LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Samankaltaiset tiedostot
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS Minna Lintonen OPS

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Yleisten osien valmistelu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN LUKIOKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Aikuisten perusopetus

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Hyvinvointi ja liikkuminen

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Opetussuunnitelman arvopohja ja tuntijako

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

OPS2016 Uudistuva perus- ja lisäopetus

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

1. Oppimisen arviointi

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

Luku 6 Oppimisen arviointi

Arkistot ja kouluopetus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta

KILTERIN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Espoon suomenkielinen opetus. Lisäopetuksen opetussuunnitelma

UUDISTUVAT OPETUSSUUNNITELMAT TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN JA NUOREN OPETUKSESSA JA OHJAUKSESSA

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen

Unesco-koulujen seminaari

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

ILMAJOEN TANSSIKOULU

:Opetussuunnitelman perusteiden yleiset osuudet kielten näkökulmasta

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat lk ,9 % Vanhemmat ,1 %

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

OPS ja oppimiskäsitys. OPStuki2016 Työpaja 2 Tampere

Munkkiniemen ala-aste

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Toimintakulttuuri muutoksessa

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Opetushallituksen kuulumiset

VASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo

Elämyksellinen kirjallisuudenopetus

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Transkriptio:

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (1/2) Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet (2/2) Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen.

2.2 Perusopetuksen arvoperusta 1. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen 2. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia 3. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena 4. Kestävän elämäntavan välttämättömyys

2.2 Perusopetuksen arvoperusta 1. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen - Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. - Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. - Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppilas tarvitsee: - kannustusta ja yksilöllistä tukea - kokemusta osallisuudesta - kokemusta siitä, että * häntä kuunnellaan ja arvostetaan * hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään * hän voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia

2.2 Perusopetuksen arvoperusta 2. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia - Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. - Sivistykseen kuuluu taito käsitellä pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. - Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

2.2 Perusopetuksen arvoperusta 3. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena - Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. - Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan.

2.2 Perusopetuksen arvoperusta 4. Kestävän elämäntavan välttämättömyys - Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. - Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen.

Espoon arvopohja Perusopetuksen arvoperusta rakentuu opetussuunnitelman perusteissa kuvatuille arvioille ja lisäksi valtuuston päättämille Espoon arvoille. Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen Espoo on vastuullinen edelläkävijä Espoo on oikeudenmukainen

Espoon arvopohja Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen Oppilaat, huoltajat ja henkilöstö toimivat yhdessä siten, että jokainen oppilas saa parhaat edellytykset kasvaa, kehittyä ja oppia. Oppilaat, huoltajat ja yhteistyökumppanit rakentavat koulupäivää aktiivisesti yhdessä. Lapsen oppipolkua varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen toiselle asteelle rakennetaan oppijalähtöisesti. Koulu rakentaa aloitteellisesti yhteistyötä huoltajien kanssa. Kodit saavat säännöllisesti tietoa siitä, miten ja mitä lapsi oppii koulussa, jotta huoltajat pystyvät arvostamaan lapsen oppimista ja tukemaan sitä. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti omaan oppimisprosessiinsa. Rehtori johtaa yksikköään niin, että oppilaiden kanssa käydään säännöllisesti keskustelua oppimisesta.

Espoon arvopohja Espoo on vastuullinen edelläkävijä Olemme ennakkoluulottomia, luovia ja avoimia uusille toimintatavoille. Hyödynnämme tutkimustietoa ja kehittämishankkeista saatua kokemusta toiminnan kehittämisessä. Tutkimme ja kehitämme aktiivisesti omaa toimintaamme ja opimme muilta. Haluamme hyödyntää innovatiivisia työtapoja ja välineitä. Kehitämme erityisesti uusia digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen. Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys on sekä kasvatuksen päämäärä että kaikkea toimintaa ohjaava periaate. Oppilaat oppivat tekemään tietoisia valintoja kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen mukaisia valintoja konkretisoidaan opetuksessa oppilaiden ikätason mukaisesti. Oppilas nähdään aktiivisena ja kyvykkäänä yksilönä, jolla on halua ja kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Jokaisen oppilaan kanssa etsitään ja löydetään hänelle parhaita tapoja oppia. Opettaja selvittää yhdessä oppilaiden kanssa heille luontevia tapoja työskennellä ja oppia sekä kehittää omaa toimintaansa vastaamaan niitä.

Espoon arvopohja Espoo on oikeudenmukainen Espoon kouluissa jokainen kohdataan arvostavasti. Kouluyhteisö luo yhteisen käsityksen arvostavasta kohtaamisesta, jonka mukaan toimitaan. Oikeudenmukaisella ja myönteisellä tavallaan toimia koulun aikuiset antavat oppilaille arvokkaan esimerkin. Kaikilla oppilailla perheineen on yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Lapsen kasvua ja oppimista tuetaan yhteisössä yksilöllisyys huomioiden. Lapset saavat kasvaa ja opiskella psyykkisesti ja fyysisesti turvallisessa ympäristössä, jossa he voivat oppia ja onnistua. Ajatus lapsen parhaasta ohjaa toimintaa.

Koulu kuvaa omassa opetussuunnitelmassaan: Kouluissa toimitaan perusopetuksen arvoperustan ja Espoon arvojen mukaisesti. Kouluissa perehdytään yhteiseen arvoperustaan henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä mietitään, mitä yllä mainitut arvot koulun toiminnassa tarkoittavat. Miten perusopetuksen arvoperusta ja Espoon yhteiset arvot näkyvät koulun arjessa? Miten oppilaat ja huoltajat otetaan mukaan arvojen toteuttamisen suunnitteluun?

2.3 Oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppilasta ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

Oppimiskäsitys Espoon perusopetuksessa opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsitystä täydentää positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulma. Oppilaiden pystyvyyden tunnetta vahvistetaan auttamalla heitä tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Rohkaiseva ohjaus ja kannustava palaute lisäävät oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa sekä edistävät kiinnostusta ja halua laajentaa ja syventää oppimaansa. Oppimisen haasteisiin vastataan kehittämällä oppilaan vahvuuksia edelleen.

Koulu kuvaa omassa opetussuunnitelmassaan: Miten koulussa toteutetaan positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulmaa?