannetaan kalliin hoidon tasausta varten ennakkomaksua 28 euroa/asukas, (28 euroa/asukas vuosina 2008-2015). Ennakot peritään kunnilta tammikuussa ja tasaus tehdään kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen tasaus tehdään tammi-kesäkuun tietojen perusteella ja toinen tilinpäätöksen yhteydessä. Tasausten yhteydessä jäsenkunnille lähetetään hyvityslaskut. Kalliin hoidon tasaus on HUS-kuntayhtymän kannalta taseen kautta kulkeva läpikulkuerä. Kuntakohtaiset perittävät ennakot esitetään liitteessä 7. 36

5.4 Kuntalaskutuskäytäntö TA 2015 - Tuotteistus, hinnoittelu ja laskutus yleisperustelut Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain ennakkona 1/12 osa jäsenkuntien kanssa tehtyjen maksuosuuksien kokonaissummasta. Kuukausittain perittävää ennakkoa muutetaan, jos kunnan maksuosuutta muutetaan kesken vuotta. Toteutunut palvelujen käyttö laskutetaan palveluiden tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti määriteltyjen tuotteiden käytön ja hinnastossa vahvistettujen sairaalakohtaisten hintojen perusteella. Varsinainen laskutus tasataan neljä kertaa vuodessa palvelujen toteutuneen käytön mukaiseksi. Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu. Vuoden 2015 alusta potilasvakuutus siirtyy jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi, ja sen osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella. 37

TA2015 Opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta 6 OPETUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Yliopistosairaalaa ylläpitävänä sairaanhoitopiirinä HUS:n ydintoimintana ja lakisääteisenä tehtävänä on erikoissairaanhoidon lisäksi koulutus ja tutkimus. HUS toteuttaa koulutustehtäväänsä osallistumalla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen ja tarjoamalla käytännön koulutusjaksojen ajaksi ympäristön ja ohjausta ammattikorkeakouluissa hoitajiksi opiskeleville. Sen lisäksi HUS:ssa koulutetaan jonkin verran mm. sairaaloiden tarvitsemaa tutkimushenkilökuntaa (esim. sairaalakemistit ja - fyysikot). HUS saa valtiolta korvausta lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen, mutta sen määrä on jäänyt pahasti jälkeen. Ammattikorkeakoulut korvaavat opiskelijoidensa harjoitteluviikosta aiheutuvia kuluja. Tämän korvauksen kustannuskattavuus ei ole tiedossa. HUS:ssa tehdään erityisesti kliinisen lääketieteen tutkimustyötä. Sen tavoitteena on entistä parempi diagnostiikka ja hoito. HUS:ssa tapahtuva kliininen tutkimus on siten ydintoiminnan eli erikoissairaanhoidon palvelujen lääketieteellisen sisällön kehittämistä. Kliininen tutkimus on välttämätön edellytys sille, että HUS:n tuottamat palvelut pysyvät lääketieteellisesti ajan tasalla ja vastaavat alueen kuntien ja eräiltä osin koko valtakunnan asukkaiden perustellusti niille asettamia odotuksia. Kehittämistoiminnan tavoitteena on pitää HUS:n toimintaprosessit mm. palvelujen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta parhaina mahdollisina. 6.1 Opetus ja tutkimus Opetuksen ja tutkimuksen tavoitteet Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. HUS:n tutkimuksen ja opetuksen tavoitteet on määritelty 19.10.2011 hyväksytyssä strategiassa vuosille 2012 2016. Yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tavoitteet on määritelty 12.5.2014 hyväksytyssä tutkimusstrategiassa. HUS toimii tutkimuksessa ja opetuksessa tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden tunnistamiseen ja koulutustarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan tutkimuskeskus Soccan siirtyminen osaksi HUS:n organisaatioita tarjoaa uudentyyppisen mahdollisuuden tutkia esim. terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rajapintaa ja molemmat toiminta-alueet sisältäviä hoitoketjuja. HUS:n strategian mukaan sairaanhoitopiirissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tämä päätavoite on Tutkimusstrategiassa vuosille 2014 2016 jaettu kuuteen osatavoitteeseen seuraavasti: - HUS:ssa tehtävä tutkimus tuottaa jatkuvasti uutta merkittävää tietoa potilaiden hoidon parantamiseksi ja HUS:n henkilöstön erityinen taitavuus tutkia ja hoitaa potilaita näyttöön perustuvilla toimintatavoilla nojaa tutkimustyön tuomaan tietoon ja pätevyyteen. - Tutkimuksen eri osa-alueet ovat tasapainossa niin, että perinteisten vahvojen alueiden lisäksi tutkimus kehittyy muillakin tärkeillä alueilla, että uudet nousemassa 38

TA 2015 - Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta olevat alat tunnistetaan hyvissä ajoin ja että pitkän tähtäyksen tarpeet osataan ottaa huomioon. - Vaikuttavuustutkimuksen, potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävän tutkimuksen, terveyden edistämiseen liittyvän tutkimuksen ja palvelujärjestelmän toimivuuden tutkimuksen tulokset ohjaavat toimintatapojen kehittämistä. - HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta sekä muut Meilahden alueella toimivat tutkimuslaitokset muodostavat harmonisesti toimivan, yhteistä infrastruktuuria käyttävän tutkimusyhteisön (Academic Medical Centre Helsinki, AMCH). - Tutkimustyöhön käytettävien voimavarojen jako perustuu tutkimuksen säännölliseen arviointiin. Tutkimustyön resurssit lisääntyvät yleistä kustannuskehitystä nopeammin. - AMCH kuuluu Euroopassa julkaisujen keskimääräisen viittausluvun perusteella arvioituna viiden ja H-indeksin perusteella arvioituna kymmenen parhaan sekä koko maailmassa viidenkymmenen parhaan lääketieteellistä tutkimusta tekevän yhteisön joukkoon. AMCH:n parhaat tutkimusryhmät ovat ehdotonta kansainvälistä huipputasoa niin, että niistä jonkun havainnot johtavat Nobel-palkintoon ennen vuotta 2030. Opetuksen osalta strategian peruslinjauksia ovat - Opetustoiminnan laajuus sovitetaan yhteen työvoimatarpeen kanssa ja sen rahoitus pyritään saamaan kuluja vastaavalle tasolle. - Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden peruskoulutuksen sisältöä ja määrää kehitetään yhdessä lääketieteellisen tiedekunnan kanssa vastaamaan arvioitua tarvetta ja erikoistumiskoulutus mitoitetaan tiedossa olevan poistuman ja tarveanalyysin perusteella niin, että erikoislääkäreiden ja hammaslääkäreiden määrä vastaa tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarvetta. Lääkärien erikoistumiskoulutuksessa tapahtuu valtakunnallisesti merkittävä muutos, kun sen ohjausvastuu siirtyy opetusja kulttuuriministeriöltä sosiaali- ja terveysministeriölle - Hoitohenkilöstön perus- ja jatkokoulutusta kehitetään yhdessä alan oppilaitosten kanssa tavoitteena parantaa valmistuvien henkilöiden osaamisen työelämävastaavuutta. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus valmistella terveydenhuollon maisterikoulutusohjelmaa yhdessä Vaasan yliopiston kanssa. - HUS:n johdolla laaditaan erityisvastuualueen koulutusohjelma koko terveydenhuoltohenkilöstölle. Opetuksen ja tutkimuksen rahoitus ja budjettikäsittely Valtio korvaa HUS:lle kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutuksesta. Opetuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Korvaus ei vastaa läheskään opetuksen sairaanhoitopiirille aiheuttamia kustannuksia. Aikaisemmin erityisvaltionosuutena myönnetty valtion tutkimuskorvaus muuttui vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määrärahaksi, joka annetaan erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle. Vuosina 2012-2015 Hyksin erityisvastuualueen osuus on 36,4 % kulloinkin valtion talousarvioon sisällytetystä terveyden tutkimuksen määrärahasta. Prosenttiosuus mahdollisesti muuttuu vuodesta 2016 alkaen. Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksessä määräraha on 20 milj. euroa (31,3 milj. euroa vuonna 2014), joten Hyksin erityisvastuualueen osuus olisi 7,3 milj. euroa (11,4 milj. euroa vuonna 2014), josta HUS:n osuus olisi arvioltaan noin 6,6 milj. euroa. Valtion 39

TA 2015 - Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta tutkimusrahoituksessa on siten tapahtumassa yli kolmanneksen pieneneminen yhden vuoden aikana. Toiminta sopeutetaan määrärahaan vähentämällä aloitettavien tutkimushankkeiden määrää. Alla olevassa taulukossa esitetään korvauksen kehitys HUS:n yliopistosairaalassa viimeksi kuluneelta viideltä talousarviovuodelta (toteutunut talousarvio, TTA), talousarvio vuonna 2014 ja ennuste vuodelle 2015 (talousarvioennuste, TAE). Valtion tutkimus- ja opetuskorvauksen määrän kehittyminen osoittaa, että valtio siirtää opetus- ja tutkimustoiminnan taloudellista vastuuta kunnille. milj euroa TTA 2010 TTA 2011 TTA 2012 TTA 2013 T TAE 2015 *) Valtion korvaus koulutuksesta 19,5 20,2 20,4 20,1 20,7 19,1 Valtion tutkimusmääräraha 13,6 13,6 12,1 10,4 10,4 6,6 Yhteensä 33,1 33,8 32,5 30,5 31,1 25,7 *) valtion talousarvioesitys syyskuussa 2014 *) valtion talousarvioesitys syyskuussa 2014 Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen kehitys vuosina 2010 2014 ja arvio vuodesta 2015 Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta samalla tavalla kuin aikaisemman lain aikana voitiin. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 7,5 milj. euron suuruinen määräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. Se käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei uuden lain myötä voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Näistä merkittävimmät ovat HUS:n omistamista tiloista Kiinteistöosakeyhtiö Biomedicum Helsingissä aiheutuvat kustannukset (1,7 milj. euroa), BioMag-laboratoriota ja Suomen molekyylilääketieteen instituuttia koskevista sopimuksista sekä FinPedMed-yhteistyöstä aiheutuvat kustannukset (0,55 milj. euroa), erityisvastuualueen biopankista aiheutuvat kustannukset (0,5 milj. euroa) sekä yhteisistä palveluista (apteekki, kirjallisuus, tietotekniikka, eettiset toimikunnat ja Biomedicumin kunnossapito ja huolto) aiheutuvat kustannukset (0,9 milj. euroa), josta tenure track urajärjestelmästä aiheutuvat henkilöstökulut muodostavat 0,2 milj. euroa. HUS:n omalla rahoituksella on lisäksi tarkoitus kattaa eräisiin tutkimusapurahoihin (esim. Tekes-rahoitus) liittyvät omarahoitusosuudet (0,5 milj. euroa), keksintöilmoitusten arviointiin ja työsuhdekeksintöihin liittyvä rahoitus (0,1 milj. euroa) ja tutkimusta tukeviin hankkeisiin liittyviä kustannuksia (0,2 milj. euroa). Erityisenä tavoitteena on, että HUS:n tutkijat hakisivat ja saisivat nykyistä enemmän EU:n tutkimusrahoitusta. Näiden hakemusten tekeminen on kuitenkin niin vaativaa, että siihen tarvitaan kokopäiväistä aikaa ja ulkopuolista apua. Vuoden 2015 talousarvioon onkin sisällytetty varaus kattamaan EU- ja muun ulkoisen rahoituksen hakemisesta aiheutuvia kustannuksia (0,15 milj. euroa). Yhtymähallinnon maksamien tutkimuksen infrastruktuurikustannusten jälkeen toimintayksiköille jaettavaksi jää 2,23 milj. euroa. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKSsairaanhoitoalueelle, HUSLAB:lle ja HUS-Kuvantamiselle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt voivat käyttää tämän osan tutkimusrahoituksesta varsin vapaasti samaan tapaan kuin aikaisemmin käytettiin ns. klinikka-evoa, esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun ne liittyvät tutkimustyöhön. 40

TA 2015 - Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 97 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2015 (110 milj. euroa vuonna 2014). Tästä määrärahasta käytetään 71 milj. euroa vuonna lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille (74 milj. euroa vuonna 2014). HUS:n vuoden 2015 valtion tutkimusmäärärahan ja opetusmäärärahan alustava erillinen tulo- ja menoarvio (TAE) perustuu valtion talousarvioesitykseen ja arvioon määrärahan jakautumisesta yliopistosairaaloiden välillä ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden sisällä sekä arvioon HUS:n muiden sairaanhoitoalueiden saamasta koulutuskorvauksesta. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina 2013-2015 HYKSsairaanhoitoalue / Yliopistosairaala milj euroa TP 2013 ENN 2014 Muutos Muutos % (milj. euroa) TAE 2015 *) TAE 2015 - ENN 2014 ENN 2014 Valtion korvaus koulutuksesta, ST M 20,1 20,1 20,7 19,1-1,6-7,7 % Valtion tutkimusmääräraha 7,1 8,9 7,9 9,4 1,5 19,0 % Yhteensä 27,2 29 28,6 28,5-0,1-0,3 % Muut HUS:n sairaanhoitoalueet (myöntö erillisellä hakemuksella) Valtion korvaus koulutuksesta (Aluehallintovirasto) 2,1 2,1 2,2 1,9-0,3-13,6 % Valtion tutkimus-ja koulutusmääräraha HUS yhteensä 29,3 31,1 30,8 30,4-0,4-1,3 % *) valtion talousarvioesityksen syyskuussa 2014 antamat ennakkotiedot. Täydennetty talousarvio lopulliseen rahoitusmyöntöön perustuen tehdään keväällä 2015. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina 2013-2015 Koska tutkimushankkeet ajoittuvat usealle talousarviovuodelle, arvio kalenterivuosien yli jatkuvan tutkimustoiminnan rahoitukselle lasketaan lineaarisella mallilla toimintavuosittain. Osan tutkimushankkeista ollessa luonteeltaan monivuotisia, vuosittainen rahoitusmyöntö ja rahoituksen käyttö poikkeavat toisistaan. Valtion yliopistollinen koulutuskorvaus ja valtion tutkimusmäärärahan käyttö arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä 28,5 milj. euroa. Muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saama arvioitu koulutuskorvaus vuonna 2015 on 1,9 milj euroa. Tarkastettu talousarvio (TA) voidaan laatia vasta, kun eduskunta on päättänyt valtion talousarviosta, sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset valtionkorvauksen maksamisesta ja erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksensä valtion terveyden tutkimuksen määrärahasta. 41

TA 2015 - Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta Alla olevassa taulukossa esitetään valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle 2015. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle, tuhansina euroina. *) merkityt kuluerät on tarkoitus rahoittaa HUS:n omalla tutkimusmäärärahalla. Aluehallintovirasto maksaa kuukausittain tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle, joka maksaa rahoituksen edelleen hankkeita toteuttaville organisaatioille. Rahan käyttöä seurataan toimintokoodeihin, vastuuyksiköihin ja projekteihin perustuvalla tili- ja kirjanpitojärjestelmällä. Vastuu varojen käytöstä, käytön seurannasta ja raportoinnista on kullakin toiminnallisella ja taloudellisella vastuuyksiköllä. 6.2 Kehittäminen Yhtymähallinnon kehittämisyksikkö palvelee tulosalueita. Kehittämisyksikön toiminta perustuu saumattomaan yhteistyöhön HUS:n eri yksiköiden kanssa. Yhtymähallinnon hoitotyön johto koordinoi hoitotyön strategista suunnittelua ja kehittämistä koko yhtymätasolla. Hoitotyön kehittäminen perustuu kuntayhtymän strategiaan ja toteutuu verkostomaisena yhteistyönä. Kehittämisen tavoitteet Vuonna 2014 on aloitettu työ Lean toimintatapojen tuomiseksi osaksi päivittäistä kehitystyötä. Vuosien 2014 2015 aikana koulutamme yhteensä 28 HUS:n sisäistä Lean valmentajaa. Tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä Lean toiminnan 42

TA 2015 - Opetus- tutkimus- ja kehittämistoiminta parantamismenetelmät ovat käytössä 80 prosentissa tulosalueista, ja että HUS on kyseisen toimintamallin soveltamisen suhteen omavarainen. Kehittämisyksikkö tekee läheistä yhteistyötä tietohallinnon kanssa, koska nykyaikaisessa sairaalassa lähes kaikkeen toiminnan kehittämiseen liittyy tietotekniikka. Neljä sähköisen asioinnin pilottia suoritettiin vuonna 2014. Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli sähköisen asioinnin kehittämiseksi vuonna 2015. Mielenterveystalo-verkkopalvelun mallia laajennetaan ja lisäksi rakenteilla ovat painonhallintatalo- sekä vauvataloverkkopalvelut. Nämä saadaan toimintaan vuonna 2015. Yhtenä kehittämistoiminnan strategiakohteena on rakentaa HUS virtuaalisairaalaa osasto kerrallaan, aina hyödyntäen edellisen verkkopalvelun rakenteet ja ideat parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämisyksikön tavoitteena on laatia HUS:lle pitkän tähtäimen ehealth-strategia vuonna 2015. Kliinisen tietotuotannon tarpeita koordinoidaan ja kehitetään yhdessä tietohallinnon ja taloushallinnon kanssa.. Kliiniseen laatutiedon osalta olemme myös tuottaneet kansainvälistä vertailudataa osana Dr Foster -yhteenliittymää (useiden kymmenien huippusairaaloiden tuloksia vertaileva kansainvälinen yhteisö). Vuonna 2014 on aloitettu tulosyksiköiden tärkeimpien prosessien kuvaus ja mittareiden kehitys. Yleiset prosessikuvaukset on rakennettu, ja vuoden 2015 aikana kuvataan näiden pohjalta 12 tulosyksikön keskeiset prosessit ja niiden toiminnan mittarit. Vuonna 2014 HUS:ssa meneillään olevat kehittämisprojektit on kartoitettu. Laaditun selvityksen pohjalta pyritään maksimoimaan synergia eri HUS yksiköissä tehtävien kehittämisprojektien välillä. Yhdessä potilasjärjestöjen kanssa toimiva potilastukipiste OLKA on auttanut ja neuvonut jo yli 1500 HUS:n potilasta, ja kouluttanut toista sataa potilastukihenkilöä. OLKA jatkaa toimintaansa tärkeänä osana potilaslähtöistä HUS:a. Hoitotyön johdon vastuulla käynnistettiin vuonna 2014 magneettisairaalamallin mukainen kehittämistyö. Työ etenee suunnitelman mukaisesti nykytila-analyysin tuloksen mukaiseen kehittämiseen sekä magneettisairaala-statusta hakevan sairaalan nimeämiseen. Tavoitteena on magneettisairaalamallin mukaisesti kehittää potilaan hoidon tulosten mittaamista, näyttöön perustuvaa toimintaa, henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien parantamista omaan työhönsä ja työyhteisön toimintaan sekä muodostaa toimivat rakenteet moniammatilliseen yhteistyöhön. Kehittämismäärärahan budjettikäsittely Osa HUS-konsernin kehittämistä ovat toiminnankehittämisprojektit. Yhtymähallinto varaa omaan talousarvioonsa vuosittain haettavaksi tutkimus- ja kehittämishankerahaa, jonka tarkoituksena on tukea ja kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa toimintaansa. Valinnassa painotetaan yhteyttä strategian avaintavoitteisiin. Vuodelle 2015 on varattu 0,4 milj. euron määräraha, josta myönnetään erisuuruisia summia HUS:ssa tehtäviin toiminnankehittämisprojekteihin. Määräraha voidaan myöntää enintään 3 vuoden aikana tehtävälle kehittämishankkeelle. Oman rahoituksen lisäksi HUS:n kehittämistoimintaan käytetään ulkoista rahoitusta (esim. STM, Tekes). Arvioitu hankkeiden ulkoinen rahoitus 2015 Arvioitu hankkeiden omarahoitus 2015 YHTEENSÄ 2015 TUTKIMUS 1 200 460 1 660 KEHITTÄMINEN 80 30 110 YHTEENSÄ TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 1 280 490 1 770 Arvio HUS:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeiden ulkoisen rahoituksen (mm. EU, Tekes, Suomen Akatemia) ja niihin liittyvän omarahoituksen osuuksista vuonna 2015, tuhansina euroina. 43

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu 7 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELU 7.1 Tuloslaskelmaosa Talousarvion laadinnan lähtökohdat ja tuloslaskelma Talousarviossa asetetuilla tavoitteilla ohjataan HUS-konsernin, sairaanhoitoalueiden, liikelaitosten, tulosalueiden sekä tytäryhtiöiden toimintaa ja taloutta sekä toteutetaan strategiaa. Asetettujen tavoitteiden tulee olla selkeitä, kuvaavia, haastavia ja mahdollisimman realistisia sekä määrärahoihin sidottuja. Arviointi- ja laskentakriteereiden tulee olla täsmällisiä ja mitattavissa olevia tai tunnuslukuperusteisia. Hallitus hyväksyi jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteet 12.5.2014 kokouksessa. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2015 talousarviossa olivat 1 471,2 miljoonaa euroa ilman mahdollisia jäsenkuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia. 1 471,2 milj. euroa pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia +10,0 milj. euroa sekä vuodelta 2014 siirtyviä toiminnan muutoksia 0,265 milj. euroa. Toiminnallisista muutoksista on kohdistettu 4,0 milj. euroa tietojärjestelmä- ja tietoteknisiin muutoksiin. Jäsenkuntien kanssa sovittuja työnjaollisia muutoksia kertyi kesän ja syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa yhteensä +7,5 milj. euroa. Merkittävimpänä työnjaollisena muutoksena Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen osalta Jorvin yhteispäivystyksen siirtyminen HUS:n toiminnaksi (3,6 milj. euroa). Suurin yksittäinen sisäinen rakenteellinen ja toiminnallinen talousarvioesitykseen sisältyvä muutos on HYKS sairaanhoitoalueella Meilahden tornisairaalan peruskorjauksen valmistuminen loppuvuoden 2014 aikana. Hallitus käsitteli 12.5.2014 kokouksessaan 2015 talousarvion kuntayhtymätasoisen tavoiteasetannan ja valmistelun yleiset periaatteet sekä taloussuunnitelman 2015-2017 linjaukset. Lisäksi hallitus vahvisti yksikkökohtaisen tavoiteasetannan. Sairaanhoitoalueiden tuottavuustavoite on 1,45 % lukuun ottamatta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoaluetta, jonka tuottavuustavoitteeksi vahvistettiin 0,4 %. Liikelaitoksille asetettiin yksilölliset tuottavuustavoitteet (1,5-4,0 %) vaatimuksen ollessa vähintään HUS-tasoinen 1,5%. Tulosalueiden Tietohallinto ja Tilakeskus tuottavuustavoitteeksi vahvistettiin 1,5 %. Tytäryhtiöiden (Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HUS-Kiinteistöt Oy) tuottavuustavoitteeksi vuodelle 2015 vahvistettiin 2,0 %. Lisäksi hallitus käsitteli esitetyt vuosien 2015 2017 taloussuunnittelua sekä vuosien 2015 2018 investointien suunnittelua koskevat linjaukset, joita tarkennettiin ja hyväksyttiin hallituksen kokouksessa 9.6.2014 Keskeiset talousarvion valmisteluun vaikuttaneet tekijät ja taustaoletukset - Valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen (ei sisällä lääkäreiden koulutuskorvauksia) ennustetaan laskevan noin 1,3 prosentilla vuoden 2014 tasosta. (rahoituksen yhteismäärä TAE 2015 30,4 milj. euroa) - Toimintakuluihin sisältyy erillinen 7,5 milj. euron tutkimusmääräraha 44

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Talousarvion laadinnan lähtökohtia: - Henkilöstökulujen arvioitu kustannustason nousu TA2014 - TA2015 on yhteensä 1,0 % - Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus on yhteensä +1,0 % - Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksun) 23,50 % maksetuista palkoista vuonna 2015 Huomioiden varhemaksut henkilöstökulujen kustannustason arvioidaan nousevan yhteensä 1,5 %. - Taloussuunnittelukaudella 2015 2017 uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa. - Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettu kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Liikelaitosten clearingtileille ei lasketa hyvityskorkoarviota, koska korkoarvio on 0 %. Veloituskorkoarviona käytetään 0,5 %:n vuosikorkoa. Vuonna 2015 clearingtilin päivittäiselle saldolle tullaan laskemaan hyvityskorkoa kuukausittain jälkikäteen yhden viikon Euriborkoron mukaisena. Clearingtilin veloituskorko lasketaan kuukausittain jälkikäteen Euribor 1 kk +0,50 % p.a. mukaisena. Peruspääomalle maksettava korko pidetään ennallaan eli 3,0 %:na. Omavaraisuusastetavoitteeksi vuodelle 2015 asetetaan vähintään 35 %. Liitteenä 9 ovat HUS-Kuntayhtymän tulos- ja rahoituslaskelmat vuodelle 2015 Kuntayhtymän tuloslaskelma, sisältäen liikelaitokset Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 "7+5" TAE 2015 ENN 2014 Toimintatuotot 1 848 008 1 878 404 1 906 695 1 917 711 2,1 % 0,6 % josta jäsenkuntien maksuosuus 1 421 720 1 443 800 1 486 229 1 478 643 2,4 % -0,5 % Toimintakulut 1 721 116 1 757 285 1 766 004 1 793 040 2,0 % 1,5 % Toimintakate 126 892 121 119 140 691 124 671 2,9 % -11,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 13 047 14 555 13 536 14 644 0,6 % 8,2 % Vuosikate 113 845 106 564 127 154 110 027 3,2 % -13,5 % Poistot ja arvonalentumiset 103 280 106 564 103 911 110 027 3,2 % 5,9 % Tilikauden tulos 10 566 0 23 244 0 45

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 "7+5" TAE 2015 Muutos % TAE 15/ ENN 14 Muutos % TAE 15/ TA 14 Jäsenkuntien maksuosuus 1 421 720 1 443 800 1 486 229 1 478 643-0,5 % 2,4 % Muut palvelutulot 285 017 290 778 273 492 293 817 7,4 % 1,0 % Muut myyntitulot 36 984 37 662 39 198 39 199 0,0 % 4,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus 29 262 31 053 30 765 30 388-1,2 % -2,1 % Myyntituotot 1 772 983 1 803 293 1 829 684 1 842 046 0,7 % 2,1 % Maksutuotot 58 626 59 586 60 484 61 322 1,4 % 2,9 % Tuet ja avustukset 8 206 8 171 8 345 7 368-11,7 % -9,8 % Muut toimintatuotot 8 193 7 354 8 181 6 974-14,7 % -5,2 % Toimintatuotot yhteensä 1 848 008 1 878 404 1 906 695 1 917 711 0,6 % 2,1 % Palkat ja palkkiot 871 824 896 735 887 914 898 109 1,1 % 0,2 % Henkilöstösivukulut 202 224 216 170 213 740 217 302 1,7 % 0,5 % Henkilöstökulut 1 074 048 1 112 904 1 101 655 1 115 410 1,2 % 0,2 % Palveluiden ostot yhteensä 267 868 269 658 277 852 290 336 4,5 % 7,7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. 326 060 318 495 330 765 325 708-1,5 % 2,3 % Avustukset 903 930 937 946 1,0 % 1,7 % Muut toimintakulut yhteensä 52 237 55 297 54 795 60 639 10,7 % 9,7 % josta konserniyksiköiltä (vuokrat) 266 49 252 268 6,3 % 446,1 % Toimintakulut yhteensä 1 721 116 1 757 285 1 766 004 1 793 040 1,5 % 2,0 % Toimintakate 126 892 121 119 140 691 124 671-11,4 % 2,9 % Korkotuotot 1 365 1 064 1 014 517-49,0 % -51,4 % Muut rahoitustuotot 140 120 203 100-50,6 % -16,7 % Korkokulut 2 792 4 000 3 000 3 500 16,7 % -12,5 % Muut rahoituskulut 11 760 11 739 11 753 11 761 0,1 % 0,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 13 047 14 555 13 536 14 644 8,2 % 0,6 % Vuosikate 113 845 106 564 127 154 110 027-13,5 % 3,2 % Poistot ja arvonalentumiset 103 280 106 564 103 911 110 027 5,9 % 3,2 % Tilikauden tulos 10 566 0 23 244 0 Talousarvion toimintatuotot ja -kulut sekä rahoitus- ja pääomakulut Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 77,1 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 15,6 %. 46

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 1,8 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,6 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja - asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti 24.11.2008 (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n potilailta perittävät asiakasmaksut ovat asiakasmaksuasetuksen enimmäismäärien mukaiset. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,2 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2009-2014 Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2015 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2015 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELA:n maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen kasvu vuoden 2014 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,5 %:n tuottavuustavoite) on noin 0,5 %. Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 1,0 %:n kustannustason nousu - TAE 2015. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,50%) on budjetoitu 1,04 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2014 talousarvioehdotukseen 2015 on yhteensä 1,0 %. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) 2 % kasvu. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2014 verrattuna 1,2 % ja talousarvioon 2014 verrattuna 0,2 %. 47

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 290,3 milj. euroa. Summa on 4,5 % suurempi kuin ennuste 7+5 vuodelle 2014 ja 7,7 % suurempi kun talousarvio 2014. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 325,7 milj. euroa, missä on laskua vuoden 2014 7+5 ennusteeseen -1,5 % ja kasvua +2,3 % talousarvioon 2014 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2014 ennusteesta on yhteensä. 5,8 milj. euroa (10,7 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa), rakennusinvestoinneista johtuvasta kiinteistöveron noususta 1,3 milj. euroa sekä loput koneiden ja laitteiden vuokrien noususta. Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2014 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena 2015 2017 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,5 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2015 arvioitu poistotaso 110,0 milj. euroa nousee 3,2 % vuoden 2014 talousarvioon ja 5,9 % vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Meilahden peruskorjatun tornisairaalan käyttöönotto alkuvuonna 2015 on suurin yksittäinen vuonna 2015 poistotasoa nostava investointi. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 olevaa poistosuunnitelmaa. Vuosien 2015 2016 taloussuunnitelmat TS 2015-2016 suunnittelun taustaoletukset Jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuksi on arvioitu 1 % vuodelle 2016 ja 2017. Maksutuottojen arvioidaan pienentyvän vuonna 2016 1 %:n, johtuen avohoitopainotteisuuden lisääntymisestä. Vuonna 2017 maksutuottojen arvioidaan pysyvät vuoden 2016 tasolla. Muiden maksajien laskutuksen ennustetaan kehittyvän maltillisesti. Muiden tuottojen kasvuarvio on 1 % vuosittain. Valtion Opetus ja tutkimuskorvauksen käytön arvioidaan pysyvän ennallaan. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan vuonna 2016 1,1 % ja vuonna 2017 1,2 %. Henkilöstökulujen kustannustason muutos ennustetaan olevan 1,5 % 2016-2017 ja muiden toimintakulujen arvioimiseen on käytetty tilastokeskuksen peruspalvelujen hintaindeksiennustetta, joka on vuodelle 2016 1,5% ja vuodelle 2017 1,7%. Muita kuluerään vaikuttavia tekijöitä on mm. palvelutuotannon volyymikasvu ja tuottavuustavoite. 48

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Poistotasoiksi taloussuunnitteluvuodelle 2015 ennustetaan 112,2 milj. euroa ja vuodelle 2016 115,0 milj. euroa. Poistot perustuvat investointitasoon. Vuosille 2016-2017 on sisällytetty strategian mukaisesti vähintään 1,0 prosentin tuottavuuden parantamistavoitteet. (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 "7+5" TAE 2015 Muutos % TAE 15/ ENN 14 Muutos % TAE 15/ TA 14 TS 2016 Muutos % TS 16/ TAE 15 TS 2017 Muutos % TS 17/ TS 16 Jäsenkuntien maksuosuus 1 421 720 1 443 800 1 486 229 1 478 643-0,5 % 2,4 % 1 493 429 1,0 % 1 508 364 1,0 % Muut palvelutulot 285 017 290 778 273 492 293 817 7,4 % 1,0 % 306 649 4,4 % 315 855 3,0 % Muut myyntitulot 36 984 37 662 39 198 39 199 0,0 % 4,1 % 34 857-11,1 % 35 903 3,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus 29 262 31 053 30 765 30 388-1,2 % -2,1 % 30 388 0,0 % 30 388 0,0 % Myyntituotot 1 772 983 1 803 293 1 829 684 1 842 046 0,7 % 2,1 % 1 865 323 1,3 % 1 890 509 1,4 % Maksutuotot 58 626 59 586 60 484 61 322 1,4 % 2,9 % 60 709-1,0 % 60 709 0,0 % Tuet ja avustukset 8 206 8 171 8 345 7 368-11,7 % -9,8 % 7 486 1,6 % 7 486 0,0 % Muut toimintatuotot 8 193 7 354 8 181 6 974-14,7 % -5,2 % 7 044 1,0 % 7 115 1,0 % Toimintatuotot yhteensä 1 848 008 1 878 404 1 906 695 1 917 711 0,6 % 2,1 % 1 940 562 1,2 % 1 965 819 1,3 % Toimintakulut yhteensä 1 721 116 1 757 285 1 766 004 1 793 040 1,5 % 2,0 % 1 813 240 1,1 % 1 834 550 1,2 % Toimintakate 126 892 121 119 140 691 124 671-11,4 % 2,9 % 127 322 2,1 % 131 269 3,1 % Korkotuotot 1 365 1 064 1 014 517-49,0 % -51,4 % 500-3,2 % 500 0,0 % Muut rahoitustuotot 140 120 203 100-50,6 % -16,7 % 100 0,0 % 100 0,0 % Korkokulut 2 792 4 000 3 000 3 500 16,7 % -12,5 % 4 000 14,3 % 4 000 0,0 % Muut rahoituskulut 11 760 11 739 11 753 11 761 0,1 % 0,2 % 11 760 0,0 % 11 760 0,0 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 13 047 14 555 13 536 14 644 8,2 % 0,6 % 15 160 3,5 % 15 160 0,0 % Vuosikate 113 845 106 564 127 154 110 027-13,5 % 3,2 % 112 162 1,9 % 116 109 3,5 % Poistot ja arvonalentumiset 103 280 106 564 103 911 110 027 5,9 % 3,2 % 112 162 1,9 % 116 109 3,5 % Tilikauden tulos 10 566 0 23 244 0 0 0 7.2 Investointiosa Investointien strategiset tavoitteet Vuosien 2015-2018 investointiohjelmassa painopisteenä on Meilahden alueen kehittäminen, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennushankkeeseen varautuminen ja sitä edeltävät investointitarpeet, ja myös Meilahden alueen vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistaminen sekä peruskorjausten jatkaminen. Neljän seuraavan vuoden investointiohjelma on valmisteltu erikoissairaanhoidosta vastaavan nykyisen organisaatiorakenteen näkökulmasta ennakoimatta tässä vaiheessa sote-uudistuksen tuomia muutoksia. Tämän mukaisesti HUS varautuu investointeihin kaikilla sairaanhoitoalueillaan. Meilahden kampusalueen lisäksi strategisesti merkittäviä, edistettäviä hanketarpeita on myös Hyvinkään ja Jorvin sairaaloissa. Vuosina 2015 ja 2016 saadaan käyttöön useita suuria tilakokonaisuuksia, jotka antavat pohjan mm. Naistenklinikan ja Jorvin sairaalan kehittämiselle osana koko HUS-alueen erikoissairaanhoidon toiminnallisia järjestelyjä. Käyttöönotettaviin tilahankkeisiin sitoutuu suuria laite-, kalusto- ja tietojärjestelmätarpeita lähivuosien aikana. Kaudella aloitettavien uusien investointien avulla HUS lisää kilpailukykyään ja tuottavuuttaan rakenteellisilla ja työnjakomuutoksilla. Toiminnalliset painopistevalinnat ohjaavat vahvasti investointien priorisointia ja keskinäisiä aikatauluja. Tavoitteena ollut yhteensä enintään 500 milj. euron investointiraami kaudelle 2015 2018 on jatkossakin suuri haaste. Strategisesti tärkeitä hankkeita Meilahdessa ja Jorvin sairaalassa ja myös muilla sairaanhoitoalueilla joudutaan toistuvasti siirtämään, mikäli seuraavalla budjettikierroksella raamiin ei saada väljyyttä. Investointisuunnitelman valmistelussa on käytetty tietojärjestelmää, joka mahdollistaa hankekohtaisesti investointien taloudellisten ja toiminnan laajuuteen liittyvien vaikutusten analysoinnin. Jokaisesta uudesta suuresta investoinnista lasketaan, miten se lisää palvelujen saatavuutta ja mikä on sen vaikutus vuotuisiin kuluihin ja tuottoihin sekä jäsen- ja muiden kuntien osuuteen kustannuksista. HUS:n investointiohjelma ei perustu pelkästään hankkeiden taloudellisen kannattavuuden arviointiin, mutta em. laskenta tuo merkittävää 49

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu lisäarvoa hanketarpeiden priorisointiin. Etusijalla ovat investoinnit, jotka parantavat asiakaskokemusta, edistävät asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa, toiminnan kilpailukykyisyyttä ja yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. HUS investoi vain kohteisiin, joiden käyttötarve, kannattavuus, vaihtoehdot ja erityisesti toiminnallinen sekä taloudellinen merkitys on voitu arvioida luotettavasti. Sote-uudistusta ennakoiden on erityisen tärkeää suhtautua kriittisesti tuotantokapasiteettia ja kustannuksia lisääviin hanketarpeisiin. Talouden pitkän aikavälin ennakoitavuus ja tasapaino ovat edelleen tärkeä osa HUS:n investointien priorisointia. Investointien määrää ja kuntayhtymän lainasaldon kehitystä ohjataan siten, että omavaraisuusaste pysyy vuosittain tavoitteeksi asetettavalla tasolla. Vuoden 2015 tavoite on vähintään 35 %. Suurella osalla kauden 2015-2018 investointitarpeista on selkeitä tuottavuustavoitteita. HUS lisää kilpailukykyään ja vastaa tiukentuviin kuntatalouden haasteisiin kehittämällä Leanmetodeilla palvelujen sujuvuutta mm. investoimalla uusia hoitokäytäntöjä tukeviin tiloihin ja tutkimus- ja hoitoteknologiaan. Osa investoinneista on korjaus- ja korvaushankkeita, joilla varmistetaan vanhan sairaalakannan käytössä pitäminen ja vältetään kalliita väliaikaisjärjestelyjä ja toiminnan keskeytyksiä. Hyväksytyn kiinteistöpolitiikan mukaista korjausinvestointien tasoa ei kuitenkaan kaikilta osin pystytä rahoittamaan. Suurin kaudella 2015 2018 käynnistyvä investointi on Meilahden alueelle suunniteltava Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakennus. Sitä edeltää Uusi lastensairaala, joka rahoitetaan pääosin kuntayhtymän ulkopuolisin varoin. Ennen Traumakeskus-Syöpäkeskushanketta Meilahdessa tulee toteutettavaksi useita valmistelevia investointeja, joiden laajuus ja ajoitus tarkentuvat seuraavan investointisuunnitelman yhteydessä. Vastaavasti Uuden lastensairaalan käyttöönoton jälkeen toteutettavat Lastenklinikan uuteen käyttöön kohdistuvat peruskorjaukset varmistuvat hanketasolla vuoden 2015 aikana. Vuosien 2015 2018 suunnitelma sisältää näiden projektien rahoitustarpeesta vain osan. Ohjelmasta puuttuvat myös Lohjan sairaanhoitoalueen hanketta lukuun ottamatta kaikki muut psykiatrian tilainvestoinnit; niistä ei talousarviota 2015 valmisteltaessa vielä ole lopullisia tavoitelinjauksia. Lähivuosille suunniteltavia suuria projekteja ovat myös Jorvin sairaalan leikkausosaston ja vuodeosastotornien peruskorjaukset, Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus sekä Syöpäkeskuksen neljän uuden sädehoitoyksikön hanke ja samaan aikaan toteutettava syklotronin hankinta. Kaikkiin toiminnallisiin investointeihin liittyy tuottavuus- ja kehittämistavoitteita, jotka koskevat palvelujen keskittämisestä syntyvien hyötyjen lisäksi tutkimus- ja hoitoprosessien virtaviivaistamista ja mm. resurssien yhteiskäytön ja kapasiteetin käyttöasteen merkittävää nostamista. Suunnitelman rakenne Vuosien 2015-2018 uudet ja vuoden 2015 alkaessa keskeneräiset investoinnit muodostavat hankeohjelman, joka esitetään hallintosäännön mukaisesti hallituksen vahvistettavaksi. Ohjelmassa esitetään erikseen HUS-Tilakeskuksen toteutusvastuulla olevat rakennusinvestoinnit, sairaanhoitoalueiden tutkimus- ja hoitolaiteprojektit ja Tietohallinnon tulosalueen investoinnit. Samalla hallitus vahvistaa liikelaitosten suuret investoinnit. Investointiosan sitovia tavoitteita ovat tulosalueiden eli yhtymähallinnon, HUS-Tilakeskuksen, sairaanhoitoalueiden ja Tietohallinnon vastuulla olevien investointien yhteismäärä kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit hankekohtaisesti Hallitus vahvistaa talousarvion hyväksymisen jälkeen suurten, kustannusarvioltaan vähintään 500 000 euron hankkeiden ohjelman ja voi toimintavuoden kuluessa tarkistaa tulosalueiden investointisuunnitelmaa sen kokonaisraamin rajoissa. Kuitenkin kaikki vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat hankekohtaisesti sitovia. 50

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Hallintosäännössä on määrätty viranhaltijat, jotka vahvistavat pienten investointien hankintaohjelmat hallituksen hyväksyttyä niihin käytettävissä olevat euromäärät. Vuosien 2015 2018 investointisuunnitelma HUS hakee strategista kumppanuutta ja monipuolista yhteistyötä jäsenkuntien ja erityisvastuualueensa kanssa ja haluaa edistää valtakunnallista rooliaan potilaiden valintamahdollisuuksien kasvaessa. HUS-alueen ulkopuolelta tulevaan kysyntään varaudutaan mm. hankkeiden optimaalisella mitoituksella. Vuoden 2015 talousarviossa on investointeihin varattu koko kuntayhtymässä 166 080 000 euroa, josta tulosalueiden osuus on alla olevan taulukon mukaisesti 147 milj. euroa. Liikelaitosten talousarvioissa investoinnit ovat yhteensä noin 19,1 milj. euroa. Neljän vuoden 2015 2018 suunnitelmassa on investointeja liikelaitokset mukaan lukien yhteensä 500 milj. euroa, josta Uuden lastensairaalan rakentamiseen annettavan lahjoituksen osuus on 40 milj. euroa. Taloussuunnittelukauden investointisuunnitelma on lähes 150 milj. euroa sairaanhoitoalueiden ja muiden HUS:n yksiköiden tekemiä esityksiä pienempi. Samalla jaksolla 2015 2018 on lastensairaalan lisäksi toteutumassa muulla kuin kuntayhtymän omalla rahoituksella HUS:n pysyvään käyttöön tulevia tilahankkeita noin 125 milj. ja uusia käyttökorvaus- tai vastaavina projekteina hoidettavia laitehankkeita noin 38 milj. eurolla. Em. tilahankkeet ovat HUS-Kiinteistöt Oy:n uusi pysäköintilaitos Meilahdessa, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n rahoittama HUSLAB:n uusi toimitalo ja kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rahoittama Hyvinkään sairaalan lisärakennus. Ulkopuolisen rahoituksen projektien sopimukset ja vastuut ratkaistaan aina erillisillä päätöksillä. 1 000 euroina * TAE2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Yhtymähallinto Maa- ja vesialueet 900 2015-2018 yhteensä Osakkeet ja osuudet 250 250 Muut pitkävaikutteiset ** 13 300 13 300 13 400 40 000 HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet 106 060 77 800 45 770 40 710 58 200 222 480 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue*** 24 400 32 870 19 670 28 700 22 200 103 440 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 450 380 380 380 380 1 520 Lohjan sairaanhoitoalue 550 670 430 650 450 2 200 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 460 1 300 1 350 1 340 1 350 5 340 Porvoon sairaanhoitoalue 530 430 430 430 430 1 720 HUS-Tietohallinto*** 18 040 20 000 16 020 17 650 14 130 67 800 Tulosalueet yhteensä 152 390 147 000 97 350 103 260 97 140 444 750 Liikelaitokset yhteensä 12 810 19 080 14 300 11 410 10 460 55 250 Kuntayhtymä yhteensä 165 200 166 080 111 650 114 670 107 600 500 000 * valtuuston 11.12.2013 hyväksymän alkuperäisen talousarvion investointiosa ** lahjoitus lastensairaalaa varten ***HYKS sisältää 2015 lähtien vuonna 2014 taseyksikkönä toimineen apuvälinekeskuksen; myös Tietohallinto oli 2014 taseyksikkö 51

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Meilahden tornisairaalan peruskorjaus ja Meilahden maanalaisten tilojen hanke valmistuvat vuoden 2014 lopulla, mutta niistä aiheutuu kuluja vielä vuonna 2015. Suurten valtuuston hyväksymien hankkeiden edetessä niiden kokonaiskustannukset voivat muuttua ja budjetointia voidaan valtuuston päätöksiin perustuen tarkistaa rakentamiskustannusten indeksinousun mukaisesti. Investointisuunnitelma sisältää seuraavat vuoden 2015 alussa kesken olevat valtuuston hankekohtaisesti hyväksymät investoinnit: Meilahden alueen maanalainen huoltopiha 34,0 milj. euroa Meilahden tornisairaalan peruskorjaus 99,0 milj. euroa Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 57,0 milj. euroa Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus 40,0 milj. euroa Lohjan sairaanhoitoalueen psykiatrian uudisrakennus 14,8 milj. euroa. Valtuusto on tehnyt vuonna 2013 periaatepäätöksen uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen rakentamisesta. Hankkeen varsinainen rahoituspäätös esitellään hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen vuonna 2015. Investointisuunnitelma sisältää projektille 13,4 milj. euron suunnittelu- ja aloitusvarauksen. Vuonna 2015 suunnitellaan aloitettaviksi uusina, valtuuston nähden sitovina, kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investointeina Syöpäkeskuksen neljän uuden sädehoitoyksikön hanke ja Hyvinkään sairaalan leikkausosaston uudisrakennus. Sädehoidon hanke esitetään valtuuston hyväksyttäväksi joulukuussa 2014. Hyvinkään leikkausosastosta laaditaan keväällä 2015 hankeselvitys ja rahoituspäätös valmistellaan kesäkuun 2015 valtuuston kokoukseen. Naistenklinikan, Lastenklinikan, Jorvin sairaalan ja Hyvinkään sairaalan myöhemmin, vuoden 2015 jälkeen käynnistyvät suuret rakennushankkeet käsitellään seuraavien talousarvioiden yhteydessä. Vuonna 2015 investointimäärä nousee valmistuvista rakennusprojekteista ja niiden laite- ja ICT-varustelusta johtuen noin 166 milj. euroksi. Rakentamisen osuus investoinneista on noin 78 miljoonaa (TA2014 noin 106 milj. euroa). Lisäksi suunnitelma sisältää 13,3 milj. euron lahjoitusosuuden uutta lastensairaalaa varten, sairaanhoitoalueiden laitehankkeita 35,7 milj. ja tietojärjestelmiä ja tietoteknisiä investointeja 20,0 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä noin 19,1 milj. euroa. Investointisuunnitelmaan sisältyy vuosittainen rakennusinvestointien yhteismäärästä laskettu noin yhden promillen varaus hankkeiden yhteydessä tehtäviin taidehankintoihin. Vuonna 2015 varaus on 100 000 euroa (1,3 ). 52

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu 7.3 Rahoitusosa Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirrasta käy ilmi, kuinka suuri alijäämä on, kun toiminnasta saatavasta vuosikatteesta on vähennetty investoinnit. Rahoituksen rahavirrassa esitetään, miten edellä mainittu alijäämä rahoitetaan. Vuoden 2014 talousarviossa rahoituksen rahavirralla katettavan summan arvioitiin olevan 58,6 milj. euroa, mutta katettavan summan ennakoidaan toteutuvan 27,8 milj. euroa pienempänä. Talousarviossa 2014 ennakoitiin pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi 90,0 milj. euroa. Investointien ennustetaan toteutuvan noin 7,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota alhaisempina. Pitkäaikaista lainaa ei nosteta vuonna 2014. Tästä johtuen kassan riittävyyden vuoden 2014 lopussa arvioidaan jäävän alle 15 päivän tavoitetason. Omavaraisuusasteen arvioidaan ylittävän vähimmäistavoitteen 35 % vuoden 2014 lopussa. Rahoituslaskelmaennusteen pohjana on käytetty tammi-elokuun 2014 seurantaraportin vuosiennusteen vuosikatetta ja investointimenoja. HUS-kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta vuodelle 2015 on 54,3 milj. euroa alijäämäinen. Investointimenot sisältäen liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 166,1 milj. euroa vuonna 2015. Vuosien 2015 17 investointimenot sisältävät lahjoitukset lastensairaalan rakentamiseen. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot muodostuvat Raviolin laitteiden myynnistä Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:lle. Investointeihin tarvittava rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi pitkäaikaisella lainarahoituksella. Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan nostettavaksi 90,0 milj. euroa vuonna 2015. Lainojen lyhennyksiksi arvioidaan 10,2 milj. euroa. Vuoden 2015 lopussa pitkäaikaista lainaa kuntayhtymällä arvioidaan olevan 284,4 milj. euroa. Tarvittaessa otetaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi. HUS-kuntayhtymän strategian mukaisesti suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella vuosina 2011 2016. Vaihtoehtoisten rahoitusmallien, ml. merkittävät leasing-järjestelyt, arviointi toteutetaan yhtymähallinnon ja investointia esittävän yksikön sekä muiden mahdollisten kuntayhtymän osapuolten välisenä yhteistyönä. Antolainauksen suunnitellut muutokset sisältävät tytäryhtiöille myönnettävät 7,5 milj. euron uudet lainat ja antolainojen lyhennyksiä 2,2 milj. euroa. Elinkeinoverolain (EVL 18 a ) muutoksesta johtuen kuntayhtymän tytäryhtiö HUS-Kiinteistöt Oy nostaa rajatusti uutta pitkäaikaista lainarahoitusta kuntayhtymältä. Yhtiön tarvitsemaa lainarahoitusta hankitaan myös pankeilta ja rahoituslaitoksilta. Kuntayhtymän valtuusto päättää omavelkaisen takauksen antamisesta tapauskohtaisesti tytär-, yhteis- ja osakkuusyhteisöjen pankki- tai rahoituslaitoslainoille. Konsernitiliin kuuluvien suurimpien tytäryhtiöiden talousarviovuoden 2015 konsernitilisaamisten/-velkojen arvioitu muutos esitetään Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. HUS-kuntayhtymällä on meneillään selvitys henkilöstöasuntojen lisäämiseksi ja rakennuttamiseksi. Kuntayhtymän hallitukselle esitetyt asuntohankkeet suunnitellaan toteutettavaksi Kiinteistö Oy HUS-Asunnot yhtiön omistukseen. Jätkäsaaren hankkeen kokonaiskustannusarvio on 16,1 milj. euroa. Yhtiön tarvitsemalle HUS-konsernin ulkopuoliselle lainoitukselle haetaan HUS-kuntayhtymän omavelkaista takausta. Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kuntayhtymän rahavaroilla. Kassanriittävyystavoite vuoden 2015 lopussa on 15 päivää. Taserakennetta seurataan omavaraisuusasteen avulla. Omavaraisuusasteen tavoitearvoksi vuoden 2015 lopussa on määritelty vähintään 35 %. Rahoitustoiminnan tavoitteena on ylläpitää luotettavaa lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelmaa, suojautua rahoitusriskeiltä, varmistaa edullinen, riittävä ja oikea-aikainen rahoitus sekä sijoittaa likvidit varat turvallisesti ja tuottavasti maksuvalmius varmistaen. Kuntayhtymän lainakanta ja sijoitukset pidetään euromääräisinä. Investointeja varten nostettavat lainat ovat pitkäaikaisia, useita lyhennyksiä sisältäviä lainoja ottaen kuitenkin huomioon rahoituksen saatavuus sekä yhtymän vuosittainen rahoitustilanne. 53

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 113845 106564 127155 110027 112162 116109 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 6947 Investointien rahavirta Investointimenot -132132-165200 -158000-166080 -111650-114670 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 485 1750 Toiminnan ja investointien rahavirta -10855-58636 -30845-54303 512 1439 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -8100-2500 0-7500 -1500-4120 Antolainasaamisten vähennykset 1553 1999 1735 2245 1983 2170 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 90000 0 90000 10000 12000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9270-10238 -10238-10238 -10238-12238 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -3500 Muut maksuvalmiuden muutokset 14999 32 9000 386 Vaikutus maksuvalmiuteen -15173 20657-30348 20590 757-749 Rahavarat 31.12. 101316 121973 70968 91558 92315 91566 Rahavarat 1.1. 116489 101316 101316 70968 91558 92315 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Kassan riittävyys, pv 19,6 15 13 15 Omavaraisuusaste, % 40,1 35 42 35 7.4 Henkilöstösuunnitteluosa Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että oikeat henkilöstöresurssit ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisessa. Vuoden 2015 henkilöstösuunnitelma koostuu pääasiassa käytännön henkilöstötoimenpiteistä, joiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen ja laadukas toiminta. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Lisäksi tulevan vuoden suunnitelmissa näkyy 1.1.2014 tapahtuva HYKS:n organisaatiouudistus. Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstöjohtamisen painopisteet, osaamisen kehittämissuunnitelman ja henkilöstörakennesuunnitelman ja liitteessä 8 esitetyn numeerinen henkilöstösuunnitelman. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Vuonna 2015 avaintavoitteena on edelleen, että henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mahdollistavat kustannustehokkaan toiminnan. Tavoitteeseen pyrkimiseksi hyödynnetään olemassa olevia tunnuslukuja (esim. henkilötyövuodet, henkilötyövuoden hinta, työssäoloprosentti, suoritteet, hoitoisuusluokitus) ja tehdään niiden perusteella johtamistoimenpiteitä optimaalisen henkilöstöresursoinnin takaamiseksi. 54

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu HUS:n tavoitteena on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Osaavaa henkilöstöä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä. Esimiehet edesauttavat ammattitaidon ylläpitämisessä, itsensä kehittämisessä ja työssä oppimisessa. Osaamisen kehittämissuunnitelma Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Osaamisen kehittämissuunnitelmissa on tunnistettu osaamisvajeita ja niiden pohjalta osaamisen kehittämisen toimenpiteitä talousarviokaudelle ottaen huomioon: periaatteet, joilla ylläpidetään työttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä ja työmarkkinakelpoisuutta arviot henkilöstön ammatillisesta osaamisesta, osaamisvaatimusten muutoksista ja niiden syistä Osaamisalueet Osaamisvajeet Vastuuhenkilöt Toimenpiteet 2015 Ydintoiminnan - moniosaaminen Esimiehet, - Henkilöstökoulutukset (kliininen - ikärakenteesta johtuva erityisesti - Sisäisten sijaisten osaaminen, poistuma aiheuttaa lähiesimiehet käyttö hoitoprosessit) ja osaamisvajeita - Seuraajasuunnittelu, tukipalvelujen kehittäminen, - Lean-osaaminen kehityskeskustelut ja toiminnan prosessien osaamiskartoitus vaikuttavuus kehittämisessä - Perehdytys ja työnkierto - Oppilaitosyhteistyö Johtamisen ja johtamiskulttuurin kehittäminen Tietojärjestelmien hyödyntäminen toiminnan tukena - kustannustietoisuus - tiedolla johtaminen - muutosjohtaminen - henkilöstöjohtaminen, työhyvinvoinnin johtaminen - uusien ohjelmaversioiden hallinta (Uranus,Kanta, Harpin tuomat ohjelmistomuutokset Esimiehet Esimiehet, koko henkilökunta - Lean-koulutus ja kehittämishankkeet - Esimies- ja johtamiskoulutukset - Talouskoulutus - Esimiesten kehityskeskustelut - Johtoryhmätyöskentely n kehittäminen - Johtamisen arviointi mm. TOB:n perusteella - Taloudellisen tilanteen seuranta - Koulutukset Toimenpiteet 2016-2017 - Toimenpiteet jatkuvat, huomioidaan Soteuudistuksen tarpeet - Toimenpiteet jatkuvat, huomioidaan Soteuudistuksen tarpeet - Toimenpiteet jatkuvat, huomioidaan Soteuudistuksen tarpeet 55

Henkilöstörakennesuunnitelma TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstörakenteen muutostarve Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi Sisäisen sijaisjärjestelmän toiminnan kehittäminen Toimenpiteet 2015, 2016 ja 2017 Vastuuhenkilöt Kustannusvaikutukset - arvioidaan henkilöstön tarvetta Johto ja esimiehet Kustannusneutraali kokonaisuutena ja luodaan menetelmät optimaalisen henkilöstörakenteen ja mitoituksen kehittämiselle - 1.1.2015 voimaan tulevan päivystysalueen edellyttämät henkilöstöjärjetelyt - vakinaisen henkilöstön %- osuuden kasvattaminen ja työssäolo-% parantaminen - sovelletun työn mallit - rekrytoinnissa huomioidaan tulevaisuuden osaamistarpeet - Sisäisen työnkierron Johto ja esimiehet sekä Vähentää sijaiskustannuksia kehittäminen henkilöstöjohto oikein käytettynä Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen Yhteiskuntavastuu ja sosiiaalinen työllistäminen - työnjakojen tarkastelu ja tehtäväsiirtojen toteuttaminen sekä tehtäväkuvien määrittely - henkilöstörakenteen arviointi toiminnan muuttuessa (esim. vuodeosastohoidon vähentyessä ja psykiatrian hoitomuotojen muuttuessa) - työvuorosuunnittelun kehittäminen / kustannustietoisuus - vuosilomasuunnittelun nykyistä parempi johtaminen - asetetaan vuosittaiset tavoiteet Posivire Oy:stä palkattavalle henkilöstölle Johto ja esimiehet Johto ja esimiehet Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet Talousarvion puitteissa Henkilöstöjohtamisen tunnusluvut 2015 HUS:n vuosien 2012 2016 strategiasta nousevat tavoitteet ja painopisteet on koottu v.2015 henkilöstöjohtamisen tunnuslukukorttiin. Tulosalueet ja tukipalveluyksiköt ovat laatineet HUS:n tavoitteiden pohjalta omat tavoitteensa ja kuvanneet ne suunnitelmat ja toimenpiteet, joilla henkilöstöjohtamisen tavoitteet saavutetaan. 56

TA 2015 - Toiminnan ja talouden suunnittelu Mittarin lähde Tavoite 2013 HUS TP 2013 HUS Tavoite 2014 HUS Tavoite 2015 Henkilötyövuoden hinta (HTV:n keskimääräinen kustannus) HUS-Total Uusi tavoite - Henkilötyövuoden hinta ei nouse vuodesta 2013 vuoteen 2014 yli 1,36 % HTV:n hinta henkilöstöryhmittäin nousee vuoden 2014 toteumasta korkeintaan 0,8 % (talousarviossa huomioitu henkilöstökulujen kustannustason nousu on 1,0 %) Työpanos, HTV Hus-Total Talousarvion mukainen Työssäolo % (=tehty vuosityöaika teoreettisesta säännöllisestä vuosityöajasta) HUS-Total Uusi mittari - 79 % Vuoden 2013 toteuma + 1% Tasapainotetun ohjauskortin lisäksi seurattavat henkilöstömittarit Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi * Alle vuoden palveluksessa olleen henkilöstön % -osuus henkilöstöstä HUS PLUS 11 % 12,30 % 11 % 11 % *Perehdyttämisen toteutuminen TOB 4 3,8 4 4 *Työnantajan suositteleminen (%) TOB 75 % 83 % 85 % 85 % *Vakinaisen henkilöstön %-osuus henkilöstömäärästä Vuorovaikutteinen johtaminen HUS-Total 81 % 79,20 % 81 % 81 % * Esimiesindeksi TOB 3,9 3,7 3,9 3,9 *Kehityskeskustelu, käyntiaste TOB 80 % 67 % 80 % 80 % *Kehityskeskustelujen hyödyllisyys TOB 80 % 71 % 80 % 80 % Henkilöstön osaaminen * Koulutukseen osallistuneiden osuus henkilöstöstä *Tietojen ja taitojen riittävyys työtehtävissä Henkilöstöjohto 85 % 80,30 % 85 % 85 % TOB 4,2 4,27 4,2 4,2 Työhyvinvointi ja työsuojelu *Alle 3 pvän sairauspoissaolopäivät, pvä/hlö HUSplus 2 3,3 2 2 *Sairauspoissaolot, pvä/hlö HUSTotal 14 13,7 13,5 13,5 *Työkykyisyys-indeksi TOB 4,1 4,14 4,1 4,1 Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Vuodelle 2014 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on 21 926 henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2015 olevan 21 911 henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2015 budjetoitu 17 559 (: 17 457, Ennuste 2014: 17 514). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 0,3 % vuoden 2014 tammielokuun ennusteesta ja kasvavat 0,6 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2015 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,5 %:n tuottavuustavoite. Tammi-syyskuun tietojen pohjalta laadittu vuokratyövoiman käyttöennuste vuodelle 2014 on noin 10,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä on vuokratyövoiman käyttöön varattu 7,5 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käyttöä on tarkoitus merkittävästi vähentää. Vuokratyövoiman käytön kustannuksista suurin osa kohdistuu Hyksin nuorisopsykiatriaan, HUS:n työterveyshuoltoon, HUS-Kuvantamisen radiologipalveluihin sekä sairaanhoitoalueiden päivystystoimintaan. 57

TA2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT JA TOIMINTASUUNNITELMAT 8.1 HUS-Apteekki 8.1.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUS-Apteekin visio on olla Suomen vaikuttavin sairaala-apteekki. HUS-Apteekin missio on tuottaa parasta palvelua potilaan parhaaksi niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossakin. HUS-Apteekin toimintapoliittiset päämäärät ovat: Lääkitysturvallisuus Turvalliset ja korkealaatuiset lääkehuoltopalvelut yhteistyössä niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin kanssa Vaikuttava, kilpailukykyinen ja tuottava toiminta laatu varmistaen Vuorovaikutteinen työyhteisö Farmasia-alan vaikuttava yhteistyökumppani ja arvostettu työnantaja Korkeatasoinen tutkimusyhteistyö ja opetustoiminta sairaalafarmasiassa Liiketoiminta-ajatus Parasta lääkehuoltoa sekä kliinisen farmasian palveluita potilaan parhaaksi Tuotamme asiakkaidemme parhaaksi lääkehuoltopalveluja ammattitaitoisesti, kustannustehokkaasti ja tuloksellisessa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kliinisten hoitoyksiköiden, perusterveydenhuollon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. HUS-Apteekin erityisrooli HUS-kuntayhtymässä Valvomme lääkelainsäädännön noudattamista Lisäämme lääkkeitä käsittelevän henkilökunnan lääketietoisuutta ja osaamista esim. osastofarmasian avulla Vastaamme HUS-kuntayhtymän lääkevarautumisesta Kilpailutamme HUS hankintarenkaan lääkehankinnat 8.1.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Terveysalan viranomaiset ja lääkealan toimijat ovat linjanneet yhteiset tavoitteet lääkepolitiikalle vuoteen 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa lääkepoliittisten tavoitteiden saavuttamista ministeriön ja sen alaisten virastojen tulossopimusten avulla. Lääkepolitiikka 2020 on osa sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiaa. Väestön ikääntyminen lisää lääkkeiden kulutusta ja huonontaa huoltosuhdetta. Julkinen sektori ponnistelee lisääntyvien tehtävien hoitamiseksi vähenevin resurssein, mikä edellyttää keskittymistä ydintehtäviin ja prosessien tehostamista. Suomalainen työelämä muuttuu tarvitaan enemmän yhteistyötä, vuorovaikutusta ja verkostoja. 58

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Lääkehoidon turvallisuuteen vaikuttaa tuoteturvallisuuden lisäksi lääkitysturvallisuus eli se, kuinka lääkkeitä hoitoon liittyvissä prosesseissa määrätään, käsitellään ja käytetään. Lääkkeisiin liittyvistä haitallisista tapahtumista suurin osa on luonteeltaan ehkäistävissä olevia poikkeamia näissä prosesseissa. Koska lääkehoitoa ohjaavat prosessit ulottuvat lääkkeen määrääjästä muun terveydenhuollon henkilöstön kautta aina potilaaseen ja hänen omaisiinsa, on prosessien parantamisen tapahduttava laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. HUS-Apteekilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli lääkehuollon, erityisesti lääkitysturvallisuuteen liittyvien prosessien sekä lääkekustannusten hallinnan kehittämisessä. HUS-Apteekki kehittää voimakkaasti omaa toimintaansa vuonna 2015 prosesseja automatisoimalla ja toimintoja edelleen keskittämällä. Solunsalpaajavalmistukseen liittyvän mahdollisen altistusriskin poistamiseksi on tulevaisuudessa syytä siirtyä potilaskohtaisen solunsalpaaja-annosten käsittelyssä nykyistä laajempaan turvajärjestelmien käyttöön Koneellisen lääkkeiden annosjakelupalvelun kysyntä on vähentynyt, koska useat kunnat ovat muuttaneet pitkäaikaishoidon yksiköitä palveluasunnoiksi. Palveluasuntojen asukkaiden tulee hankkia lääkkeet yksityisapteekista ja kustantaa ne itse. Nykyinen lääkelaki ei mahdollista lääkkeiden myyntiä HUS-Apteekista palveluasuntojen asukkaille. HUS-Apteekki on kyennyt hyvin vastaamaan kesken vuoden osastofarmasiapalvelun kysynnän kasvuun, rekrytointihaasteista huolimatta. Osastofarmaseutteina on HUS-Apteekin palveluksessa 43 farmaseuttia ja muutama lääketyöntekijä. Osastofarmasiapalvelun kysynnän kasvu jatkuu edelleen vuonna 2015. Henkilötyövuosista noin 27 % muodostuu osastofarmasiapalvelusta. Osastofarmasiapalvelua tuotetaan vuonna 2015 kaikilla sairaanhoitoalueilla sekä Espoon ja Vantaan kaupungeissa. Osastofarmasiapalvelua ostavien osastojen lääkeostot muodostavat n. 50 % konsernin sisäisistä lääkekustannuksista. Meilahden tornisairaalassa pilotoidaan loppuvuodesta 2015 sähköisten lääkekaappien käyttöönottoa kolmella osastolla. Hoitoyksikköön sijoitettu elektroninen lääkekaappi on HUSapteekin varastopiste, jonka lääkkeet ovat apteekin varastoa, kunnes ne otetaan hoitoyksikön käyttöön. HUS-Apteekki täydentää elektronista lääkekaappia järjestelmästä muodostuvan tilauksen perusteella. Osaston lääkekaappi on HUS-Apteekin varastovalvonnan piirissä, jolloin lääkkeiden väärinkäytön mahdollisuus pienenee. Laatutekijöinä potilas- ja lääkitysturvallisuus parantuu sähköisten lääkekaappien myötä, koska lääkkeiden jako- ja antovirheet poistuisivat sekä kirjaamisvirheet vähenisivät. Pilottiprojektissa todennettujen hyötyjen jälkeen sähköisten lääkekaappien käyttöönottoa laajennetaan. Tiivistynyt yhteistyö yliopiston farmasian tiedekunnan kanssa tuo lisää kouluttautumismahdollisuuksia farmaseuttiselle henkilökunnalle. Lisäksi osastofarmasiaosastoilla toteutetaan kehittämisprojekteja. Tavoitteena on, että farmaseutit oppivat tietolähteiden tehokkaampaa hyödyntämistä, heidän lääketietämyksenä paranee, potilaan hoitopolut ovat tiedossa ja potilaan kokonaislääkityksen kriittisiä kohtia osataan arvioida. Tulevaisuudessa osastofarmaseutit voisivat selvittää potilaan tulolääkitystä, osallistua potilaan lääkehoidon rationalisointiin ja optimointiin osastohoidon aikana ja antaa potilaalle lääkeneuvontaa kotiuttamisvaiheessa. Kliinisen farmasian osaamisen lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa potilaan lääkehoito osastolla moniammatillisena yhteistyönä. HUS-Apteekin kliinisen farmasian osaamisen lisääntyminen tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa lääkehoito potilaiden parhaaksi osastolla moniammatillisena yhteistyönä Automaattisen keräilyrobotin hankintaprojekti on aloitettu. Suunnitelmien mukaan keräilyrobotti olisi tuotantokäytössä syyskuussa 2015. Keräily ja varastoautomaatin käyttöönotto vähentää lääkkeiden varastointitilaa, tehostaa varastonkiertoa, nopeuttaa kaikkia työvaiheita ja lisää lääkitysturvallisuutta. Hanke edesauttaa tehostamaan toimintaa ja 59

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat saavuttamaan vuosittaiset tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Automatisoinnin myötä HUS- Apteekilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa sekä solmia uusia yhteistyösopimuksia perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Jäsenkunnista Espoon kaupunki on vuoden 2011 alusta ja Vantaa kaupunki 1.5.2012 alkaen siirtänyt lääkehuoltopalvelunsa HUS-Apteekille hoidettavaksi. Resurssien yhdistäminen on tehostanut lääkehuollon toimintaa ja edesauttaa HUS-Apteekkia saavuttamaan tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Jäsenkuntien kanssa käydään edelleen neuvotteluita lääkehuoltotoiminnan siirtämisestä HUS-Apteekin toiminnaksi. Tavoitteena on, että HUS- alueella olisi yksi lääkehuoltoa tuottava yksikkö, joka tuottaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon lääkehuoltopalvelut. Tällä tavalla voidaan varmistua potilaan katkeamattomasta lääkehoidosta potilaan siirtyessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tuo niin taloudellisia kuin lääkitysturvallisuuteenkin liittyviä säästöjä ja parannuksia. Neuvottelut Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiseksi HUS-Apteekin toiminnaksi on aloitettu. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan integrointi toteutetaan vaiheittain aloittaen lääkevalmistustoiminnan ja koneellisen annosjakelupalvelun yhdistämisestä. Integrointi olisi kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2016 loppuun mennessä edellyttäen automaattisen keräilyrobotin käyttöönottoa tavoiteaikataulun mukaan. Lopullista päätöstä mahdollisen integroinnin toteuttamiseksi ei ole vielä tehty, joten talousarviossa tätä ei ole huomioitu. Kunnallisen lääkehuollon hyvän tuottavuuskehityksen turvaaminen edellyttää jäsenkuntien lääkehuollon ja HUS-Apteekin yhteistyön tiivistämistä ja rakenteiden muuttamista. Teknologian täysimääräinen hyödyntäminen automatisoimalla tuotantoprosesseja edellyttää myös toimintojen keskittämistä riittävän suureksi kokonaisuudeksi. Keskeiset budjettioletukset HUS-Apteekki liikelaitoksen talousarvio on valmisteltu yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Talousarvio 2015 sisältää HUS-Apteekin toimintapolitiikasta (2013-2016) johdetut vuosittaiset tavoitteet. Tuottavuuden kasvutavoitteen +2 % edellytyksenä on kahden henkilötyövuoden sopeutustarve. Teknologiaa hyödyntämällä, prosesseja edelleen kehittämällä ja toimintoja tehostamalla vaikutetaan tuottavuuden suotuisaan kehitykseen myös jatkossa. Tavoiteasetannalla varmistetaan HUS kokonaisuuden ja kokonaisoptimoinnin edistäminen sekä asiakkaan toiminnan tehokas tukeminen. HUS-Apteekin tilikauden 2015 talousarvion tavoitteena on nollatulos. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökulujen kustannusvaikutus +1,0 % ilman varhemaksuja Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 % Uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, tarvetta lainanottoon ei ole. HUS-Apteekin toimintakuluista 90 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Lääkkeiden kahden vuoden välein toistuvan kilpailutuksen tavoitteena on lääkkeiden kustannuskehityksen pitäminen mahdollisimman alhaisella tasolla. HUS Lääkehankinnat on kilpailutettu hankintakaudelle 2014 2015. Lääkkeiden ostohinnat ovat vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla. Tarvittaessa mahdollisten lääkepatenttien rauettua ja geneeristen- ja biosimilaarivalmisteiden tullessa markkinoille, HUS-Apteekki kilpailuttaa kyseiset lääkkeet uudelleen myös hankintakauden 2014-2015 aikana. Lääkkeiden kilpailutus 60

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat hankintakaudelle 2016 2017 aloitetaan alkuvuodesta 2015. Kilpailutus tehdään tiiviissä yhteistyössä kliinisten yksiköiden kanssa. 8.1.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) 547 0 795 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 3,4 % 2,0 % 1,2 % 2,0 % Hintatason muutos-% -1,4 % -3,6 % -2,6 % -1,8 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys - - - - 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 356 356 356 356 0,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HUS-Apteekille valmistuu uudet maanalaiset tilat Helsingin toimipisteeseen vuoden 2014 lopussa. Aikataulun mukaan tilat valmistuvat loppuvuodesta 2014. Investointisuunnitelman mukaan maanalaisiin tiloihin hankitaan automaattinen keräilyrobotti. Keräily ja varastoautomaatin käyttöönotto vähentää lääkkeiden varastointitilaa, tehostaa varastonkiertoa, nopeuttaa kaikkia työvaiheita ja lisää lääketurvallisuutta. Keräilyrobotti huolehtii lääkkeiden hyllytyksestä, keräilystä ja pakkaamisesta, joten nämä työvaiheet vapauttavat henkilökuntaresursseja. Lääkkeiden vastaanotto, toimitettavien lääkkeiden tarkistus ja inventointi nopeutuu ja helpottuu. Varaston automatisoinnin kokonaisinvestointi on 2 milj. euroa. Investointi on kannattava ja edesauttaa HUS-Apteekkia tehostamaan toimintaansa ja saavuttamaan vuosittaiset tuottavuustavoitteet myös jatkossa. Uusien tilojen ja automatisoinnin myötä HUS-Apteekilla on mahdollisuus laajentaa toimintaansa sekä solmia uusia yhteistyösopimuksia perusterveydenhuollon ja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Neuvottelut Helsingin kaupungin lääkehuollon integroimiseksi HUS-Apteekin toiminnaksi on aloitettu. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan integrointi toteutetaan vaiheittain aloittaen lääkevalmistustoiminnan ja annosjakelupalvelun yhdistämisestä. Integrointi olisi kokonaisuudessaan toteutettu vuoden 2016 loppuun mennessä edellyttäen automaattisen keräilyrobotin käyttöönottoa tavoiteaikataulun mukaan. Tuottavuustavoitteeseen liittyvä kustannuksien sopeutustarve kohdistuu HUS-Apteekin omiin toimintakuluihin ilman välitettäviä lääkeostoja. Sopeutustarve on kokonaisuudessaan n. 0,2 milj. euroa, josta henkilöstökulujen osuus 0,1 milj. euroa (2 htv). Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 - Lääketoimitus 99 502 93 066 98 534 94 840 1,9 % -3,7 % - Lääkevalmistus 2 261 2 050 2 450 2 470 20,5 % 0,8 % - Solunsalpaajavalmistus 22 592 23 500 25 800 26 000 10,6 % 0,8 % - Annosjakelupalvelu 861 700 680 670-4,3 % -1,5 % - Osastofarmasiapalvelut 2 228 2 288 2 292 2 352 2,8 % 2,6 % - Velvoitevarastointipalvelut 258 258 257 257-0,4 % 0,0 % - E-resepti ( läpilaskutus) 393 393 421 424 7,9 % 0,7 % - muut 320 0 0,0 % -100,00,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 128 095 122 255 130 754 127 013 3,9 % -2,9 % 61

8.1.4 Tuloslaskelma TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS-Apteekin toimintakuluista 90 % muodostuu välitettävistä lääkkeistä. Talousarvion toimintakulujen ylityksen välttämiseksi talousarvion lääkemyynnin lähtötason tulee olla realistisella tasolla. Talousarvion sisäisen lääkekulutuksen kasvukulman saavuttaminen edellyttää huomattavasti maltillisempaa kulutuksen kehitystä kuin vuonna 2014 on toteutunut. Uusien kalliiden lääkkeiden käyttöä ei talousarviossa ole huomioitu. Ennusteeseen 2014 nähden sisäisen lääkemyynnin talousarvio on 2 % (2,2 milj. euroa) alhaisempi. HUS-Apteekin omien kustannusten hallinta ja hyvä tuottavuuden kehitys mahdollistaa myös jatkossa kilpailukykyisen hinnoittelun. Tuottavuuden seurantaa kehitetään myös tuotevalikoima- sekä vastuualuetasolle. Toimintoja tarkoituksenmukaisesti keskittämällä ja tarkemmalla seurannalla päästään työn kuormituksen oikeudenmukaiseen kohdentamiseen sekä henkilöresurssien oikeaan allokointiin, ottaen tarkemmin huomioon mahdolliset kausivaihtelut jo toiminnan suunnittelussa. Talousarviossa ei ole huomioitu mahdollisia uusia perusterveydenhuollon asiakkuuksia tai muita ulkoisia asiakkaita. Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 128 095 122 255 130 754 127 013 128 272 129 429 3,9 % -2,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 127 402 121 633 129 371 126 368 127 611 128 757 3,9 % -2,3 % Toimintakate 694 622 1 383 645 661 671 3,6 % -53,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 351 351 348 350 360 360-0,3 % 0,4 % Vuosikate 342 271 1 035 295 301 311 8,7 % -71,5 % Poistot ja arvonalentumiset 338 271 240 295 301 311 8,7 % 23,0 % Tilikauden tulos 4 0 795 0 0 0-1320,5 % -100,0 % 8.1.5 Investointiosa Vuosien 2015-2018 investointisuunnitelma, 1 000 euroa Vuoden 2015 investointiohjelmaan on varattu 2 940 000 euroa, josta lääkekeräilyrobotin osuus on 1 950 000 euroa. Lääkekeräilyrobotin hankintaprojekti on aloitettu määrittelytyöllä vuonna 2014 ja aikataulun mukaan robotin hankintapäätös on tarkoitus tehdä loppuvuodesta 2014. Laitehankinnat kohdistuvat lähinnä osastoille sijoitettavien sähköisten lääkekaappien pilotointiprojektiin. Laitehankinnoissa on huomioitu Helsingin kaupungin mahdollisesta lääkehuollon yhdistämisestä HUS-Apteekkiin aiheutuvat tuotantolaitteiden hankintakustannukset mm. lääkkeiden potilaskohtaiset annosjakelulaitteet. Tietojärjestelmien investointisuunnitelma sisältää ensisijaisesti HUS-Apteekin tuotannon ohjausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä hankkeita. Järjestelmää kehitetään yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden sairaala-apteekkien kanssa. Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Hanke Lääkekeräilyrobotti 2 000 50 1 950 Tietojärjestelmät 300 150 60 50 40 Laitehankkeet 840 840 Solunsalpaaja valmistusrobotti 100 100 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 3 240 0 50 2 940 60 50 140 62

8.1.6 Rahoitusosa TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. HUS-Apteekki ei tarvitse lainaa suunniteltujen investointien rahoittamiseen vuosina 2015 2017. RAHOITUSLASKELMA (1000 ) TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 342 271 1 035 295 301 311 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -251-250 -210-2 940-60 -50 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 91 21 825-2 645 241 261 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -91-21 -825 2 645-241 -261 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 0 0 0 0 0 Rahavarat 1.1. 0 0 0 8.1.7 Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet Henkilöstöjohtamisen painopisteenä vuonna 2015 pidetään edellisen vuoden tapaan esimiestyön kehittäminen sekä tukeminen erityisesti muutostilanteissa. Tämä tukee HUS- Apteekin henkilöstöjohtamisen haasteellisimpien tavoitteiden saavuttamista (useat muutosprosessit). Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Työhyvinvoinnin ja johtamisen tavoitteena on parantaa työyhteisön ja henkilöstön työhyvinvointia sekä kehittää johtamista HUS-strategian mukaisesti. Työyhteisön tilan 63

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat arviointimittareiden, työilmapiirin ja esimiestyön laadun tulokset saadaan vuosittain työolobarometrimittauksilla. HUS-Apteekin henkilöstön kehittämisen lähtökohtana on innostava ja motivoiva työilmapiiri, jonka kulmakivinä ovat kehityskeskustelut, yhteinen strateginen päämäärä ja HUS arvojen kunnioittaminen. Kehityskeskusteluilla ja koulutussuunnitelmilla varmistetaan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja henkilöstön pysyvyys. Erityishuomiota kiinnitetään kehityskeskusteluissa sovittujen asioiden toteutumisen seurantaan ja hyödyllisyyden todentamiseen. HUS-Apteekin kehityskeskusteluiden onnistumisen ja hyödyllisyyden tulokset saadaan työolobarometrimittauksesta. Kehityskeskustelujen käyntiasteeseen ja hyödyllisyyden kokemukseen voidaan vaikuttaa HUS:n uuden kehityskeskustelumateriaalin hyödyntämisellä ja esimiesten koulutukseen panostamisella. HUS-Apteekin henkilöstön osaamista kehitetään myös huomioiden tulevat prosessimuutokset. Toimintojen automatisointi edellyttää erilaista osaamista ja kehittämistyön myötä henkilöstön työnkuvat monipuolistuvat. Henkilöstön jaksaminen varmistetaan automatisoimalla rutiinitehtäviä ja siirtämällä asiantuntemusta potilaalle lisäarvoa tuottavaan työhön. Osaavan ja innostavan esimiestyöskentelyn turvaamiseksi HUS-Apteekki hyödyntää HUS-konsernin järjestämiä esimies- ja johtamistaitojen koulutusohjelmia sekä järjestää omia esimiestyön haasteisiin keskittyviä koulutuksia HUS-Apteekin esimiehille. Esimiesten osaamista tuetaan erityisesti muutosjohtamisen osa-alueella. Henkilöstön laadukas perehdyttäminen toteutuu käyttämällä HUS-Apteekin yhteistä perehdyttämisohjelmarunkoa sekä perehdyttämispäivien avulla. HUS-Apteekin omia perehdyttämispäiviä jatketaan 2015 ja perehdyttämisohjelmia päivitetään eri ammattiryhmille soveltuviksi. Yliopistollisen sairaalan sairaala-apteekkitoimintaan kuuluu myös tiivis yhteistyö yliopistojen kanssa ja HUS-Apteekissa on vuositasolla yli kymmenen farmasian alan harjoittelijaa. Lisäksi yhteistyötä on eri työryhmissä sekä opetustoiminnassa. Toimintapoliittisten päämääriensä saavuttamiseksi ja vastatakseen myös tulevaisuuden haasteisiin ja lisätäkseen yhteistyötä myös tieteellisen tutkimuksen merkeissä, HUS-Apteekki liikelaitos perustanut yhdessä Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan kanssa yhteisen toimen, kliinisen opettajan, jonka rahoitus on puoliksi HUS-Apteekin ja puoliksi Farmasian tiedekunnan vastuulla. Kliininen opettaja toimii HUS-Apteekissa asiantuntijatehtävissä sekä pystyy myös toimimaan tieteellisen tutkimuksen ohjaajana ja mentorina. Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnassa kliininen opettaja on tiiviisti mukana sekä opetustyön suunnittelussa että sen toteuttamisessa. Mahdollisesti kliinisellä opettajalla on myös käynnissä oma tutkimus. HUS- Apteekin tavoitteena on tuottaa vähintään kolme posteria/julkaisua vuodessa. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 61 61 61 60-1,6 % -1,6 % Erityistyöntekijät 128 130 130 130 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 189 191 191 190-0,5 % -0,5 % 64

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 50,2 53 52,6 51,6-2,6 % -1,9 % Erityistyöntekijät 96,6 93,6 94,1 93,6 0,0 % -0,5 % YHTEENSÄ 146,8 146,6 146,7 145,2-1,0 % -1,0 % 8.2 HUS-Kuvantaminen 8.2.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Liikelaitoksessa yhdistyy laaja-alainen, ajanmukaisia fysiologisia ja neurofysiologisia toimintatutkimuksia sekä kuvantamismenetelmiä soveltava huippuosaaminen, joka mahdollistaa ainutlaatuisesti potilaan ongelmalähtöisen, yksilöllisen diagnostiikan. Lääkintätekninen palvelutarjonta on asiakaslähtöistä ja kattaa laitteiden koko elinkaaren. Liikelaitos on jatkuvasti kehittyvä, kannustava ja vetovoimainen osaamisen keskittymä. Liiketoiminta-ajatus Liikelaitoksen toiminta-ajatus koostuu kahdesta osa-alueesta; diagnostisista palveluista ja lääkintäteknisistä palveluista. Diagnostisissa palveluissa yhdistyvät yliopistosairaalatasoinen huippuosaaminen, laaja-alaisen toiminnan mahdollistama tehokkuus, saumaton yhteistyö osana potilaan hoitoketjua sekä tutkimusprofiiliin optimoidut ajanmukaiset laitteet. Lääkintäteknisissä palveluissa monipuolinen asiantuntemus ja erikoisosaaminen mahdollistavat parhaan osaamisen laajan laitekannan ylläpitoon ja kehittämiseen sekä hyvän yhteistyön potilas- ja käyttäjäturvallisen toiminnan tukena. 8.2.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Radiologian vastuualueen toiminta laajenee, sillä Tuusulan kunta ja Porvoon kaupunki ovat päättäneet siirtää perusterveydenhuollon röntgentoiminnot HUS-Kuvantamiselle. Liittymiset kasvattavat natiivi- ja ultraäänitutkimusten määrää. Radiologian palveluiden magneetti- ja tt-tutkimusten kysynnän kasvu on ollut jatkuvaa jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2014 perusnatiivitutkimusten kysyntä on hieman pienentynyt. Leiketutkimusten saatavuuden varmistamiseksi tutkimuspyyntöjä pyritään ohjaamaan aiempaa suppeampiin mutta silti riittävän laajuisiin tutkimuksiin ja palveluprosesseja tehostetaan. MK-palveluiden saatavuus paranee Malmin uuden sairaalaan avautuessa marraskuun lopulla 2014. Porvoossa käynnistyy kiinteä magneetti keväällä 2015, jolloin Porvoosta vapautuvaa rekkakapasiteettia muiden toimipisteiden jonojen purkuun. Meilahdessa aloittaa kolmas etupäivystäjä turvaamaan arki-iltojen päivystyslausuntojen saatavuutta sekä Lasten ja nuorten sairaalan traumapäivystyskuvannan ripeää käynnistymistä. Palveluiden hintataso nousee keskimäärin 2,3 %. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen palveluissa ei tapahdu suuria muutoksia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on lisätä PET-tutkimusten määrää kysyntää vastaavasti sekä työaikajärjestelyin että vuoden loppupuolella käyttöön otettavan uuden PET TT-laitteen avulla. Syklotronihankkeen toteuttaminen on aikataulutettu uudelleen kuntayhtymän 65

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat rakennusinvestointien aikataulun mukaisesti vuosille 2017 2019. Palveluiden hintoja tarkastetaan siten, että hintataso nousee keskimäärin 2,2 %. Kliinisen neurofysiologian tutkimusten kysyntä on kasvanut vuoden 2014 aikana. Toimintaa kehitetään, jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan toivotuissa aikarajoissa. KNF:n osuus epilepsiakirurgiakandidaateille tehdyistä EEG-tutkimuksista nousee entisestään vuonna 2015. Vastuualueella tarjotaan kahta uutta palvelua: navigoidulla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (ntms) tehtävää puhealueiden paikannusta sekä repetitiivisellä navigoidulla transkraniaalisella magneettistimulaatiolla (rtms) tehtävää kroonisen kivun hoitoa. Palveluiden hintoja tarkastetaan siten, että hintataso nousee keskimäärin 1,9 %. Lääkintätekniikan palveluiden läpimenoaikoja kehitetään useiden Lean-hankkeiden avulla. Omalla työllä korvataan enemmän kalleimpia ulkoa ostettavia huoltopalveluja, edullisemmin ulkoa ostettavan työn osuutta lisätään. Palvelussa onnistumista mitataan jatkuvalla asiakastyytyväisyyskyselyllä. Lääkintätekniikan omien halvimpien tuntilaskutettavien palveluiden hintaa tarkistetaan henkilöstökustannusten kehityksen mukaisesti. Omien palveluiden hintataso nousee keskimäärin 0,3 %. Läpilaskutettavien palveluiden ja varaosien hinnat muuttuvat niiden toimittajien hinnastojen mukaisesti. HUS-Kuvantamisen palveluiden keskimääräinen hintataso vuonna 2014 toteutuneella palveluiden käyttöprofiililla laskettuna nousee keskimäärin 2,2 %. Hintatason nousu sisältää kustannustason kehityksen budjettioletusten mukaisesti vähennettynä liikelaitokselle asetetulla tuottavuustavoitteella. Kaikkien vastuualueiden toiminnallisia prosesseja kehitetään jatkuvasti Lean-menetelmien avulla ottaen keskeisesti huomioon HUS:n ja HUS:n jäsenkuntien kokonaisetu. Keskeiset budjettioletukset HUS-tasolla määriteltyjä talousarvion laadinnan lähtökohtia ovat: Henkilöstökustannusten nousu +1,5 % (sisältäen varhemaksut) o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % 1.7.2015) o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,5 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella 2015-2017 uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen noususta merkittävimmän muutoksen muodostavat HUS:n sisäiset erät, erityisesti tilavuokrien sekä tietohallinnon veloitusten kasvu. Tilakeskuksen veloittamien vuokrien 1,9 milj. euron (19 %) kasvusta pääosa perustuu jo vuonna 2014 osittain toteutettuun vuokran laskennan periaatteiden muutokseen. Tietohallinnon veloitusten kasvu on n. 1,5 milj. euroa (35 %). 8.2.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos (t ) *) 2 421 0 411 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,5 % 2 % 2 % 2 % 0,0 % 0,0 % Hintatason muutos-% -1,2 % 0,5 % 0,6 % 2,2 % 340,0 % 266,7 % Pitkäaikaisten lainojen muutos (t ) -929-929 -929-929 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko (3%; t ) 327 327 327 327 0,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 66

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HUS-Kuvantaminen liikelaitokselle on vuodelle 2014 asetettu 2 %:n tuottavuusvaade. Kokonaisuudessaan tämä edellyttää noin 1,9 milj. euron tuottavuuskehitystä. Tavoitteen saavuttamiseksi on valmisteltu useita toimenpiteitä, joilla toimintaa pyritään tehostamaan vaatimuksen mukaisesti. Tavoite Toimenpide Tavoiteltu hyöty (t tai prosessit) ja onnistumisen arviointi Kustannustehokkuus Oman työn tehokkuuden parantaminen Tutkimusten optimointi Tehokkuuden parantaminen Oman työn tehokkuuden parantaminen Perusterveydenhuollon toiminnan tehostaminen Tilojen ja henkilöstön tehokas käyttö Työn tuottavuuden parantaminen Oman työn tehokkuuden parantaminen Oman työn tehokkuuden parantaminen Kustannusten karsinta Työn tuottavuuden parantaminen Työn tuottavuuden parantaminen Työn tuottavuuden parantaminen Laitehankintojen ajoitus ja laitteiden optimointi käyttötarkoitukseensa MK- ja TT-laitteiden käyttöasteiden kasvattaminen, uusien MK-laitteiden tehokas käyttöönotto Suppeiden ja perus MKtutkimusten %-osuuden lisäys suhteessa kaikkiin MK-tutkimuksiin Tutkimusten keskittäminen ja tutkimusmenetelmien optimointi Meilahden sairaalan röntgenin uudelleen organisointi Perusterveydenhuollon hoitajaresurssoinnin optimointi Ei-saapuneiden määrän vähentäminen mm. tekstiviestimuistutusten avulla Sähköisen ajanvarausmahdollisuuden käyttöönotto. Työaikajärjestelyt ja vapautuvien vakanssien täyttö harkiten Laitteiden huoltojen ja korjausten osittainen siirtäminen ostopalveluista omaksi työksi ICT-lähituesta ja toimistokustannuksista karsiminen Kuvien sähköisen välityspalvelun käyttöönotto Lean-projektien entistä tarkempi kohdentaminen ja läpiviennin sujuvoittaminen Hallinnon toiminnan priorisointi, prosessienkehittäminen ja päivittäisjohtamisen tehostaminen KEHITTÄMISTOIMENPITEET YHTEENSÄ 1 941 t Investointien ja poistojen kasvun hillintä MK- ja TT-tutkimusten saatavuuden parantaminen ja jonotusajan lyhentäminen, vuokrarekan kulujen minimointi MK-tutkimusten saatavuus paranee, alentaa potilaan hoitoketjun kokonaiskustannuksia Tutkimusten saatavuuden parantaminen ja kustannusten kehityksen hillintä Hoitotyön johtamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien optimointi Perusterveydenhuollon hoitajaresurssoinnin optimointi Saapumatta jäävien potilaiden johdosta käyttämättä jäävien tutkimusaikojen ja aineiden määrän vähentäminen Ajanvaraukseen käytettävän työpanoksen ja saapumatta jäävien potilaiden määrän vähentäminen. Henkilöstökustannusten kehityksen hallinta Aikataulu Kevät 2015 Koko vuoden Koko vuoden Kevät 2015 Koko vuoden Kevät 2015 Kevät 2015 Projekti 2015 Koko vuoden Kustannusten karsinta Kevät 2015 Kustannusten karsinta Kevät 2015 Vähentää manuaalista työtä kuvien lähettämisessä ja laskuttamisessa Henkilöstö-, laite- ja tilaresurssien optimointi Mahdollistaa työajan käyttämisen potilastutkimuksiin ja muihin tehtäviin Kevät 2015 Kevät 2015 Kevät 2015 67

Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuotteet (kaikki maksajat) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 (lkm) ENN 2014 Radiologiset tutkimukset 1 000 218 994 730 966 189 988 240-0,7 % 2,3 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Lääkintätekniikan tuntiperusteiset palvelut 500 121 515 675 507 132 513 732-0,4 % 1,3 % 21 152 21 570 20 890 21 660 0,4 % 3,7 % 45 161 43 871 43 028 47 550 8,4 % 10,5 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 566 652 1 575 846 1 537 239 1 571 182-0,3 % 2,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Radiologiset tutkimukset ja palvelut 95 453 95 612 95 431 97 088 2,3 % 1,7 % Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tutkimukset ja palvelut 10 737 11 146 11 426 12 284 10,2 % 7,5 % Kliinisen neurofysiologian 6 446 6 747 6 680 7 072 4,8 % 5,9 % tutkimukset ja palvelut Lääkintätekniikan kaikki palvelut 10 183 10 125 10 202 10 876 7,4 % 6,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 122 819 122 880 123 739 127 320 3,6 % 2,9 % 8.2.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 123 405 126 289 126 416 129 913 131 072 132 384 2,9 % 2,8 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 Toimintakulut 115 418 118 472 118 500 122 059 123 032 124 043 3,0 % 3,0 % Toimintakate 7 987 7 817 7 915 7 854 8 040 8 341 0,5 % -0,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 345 326 326 341 352 352 4,6 % 4,8 % Vuosikate 7 641 7 491 7 590 7 513 7 688 7 990 0,3 % -1,0 % Poistot ja arvonalentumiset 7 617 7 491 7 179 7 513 7 688 7 990 0,3 % 4,7 % Tilikauden tulos 24 0 411 0 0 0 Vuosien 2015 2016 taloussuunnitelmat on valmisteltu keskitetysti HUS yhtymähallinnossa yleisillä muutosprosenteilla. 8.2.5 Investointiosa Suurien, vähintään 500 000 euron laiteinvestointien painopiste on välttämättömissä korvausinvestoinneissa, mutta vuoden 2015 tärkeimmäksi hankkeeksi on priorisoitu uuden PET-TT laitteiston hankinta. Kyseessä on tutkimuskapasiteettia lisäävä tuottavuushanke, jolla turvataan PET-TT -tutkimusten saatavuus. Vuoden 2015 muita tuottavuushankkeita ovat Hyvinkään ja Jorvin sairaalaan tulevien uusien tilojen TT-laitehankkeet. Vähintään 500 000 euron investointien hankekohtainen suunnitelma vahvistetaan johtokunnassa sen jälkeen kun liikelaitoksen talousarvio on vahvistettu. 68

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Pienet, kustannusarvioltaan alle 500 000 euron investoinnit ovat pääsääntöisesti radiologian vastuualueen natiivi- ja ultraäänilaitteiden hankintoja sekä KFI- ja KNF vastuualueiden pieniä lääkinnällisiä tutkimuslaitehankintoja. Pienissä investoinneissa on myös tietokonetomografialaitteiden siirtokustannuksia sekä kustannuksia Kanta-arkistoon liittymisestä. Investoinnit (1 000 euroina) Investointimeno yhteensä TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vähintään 500 t hankkeet yhteensä 15 900 4 750 4 650 3 400 3 100 Pienet, alle 500 t hankkeet yhteensä 15 960 3 260 4 200 4 300 4 200 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 31 860 8 010 8 850 7 700 7 300 Leasingrahoitettavat laitehankinnat 13 450 2 900 2 800 2 600 5 150 Kaikki yhteensä 45 310 10 910 11 650 10 300 12 450 8.2.6 Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 7 641 7 491 7 590 7 513 7 688 7 990 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -5 260-7 360-7 360-8 010-8 850-7 700 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 49 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 430 131 230-497 -1 162 290 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle -929-929 -929-929 -929-464 Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -1 501 798 699 1 426 2 091 174 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 0 0 0 0 0 Rahavarat 1.1. 0 0 0 HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 69

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.2.7 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstösuunnittelussa ennakoidaan tarvittava henkilöstön määrä ammattiryhmittäin investointisuunnitelmien pohjalta. Henkilöstösuunnittelu huomioi myös tulevien vuosien isoja eläkepoistumia siten, että ajoissa voidaan varautua ja vaikuttaa yhteistyössä oppilaitosten ja yliopiston kanssa opiskelijoiden alalle hakeutumiseen ja kouluttautumiseen. Henkilöstösuunnittelun painopisteenä on pitkän aikajänteen resursoinnin turvaaminen. Liikelaitoksen tuottamien kuvantamispalveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti ja samoin liikelaitoksen toimialue laajenee. Erityisvastuualueiden kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyy ja tarve toiminnan resursoinnille syntyy myös tästä yhteistyöstä. Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Hoitohenkilökunta 641 640 650 662 3,4 % 1,8 % Lääkärit 244 257 251 259 0,8 % 3,2 % Muu henkilökunta 236 233 228 231-0,9 % 1,3 % Erityistyöntekijät 35 33 35 36 9,1 % 2,9 % YHTEENSÄ 1 156 1 163 1 164 1 188 2,1 % 2,1 % Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Hoitohenkilökunta 498 499 506 515 3,3 % 1,8 % Lääkärit 196 199 201 207 3,8 % 2,8 % Muu henkilökunta 210 200 203 200 0,0 % -1,3 % Erityistyöntekijät 26 24 24 26 8,3 % 6,4 % YHTEENSÄ 929 922 934 948 2,8 % 1,5 % Henkilömäärän sekä henkilötyövuosien kasvu perustuu toiminnan laajentumiseen alueellisesti, uusiin investointeihin sekä päivystystoiminnan lisääntymiseen. Magneettikuvantamislaitteita on tulossa Porvooseen sekä liikkuvaan kuvantamiseen ja Meilahdessa avataan uusi angiolaboratorio. Hyvinkäälle investoidaan uusi TT-laite. Erityisvastuualueen kanssa yhteistyössä perustetaan yksi radiologian erikoislääkärin vakanssi. Lisäksi liittymisneuvotteluiden myötä on arvioitu henkilöstömäärän lisääntyvän kahdeksalla henkilöllä. Erikoislääkärikoulutus radiologiassa on muuttunut viisivuotisesta kuusivuotiseksi. Nykyisellä koulutusmäärällä ei voida turvata riittävää määrää radiologian erikoislääkäreitä, minkä johdosta erikoistuvien lääkäreiden vakansseja on tarkoitus lisätä viidellä toimintavuoden aikana. Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2014 (HTV) ENN 2014 (euroa) TAE 2015 (HTV) TAE 2015 (euroa) (euroa) ENN 2014 (HTV) Hoitohenkilökunta Lääkärit 9 2 043 8 1 928-5,7 % -5,7 % Muu henkilökunta Erityistyöntekijät YHTEENSÄ 9 2 043 8 1 928-5,7 % -5,7 % Vuokratyövoiman tarve on jatkuva radiologipulasta johtuen. Liittymisneuvotteluiden myötä saneluiden kysyntä tulee myös kasvamaan, lisäystarve seuraa tutkimusmäärien kasvua. Toiminnallisesti vuokratyövoiman käyttöä on hankala rajoittaa merkittävästi sen heijastuessa välittömästi lausuntojen saatavuuteen ja tutkimusjonojen pituuteen. 70

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.3 HUSLAB 8.3.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUSLABin päämääränä on olla diagnostiikan edelläkävijä potilaan parhaaksi. Strategiset päämäärämme ovat Asiakaslähtöinen ja oikea-aikainen laboratoriopalvelu Korkeatasoinen tutkimus, tuotekehitys ja opetus Tiivistyvä kumppanuus asiakkaidemme kanssa Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Liiketoiminta-ajatus HUSLABin ydintehtävä on tuottaa korkealaatuisia laboratoriopalveluita HUS:n sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien potilaiden diagnostiikkaa ja hoitoa varten. Tarjoamme erikoisanalytiikan palveluita ja asiantuntijakonsultaatioita myös muille sairaanhoitopiireille yhteistoimintasopimuksiin perustuen. Tuotamme laboratoriopalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, asiakkaiden ominaispiirteitä kunnioittaen. HUSLAB on Suomen johtava kliininen laboratorio. Korkeatasoinen tutkimustyömme ja tuotekehityksemme takaavat asiakaskunnallemme korkeatasoiset laboratoriodiagnostiset palvelut. Pidämme tuotteistuksemme selkeänä ja parannamme edelleen hintojemme kilpailukykyä. HUSLAB on arvostettu ja tavoiteltu työpaikka. 8.3.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Porvoon terveyskeskuksen laboratoriotoiminta liittyy osaksi HUSLABia 1.1.2015 alkaen. Tämän myötä HUSLAB tarjoaa laboratoriopalvelut kaikille HUS:n jäsenkunnille. Muutos lisää HUSLABin liikevaihtoa n. 1 300 000 eurolla ja henkilötyöpanosta noin 6 htv:lla. HYKS:n erityisvastuualueella käynnistyy vuonna 2015 biopankki, joka sijoitetaan HUSLABin organisaatioon uudeksi vastuuyksiköksi EVO, tutkimus ja opetus vastuualueelle. Biopankki on HUS:n, Helsingin yliopiston, Carean ja Eksoten yhteishanke. Biopankin omistaja on HUS, mutta kukin osapuoli vastaa omalla osuudellaan biopankin rahoituksesta (HUS 50 %, Helsingin yliopisto 40 %, Carea 6 % ja Eksote 4 %). Biopankin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri ja jossa kukin osapuoli on edustettuna. Biopankin tehtävät ovat 1) kerätä ja vastaanottaa näytteitä ja niihin liittyviä tietoja, 2) säilyttää näytteitä ja niihin liittyviä tietoja sekä luovuttaa niitä biopankkitutkimukseen ja 3) analysoida, tutkia tai muutoin käsitellä näytteitä. Biopankki julkaisee tietoja säilyttämistään näytteistä, niiden käytöstä biopankkitutkimukseen ja tekemiensä tutkimusten tuloksista. Biopankin tuotot ja kulut on budjetoitu 1 milj. euron suuruisiksi. Suunniteltu henkilötyövuosimäärä on 5. Vuonna 2015 HUSLABin toiminnoista Myrkytystietokeskus ja Kliinisen genetiikan yksikkö siirtyvät HYKS:iin. Myrkytystietokeskus siirtyy Hyksin uuteen Akuutti-tulosyksikköön ja Kliinisen genetiikan yksikön toiminta Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön (Kliinisen genetiikan yksikön lääkäriresurssit jäävät kuitenkin HUSLABin alaisuuteen). Näiden yksiköiden siirtojen osalta HUSLABin myyntituotot vähenevät kokonaisuudessaan n. 2,5 milj. euroa ja vastaavasti myös toimintakulut vähenevät n. 2 milj. euroa. 71

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Vuonna 2015 HUSLABin merkittävin toiminnan muutos on Meilahden alueelle valmistuvan uuden toimitalon käyttöönotto. HUSLABin Meilahden alueen laboratoriotoiminnoista kaikki lukuunottamatta bakteriologiaa, sairaalanäytteenottoa, verikeskusta ja suurinta osaa patologiasta siirtyvät Haartmaninkatu 3:n tontille valmistuvaan, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamaan ja Helsingin yliopiston rakennuttamaan ja hallinnoimaan uudisrakennukseen. Vuokralle ottajana on HUS, joka jälleenvuokraa toimitilat HUSLABille ja HUS-Kuvantamiselle. Rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2013 ja hanke on edennyt ennalta laaditussa aikataulussa. Muutto uusin tiloihin toteutetaan syksyn 2015 aikana ja palvelutuotannon arvioidaan käynnistyvän uusissa tiloissa vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhoista tiloista luovutaan Meilahden tornisairaalan laboratoriosiivessä, Naistenklinikalla, Lastenklinikalla ja Haartman-instituutissa. Muutto uusiin toimitiloihin aiheuttaa tilapäistä lisätyövoiman tarvetta n. 500 000 euron (8 henkilötyövuotta) verran ja lisäksi ylimääräisiä päällekkäisiä vuokrakustannuksia arvioidaan syntyvän n. 500 000 euroa. Päällekkäiset vuokrat sisältyvät Tilakeskuksen talousarviolukuihin. Kuntalain muutos rajoittaa talousarviovuonna HUSLABin mahdollisuuksia tarjota laboratoriopalveluita HUS:n ja jäsenkuntien ulkopuolisille asiakkaille. HUSLAB on kuitenkin neuvotellut eri sairaanhoitopiirien kanssa yhteistyön jatkosta Terveydenhuoltolain 44 mukaisten sairaanhoitopiirien välisen työnjakosopimuksen perusteella. Ulkoisen myynnin arvioidaan muutoksista huolimatta ylittävän tason, mutta jäävän vuoden 2014 ennustettua toteumaa alhaisemmaksi. Laajamittainen prosessien parantaminen Lean-menetelmällä jatkuu edelleen. Tavoitteena on kehittää sekä tämänhetkisiä prosesseja että varmistaa toiminnan sujuvuus ja parantuminen siirryttäessä Meilahden sairaala-alueen uuteen toimitaloon vuoden 2015 lopulla. Kehittämiskulttuuria syvennetään koko HUSLABin toiminta-alueella yli laboratoriolääketieteen erikoisalarajojen ja edelleen laajennetaan prosessikehityksen yhteistyötä HUS:n ja perusterveydenhuollon hoitoyksiköiden kanssa. Vuonna 2015 HUSLAB käynnistää myös palvelumuotoiluhankkeita toimintansa asiakaslähtöisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on kehittää sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten HUSLABilta saamia palveluja. Keskeiset budjettioletukset Talousarvio on valmisteltu konsernin antamien yleisten linjausten mukaisesti. Talousarviovalmistelussa on otettu huomioon liikelaitokselle asetettu 2,0 %:n tuottavuustavoite ja peruspääomalle maksettava korko 3,0 %. Talousarvion 2015 laadinnassa käytettävä palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1,0 % (ilman varhemaksuja). Toimintatuottojen kasvu suhteessa vuoden 2014 talousarvioon on kokonaisuudessaan 0,1 %. Myynti HUS-alueen ulkopuolelle on asetettu haastavalle tasolle vuoden 2015 talousarviossa, huolimatta kuntalain muutosten HUSLABin HUS-alueen ulkopuolista myyntiä merkittävästi pienentävästä vaikutuksesta. Ulkoisia myyntituottoja (sisältäen erityisvaltionosuuden) on vuoden 2015 talousarvioesityksessä nostettu kokonaisuudessaan 2,0 % suhteessa vuoden 2014 talousarvioon, joka on kuitenkin 1,5 % vähemmän kuin vuoden 2014 ennuste. Toimintakulujen talousarviomuutos on +0,3 %. Myös henkilöstökustannusten nousuksi on tuottavuustavoitteen jälkeen arvioitu +0,3 %. Muiden toimintakuluerien tiliryhmäkohtaiset keskimääräiset muutosprosentit (tuottavuustavoitteiden huomioinnin jälkeen) muodostuivat seuraaviksi: palvelujen ostot -0,5 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat -1,6 % ja muut toimintakulut +9,4 %. Poistobudjetti laskee 0,6 % vuodelle 2015. Kustannustason muutoksesta ja tuottavuustavoitteesta johdettu laboratoriotutkimusten hintojen keskimääräinen lasku sisäisille asiakkaille vuodelle 2015 on 0,1 %. Suoritekohtaisten hintojen muutokset perustuvat kustannuslaskentaan. 72

8.3.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Liikelaitokset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) 5 101 400 3 957 0-100,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 1,5 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Hintatason muutos-% 0,8 % 0,3 % 0,7 % -0,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 200 200 200 200 0,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen HUSLABin ulkoisille toimintakuluille on kohdistettu talousarviossa 2,0 %:n tuottavuustavoite. Tuottavuustavoitteen ulkoisiin toimintakuluihin kohdistettu euromääräinen kokonaissäästötavoite on 1 984 000 euroa. Laskentaperusteissa on noudatettu HUS-tason talousarvio-ohjeistusta. Tuottavuustavoitteen mittavimmaksi säästökohteeksi on otettu henkilöstökulut. Henkilöstökulujen osalta tullaan keskittymään joustavaan henkilöstön käyttöön ja toimintaa tukevien työaikojen suunnitteluun. Merkittäviä säästötavoitteita kohdistuu myös ulkoisiin palvelujen ostoihin, joissa erityisesti laboratoriotietojärjestelmän uusimisen kautta uskotaan saavutettavan merkittäviä säästöjä suhteessa nykyiseen toimintaan. Myös ulkoisten sairaanhoidollisten palvelujen ostoihin tullaan kiinnittämään huomiota. Lisäksi ulkoisissa huolto- ja kunnossapitokustannuksissa uskotaan saavutettavan säästöjä uuden paranevan ja vähemmän huoltotoimenpiteitä vaativan laitekannan myötä. Ulkoisten ainekulujen osalta säästötavoitteet kohdistuvat lääkkeisiin ja hoitotarvikkeisiin sekä kalusteostoihin. Tuottavuustavoitteiden toteutumisaste on kuitenkin paljolti riippuvaista tuotantovolyymin kehityksestä. TAVOITE henkilöstökulut TOIMENPIDE Joustava henkilöstön käyttö ja toimintaa tukevat työajat TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA tuottavuustavoite: henkilöstö, -992 000. euroa HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS AIKATAULU 22 htv 2 015 palvelujen ostot palvelujen ostot palvelujen ostot ainekulut tuottavuustavoite yht säästöt uudesta laboratoriotietojärjestelmästä säästöt sairaanhoidollisten palvelujen ostoissa säästöt ulk. huolto- ja kunnossapitopalveluissa (entistä parempi laitekanta) säästöt ulk. lääke- ja hoitotarvikekuluissa ja kalustokuluissa tuottavuustavoite: ulkoiset ATK palvelut,- 400 000 euroa tuottavuustavoite: ulkoiset sairaanhoidolliset palvelujen ostot, -100 000 euroa tuottavuustavoite: ulkoiset huolto- ja kunnossapitopalvelut, -80 000 euroa tuottavuustavoite: ulkoiset lääke- ja hoitotarvikekulut ja kalustokulut, -412 000 euroa säästötavoitteet yhteensä -1 984 000 euroa syksy 2015 2015 2015 2015 2015 73

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Fysiologia 317 721 311 000 314 695 320 415 3,0 % 1,8 % Genetiikka 30 227 28 900 29 295 25 200-12,8 % -14,0 % Kemia ja hematologia 15 492 091 15 443 600 15 347 315 15 351 180-0,6 % 0,0 % Mikrobiologia 1 171 221 1 150 000 1 203 820 1 205 336 4,8 % 0,1 % Molekyylipatologia 8 782 8 900 8 920 8 955 0,6 % 0,4 % Muut tutkimukset 6 406 5 900 6 600 6 100 3,4 % -7,6 % Näytteenotto 2 834 440 2 815 200 2 882 500 2 911 000 3,4 % 1,0 % Patologia 318 723 344 000 341 350 346 000 0,6 % 1,4 % Verituotteet 90 520 92 500 86 000 83 420-9,8 % -3,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 20 270 131 20 200 000 20 220 495 20 257 606 0,3 % 0,2 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Fysiologia 3 479 3 430 3 354 3 538 3,1 % 5,5 % Genetiikka 5 893 5 470 5 934 3 195-41,6 % -46,2 % Kemia ja hematologia 57 860 57 420 57 652 58 076 1,1 % 0,7 % Mikrobiologia 25 296 24 750 25 405 25 543 3,2 % 0,5 % Molekyylipatologia 3 596 3 563 3 530 3 549-0,4 % 0,5 % Muut tutkimukset 369 350 380 363 3,7 % -4,5 % Näytteenotto 25 152 25 100 25 935 26 567 5,8 % 2,4 % Patologia 18 687 18 775 18 960 19 150 2,0 % 1,0 % Verituotteet 13 770 14 300 13 582 13 370-6,5 % -1,6 % KAIKKI YHTEENSÄ 154 102 153 158 154 732 153 351 0,1 % -0,9 % 8.3.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 153 709 158 665 162 133 158 871 160 764 162 535 0,1 % -2,0 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 152 023 156 603 156 686 157 218 158 845 160 537 0,4 % 0,3 % Toimintakate 1 686 2 062 5 447 1 653 1 919 1 998-19,8 % -69,6 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 174 167 160 167 181 181 0,0 % 4,1 % Vuosikate 1 512 1 895 5 286 1 486 1 738 1 817-21,6 % -71,9 % Poistot ja arvonalentumiset 1 471 1 495 1 329 1 486 1 738 1 817-0,6 % 11,8 % Tilikauden tulos 41 400 3 957 0 0 0-100,0 % -100,0 % 74

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.3.5 Investointiosa Vuosien 2015-2018 investointisuunnitelma, 1 000 euroa Hanke Pienet investoinnit Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 HUSLAB uudisrakennuksen laitteet ja kalusteet 2 100 1 700 400 0 0 Muut laitteet ja kalusteet 7 550 1 900 1 900 1 880 1 870 Tietojärjestelmät INVESTOINNIT YHTEENSÄ 9 650 0 3 600 2 300 1 880 1 870 HUSLABin Meilahden uusi toimitalo valmistuu vuoden 2015 aikana. Uudisrakennuksen erillisinvestointina merkityt laite- ja kalusteinvestoinnit sisältävät tulevien toimitilojen kalustamisen, laboratoriotason välinehuollon vaatimat laitteet sekä liukuhihnajärjestelmän kerrosten väliseen näyte- ja tarvikeliikenteeseen. Uudisrakennuksen analytiikan tarvitsemat muut laiteinvestoinnit tehdään perusinvestointimäärärahoista. Uudisrakennukseen sijoittuva automaation rata sekä analytiikkaan tarvittavat laitteistot uudisrakennuksessa ja aluelaboratorioissa rahoitetaan käyttökorvausmenettelyllä. 8.3.6 Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 512 1 895 5 286 1 486 1 738 1 817 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -872-1 520-1 560-3 600-2 300-1 880 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 640 375 3 726-2 114-562 -63 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -640-375 -3 726 2 114 562 63 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 0 0 0 0 0 Rahavarat 1.1. 0 0 0 75

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Rahoitussuunnitelmassa varaudutaan investointien rahoitukseen. HUSLAB liikelaitoksen rahavarojen tilannetta seurataan clearingtilillä, jonka muutokset kirjanpidollisesti on käsitelty ja arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Kun tämä erä on positiivinen, liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrä pienenee ja saamiset kuntayhtymältä vähentyvät. Vastaavasti jos ko. erä on negatiivinen, liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen ennakoidaan kasvavan. Budjetoidut investointimenot ylittävät poistotason talousarviovuonna 2015, jolloin käytettävissä oleva rahavarojen määrä pienenee. Tehtävät investoinnit rahoitetaan clearing-tilin saldolla myös vuosina 2016 2017, eikä pitkäaikaista lainoitusta tarvita. Vuoden 2014 ennusteessa ei ole huomioitu vielä hyvin todennäköistä ja merkittävää sisäisten asiakashyvitysten vuosikatetta pienentävää vaikutusta. Huomioitavaa on myös, että HUSLABin budjetoitu tulos oli poikkeuksellisesti 400 000 euroa ylijäämäinen. Vuoden 2015 talousarviossa tilikauden tulos on jälleen laskettu nollaan euroon. 8.3.7 Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyi sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako ovat toimivia. Uudisrakennus muuttaa henkilöstörakennetta, koska toiminnot suunnitellaan prosessilähtöisesti. Synergiaetuja saavutetaan yhdistämällä samoja tekniikoita käyttäviä laboratoriotutkimuksia samaan prosessiin. Tämä mahdollistaa rekrytointien määrän kriittisen arvioinnin ja henkilöstön joustavan käytön. Uudet toimintaprosessit vaativat kyvykkäitä ja osaavia henkilöitä, joita kartoitetaan ja kehitetään Talent Managementilla. Lisäksi esimiesten ja henkilöstön Lean-osaamista ja asiakaslähtöistä toimintatapaa vahvistetaan ja esimiesten johtamisosaamista kehitetään. Osaamisen kehittämistoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota esimiesten johtamis- ja talouskoulutuksiin, lean-toiminnan mukaiseen prosessien kehittämiseen ja osaamisen näkyväksi tekemiseen. Henkilöstörakennesuunnitelma on muodostettu HUSLABin muutostarpeista, joita on aiheuttanut HYKS:n organisaatiomuutos. Sen seurauksena mm. Kliinisen genetiikan yksikkö ja Myrkytystietokeskus siirtyvät HYKS.in uusiin tuloyksiköihin. Tämän lisäksi HUSLABin henkilöstörakenteeseen vaikuttavat HUS-alueen ulkopuolelle suuntautuvan myynnin todennäköinen vähentyminen, Biopankin perustaminen, Porvoon terveyskeskuslaboratorioiden siirtyminen HUSLABiin sekä uudisrakennuksessa tarvittava työvoimaresurssien lisäys ylimenokauden ajan. Vuoden 2014 talousarviolukujen osalta henkilöstömäärä ja henkilötyövuosiluvut jouduttiin asettamaan osin epärealistisen alhaiselle tasolle. Uudessa vuoden 2015 talousarviossa tämä ongelma on korjattu. Vuodelle 2015 on tulossa lukuisia toiminnallisia muutoksia, jotka henkilöstömäärien ja henkilötyövuosien osalta esitettynä on arvioitu seuraavasti: Henkilöstölisäykset: Porvoon TK laboratorio (hlö lkm 9, htv 6,2), Biopankki (hlö lkm 6, htv 5 ), uudisrakennuksen käynnistämiseen varattu lisähenkilöstöresurssi (hlö lkm 10, htv 8). Henkilöstövähennykset: Hyks-sairaanhoitoalueelle siirtyvät Myrkytystietokeskus (hlö lkm 21, 16 htv) ja kliinisen genetiikan yksiköstä henkilökunta (hlö lkm 9, htv 6,7). 76

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoite euromääräisine henkilöstökulusäästöineen kohdistuu ensisijaisesti joustavaan henkilöstön käyttöön ja toimintoja tukevaan työaikasuunnitteluun. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 1 165 1 157 1 173 1 170 1,1 % -0,3 % Lääkärit 125 122 124 124 1,6 % 0,0 % Muu henkilökunta 197 199 188 189-5,0 % 0,5 % Erityistyöntekijät 104 93 101 102 9,7 % 1,0 % YHTEENSÄ 1 591 1 571 1 586 1 585 0,9 % -0,1 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 902 893 909 905 1,3 % -0,4 % Lääkärit 85 82 85 84 2,4 % -1,2 % Muu henkilökunta 186 182 170 175-3,8 % 2,9 % Erityistyöntekijät 79 51 66 64 25,5 % -3,0 % YHTEENSÄ 1253 1208 1230 1228 1,7 % -0,2 % HUSLAB ei käytä vuokratyövoimaa vuonna 2015. 8.4 HUS-Ravioli 8.4.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Asiakastamme kuunnellen innovatiivisesti ja tehokkaasti toimien, maukasta ruokaa sekä korkeatasoista ravitsemushoitoa ammattitaidolla hyvinvointisi tueksi Liiketoiminta-ajatus Ravioli on kunnallinen liikelaitos, joka on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. Ravioli on laadukas tutkittuun tietoon perustuvien ravitsemis- ja ravitsemusohjauspalveluiden tuottaja, joka merkittävästi vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja asiakkaiden hyvinvointiin tarjoamalla korkeatasoisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä perusruokavalioiden ja erityisruokavalioiden mukaisia aterioita. Erikoissairaanhoidossa Raviolin osaaminen on osa potilaiden korkeatasoista hoitoa. Liikelaitos toimii elintarvikkeiden hankintayksikkönä. Ravioli myy palveluita HUS-kuntayhtymälle, jäsenkunnille, näiden henkilökunnalle sekä sairaala-alueella vieraileville henkilöille. 8.4.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Potilasateriamäärät vähenevät edelleen ja samanaikaisesti tilakustannusten osuus Raviolin kustannuksista kasvaa. Omistajakunnat pitävät palveluiden laatua hyvänä, mutta suhtautuvat kriittisesti hinnankorotuspaineisiin. 77

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS on mukana Hyvinkään kanssa yhteisesti perustetussa Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:ssä. Yhteiskeittiö peruskorjataan Ravioli Hyvinkään sairaalan ja HUS Logistiikalta vapautuneisiin tiloihin. Laajamittaisen tuotantotoimintansa yhtiö aloittaa helmikuussa 2015. Samassa yhteydessä Raviolin Hyvinkään sairaalan yksikkö siirtyy osakeyhtiöön pois Ravioli liikelaitokselta. Cook & chill tuotantotavan käyttö Raviolin ruokatuotannossa laajenee. Tuotantotapaa on testattu ja koekäytetty Ravioli Hyvinkään yksikössä sekä Ravioli Meilahdessa. Meilahden Tornisairaalan käyttöönoton myötä Meilahden alueen ruokapalvelut siirtyvät asteittain keskitettyyn ruoanjakeluun, mikä käytännössä tarkoittaa Raviolin tekemän työmäärän lisääntymistä ja ruoan jakeluun liittyvien tehtävien vähentymistä potilasosastoilla. Uuden lastensairaalan rakennustöiden käynnistyttyä äidinmaitokeskus ja lasten keittiö on siirtynyt väliaikaisiin tiloihin Iho- ja Allergiasairaalaan. Ravioli hoitaa Hyks-alueen äidinmaitotoiminnan lisäksi myöskin Hyvinkään sairaalan äidinmaitotoiminnan. Ravioli hoitaa Jorvin yhteyteen rakennettavan Espoon sairaalan ruokapalvelut keväästä 2016 alkaen. Nykyinen Ravioli Jorvin sairaala peruskorjataan. Peruskorjauksen toiminnallinen suunnittelu on aloitettu ja rakentaminen alkaa keväällä 2015. Raviolin kliinisen ravitsemusterapiayksikön tavoitteena on ulottaa vajaaravitsemusriskin seulontamenetelmän käyttö Syöpätautien poliklinikalle ja päiväosastolle, pehmytosakirurgian poliklinikalle Meilahteen sekä Kirurgiseen sairaalaan, Jorvin sairaalaan sekä mahdollisesti dialyysiosastolle. Vajaaravitsemusriskiseulan soveltuvuus suomalaisille lapsipotilaille on testattu Hyks lastenklinikalla. Tavoitteena on kouluttaa hoitohenkilökunta käyttämään vajaaravitsemusriskiseulaa. Yhteinen vajaaravitsemusriskin prevalenssipäivä toteutetaan 26.5.2015. Seulontapäivän tavoitteena on seuloa 10 prosenttia enemmän potilaita kuin vuonna 2014. Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Raviolille asetettu tuottavuustavoite vuodelle 2015 on 1,8 %. Tuottavuustavoite lasketaan kaikista toimintakuluista. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,5 % (sisältäen varhemaksut) o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % 1.7.2015) o Henkilösivukulu-% (pl. varhemaksu) 23,5 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella 2015-2017 uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. Raviolin kustannustason arvioidaan nousevan 4,3 %, mutta keskimääräinen hinnankorotus on 2,5 %. Tilavuokrien nousu on yli 17 %. Tilavuokrien osuus Raviolin toimintakuluista on 19 %. Ravioli Hyvinkään sairaalan toiminnan siirtyminen Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n hoidettavaksi 1.2.2015 on suurin yksittäinen muutos Raviolin talousarviossa edelliseen vuoteen verrattuna. 78

8.4.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Liikelaitokset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) 963 0 178 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) -1,4 % 2,0 % 2,0 % 1,8 % Hintatason muutos-% -0,5 % 3,1 % 3,1 % 2,5 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 42 42 42 42 0,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ- AIKATAUL VAIKUTUS U (htv) VASTUU- HENKILÖ(T) Ravioli pyrkii keskittämään tuotantoa isoihin yksiköihin Ravioli Kirurgisen sairaalan toiminnan muuttaminen Kokonaistehokkuuden takaaminen *2016 Ravitsemispääl likkö Hävikin hallinta koko prosessissa Tuotantopano sten käytön tehostaminen Helsingin alueen toimintojen uudelleen suunnittelu Yhteistyö kliinisten yksiköiden kanssa. Osallistuminen alueellisiin ja valtakunnallisiin kampanjoihin asenteen muokkaamiseksi Tuotantomenetelmän muutos cook and servistä cook and chilliin Kuljetusten ja valmistuksen optimointi Elintarvikekustannusten hillitseminen laatutason pysyessä korkealla. Tavoite 330 000 Kokonaistehokkuuden takaaminen Kokonaistehokkuuden takaaminen vuoden loppuun mennessä vuoden loppuun mennessä Raviolin päällikkötaso 79

Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Asiantuntijapalvelut 8 226 8 400 8 300 8 400 0,0 % 1,2 % Potilasateriat 4 888 402 4 800 000 4 700 000 4 200 000-12,5 % -10,6 % Vauvojen maitovalmisteet 160 450 155 000 160 000 160 000 3,2 % 0,0 % Henkilöstöateriat 1 177 325 1 160 000 1 160 000 1 085 000-6,5 % -6,5 % Opiskelija-ateriat 190 331 230 000 230 000 222 000-3,5 % -3,5 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 6 424 734 6 353 400 6 258 300 5 675 400-10,7 % -9,3 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Asiantuntijapalvelut 915 880 1 100 1 130 28,4 % 2,7 % Potilasateriat 22 552 22 574 22 574 20 603-8,7 % -8,7 % Vauvojen maitovalmisteet 541 600 600 620 3,3 % 3,3 % Henkilöstöateriat 9 225 9 470 9 470 9 020-4,8 % -4,8 % Opiskelija-ateriat 867 980 980 970-1,0 % -1,0 % Kahviomyynti 1 720 1 890 1 700 1 700-10,1 % 0,0 % Tilaustarjoilut 2 138 2 300 121 130-94,3 % 7,4 % Päiväkotiateriat 77 85 2 200 2 180 2464,7 % -0,9 % 0,0 % 0,0 % KAIKKI YHTEENSÄ 38 035 38 779 38 745 36 353-6,3 % -6,2 % 8.4.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 37 097 38 779 38 231 36 353 36 641 36 898-6,3 % -4,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 36 380 37 906 37 221 35 537 35 816 36 053-6,3 % -4,5 % Toimintakate 717 873 1 010 817 825 845-6,4 % -19,1 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 34 31 30 32 33 33 0,5 % 6,3 % Vuosikate 683 841 980 785 793 812-6,7 % -19,9 % Poistot ja arvonalentumiset 675 841 801 785 793 812-6,7 % -2,0 % Tilikauden tulos 7 0 179 0 0 0-254,3 % -100,0 % 8.4.5 Investointiosa Vuosien 2015-2018 investointisuunnitelma, 1 000 euroa Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Hanke Ravioli Meihden astianpesukoneen uusinta 500 500 Tietojärjestelmät 250 50 200 Laitehankinnat 2 640 1 180 1 080 220 160 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 3 390 0 0 1 730 1 280 220 160 80

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Laitehankinnat sisältävät Jorvin sairaalan peruskorjauksen Raviolille kuuluvat laitehankinnat, kuljetusvaunujen hankinnan Ravioli Meilahteen sekä korvaushankintoja. Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy lunastaa Raviolin investointina hankkimat laitteet poistamattomaan hankintahintaan. Arvio lunastushinnaksi on 1 750 000 euroa. 8.4.6 Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 683 841 980 785 793 812 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -714-1 650-400 -1 730-1 280-220 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 750 Toiminnan ja investointien rahavirta -31-809 580 805-487 592 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 31 809-580 -805 487-592 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 5 5 5 5 5 5 Rahavarat 1.1. 5 5 5 5 5 5 Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy lunastaa Raviolin investointina hankkimat laitteet poistamattomaan hankintahintaan. Arvio lunastushinnaksi on 1 750 000 euroa. HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 8.4.7 Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. 81

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Henkilöstöjohtamisen painopisteet Uusien ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimintatapojen, pääasiallisesti cook & chill tuotantotavan käyttö Raviolin ruokatuotannossa laajenee. Uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto ja kehittäminen edellyttävät jokaisella organisaatiotasolla osaamisen lisäämistä ja jakamista. Esimiesten osaamiseen panostamalla ja koko henkilöstöä osallistavilla toimenpiteillä pyritään parantamaan työilmapiiriä sekä vähentämään työtapaturmia ja sairauslomia. Toiminnan volyymien muuttuessa on ensiarvoisen tärkeää saada henkilöstöresurssit ja osaaminen oikeisiin toimipisteisiin, sekä pystyä sopeuttamaan henkilöstökapasiteettia palvelutarpeen mukaisesti. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Raviolin henkilökuntaa koulutetaan uusiin ammattikeittiöiden tuotanto- ja toimintatapoihin, panostetaan perehdytykseen ja tiedon jakamiseen jokaisella organisaation tasolla. Esimiesten osaamiseen panostetaan järjestämällä koulutuksia ja muita yhteisiä tapaamisia. Koko Raviolin henkilöstö osallistetaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Ravioli osallistuu Työterveyslaitoksen koordinoimaan sopuisa työyhteisö- tutkimus- ja kehittämishankkeeseen ajalla 1.6.2014 31.12.2016. Hankkeessa tavoitellaan epäasiallisen kohtelun nollatoleranssia työpaikalla. Työn tehokkuutta seurataan yksiköittäin. Yksiköiden päälliköt ovat taloudellisessa ja toiminnallisessa vastuussa. Heikoimmin pärjäävien yksiköiden esimiehiä tuetaan ja tarvittaessa toimintoja uudelleen organisoidaan. Mm. vuonna 2016 Kirurgisen sairaalan toiminnot organisoidaan uudelleen Ravioli Meilahden yhteyteen. Ravioli Hyvinkään sairaalan tuotantotoiminta siirtyy 1.2.2014 Hyvinkään Ravitsemispalvelut Oy:n hoidettavaksi. Tässä yhteydessä siirtyy Raviolin henkilökuntaan n. 28 henkilöä. Kustannusvaikutus henkilöstökustannuksiin on 1,1 milj. euroa. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 364 392 370 342-12,8 % -7,6 % Erityistyöntekijät 17 18 20 20 11,1 % 0,0 % YHTEENSÄ 381 410 390 362-11,7 % -7,2 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 337 334 330 306-8,4 % -7,3 % Erityistyöntekijät 12,4 14 15 15 7,1 % 0,0 % YHTEENSÄ 348,95 348 345 321-7,8 % -7,0 % 82

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat ENN 2014 (euroa) ENN 2014 (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN 2014 (HTV) ENN 2014 (euroa) TAE 2015 (HTV) TAE 2015 (euroa) Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 1,5 50 000 1,5 50 000 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 1,5 50 000 1,5 50 000 0,0 % 0,0 % 8.5 HUS-Desiko 8.5.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio HUS-Desikon visiona on terveyden edistäminen turvallisessa hoitoympäristössä kestävästi osana potilaan hoitoprosessia. HUS-Desiko liikelaitos on osaava ja korkeatasoinen palveluyksikkö, joka tuottaa asiakaslähtöistä, laadukasta, oikea-aikaista ja turvallista laitos- ja välinehuoltopalvelua yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelut ovat kilpailukykyisiä ja palvelutuotanto on alan laadukkain, asiantuntevin ja tehokkain. HUS-Desikon palveluyksiköt ja -alueet tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Liiketoiminta-ajatus HUS-Desiko liikelaitos on erikoistunut tuottamaan tuloksellisesti ja asiakaslähtöisesti korkean hygieniatason takaavia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon, vanhuspalveluiden ja suun terveydenhuollon tilojen puhtaanapito- ja ruokahuoltoa avustavia ja muita laitoshuoltopalveluja sekä välineiden puhdistamis-, desinfektio- ja sterilointipalveluja sekä toimittamaan valmiita desinfioituja tai steriloituja välinepakkauksia. Uutena palvelukokonaisuutena tarjotaan potilashuoneiden tarvikkeiden täyttöpalveluja, sairaalasänkyjen vuokraus- ja huolto-, suun terveydenhuollon teroittamis- ja osastojen hoitologistiikkapalveluita. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön vaikuttavasti yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa edistäen hoidon sujuvuutta ja potilasturvallisuutta. Liikelaitos vastaa sterilointipalvelujen tuottamiseen ja sterilointiprosessiin liittyvästä turvallisuudesta. HUS-Desiko liikelaitos osallistuu HUS-kuntayhtymän ja jäsenkuntien saneeraus- ja rakennushankkeiden tilojen ja kalusteiden suunnitteluun ja hankintaan. Lisäksi annetaan lausuntoja tilojen toimivuudesta, puhtaanapidosta, huoltohuoneiden välineistön huoltolaitteista ja hygieenisyydestä. HUS-Desiko liikelaitoksen asiakkaita ovat HUS:n tulosalueiden, taseyksiköiden, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden lisäksi HUS-konsernin jäsenkuntien sairaanhoidolliset yksiköt ja muut ulkoiset asiakkaat. Yhteistyö ervan kuntien välinehuollon ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa on suunnitelmallista. 8.5.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Liikelaitoksen palveluiden tuotantotoiminnassa, työmenetelmien valinnassa ja infektioiden torjuntatyössä otetaan huomioon erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon 83

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Potilaiden hoitoympäristön turvallisuus ja työntekijöiden työturvallisuuden ylläpitäminen ja riskienhallinta on osa päivittäistä työtä. Moniresistenttien mikrobien yleistymisen ehkäisemiseen osallistutaan riittävillä laitoshygieniapalveluilla, laadukkaalla välinehuollon yhteisesti järjestetyllä toiminnalla ja ammattitaitoisella henkilökunnalla leikkausosastojen välinehuollon lähipalvelut turvaten. Infektioiden torjuntatyöhön ja erityistason desinfektiotehtäviin osallistutaan osaavan infektiotorjuntatiimin tuottamin erityispalveluin. Jäsenkuntien kanssa välinehuoltotoiminnan järjestämistä HUS-Desikon tehtäväksi jatketaan. Välinehuollon erityisvastuualueen välinehuollon järjestämisessä edetään alueellisen yhteistyön lisäämiseen ja pienten välinehuoltoyksiköiden järjestämiseen suurempiin yksiköihin. HUS-Desikon toimialueella Jorvin päivystysrakennuksen välinehuoltokeskus otetaan käyttöön ja sen kapasiteettia hyödynnetään laajasti. HUS-Desikon Meilahden välinehuoltokeskus keskittyy palvelemaan Meilahden erityistason välinehuoltoa ja tarjoaa palveluitaan kampusalueen toimijoille. Laitos- ja välinehuoltopalveluiden tuottamista Lohjan, Porvoon, Hyvinkään ja Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueille jatketaan tarjoten palveluita ao. alueiden lähiympäristöön. Laitoshuoltopalveluiden tuottamisesta Hyvinkään Sairaalanmäen tuleviin yksiköihin on vielä keskustelussa. Espoon ja Jorvin sairaalan laitoshuoltopalveluiden tuottamisen suunnittelu aloitetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Meilahden Tornisairaalan laitoshuoltopalvelutuotanto uudistetaan vastaamaan tulosyksiköiden tarpeita. Sairaalasänkyjen vuokraus- ja huoltopalvelu käynnistetään aluksi Meilahden tornisairaalaan. Palvelu laajentamissuunnittelua jatketaan tulevan Lasten ja Espoon sairaalan yhteyteen. Raviolin kanssa yhteistyössä tuotetaan osastoille Cook & Chill palvelua ja Uudenmaan sairaalapesulan kanssa pesulatilaus ja tekstiilihuoltopalvelua. Toiminnan keskeiset muutokset: Meilahden tornisairaalan käyttöönotto lisää henkilötyövuosia noin 10 12 sekä toimintakuluja ja tuottoja kaikki lisäpalvelut huomioiden noin 350 000 500 000 euroa käyttöönoton ajankohdasta riippuen. Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus uusi palvelukonsepti lisää toimintakuluja ja tuottoja noin 300 000 euroa. Potilashuoneiden täyttöpalvelu uusi palvelukonsepti lisää toimintakuluja ja tuottoja noin 55 000 euroa. Jäsenkuntayhteistyön lisääntyminen välinehuollossa parantaa kannattavuutta noin 100 000 euroa ja välinehuoltokeskusten kapasiteetin käyttöastetta + 4 %. Toiminnan volyymin kasvu lisää henkilötyövuosien määrää kahdella. Muut toiminnalliset muutokset ja vuoden 2014 aikana asiakkaiden kanssa sovitut palvelut lisäävät talousarvion henkilötyövuosia noin kahdeksalla. Sairaalan laitos- ja välinehuolto nähdään yhteiskunnallisesti tärkeänä osaamisalueena potilasturvallisen hoitoympäristön ja käyttötarkoituksenmukaisten välineiden asiantuntijatuottajana. Ammattialan koulutus on kehittynyt tuottamaan sairaaloihin desinfektion ja steriloinnin osaajia kaikkiin niihin yksiköihin joissa ao. toimintoja tuotetaan. 84

Keskeiset budjettioletukset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,5 % (sisältäen varhemaksut) o Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus on + 1,0 % (0,4 % 1.7.2015) o Henkilösivukulu -% (pl. varhemaksu) 23,5 % Peruspääomalle maksettava korko esitetään pidettäväksi ennallaan eli 3 %:na Taloussuunnittelukaudella 2015-2017 uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään 1,5 % vuosikorkoa HUS-Desikon menoerät suhteessa vuoden 2014 ennusteeseen Henkilöstökulut + 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä 3,5 % Tarvikehankinnat yhteensä + 2,6 % Muut toimintakulut yhteensä + 2,7 % Poistot + 41,3 % Peruspääomalle maksettava korko pysyy ennallaan eli 3 % Kokonaisuutena HUS-Desikon toimintakulut ja poistot yhteensä kasvavat vuoden 2014 ennusteesta 1,6 % ja vuoden 2014 talousarviosta 1,8 %. Toimintatuotot kasvavat vuoden 2014 ennusteesta 0,4 % ja vuoden 2014 talousarviosta 1,8 %. 8.5.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Liikelaitokset Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) 1 322 0 772 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 3,2 % 2,0 % 2,0 % 1,8 % -10,0 % -10,0 % Hintatason muutos-% 2,7 % -0,6 % -0,4 % -0,7 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 76 76 76 76 0,0 % 0,0 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. 85

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) AIKA- TAULU VASTUU- HENKILÖ(T) Laitoshuollon palvelutuotannon tehostuminen Välinehuoltokeskusten kapasiteetin käyttöaste kasvaa Laitoshuollon tuotanto suhteessa resursseihin kasvaa +1,8 % (ml. Meilahden tornisairaalan käyttöönotto) 700-17 2 015 suunnittelupäällikkö Lisääntyneen jäsenkuntamyynnin ansiosta välinehuollon kapasiteetin käyttöaste kasvaa 4 % 380-10 2 015 toimitusjohtaja Ergonomiasta huolehtiminen, työturvallisuuskatsaukset ja tapaturmista oppiminen 50-1 2 015 henkilöstöpäällikkö Nuorisotakuun hyödyntäminen ja henkilöstön palkattomat lomat 150-4 2 015 henkilöstöpäällikkö Työtapaturmien ehkäisy Henkilöstökulujen vähennys Yhteensä 1280-32 Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Laitoshuollon palvelut asiakasyksiköissä 13 849 12 696 12 610 12 755 0,5 % 1,1 % Laitoshuollon perussiivoukset ja erikoisikkunat 48 000 0,0 % 0,0 % Laitoshuollon erikseen tilattavat palvelut 7 983 1 992 9 168 2 001 0,5 % -78,2 % Ruokahuoltoa avustavat tehtävät 15 153 16 300 16 500 8,9 % 1,2 % Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus 17 288 0,0 % 0,0 % Potilashuoneiden täyttöpalvelut 2 574 0,0 % 0,0 % Välinehuoltopalvelut asiakasyksiköissä 4 237 2 560 2 680 2 576 0,6 % -3,9 % Välinehuoltopalvelut välinehuoltokeskuksissa 1 895 437 1 898 404 1 971 514 1 987 042 4,7 % 0,8 % Välinehuollon erikseen tilattavat palvelut 40 1 800 40 0,0 % -97,8 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 921 506 1 930 845 2 014 072 2 088 776 8,2 % 3,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Laitoshuollon palvelut asiakasyksiköissä 48 019 44 378 43 920 44 381 0,0 % 1,0 % Laitoshuollon perussiivoukset ja erikoisikkunat 168 0,0 % 0,0 % Laitoshuollon erikseen tilattavat palvelut 1 818 1 223 1 889 1 428 16,8 % -24,4 % Ruokahuoltoa avustavat tehtävät 4 713 4 680 4 610-2,2 % -1,5 % Sairaalasänkyjen huolto ja puhdistus 306 0,0 % 0,0 % Potilashuoneiden täyttöpalvelut 55 0,0 % 0,0 % Välinehuoltopalvelut asiakasyksiköissä 9 547 8 910 9 337 8 932 0,2 % -4,3 % Välinehuoltopalvelut välinehuoltokeskuksissa 9 739 9 300 10 100 10 263 10,4 % 1,6 % Välinehuollon erikseen tilattavat palvelut 15 80 15 0,0 % -81,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 69 123 68 539 70 006 70 158 2,4 % 0,2 % 86

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.5.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 67 646 69 435 70 366 70 678 71 238 71 737 1,8 % 0,4 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 67 203 68 898 69 192 70 137 70 690 71 183 1,8 % 1,4 % Toimintakate 444 537 1 174 541 548 555 0,8 % -53,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 69 66 66 67 69 69 0,5 % 1,0 % Vuosikate 374 470 1 108 474 479 486 0,8 % -57,2 % Poistot ja arvonalentumiset 362 470 336 474 479 486 0,8 % 41,3 % Tilikauden tulos 13 0 772 0 0 0-1578,9 % -100,0 % 8.5.5 Investointiosa Vuosien 2015-2017 investointisuunnitelma sisältää palvelutuotannon kannalta tärkeitä laiteinvestointeja sekä toiminnallisia muutoksia tukevia hankintoja, kuten Meilahden tornisairaalan ja Jorvin sairaalan laitos- ja välinehuollon sekä sänkyvaraston varustaminen. Jäsenkuntayhteistyöhön liittyviä laitehankintoja tehdään tarvittaessa. 87

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Vuosien 2015-2018 investointisuunnitelma, 1 000 euroa Hanke Investointimeno yhteensä TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Yhdistelmäkoneet 2-3 kpl 90 30 30 30 Apuvälineiden sairaalapesukone 50 50 Sairaalasängyt ja patjat 1 030 400 300 180 150 Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, Espoo 180 180 Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, HUSLAB 60 60 Uusien kohteiden laitoshuollon tarvikehankinnat, LNS 180 180 Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, laitoshuollon laitehankinnat ja ensikalustus 60 60 Jorvin päivystysrakennuksen laitoshuollon laitehankinnat ja ensikalustus 180 180 Höyryautoklaavi, 12-korin, höyrykäyttöinen, Jorvin päivystysrakennuksen höyryn kehitin 680 260 160 260 välinehuollon laitehankinnat ja ensikalustus 150 150 Sairaalavälineiden pesukoneet (ei kuivaava) 150 50 50 50 Jäsenkunnan välinehuollon laitteiden lunastus ja uudelleen sijoitus 100 100 Sairaalaväl. kuivaava pesukone 360 120 120 120 Matalalämpösterilointilaite, plasma 960 240 240 240 240 Ultraäänipelulaite, desinfioiva 100 100 Matalalämpösterilointilaite, eto 320 160 160 Vaunujen pesukone 250 250 Pesuaineen jakelujärjestelmä 150 150 Gemini kehittäminen;opera/gemini integraatio; RFID tunnistus ja laitoshuollon ratkaisu 330 100 100 80 50 5 380 1 940 1 450 1 250 740 88

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.5.6 Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 374 470 1 108 474 479 486 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -719-1 080-1 080-1 940-1 450-1 250 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -345-610 28-1 466-971 -764 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 345 610-28 1 466 971 764 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 0 0 0 0 0 Rahavarat 1.1. 0 0 0 HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset-erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset-erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 8.5.7 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstöjohtamisen pääpaino on palveluliiketoiminnalle tärkeissä henkilöstökysymyksissä. Tavoitteena on osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö. Esimiehiä tuetaan työyhteisön hyvinvointikysymyksissä ja rekrytoinneissa. Suunnitelmavuosien 2015 2017 muutokset perustuvat asiakkaan toiminnan ja myyntivolyymin muutoksiin, joita muodostuu myös kesken vuotta. Esimiesten henkilöstöjohtamisen vaikuttavuutta ja kustannustietoisuutta kehitetään organisaatiorakenteen vastuuyksikkömuutoksella. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen ja ammattitaidon vahvistaminen ja asiantuntijuus. Henkilöstörakenne suunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta ja siten henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimivaa. Henkilöstön eläköityminen lisääntyy merkittävästi vuodesta 2016 alkaen. Vaihtuvuutta ehkäistään oppisopimuskoulutuksella, oppilaitos- ja verkostoyhteistyöllä sekä nuorisotakuulla ja sosiaalisella työllistämisellä. Palvelujen yhdistäminen, prosessien kehittäminen ja tilaratkaisut vaikuttavat henkilöstön resursointiin. 89

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Henkilömäärä ja henkilötyövuodet kasvavat asiakkaan toiminnallista muutoksista johtuvan palvelutuotantotarpeen kasvamisen myötä. Merkittäviä palveluiden laajentumisia kohdistuu Tornisairaalan ja päivystystoiminnan uusien tilojen puhtaanapitoon. Henkilötyövuodet toteutuvat porrastetusti vuoden aikana. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 1 699 1 722 1 754 1 777 3,2 % 1,3 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 1 699 1 722 1 754 1 777 3,2 % 1,3 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 1 500 1 526 1 526 1 548 1,4 % 1,4 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 1 500 1 526 1 526 1 548 1,4 % 1,4 % HUS-Desiko tekee yhteistyötä PosiVire Oy:n kanssa. Tavoitteena on tarjota 10-12 työpaikkaa. 8.6 HUS-Logistiikka 8.6.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Oikeat palvelut parhaat ratkaisut HUS-Logistiikka on terveydenhuollon tuloksellisin hankinta-, logistiikka- ja sairaankuljetuspalvelujen tuottaja ja toimialan suunnannäyttäjä. Liiketoiminta-ajatus HUS-Logistiikan tehokkaat ja asiakassopimuksin määritellyt hankinta-, logistiikka- ja sairaankuljetuspalvelut mahdollistavat asiakkaiden päätoiminnon asiakaskeskeisen suorittamisen. 8.6.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset HUS-Logistiikan sisäiset toiminnalliset/työnjaolliset muutokset HUS:n logistiikkakeskus valmistuu marraskuussa 2014. HUS-Logistiikan nykyisten kuuden varaston toiminnot keskitetään asteittain vuoden 2015 aikana uuteen logistiikkakeskukseen 90

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat HUS-Logistiikan ja jäsenkuntien väliset työnjaolliset muutokset PKS-kuntien ja Hyks-ervan osalta selvitetään vuosien 2014-2015 aikana yhteistyömahdollisuuksien laajentamista hankinta- ja varastointiyhteistyön osalta huomioiden HUS:n logistiikkakeskuksen valmistuminen vuonna 2015. Espoon sairaalan valmistuessa Jorviin tavoitellaan laajaa yhteistyötä HUS-Logistiikan ja Espoon kaupungin kesken tarvikelogistiikassa ja sisäisissä kuljetuksissa. Alustavia keskusteluja hankinta- ja logistiikkayhteistyöstä on käyty Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. HUS-Logistiikan sairaankuljetusyksikkö on vuosien 2013-2014 aikana voimakkaasti laajentunut palvelemaan HUS:n jäsenkuntia kiireettömissä sairaankuljetuksissa. Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana kaikki HUS:n jäsenkunnat hankkivat kiireettömät sairaankuljetukset HUS-Logistiikalta. Keskeiset budjettioletukset Yleinen palkankorotuksista johtuva henkilöstökustannusten nousu on +1,0 % (ilman varhemaksua). Liikelaitoksen tuottavuustavoite on 4,0 %. Prosentuaalinen tuottavuustavoite suoritteissa saavutetaan tuottamalla HUS:n ja jäsenkuntien kasvava myynti ilman henkilöstölisäystä. 8.6.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet Sitovat tavoitteet (1 000 euroa / %) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Tilikauden tulos *) 853 0 1208 0 0,0 % -100,0 % Tuottavuustavoite-% (kokonaistuottavuus) 2,5 % 2,0 % 2,0 % 4,0 % Hintatason muutos-% -1,0 % -1,9 % -1,9 % -3,6 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 % 0,0 % Peruspääoman korko 356 356 357 356 0,0 % -0,3 % *) Tulos ennen saatuja ja annettuja asiakaspalautuksia, sekä yhtymähallinnon ylijäämän palautusta. Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen TAVOITE TOIMENPIDE TAVOITELTU HYÖTY (T TAI PROSESSIT) JA ONNISTUMISEN ARVIOINTI HENKILÖSTÖ- VAIKUTUS (htv) AIKATAULU Tiivis yhteistyö HUS:n jäsenkuntien kanssa Tuottavuuden parantuminen Sairaankuljetusten tehostaminen Uusi logistiikkakeskus nostaa logistiikan tehokkuutta ja tuottavuutta. Palvelujen lisääntyvä myynti 200 0 2 015 Tuotetaan kasvavat volyymit ilman Henkilöstömäärä 2015 henkilöstölisäyksiä Yhdistettyjen kuljetusten määrä Yhdistely % 2015 Henkilökunnan vähentäminen 400-10,4 2014-2015 91

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 ENN 2014 Hoito- ja yleistarvikkeet 141 159 134 027 143 500 138 426 3,3 % -3,5 % Hankinta- ja asiantuntijapalvelut 417 393 367 368-6,4 % 0,3 % Tavarankuljetukset 5 688 5 750 5 750 5 770 0,3 % 0,3 % Sairaankuljetukset 7 038 7 060 7 500 7 600 7,6 % 1,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 154 302 147 230 157 117 152 164 3,4 % -3,2 % 8.6.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 154 301 147 230 157 117 152 164 153 368 154 444 3,4 % -3,2 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 153 859 146 902 155 567 151 804 153 002 154 074 3,3 % -2,4 % Toimintakate 443 328 1 549 360 367 370 9,7 % -76,8 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 160 143 136 138 143 143-3,0 % 1,7 % Vuosikate 283 185 1 413 221 223 227 19,4 % -84,3 % Poistot ja arvonalentumiset 277 185 205 221 223 227 19,4 % 7,8 % Tilikauden tulos 6 0 1 208 0 0 0-100,0 % -100,0 % 8.6.5 Investointiosa Vuosien 2015-2018 investointisuunnitelma, 1 000 euroa Hanke Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tietojärjestelmäpäivitys (Kaiku) 70 70 Logistiikkakeskuksen hyllyt 620 300 300 320 Logistiikkakeskuksen kalusteet 60 60 2 sairaankuljetusautoa/vuosi 770 220 220 220 110 Vetotrukkeja 200 100 50 50 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 1 720 300 300 770 270 220 160 92

8.6.6 Rahoitusosa TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA2014 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 283 185 1 413 221 223 227 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot -198-850 -850-770 -270-220 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 85-665 563-549 -47 7 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -85 665-563 549 47-7 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 0 0 0 0 0 Rahavarat 31.12. 0 0 0 0 0 Rahavarat 1.1. 0 0 0 HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 8.6.7 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstöjohtamisen painopisteet Hyvä työilmapiiri vaikuttaa henkilöstön työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen ja työn tuloksiin. Johtaminen ja esimiehen aito kiinnostus ja tuki ovat työhyvinvointitoiminnan lähtökohtia. HUS-Logistiikassa arvostetaan toisistaan huolehtimista ja tuen antamista työtovereille. Lisäksi jokainen työntekijä myötävaikuttaa hyvän työilmapiirin ylläpitämiseen ja ottaa itse vastuuta omasta työ- ja toimintakyvystään. Tavoitteena on parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista sekä hyödyntää henkilöstön olemassa olevaa osaamista ja henkilöstövoimavaroja mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti. Työhyvinvoinnin edistäminen on HUS-Logistiikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä, jossa HUS:n työterveyshuollolla on tärkeä tukirooli. Työterveyshuollon avustuksella jatketaan henkilökunnan vapaaehtoisia terveystarkastuksia, joiden tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä työhön liittyvien oireiden ja 93

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat sairauksien ehkäiseminen. Terveystarkastuksella pyritään myös vaikuttamaan toimivan työyhteisön sekä terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittämiseen. Riittävät henkilöstöresurssit ja resurssien oikea sekä tarkoituksenmukainen kohdentaminen ovat tuloksellisen toiminnan kannalta välttämättömiä. Henkilöstöresurssien onnistunut suunnittelu ja kohdentaminen varmistavat sen, että henkilöstön määrä on oikeassa suhteessa työn määrään. HUS-Logistiikan palveluksessa työskentelee henkilöstöä, joka taustaltaan edustaa eri kansallisuuksia. Henkilöstön monimuotoisuus on potentiaalinen voimavara, jota pyritään hyödyntämään työntekijän, työyhteisön, organisaation, asiakkaiden ja yhteiskunnan eduksi. HUS-Logistiikassa arvostetaan erilaisuutta ja jokaisella on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö on HUS-Logistiikan kriittinen menestystekijä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimies ja työntekijä sovittavat yhteen työyhteisön osaamistarpeet ja työntekijän henkilökohtaiset kehittymistoiveet. Toimintojen keskittäminen logistiikkakeskukseen aiheuttaa muuttojen aikana 1-5/2015 lisäresurssien tarvetta. ENN 2014 Henkilömäärä TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 40 38 38 38 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 257 262 262 262 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 297 300 300 300 0,0 % 0,0 % ENN 2014 Henkilötyövuodet TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 Hoitohenkilökunta 33 33 33 33 0,0 % 0,0 % Lääkärit 0,0 % 0,0 % Muu henkilökunta 229 226 226 227 0,4 % 0,4 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 262 259 259 260 0,4 % 0,4 % 8.7 HUS-Servis 8.7.1 Visio ja liiketoiminta-ajatus Visio Suomen paras kunnallinen liikelaitos. Liiketoiminta-ajatus HUS-Servis auttaa asiakasorganisaatioita onnistumaan perustehtävässään kilpailukykyisillä asiointi-, henkilöstö-, talous- ja tekstinkäsittelypalveluilla. HUS-Servis tuottaa asiakkailleen hyötyä ja hyvän palvelukokemuksen. 94

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.7.2 Toimintaympäristön tila ja ennakoidut muutokset Tukipalveluyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Vuonna 2014 HUS-Servisin olennaisimmat oman toiminnan ja työnjaon muutokset ovat: Tietohallinnon järjestelmäveloitusten kasvu (n. 457 000 euroa) sisältäen potilaslaskutusjärjestelmän poistojen ja ylläpitokustannusten siirtämisen Tietohallinnosta HUS-Servisin kautta laskutettavaksi HUS-LABin ajanvarauspalveluiden keskittäminen HUS-Servisiin (n. 270 000 euroa) HYKS:n arkiston laajentuminen Kylvöpolun kiinteistöön (n. 157 000 euroa) Henkilöstövuokraustoimintojen siirtyminen Servisistä Seure Henkilöstöpalveluihin (n. - 100 000) Harppi-hankkeen vaatima lisäresursointi (vaikutus noin 400 000 euroa) Asiointipalvelut tulee olemaan jatkossakin volyymiltaan suurin palvelualue HUS-Servisissä. Vuonna 2015 asiointipalveluiden laskutuksen odotetaan pysyvän noin 18 milj. euron tasolla. Asiointipalveluissa uusien toiminnallisten muutosten ohella odotetaan saavutettavan merkittäviä kustannussäästöjä sairaanhoitoalueille sähköisen potilasarkistotoiminnan laajentumisen myötä. Laajeneminen edellyttää sähköisten arkistointiratkaisujen (XDS) käyttöönottoa ja tietopalvelun kehittämistä. HUS-Servisin toiseksi suurimman palvelualueen digitaalisen tekstinkäsittelyn palvelulaskutuksen odotetaan nousevan noin 15 milj. euroon vuonna 2014 ja volyymin uskotaan pysyvän vastaavalla tasolla myös vuonna 2015. Vuoden 2015 painopistealueena tulevat olemaan tekstinkäsittelyn päivystysprosessin kehittäminen tukemaan optimaalisesti päivystyspotilaan hoitoa, tekstinkäsittelyn laadun parantaminen sekä toiminnanohjauksen kehittäminen resurssitehokkuuden parantamiseksi. Talous- ja henkilöstöpalvelut ovat vahvasti mukana Harppi-toiminnanohjaushankkeessa myös vuonna 2015, sillä hankkeen käyttöönottoaikataulu tapahtuu alun perin suunniteltua myöhemmin lokakuussa 2015. Harpin ja palkanlaskentajärjestelmän uudistushankkeen kustannusvaikutus HUS- Servisille on noin 400 000 euroa vuonna 2015. Kuntayhtymän toiminnankehittämishankkeella tehostetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti logistiikan, talouden ja henkilöstöjohtamisen sekä käyttövaltuuksien hallinnan prosesseja ja toimintoja. Hankkeen tavoitteena on parantaa em. toimintojen kustannustehokkuutta ja laatua. Työntekijöille näkyvimpiä muutoksia tulevat olemaan henkilöstöhallinnon sähköisen asioinnin lisääntyminen sekä HUS Plussan käytettävyyden parantuminen muun muassa palvelussuhdeasioiden ja matkalaskujen hoitamisessa. Hanke mahdollistaa ostotilausten ja laskujen käsittelyn uudistamisen. Lisäksi hanke mahdollistaa entistä parempia toiminnan ohjaamisen ja johtamisen käytäntöjä. Hanke aiheuttaa HUS-Servisille huomattavaa lisätyötä mm. suunnittelun, määrittelyn, testauksen ja koulutuksen osalta. Lisäksi uusien toimintaprosessien tukeminen vaati palveluprosessien kehittämistä. Samanaikaisesti haasteena on häiriöttömän palvelutuotannon varmistaminen. HUS-Servis joutuu rahoittamaan syntyneet lisäkustannukset tuottavuutta parantamalla ja tämän vuoksi ERP-projekti tulee olemaan keskeisin muuttuja ja riskitekijä vuoden 2015 tuloksessa. Projektilla tulee kuitenkin pitkällä aikavälillä olemaan merkittävä vaikutus HUS-Servisin kykyyn tehostaa toimintaansa erityisesti henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. HUS:n solmittua Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa osakassopimuksen, siirtyy hoitohenkilökunnan vuokratyönvälitys HUS-Servisistä Seure Henkilöstöpalveluihin. Tämä vähentää palvelulaskutusta vuoden 2015 talousarviossa noin 100 000 euroa. 95

Keskeiset budjettioletukset TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Talousarvion laadinnan lähtökohtia: HUS-Servisin tuottavuudessa tavoitellaan 1,5 %:n parannusta. HUS-Servisin kustannustason muutos on 1,76 % Edellä mainituista tekijöistä johtuen HUS-Servisin palveluiden keskimääräinen hintataso nousee noin 0,26 %. Suurin yksittäinen hintoja nostava tekijä on Tietohallinnon veloitusten nousu (457 000 euroa), joka kohdistuu erityisesti talouspalveluihin Väestörakenteen muutoksen ennakoidaan lisäävän kysyntää 0,8 % Muutosblokkien vaikutus tuottoihin on noin 0,8 milj. euroa (Tietohallinnon muutosblokki huomioiden noin 1,2 milj. euroa). HUS-Servisin tulostavoite vuodelle 2014 on nolla. 8.7.3 Tavoitteet ja mittarit Sitovat tavoitteet 96

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat Tuottavuustavoitteen toiminnallistaminen Palvelutavoitteet Kaikki maksajat yhteensä 97

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.7.4 Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 ENN 2014 Toimintatuotot 51 787 53 602 53 707 54 171 54 600 54 983 1,1 % 0,9 % josta jäsenkuntien maksuosuus 0 0 0 0 0 0 0,0 % 0,0 % Toimintakulut 51 718 53 553 52 445 54 113 54 536 54 918 1,0 % 3,2 % Toimintakate 69 48 1 261 58 64 65 19,5 % -95,4 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 7-8 -14-10 -5-5 24,9 % -23,9 % Vuosikate 62 57 1 275 68 69 70 20,3 % -94,6 % Poistot ja arvonalentumiset 57 57 56 68 69 70 20,3 % 21,9 % Tilikauden tulos 5 0 1 219 0 0 0 7900,0 % -100,0 % 8.7.5 Investointiosa Vuosien 2015-2018 investointisuunnitelma, 1 000 euroa Hanke Investointimeno yhteensä josta toteutunut edellisinä vuosina ENN 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Pieninvestoinnit 360 50 50 90 90 90 90 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 360 50 50 90 90 90 90 8.7.6 Rahoitusosa HUS:n liikelaitosten rahatilannetta seurataan HUS-kuntayhtymässä ns. clearing-tilien kautta. Clearing-tilin saldoja käsitellään kirjanpidollisesti Muut maksuvalmiuden muutokset erässä. Clearing-tilin muutokset on arvioitu Muut maksuvalmiuden muutokset erässä, jolloin em. erän ollessa positiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan pienenevän. Vastaavasti erän ollessa negatiivinen liikelaitoksen käytettävissä olevien rahavarojen määrän ennakoidaan kasvavan. 98

TA 2015 Liikelaitosten talousarviot ja toimintasuunnitelmat 8.7.7 Organisaatio ja henkilöstö Vuoden 2014 valtuustotason henkilöstötavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Suunnitelmat päivitetään osana vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelua. Osaamisen kehittämissuunnitelman tarkoituksena on varmistaa toiminnan edellyttämän osaamisen kehittäminen. Henkilöstörakennesuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että henkilöstöresurssien käyttö on jatkossakin tehokasta eli henkilöstön sijoittelu ja työnjako on toimiva. Henkilöstöjohtamisen painopisteet hyvän asiakaspalvelun turvaaminen asiakas- ja työntekijälähtöisen jatkuvan kehittämisen kulttuurin juurruttaminen vuorovaikutuksellisen ja taloudellisen esimiestyöskentelyn vahvistaminen osaamisen laajentaminen ja varmistaminen hyvinvoiva henkilöstö tuottavuuden kasvun turvaaminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi asiakastyytyväisyyden takaaminen oikea-aikaisilla palveluilla ja palvelujen optimaalisella laadulla asiakasarvoa tuottavien palveluprosessien virtauksen ja laadun varmistaminen sekä turhan työn ja muun hukan poistaminen oman ja vuokrattavan henkilöstön optimaalinen käyttö esimiesten koulutus ja tuki Totalin henkilöstö- ja talousraportoinnin hyödyntämisessä henkilöstön osaamisen varmistaminen osaamiskarttoja hyödyntäen (moniala- ja asiantuntijaosaaminen) tunnistetaan osaamishaasteet uudistuvissa henkilöstö- ja talousprosesseissa esimiesten osaamisen vahvistaminen jatkuvalla kehittämisellä, esimiespäivillä, toteuttamalla esimiesten 360 arviointeja ja järjestämällä esimiehille jatkuvaa tukea 99