VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

Transkriptio

1 VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta E D E L L Y T Y K S E T Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus A R V O T Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus

2 MITÄ TARKOITTAA KILPAILUKYKY? Se ei tarkoita vain sitä kuntalaskutushintaa, jonka kunnat maksavat HUS:lle hoitamistamme potilasta mehän laskutamme jokaisen potilaan hoidosta palveluhinnastomme mukaisesti. Hyvin tärkeää on kokonaisuus, johon liittyy palvelun lääketieteellinen sisältö ja laatu, potilaan asiakaskokemus, koko palveluprosessi kotoa takaisin kotiin, odotus- ja jonotusajat, potilasinformaatio jne. Suuri yliopistollinen akuuttisairaala on yleismaailmallinen konsepti, jossa kiireellisellä päivystyshoidolla on aivan keskeinen osuus, selvästi yli 50 % kaikesta hoidosta. Lisäksi sairaalassa opetetaan ja tutkitaan, ja se on hyvin monialainen.

3 MITÄ TARKOITTAA PERUSTERVEYDENHUOLTOYHTEISTYÖ? Määritelmät! ESH = lääketieteen erikoisalojen mukaisesti jakautunutta terveydenhuoltoa. PTH = valikoimattoman väestön matalan kynnyksen terveyden- ja sairauden hoitoa, sisältäen prevention ja keskeisten kansansairauksien varhaisdiagnostiikan ja jatkohoidon. Nämä ovat eri paradigmoja, kumpikin on oikea omassa toimintaympäristössä. Alle 10 % PTH:n potilaista saa lähetteen ESH:oon. MUTTA raja-aita (ja etenkin eri organisaatiot) on myös haitta ja este. Yhteistyön kaikinpuolinen tiivistäminen on perusteltua. Se ei merkitse vain erikoislääkäreiden vastaanottoja terveyskeskuksissa.

4 JULKISEN ja YKSITYISEN terveydenhuollon nelikenttä: JULKISOIKEUDELLINEN TUOTTAJA (kunta, kuntayhtymä, valtio, tms) + JULKINEN RAHOITUS (verot, sosiaalivakuutus) YKSITYISOIKEUDELLINEN (osakeyhtiö, osuuskunta, säätiö tms) TUOTTAJA + YKSITYINEN RAHOITUS (asiakas tai työnantaja) YKSITYISOIKEUDELLINEN TUOTTAJA + JULKINEN RAHOITUS (ostopalvelu, palveluseteli, (julkinen) raha seuraa potilasta malli) JULKISOIKEUDELLINEN TUOTTAJA + YKSITYINEN RAHOITUS (korkeat asiakasmaksut, tai myynti itsemaksaville asiakkaille)

5 Julkisella rahoituksella toimivan julkisen tuottajan asema on erilainen kuin markkinoilla toimivan yksityisen yrityksen Lähtökohtaisesti ei voi tavoitella liikevaihdon kasvua, saati voittoa Yksityisen yrityksen sopeutumisvaateet ovat suuremmat: kilpailu, kasvu, kysynnän väheneminen, muuttuvat markkinat, uuden tuotteen (ja liikevaihdon) luominen, omistajan tuotto-odotukset Julkisessa terveydenhuollossa näyttää asiakaskysyntä kasvavan, mutta palvelusta (asiakkaan puolesta) maksavan rahoitus pienenevän palvelua ei voi kuitenkaan vähentää, koska lait turvaavat asiakkaan asemaa. Sen sijaan kuluja tulisi karsia eli tehostaa. Periaatteessa ei eroa yksityisestä yrityksestä.

6 Omien julkinen yksityinen kontaktien kautta on minulle muodostunut kuva siitä, että pikemminkin samankaltaisuudet ja eroavaisuudet noudattavat suuri organisaatio pieni organisaatio ryhmittelyä enemmän kuin julkinen yksityinen ryhmittelyä Toisaalta esimerkiksi psykiatrista palvelujärjestelmää tai synnytyssairaaloiden järjestelmää ei ole yhtä helppo (?) saneerata kuin puunjalostusteollisuutta. Julkinen palvelujärjestelmä on kansanvallan piiriin kuuluva asia!

7 Suomen terveydenhuollossa on vielä eräs hyvin erikoinen piirre verrattuna lähes mihin tahansa muuhun julkisrahoitteiseen palveluun. Olen kutsunut sitä hieman kärjistäen laittomaksi tilaksi. Esimerkiksi ei koulupalvelua voi tarjota kunnan toimesta siten, että aamulla todetaan perheelle, joka tuo lastaan kouluun, että tämän päivän kouluajat menivät jo kaikki, soittakaa yksityiselle, jos pääsisitte tänään sinne. Lukion valinnanvapauskin on eri asia. Tämä on seurausta siitä, että julkisesti rahoitetun terveyspalvelun mitoitus on edelleen pienempi kuin todellinen tarve edellyttäisi ja toisaalta julkinen palvelulupaus tai laki on liian löysä, On muotoutunut vallitseva käytäntö, joka on enemmän tai vähemmän hyväksytty, eli meillä on kaksi eri terveydenhuoltoa eri väestöille!

8 KUSTANNUSTEHOKKUUS korostuu vielä entistäkin enemmän ensi vuoden aikana, ja kohti uutta sotejärjestelmää (2019 -) mentäessä. Pärjäämme kyllä Euroa/Asukas tilastoissa, olemme itse asiassa siinä maamme paras (siis HUS-alueella kuluu erikoissairaanhoitoon vähiten euroja per asukas), mutta tämä ei ole koko totuus : myös väestömme on erilaista (nuorempaa ja koulutetumpaa) ja yksityisiä palveluja ja työterveyshuoltoa käytetään paljon. OSAAMINEN on tärkein menestystekijämme. Sitä voi hankkia rekrytoimalla, säilyttämällä, kouluttamalla ja aktiivisella uuden tiedon luomisella eli tutkimuksella. Meilahden kampus (AMCH) on maamme suurin ja tärkein lääketieteellinen tutkimuskeskus. Vaikuttavat numerotiedot. Mutta riskejäkin on!

9 Aki Linden, toimitusjohtaja 9

10 Organisaation muuttaminen ei ole itse tarkoitus. HYKS-organisaatio on itse asiassa melko tuore ( ). Muutostarpeita silti on. Historiallisista syistä organisaatiossamme on eräitä raskaita piirteitä: useita eri poliittisia päätöksenteon elimiä. Olemme jo niitä karsineet, mutta tätä olisi syytä jatkaa. Merkittävien julkisten varojen käytöstä päättäminen on poliittista päätöksentekoa, mutta sen ei tarvitsisi tapahtua nykyisellä tavalla. Kuluyksikkö, tulosyksikkö, liikelaitos vai yhtiö? Nämä ovat taloudellisen eriyttämisen eri asteita. Niille on kullekin rationaaliset perusteensa. Kun olosuhteet muuttuvat, tulee organisaationkin muuttua. Erikoisalan johtaminen useassa eri sairaalassa tulee korostumaan.

11 VALINNANVAPAUS JA KILPAILU LISÄÄNTYVÄT Joudutaan ratkaisemaan suuri joukko asioita, jotka nyt vain ovat, esim.: päivystys- ja valmiusvelvoitteet, opetus ja tutkimus, viranomaistehtävät vs palvelutuotanto, kokonaispalveluketju vai sen osat jne. jne. Myös sotumaksut yms ovat erisuuruiset. Tällä hetkellä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto toimivat 90 %- sesti eri asiakassegmenteissa, samalla (lääkäri)henkilöstöstöllä! Julkisen tuottajan on a) segmentoitava, b) hinnoiteltava, c) karsittava (kenelle?), d) trimmattava, e) markkinoitava palveluitaan uudella tavalla. Periaatteessa opetussairaala pärjää, koska siellä on osaavin henkilöstö. Mutta ei se itsestään toteudu!