Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö Skanssin Vallikatu ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVANMUUTOS Asemakaavatunnus 13/2012 Diaarionumerot 7169-2012, 12587-2013 SELOSTUS 21.11.2014 muutettu 2.3.2015 (lausunnot)
1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 21. päivänä marraskuuta 2014 päivättyä ja 2.3.2015 lausuntojen perusteella muutettua asemakaava- ja asemakaavanmuutoskarttaa. Skanssin Vallikatu (13/2012) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVANMUUTOS KOSKEE: Kaupunginosa: 035 KOIVULA BJÖRKAS Kortteli: 22 (osa) 22 (del) Katu: Levonhaantie (osa) Levonhakavägen (del) ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVANMUUTOKSELLA MUODOSTUVA TILANNE: Kaupunginosa: 037 SKANSSI SKANSEN Kortteli: 23 23 Kadut: Itäkaari (osa) Skanssinkatu (osa) Östra bågen (del) Skansgatan (del) Jalankulkuväylä: Reduttipolku Reduttstigen Asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako: SKANSSI 23.-1. Korttelin 23. AK-1 ja LPA-1 korttelialueille laaditaan erillinen tonttijako. Uusi korttelinnumero 037 SKANSSI 23. Asemakaavanmuutos on laadittu ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikössä os. Puolalankatu 5, 20100 Turku, puh. (02) 330 000. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Anja Latvala (etunimi.sukunimi@turku.fi).
2 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaava ja asemakaavanmuutos on laadittu Skanssin kaupunginosaan Skanssin aluekeskuksen eteläpuolelle. Sijaintikartta 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinalue noin 600 asukkaalle. Asemakaavan laadinta perustuu asunto- ja maankäyttöohjelmaan vuosille 2009-2013. Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Turun kaupunki ja yksityinen maanomistaja. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ehdotuskartta pvm 21.11.2014, muutettu 2.3.2015 (lausunnot) 2. Tilastolomake pvm 21.11.2014, muutettu 2.3.2015 (lausunnot) www.turku.fi/skanssi: Tietoa Skanssin alueen suunnittelusta - Skanssin yleissuunnitelma - Skanssin havainnekuva - Skanssin teemat ja tavoitteet - Luontoselvitys - Rakennettavuusselvitys - Kaavatalousselvitys - Koulutarveselvitys - Hulevesiselvitys (tulossa) www.turku.fi/raitiotie
3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Perusselvityksiä suunnittelualueelle on laadittu osayleiskaavatyön yhteydessä. Maanomistaja teki asemakaavoitusanomuksen 7.11.2013. Asemakaavanmuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa ja osallisille kirjeitse 3.10.2012 ja samalla postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS, pvm. 12.6.2012. Skanssin alueen muutosvaiheessa olevien suunnitelmien takia aluetta pienennettiin, OAS pvm. 20.11.2013. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 20.11.2013 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen 10.12.2013 374 laadittavan ehdotuksen pohjaksi. 21.11.2014 päivätystä kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot 15.1.2015 mennessä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.12.2014-16.1.2015 (kuulutus 29.11.2014): ei muistutuksia. Kaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa Skanssin Monitorissa 8.1.2015. Skanssin aluekeskuksen eteläpuolelle laaditun suunnitelman tarkoituksena on vetovoimaisen kestävän kehityksen periaattein toimivan korttelin muodostaminen. Se on laajan Itäkaaren eteläpuolisen asuntoalueen aloituskortteli. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen rakentaminen voi alkaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa ajassa. Kunnallistekniikan rakentaminen on arvioitu aloitettavaksi vuonna 2016. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen nykyoloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,1 hehtaaria. Se on pääosin yksityisen omistamaa tasaista peltoaluetta, jolla sijaitsee kasvihuonetila. Pohjoisosastaan alue rajautuu Itäkaareen, jonka pohjoispuolella on Skanssin aluekeskus.
4 Viistokuva etelästä Luonnonympäristö Kuvia Itäkaaren ja Skanssinkadun liittymästä / Google maps Suunnittelukeskus Oy on tehnyt aluetta koskevia selvityksiä vuonna 2001 Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavatyön pohjaksi. SM Maanpää on tutkinut maaperän rakennettavuutta tarkemmin vuonna 2013.
5 Rakennettavuuskartta: tumman vihreä väri osoittaa, että suunnittelualue on tasainen. Suunnittelualue on harjun ja kallioselänteen välistä tasaista savikkoa, jonka maan pinta on noin +19 metriä merenpinnan yläpuolella. Jaaninoja on suunnittelualueen itäpuolella. Savikerroksen paksuus on 10 20 metriä. Asuinrakennukset on selvityksen mukaan perustettava tukipaaluille ja kunnallistekniikan liittymät tulee suunnitella huolellisesti, koska maa tulee painumaan. Maaperäkartta: suunnittelualue on savea
6 Lounaisosa on pohjavesialuetta. Pohjavesialue: raidoitettu alue länsiosassa Ote valmisteilla olevasta Hulevesiselvityksestä, FCG, 12.2.2015 Hulevesisuunnitelma on tekeillä koko Skanssin alueelle. Siinä on tarkasteltu tämän kaavan aluetta ja osoitettu vesien valumissuunnat ja viivytysalueet.
7 Rakennettu ympäristö Kasvihuonetilan pihapiirissä on puustoa ja pensaita. Alueella ei ole suojeltavia luontotyyppejä. Palvelut Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Itäkaaren pohjoispuolella on aluekeskus, jossa on runsas kaupallinen palvelutarjonta sekä Turun kaupungin, Kelan ja Varsinais- Suomen työ- ja elinkeinotoimiston yhteinen palvelupiste Monitori. Vireillä olevalle Itä-Skanssin asemakaava-alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi koulu- ja päiväkotipalvelut. Joukkoliikenteen reitti on Itäkaarella ja Skanssinkadulla. Raitiotielinjausta suunnitellaan Itäkaarelle. Joukkoliikennereitit (sininen) ja pysäkit (punainen pallo) Itäkaarta kulkee arkisin päiväsaikaan seitsemän linja-autovuoroa tunnissa. Virkistys Alueen eteläpuolella noin 450 metrin päässä kulkee itä-länsisuuntainen pääviheryhteys. Länsipuolisella Skanssin harjulla on merkittävä virkistysarvo. Liikenne Suunnittelualue rajautuu Itäkaareen, joka on pääkatu. Suunnittelualueelle liittymistä varten on rakennettu kiertoliittymä. Itäkaaren keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on noin 6000 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus on noin 10 %. Tulevaisuuden liikennemäärät ovat merkittävästi riippuvaiset raitiotien rakentamisesta.
8 Rakennuskanta Suunnittelualueella on kasvihuonetila asuin- ja talousrakennuksineen. Kasvihuoneet ovat olleet pitkään käyttämättä. Tekninen huolto Teknisen huollon verkostot sijaitsevat välittömästi alueen pohjoispuolella. Itäpuolella sijaitsee pohjois-eteläsuuntainen runkoviemäri. DNA, Elisa, TeliaSonera DNA:n, Elisan ja TeliaSoneran verkostot sijaitsevat Itäkaarella, Skanssinkadulla ja Sorakadulla. TeliaSoneralla on lisäksi suunnittelualueella Rompolitiellä kaapeli.
9 Kaukolämpö Kaukolämpöverkosto sijaitsee Sora- ja Skanssinkadulla. Kaukokylmä on kauppakeskuksen pohjoispuolella. Vesilaitos Vesihuollon verkostot sijaitsevat Itäkaarella, Sorakadulla ja Skanssinkadulla. Suunnittelualueen itäpuolella on runkoviemäri. Sähköverkot Sähköverkot sijaitsevat Sorakadulla, Itäkaarella ja Skanssinkadulla.
10 Maanomistus Kaupunki omistaa suunnittelualueen eteläosan. Yksityinen omistaa pääosan alueesta. Kaupungin osuus maanomistuksesta on noin hehtaari, eli 25 % suunnittelualueesta. Maanomistus: vihreä kaupungin, valkoinen yksityisen 3.2 Ympäristön häiriötekijät Melu Suunnittelualueen liikennemelua on tutkittu osayleiskaavan ja Aluekeskuksen asemakaavan valmistelun yhteydessä. Sorakatu-Itäkaaren liikennemelusta on valmistunut selvitys Itäkaaren pohjoispuolen uudelleen sijoiteltavien rakennusmassojen takia. Ympäristötoimiala on päivittänyt vanhempia selvityksiä. Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueella on ollut kasvihuoneviljelyä, mikä on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantuneisuutta. Mahdollisesti maaperän pilaantuneisuutta aiheuttaneiden toimintojen sijoittuminen
11 3.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa maakuntakaavassa suunnittelualue on varattu keskustatoimintojen (C) ja asumisen (A) käyttöön. Alueella on keskeinen asema Kaarina Turku Raisio Naantali -akselin tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa. Yleiskaava Ote maakuntakaavasta Skanssin maankäytön tulevat suuntaviivat on määritelty Turun yleiskaavassa 2020. Tavoitteena on rakentaa Skanssiin asuntoalue, palvelujen ja hallinnon alueita sekä aluekeskus. Aluekeskus on rakennettu ja siihen liittyvät asuintontit ovat rakenteilla. Yleiskaavan aluevarauksia on tarkennettu Skanssin-Piispanristin osayleiskaavassa, joka on saanut lainvoiman 16.4.2005. Suunnittelualue on osayleiskaavassa asuinaluetta (AK- 1, AKR-2) ja työpaikka-aluetta (PAK-2). Osayleiskaavan AK-1 -alue on asuinkerrostalojen aluetta, jonka tavoitteellinen kerrosluku on II-IV ja tavoitteellinen tonttitehokkuus e = 0.30-0.45. AK-1 -alueen rakennusten pohjakerroksiin saa sijoittaa pienimuotoisia liike- ja kerhotiloja. AKR-2 on asuinkerros- ja rivitalojen aluetta, jonka tavoitteellinen kerrosluku on II- IV ja tavoitteellinen tonttitehokkuus e = 0,30-0,40. PAK-2 -alue on toimitilarakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialuetta, jonka tavoitteellinen kerrosluku on I-IV. Alueen tavoitteellinen tonttitehokkuus on e = 0.30-0.45. Liiketilojen tavoitteellinen kerroslukuneliömäärä on 50 %. Alueen itäosassa on VP-1 -alue, puisto, jonka maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon viljelypalstojen ja vesiaiheen sijoittaminen.
12 Asemakaava Ote Skanssin-Piispanristin osayleiskaavasta Yleiskaavan tarkistus on vireillä. Sen yhteydessä on tarkoitus arvioida uudelleen Skanssin alueen maankäytön mitoitus. Erityisesti mitoitukseen vaikuttaa mahdollisen raitiotien rakentamisen edellyttämä käyttäjämäärä. Suunnittelualue on pääosin asemakaavoittamatonta, lukuun ottamatta katua ja pienteollisuusrakennusten korttelialuetta alueen länsilaidalla. Asemakaavat on vahvistettu 15.5.1957 ja 3.12.1965. Ote asemakaavasta
13 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (Kv. 21.5.2012) Turun kaupunkiseudun rakennemallissa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuinalueeksi. Se on osa kohdetta 90: Skanssin uusi kerrostalovaltainen tai erittäin tiivis pientalovaltainen alue, jonka tavoitteellinen asukasmäärän lisäys vuoteen 2025 mennessä on 2500 asukasta. Muita suunnitelmia Alueen eteläpuolisen asuntoalueen, Skanssin asuntoalue 5E5, asemakaavoituksesta on vuonna 2005 käyty arkkitehtikilpailu, jonka voitti arkkitehti Mikko Siltasen ehdotus Käärmeitä pellolla. Käärmeitä pellolla
14 Kilpailun pohjalta valmisteltiin asemakaavaa ehdotusvaiheeseen saakka. Luonnos hyväksyttiin vuonna 2008. Valmistelu keskeytettiin alueen maankäytölle asetettujen uusien tavoitteiden vuoksi. Kartan osoittamalle alueelle sijoittui noin 1000 asukasta. Skanssi on kohdealueena Turun kaupungin ja Siemensin tutkimushankkeessa Kestävän kehityksen asuinalue. Alue suunnitellaan kerrostalovaltaisena. Vireillä oleva suunnitelma www.turku.fi/skanssi Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 6.10.2014 Skanssin alueen yleissuunnitelman. 8.000 asukkaan yleissuunnitelma ohjaa alueen yleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta. Suunnitelmassa on huomioitu alueen luontoselvitys, rakennettavuusselvitys, kaavataloustarkastelu ja koulutarveselvitys. Alueelle kehitetään uudentyyppistä kaksisuuntaista kaukolämpöjärjestelmää, joka mahdollistaa paremmin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen alueella. Seuraavaksi alueelle käynnistetään hulevesien ja viheralueiden yleissuunnittelu. Lähiympäristön asemakaavojen valmistelu ja muutokset Suunnittelualueen itäpuolella on vireillä asemakaava Itä-Skanssi 9/2014 ja pohjoispuolella aluekeskuksen asemakaavanmuutos Bastioninkatu 23/2014. Vireillä olevat asemakaavat
15 Raitiotien yleissuunnitelma Tuleva raitiotie on suunniteltu sivuavan suunnittelualuetta Itäkaarella. Raitiotien yleissuunnitelman linjakartta www.turku.fi/raitiotie Turun kaupungin rakennusjärjestys Turun kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2007 kaupunginvaltuuston 9.10.2006 184 tekemällä päätöksellä. Tonttijako ja rekisteritilanne Pohjakartta Nimistötoimikunta Suunnittelualueella ei ole rekisteriin merkittyjä tontteja. Pohjakartta on Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen laatima ja 18.9.2014 täydennyskartoittama. Nimistötoimikunta päätti Skanssin alueen nimistöstä 11.2.2014 16. Aluekeskuksen Itäpuolista Skanssinkatua (Skanssinkatu-Skansgatan) päätettiin jatkaa myös kiertoliittymän eteläpuolelle. Osittain Sorakaduksi ja osittain Itäkaareksi nimetty katu päätettiin nimetä Itäkaareksi (Itäkaari-Östra bågen). Skanssin nimistö perustuu historiallisen ajan puolustusrakenteisiin.
16 Nimistötoimikunnan kartta: katu 1 Skanssinkatu, katu 2 Vallikatu Asuinkortteliin on suunnittelun edetessä lisätty jalankulkuväylä, jonka nimistötoimikunta nimesi 16.12.2014 61 Reduttipoluksi (Reduttipolku Reduttstigen). Redutti on pieni linnake, linnoitus tai varustus. Usein redutti muodostui korkean mäen huippua kiertävästä kehävallista. Redutti voi olla suuremman linnoituksen tukivarustus, tai itsenäinen tukikohta esimerkiksi liikenneväylän varrella (lähde: Wikipedia 2.3.2015). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan laadinta perustuu asunto- ja maankäyttöohjelmaan vuosille 2009-2013 ja maanomistajan anomukseen. Skanssin Vallikadun asemakaava on ohjelmoitu hyväksyttäväksi vuonna 2015. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Alueen suunnittelussa osallisia ovat: - Alueen ja lähialueen maanomistajat ja maanvuokralaiset, käyttäjät, asukkaat ja yritykset - Turkuseura ry, Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry, Turun Pientalojen keskusjärjestö ry - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY), V-S liitto, V-S aluepelastuslaitos, Turku Energia Sähköverkot Oy, Turun Seudun Kaukolämpö Oy, Vesiliikelaitos, Kiinteistöliikelaitos, Liikuntapalvelukeskus, Kasvatus- ja opetusvirasto sekä Ympäristötoimialan rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja joukkoliikenne sekä kaupunkisuunnittelun suunnitteluyksikön liikenne- ja katusuunnittelu sekä maisema- ja miljöösuunnittelu.
17 Vireilletulo Vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2012 ja osallisille kirjeitse 3.10.2012 ja samalla postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, pvm. 12.6.2012. Lautakunta merkitsi OAS:n tiedoksi 26.6.2012. Skanssin alueen muutosvaiheessa olevien suunnitelmien takia aluetta pienennettiin, OAS pvm. 20.11.2013. Kaavoituskatsauksessa 2014 aluerajaus oli nykysuunnitelman mukainen. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeesta saatiin OAS-vaiheessa yksi mielipide: Treston Oy haluaa mukaan asemakaavan muutokseen ja haluaa liittymän tontilleen uudelta kadulta. Treston Oy on teettänyt suunnitelmia omistamaltaan ja naapurialueelta. Vallikadun kaava-alue on rajattu niin, että se ei tuota haittaa Treston Oy:n ja sen ympäristön kehittämiselle. Ei ollut tarkoituksenmukaista laajentaa kaava-aluetta, koska Skanssin alueen kokonaisuuden maankäytön ratkaisut olivat vielä vailla päätöksiä. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 20.11.2013 päivätyn asemakaavaja asemakaavanmuutosluonnoksen laadittavan ehdotuksen pohjaksi 10.12.2013 374. Hyväksytty luonnos. 21.11.2014 päivätystä asemakaavanmuutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot Kiinteistöliikelaitokselta, Rakennusvalvonnalta, Ympäristönsuojelulta, Vesiliikelaitokselta, Turku Energia Sähköverkot Oy:ltä, Turun Seudun Kaukolämpö Oy:ltä, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta/ Riskienhallinnan palvelualueelta ja Varsinais-Suomen ELYkeskukselta / Ympäristö ja luonnonvarat.
Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.12.2014-16.1.2015 (kuulutus 29.11.2014): ei muistutuksia. Kaavaehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa Skanssin Monitorissa 8.1.2015. Lausunnot kaavaehdotuksesta: 18 Lausuntokartta Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta 28.1.2015: 1. Skanssin kaupunginosassa tullaan lähivuosina suorittamaan huomattavia kunnallistekniikan investointeja, jotka edellyttävät maankäyttösopimuksen laatimista. Kiinteistöliikelaitos tulee tekemään Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle esityksen tarvittavasta maankäyttösopimuksesta. 2. Kiinteistöliikelaitoksen näkemyksen mukaan kaava-alueelle tulee osoittaa tulvareitti kulkemaan yleiselle jalankululle varatun väylän ja suuremman LPA-1 alueen paikkeille. Tontin korkeusmaailmaa suunnitelta-
19 essa tulee huomioida, että tulvareitin laskusuunta on Skanssinkadulta Rompolitielle. 3. Asemakaavaehdotuksessa on kaavamääräys, jonka mukaisesti Pysäköintipaikkojen määrää voidaan vähentää, mikäli rakennuslupaa hakiessa osoitetaan sitovasti osallistuminen yhteisauto-omistusjärjestelyyn, jossa asukkaille järjestetään pysyvä mahdollisuus omakustannushintaiseen yhteisomistusautoon joko korttelin alueella tai enintään 500 m etäisyydellä. Vähennys voi. Tällaisen ehdon valvominen pitkällä aikavälillä on käsityksemme mukaan hankalaa ja voi aiheuttaa autojen pysäköinnin esimerkiksi katujen viheralueille, mikäli pysäköintipaikat ovat alimitoitetut. Kaavoitusyksikkö: 1. Lausuntoaikana on valmisteltu Skanssin alueen hulevesiselvitystä. Konsultti FCG on antanut suositukset kaavamerkinnöiksi ja -määräyksiksi ja mm. mainittu tulvareitti on lisätty kaavaehdotukseen. 2. Yhteiskäyttöautot eivät ole tällä hetkellä laajamittaisessa käytössä Turussa. Kaava-alue saattaa toteutua pitkän ajan kuluessa ja viimeisten rakennusten rakennuslupaa haettaessa tilanne voi olla toisenlainen. Kun nyt myönnettäville rakennusluville ei ole todennäköisesti mahdollista osoittaa lievennyksiä pysäköintipaikkamääriin tämän määräyksen nojalla, on tulevaisuudessa mahdollista antaa lupa pysäköintipaikkojen vähentämiseen, mikäli edellytyksiä on. Turku Energia Sähköverkot Oy 11.12.2013: Turku Energia Sähköverkot Oy on esittänyt jo luonnosvaiheessa muuntamoalueen tarpeen: ET-alue 10 x 5 m pysäköintialueen reunaan ja sellainen on ehdotuskarttaan merkitty. Turun Seudun Kaukolämpö Oy: Ei lausuntoa, ei huomautettavaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos / Riskienhallinnan palvelualue 18.12.2014: Pelastusviranomainen korostaa lausunnossaan, että pelastusyksiköiden operointi on oltava mahdollista kaava-alueen kiinteistöillä. Uloskäytävät ja kulkureitit on pidettävä esteettöminä. Muuntamon suojaetäisyys on otettava huomioon kaavoituksessa pysäköintialueen katoksia rakennettaessa. Vedenottopisteiden riittävyys on turvattava rakennussuunnittelussa. Kaavoitusyksikkö: Lausunnossa esitetyt asiat eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta vaan ne tutkitaan rakennuslupavaiheessa: suunnittelija esittää rakennuslupahakemuksen pelastustiet ym. seikat ja rakennusvalvonta varmistaa asian sekä pyytää tarvittaessa lausunnon pelastusviranomaiselta.
20 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Ympäristö: ja luonnonvarat 19.12.2014: ELY:llä ei ole huomauttamista. Alue on pieneltä osin pohjavesialuetta, joka on kaavoituksessa asianmukaisesti huomioitu. Kaava selostuksineen on asianmukainen. Kommentit on koottu yhteistyössä ELYn alueiden käytön yksikön, liikennevastuualueen sekä ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Vesiliikelaitos 14.1.2015: Vesiliikelaitoksella ei ole huomautettavaa. Rakennusvalvonta 8.1.2015: Rakennusvalvonnalla on huomautettavaa asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksesta seuraavasti: AK-1 korttelialue 1. Määräyksiin tulee lisätä seuraava määräys: Rakennusten julkisivuissa ei saa olla näkyviä elementtisaumoja. 2. Tontin rajalle voidaan jättää rajaseinä rakentamatta tarkoittanee: Tontin rajalle voidaan jättää palomuuri rakentamatta. 3. Kadun yläpuolisten parvekkeiden vapaa alikulkukorkeus poikkeaa rakennusjärjestyksen mukaisesta vaatimuksesta (kaavassa 3,3 m, rakennusjärjestyksessä jalkakäytävän osalta 3,0 m ja kadun osalta 4,6 m). 4. Määräystä Merkittyä rakennusoikeutta ylittäen saa rakentaa mm. porrashuoneet yli 15 k-m 2 ylittävältä osalta kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneiden viihtyisyyttä ja valoisuutta tulisi täsmentää seuraavasti: porrashuoneet kussakin porrashuoneessa yli 15 k-m 2 /kerros ylittävältä osalta edellyttäen, 5. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus määritellään pelastuslaissa eikä asemakaavassa voida antaa tästä poikkeavaa määräystä. Väestönsuojan koon määrittelee yksiselitteisesti rakennuksen kerrosala. 6. Yhteistiloja saa asemakaavamääräyksen mukaan rakentaa rakennusoikeus ylittäen rakennusten kattokerroksiin. Yhteistilojen enimmäismäärää tulisi rajoittaa sekä kattokerroksen sijasta käyttää termiä ylin kerros. 7. Yhteisautoja koskevan asemakaavamääräyksen valvonta tulee olemaan hankalaa jos ei mahdotonta rakennusvalvonnan kannalta. Asia tulisikin hoitaa tontinluovutussopimusten kautta ja joko asettaa autopaikkavaatimus lievemmäksi tai vaihtoehtoisesti hoitaa asia poikkeusmenettelyn kautta siinä tapauksessa, että yhteisautotavoite toteutuu. 8. Polkupyörien sijoittaminen rakennusten sijasta myös katoksiin tulisi mahdollistaa kaavamääräyksellä. LPA-1 korttelialue: 9. Mikäli LPA-1 alueelle halutaan mahdollistaa autosuojarakennusten tai - katosten rakentaminen, tulisi määräystä täydentää tältä osin. Muut määräykset 10. (1/2)V ja V (3/4) määräyksiä tulisi tarkentaa siten, että siitä ilmenee tarkoitetaanko kerrosalaan luettavalla tilalla vain pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja vai myös yhteistiloja, joita saadaan rakentaa rakennusoikeutta ylittäen. 11. Hulevesimääräyksestä ei ilmene otetaanko rakennusalat huomioon laskettaessa viivytyspainanteiden ym. mitoitustilavuutta.
21 Muita täsmennyksiä: Kaavoitusyksikkö. 1. Näkyvät elementtisaumat kieltävä määräys on lisätty. 2. Sana rajaseinä on korvattu sanalla palomuuri. 3. Parvekkeiden alikulkukorkeutta koskeva määräys on poistettu ja rakennussuunnittelussa noudatetaan siten rakennusjärjestystä. 4. Porrashuoneita koskeva määräys on muutettu rakennusvalvonnan esittämään muotoon. 5. Väestönsuojamitoitusta koskeva lauselma on poistettu. 6. Kattokerros-sana on korvattu rakennusvalvonnan esityksen mukaan sanalla ylin kerros. 7. Yhteiskäyttöautot: katso Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle annettu selitys. 8. Määräys on täsmennetty siten, että polkupyöriä saa sijoittaa myös katoksiin. 9. LPA-1 alueen kaavamääräyksen säilytyskatos on korvattu sanalla autokatos. 10. AK-1 korttelialueen kaavamääräyksessä on eritelty rakennusoikeudet, jonka saa rakentaa rakennusoikeutta ylittäen, rakennusoikeutta ja kerroslukua ylittäen, rakennusoikeutta ja rakennusalaa ylittäen. 11. Rakennusten alat ovat vettäläpäisemätöntä pintaa, mikäli rakennuksessa on viherkatto, se toimii vettä viivyttävänä. Ympäristönsuojelu 15.1.2015: 1. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella on aikaisemmin ollut toimintaa (kauppapuutarha), jonka seurauksena maaperä on saattanut likaantua ympäristöhaittoja aiheuttavilla epäpuhtauksilla. Ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan kaavaehdotuksessa esitetyt kaavamääräykset ovat pilaantuneen maaperän osalta perusteltuja ja riittävät turvaamaan ympäristöriskien hallinnan asianmukaisella tavalla. 2. Viherkatot, polkupyöräpaikat ja energiahuolto Ympäristönsuojelu pitää hyvinä asemakaavamääräyksiin sisällytettyjä viherkattoja koskevia määräyksiä ja suosituksia, joilla tähdätään hulevesien hallinnan ja pienilmaston parantamiseen sekä ympäristön viihtyisyyden ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Myös määräykset rakennettavista polkupyöräpaikoista, niiden sijoituksesta rakennuksiin ja pyörien huoltotilojen tarpeesta sekä suositukset uusiutuvan energian käyttöönotosta edistävät kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteita. Älykäs sähköinen liikenne-hankkeen johtoryhmä 13.1.2015: Hankkeen johtoryhmä pitää kaavamuutosta omia tavoitteitaan tukevana. Itäkaaren tuntuman julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia on täsmennetty. (34 dba > 30 dba). Edellisten selvitysten jälkeen tehdyt lähiympäristön liikennejärjestelyt ovat pienentäneet ennakoituja liikennemääriä. Hulevesisuunnitelman edellyttämät kaavan aluevaraukset on lisätty: Reduttipolulle tulee sijoittaa hulevesiuoma ja hulevesiviemäri. AK-1 korttelialueelle on merkitty kaksi ohjeellista aluetta hulevesien viivyttämistä varten.
22 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoituksella tulee edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiden toteuttamista (Vnp. 30.11.2000). Uusia huomattavia asuinalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja on edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Pilaantuneen maaperän puhdistustarve on selvitettävä ennen kaavan toteuttamista. Melusta aiheuttavaa haittaa on pyrittävä vähentämään. Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on suunnitella vetovoimainen kestävän kehityksen periaattein toimiva asuinkortteli. Skanssin alueelle on laadittu yleissuunnitelma (Kh 6.10.2014), jonka havainnekuva on selostuksen kohdassa 3.3 Suunnittelutilanne. Tämän suunnitelman kortteli on osa laajaa uutta asuinaluetta. Skanssin alueelle suunnitellaan raitiotien sijoittumista, mikä edellyttää riittävää väestöpohjaa linjan varrella. Tästä johtuen suunnitelmassa on kerrostalorakentamista. Skanssi on kohdealueena Turun kaupungin ja Siemensin tutkimushankkeessa Kestävän kehityksen asuinalue. Alueelle suunnitellaan uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä ratkaisuja, mikä heijastuu myös kaavaratkaisuun. Asemakaava on ohjelmoitu hyväksyttäväksi vuonna 2015 (ympäristötoimialan strateginen sopimus, Kv 17.11.2014). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suunnittelualueen pohjoisosa rajautuu Itäkaaren pääkokoojakatuun, jota laajennetaan etelään tulevan raitiotievarauksen vuoksi. Suunnittelualueen kokoojakatuna on rakennettavaksi tuleva Skanssinkatu alueen länsirajalla. Itäpuolelle tulee sijoittumaan Skanssin uuden asuntoalueen keskuspuisto, jolta johtaa jalankulkuyhteys Itäkaaren poikki aluekeskuksen edustan torille. Kaava-alueen pääosa, Itäkaaren ja Skanssinkadun rajaama alue on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1). Korttelialueelle saa rakentaa myös rivitaloja ja palveluasuntoja. Rakennusten ensimmäisiin kerroksiin saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä päiväkodin. Asuinkorttelin pysäköintipaikkoja varten on kaksi autopaikkojen korttelialuetta (LPA-1), joista toisella on tontti muuntamoa varten, ET.
Ehdotuskartta pvm 21.11.2014, muutettu 2.3.2015 23
Rakentamista ja erityisesti alueelle sijoittuvia rakennustyyppejä on ideoinut LPRarkkitehdit Oy maanomistajan kanssa yhteistyösopimuksen tehneiden YH Kodit Oy:n ja Prestobella Oy:n toimeksiannosta. 24
25 Korttelialueelle sijoittuu erityyppisiä taloja ja asuntoja. Korttelin kulmaan sijoittuu IXkerroksinen pistetalo ja katualueiden rajoille lamellitalot, joiden kerrosluvut ovat VI ja V. Näissä kadunvarsirakennuksissa on vajaa ylin kerros. Pohjoisosan lamellitalojen kupeessa on kolmikerroksiset rakennukset, jotka voidaan toteuttaa hollantilaistyyppisinä rivitaloina. Korttelin sisäosassa on III-kerroksisia rakennusmassoja, joihin saa sijoittaa parvikerroksia (ns. loft-asuntoja). Pysäköinti sijoittuu maanpinnan tasoon, koska perustamis- ja pohjavesiolosuhteet estävät kellaripysäköinnin. Osa on rakennusten ensimmäisissä kerroksissa ja pihakannen alla, osa puurivien rajaamilla pysäköintikentillä. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,07 hehtaaria. Kaavaan merkittyä rakennusoikeutta on 30645 k-m 2, aluetehokkuus e a = 0,75. Merkittyä rakennusoikeutta ylittäen saa rakentaa: autopaikat rakennusten ensimmäisessä kerroksessa ja pihakannen alla ilmanvaihtokonehuoneet kerroksissa porrashuoneet yli 15 k-m 2 ylittävältä osalta kussakin porrashuoneessa kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneiden viihtyisyyttä ja valoisuutta. parvet par -merkityillä rakennusaloilla (arviolta 2200 k-m 2 ) liike- ja toimistotilat kadun varrella ensimmäisessä kerroksessa (arviolta 1200 k- m 2 ). Rakennusoikeutta ja kerroslukua ylittäen rakentaa: Asuinrakennusten ylimpiin kerroksiin kaupunkikuvallisesti korkeatasoisia asukkaiden yhteisiä talosaunoja, viherhuone-, kuntosali-, harrastus- ym. tiloja. Rakennusoikeutta ja rakennusalaa ylittäen rakentaa: asuntojen yhteiskäyttöön tulevat jätehuoneet, harrastus- ja kerhotilat, viherhuoneet, varasto-, huolto- ja palvelutilat pihan tasolla. Pihakannen alle saa sijoittaa rakennusoikeus ylittäen: pysäköintitilaa, varastointitilaa, väestönsuojia ja teknisiä tiloja sekä piha-alueella siihen liittyvät ilmanvaihtohormit ja porrashuoneet Asukkaita alueelle sijoittuu arviolta 620 henkeä. Mitoituslukuna 50 k-m 2 /asukas. Asuinrakennusten korttelialuetta alueesta on noin 3,00 ha ja korttelitehokkuus e k on tällöin 1,02. Autopaikkojen korttelialuetta, joka on tarkoitettu asuinrakennusten korttelialueen käyttöön, on 0,47 hehtaaria ja katualueita 0,59 hehtaaria. 5.2 Kaavan aluevaraukset ja erityiset kaavamääräykset AK-1 Asuinkerrostalojen korttelialue. Korttelialueella pyritään toimintojen monipuolisuuteen: Korttelialueelle saa rakentaa myös rivitaloja ja palveluasuntoja. Rakennusten ensimmäisiin kerroksiin saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja sekä päiväkodin. Ensimmäisen kerroksen liike- ja toimistotilat saavat liittyä yläpuoliseen asuntoon.
26 Ympäristön ja rakentamisen laatua ohjataan määräyksin: Rakennusten tulee julkisivujen värityksen, materiaalin sekä aukotuksen periaatteiden suhteen muodostaa keskenään yhteen sopivia, moni-ilmeisiä ryhmiä. Rakennusten julkisivuissa ei saa olla näkyviä elementtisaumoja. Rakennusluvasta on kuultava kaupunkikuvaneuvottelukuntaa tai vastaavia toimielimiä. Ilmanvaihtokonehuoneet on sovitettava talon arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan. Kadunpuoleiset sisäänkäynnit tulee olla sisäänvedettyjä, katualueelle ei saa ulottua portaita tms. rakenteita. Arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti perustellut ulokeparvekkeet ovat sallittuja. Taide tulee liittää jo alkuvaiheessa kaikkeen arkkitehtuuri- ja ympäristösuunnitteluun. Katuun rajautuva ensimmäisen kerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Katujulkisivun ensimmäisen kerroksen ikkunapinta-alaa on oltava vähintään 30 % julkisivun pinta-alasta. Asukkaiden yhteisöllisyyttä pyritään edistämään: Korttelialueella on sallittava naapuritonttien kesken yhteisjärjestely ajoyhteyksien, autopaikkojen, leikkipaikkojen, huoltoliikenteen, jätteiden keräilyn ja hulevesien johtamisen järjestämiseksi. Asukkaiden käyttöön tulee rakentaa vähintään 1 talosauna /30 asuntoa, 2 talopesulaa /korttelialue sekä harraste- ja kokoontumistiloja. Yhteistiloja tulee olla vähintään 1,0 % rakennettavasta kerrosalasta. LPA-1 Autopaikkojen korttelialue, joka on varattu korttelin 23 autopaikoille. Korttelialueelle saa rakentaa 1-kerroksisia autokatoksia ja keräilykatoksia. Korttelialueella tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin. Aluetta jäsennöidään istutettavin puurivein. ET-1 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue 25 k-m 2 suuruista muuntamoa varten Katualueet Skanssinkadun varrella on varaus muuntamolle. Itäkaaren katualueen aluevaraus perustuu raitiotielinjauksen edellyttämään mitoitukseen. Itäkaarelle sijoittuu tulevaisuudessa linja-autojen ja raitiovaunujen vaihtopysäkit. Itäkaarelta ei saa liittyä korttelialueelle. Skanssinkatu on mitoitettu niin, että katualueella on tarpeellinen lumitila/ hulevesipainanne ja katupysäköintiä. Katualueen varaus on 20 metriä ja siihen sisältyy jalkakäytävä molemmilla puolilla katua, pysäköinti/hulevesi/lumitilat, kaksi ajorataa sekä pyörätie.
Tulevaisuuden Itäkaari 27
28 Pihajärjestelyt Pysäköinti Osalla korttelialueesta rakennetaan pihakansi (pi-1) siten, että: autopaikat sijoitetaan kannen alle ja rakennusten ensimmäisiin kerroksiin kannen päällä olevat alueet istutetaan soveltuvin osin piha-alue tulee suunnitella yhtenäisesti tonttijaosta riippumatta pihakannen tulee kestää raskaan ajoneuvon paino. Piha-alueelle tulee sijoittaa liikenteen melulta suojattua leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 m 2 asuntoa kohti. Pihojen tulee olla vehreitä ja hyötyviljelyä tulee edistää. Kasvihuoneita saa rakentaa rakennusala ja rakennusoikeus ylittäen. Asuintalojen toisiinsa rajoittuvia tontteja ei saa erottaa aidoin. Autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle, rakennusten ensimmäisiin kerroksiin ja tai LPA- 1 -alueelle. Pysäköintipaikkoja on rakennettava seuraavasti: 1 ap/ 100 k-m 2 kohti palveluasunnot: 1 ap/ 150 k-m 2 kohti vieraspaikat: 1 ap/ 10 asuntoa. Väljä pysäköintinormi perustuu siihen, että alue tukeutuu tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Pysäköintipaikkojen määrää voidaan vähentää, mikäli rakennuslupaa hakiessa osoitetaan sitovasti osallistuminen yhteisauto-omistusjärjestelyyn, jossa asukkaille järjestetään pysyvä mahdollisuus omakustannushintaiseen yhteisomistusautoon joko korttelin alueella tai enintään 500 metrin etäisyydellä. Vähennys voi olla korkeintaan 4 autopaikkaa / yhteiskäyttöauto ja yhteensä korkeintaan 10 % autopaikkamääräyksestä. Pysäköintitiloissa ja -alueilla tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin. Rakennettavat polkupyöräpaikat: 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti ja 1 polkupyöräpaikka kutakin 150 liike-, toimisto- tai päiväkotikerrosalaneliömetriä kohti. Näistä 50 % tulee sijoittaa rakennuksiin katoksiin. Polkupyörien kunnostukseen ja pesuun tulee varata tilat. Energiahuolto ja ympäristötekijät Tontin rajalle voidaan jättää palomuuri rakentamatta edellyttäen, että henkilö- ja paloturvallisuudesta huolehditaan korvaavin järjestelyin. Kaupunkitilojen tulee ilmentää kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteita: esim. aurinkopaneeleita, tuulivoiman keräimiä ja muita energiaa säästäviä ja tuottavia ratkaisuja tulee suosia. Kattomuotojen ja kattokulmien valinnassa tulee ottaa huomioon aurinkopaneelit ja viherkatot. Rakennusten teknisten tilojen suunnittelussa ja mitoituksessa tulee varautua aurinkoenergian hyödyntämiseen. Asemakaava-alueella saa pohjavesialueen ulkopuolelle sijoittaa maalämmön keräilyjärjestelmiä.
29 Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistamistarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. LPA-1-alue on sijoitettu kasvihuoneitten paikalle, jossa maaperä saattaa olla pilaantunutta; koska puhdistamisen tasovaatimus ja siten myös kustannukset ovat pienemmät pysäköintialueella kuin asumiseen osoitetulla alueella. Rakennusten Itäkaaren varren rakennusten julkisivuille on annettu desibelimääräys ja on määrätty, että Itäkaareen rajoittuvien asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Hulevedet Hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää ja viivyttää korttelialueella. Hulevesien imeyttämistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla. Muodostuvien hulevesien määrää tulee vähentää esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä istutusalueita ja pysäköintialueilla mahdollisimman paljon läpäiseviä pintamateriaaleja. Yksikerroksisiin rakennusosiin, talousrakennuksiin ja katoksiin tulee rakentaa viherkatto. Korttelin poikki kulkevan polun yhteyteen on rakennettava oja tai kouru sekä hulevesiviemäri. Piha-alueelle on merkitty kaksi ohjeellista viivytysaltaan paikkaa. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1,0 m 3 / 100 m 2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Alueelle on laadittava hulevesisuunnitelmat, joissa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen ja poistaminen. Hulevesijärjestelyt on sovittava vierekkäisten tonttien kesken. 5.3 Tavoitteiden toteutuminen Kaava toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maakuntakaavan, kaupungin Asunto- ja maankäyttöohjelman 2009-2013 sekä Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 tavoitteita kaupunkirakentamisen eheyttämisestä ja tiivistämisestä. Kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen on osa tulevaa vetovoimaista asuntoaluetta olemassa olevan kauppakeskuksen äärellä. Kaava mahdollistaa virikkeisen ja ekologisesti kestävän tehokkaaseen joukkoliikenteeseen tukeutuvan korttelin rakentumisen. 5.4 Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan Alue muuttuu rappeutuneesta kasvihuonetilasta asuinalueeksi, jolla on myös liike- ja toimistotiloja. Lähiympäristöön Uudisrakentaminen tukeutuu jo olemassa oleviin kaupallisiin palveluihin / Skanssin aluekeskus. Aluekeskuksessa toimii myös Turun kaupungin, Kelan ja Varsinais-Suomen työja elinkeinotoimiston yhteinen palvelupiste Monitori. Koulu- ja päiväkoti ym. palvelut rakennetaan tämän kaava-alueen itäpuoliselle Itä- Skanssin alueelle.
30 Asumiseen ja työpaikkoihin Rakentaminen tuo alueelle uusia asukkaita n. 620 (mitoitusluku 1 asukas 50 k-m 2 kohti). Korttelin ensimmäiseen kerrokseen sijoittuva liike- ja toimistotila sekä mahdollisesti toteutuva päiväkoti tuovat työpaikkoja. Liikenteeseen Uudet asukkaat lisäävät joukkoliikenteen käyttöastetta ja toisaalta uudet asukkaat ja kortteliin mahdollisesti sijoittuvat muut toiminnot lisäävät ajoneuvoliikennettä. Luontoon ja luonnonympäristöön Hulevesien viivyttämisestä alueella on annettu kaavamääräys. Pohjavesialueelle ei saa sijoittaa maalämmön keräilyjärjestelmiä. Yhdyskuntateknisiin verkostoihin Yhdyskuntatekniset verkostot ovat alueen lähituntumassa Sorakadulla ja Itäkaarella. Terveellisyyteen ja viihtyisyyteen Meluntorjunnasta ja pilaantuneiden maiden kunnostamisesta on annettu kaavamääräykset. Autopaikkojen kansiratkaisulla muodostetaan viihtyisät suojaisat sisäpihat. Asumisen alueella arvioidaan täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyvyyden vaatimukset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaupunginvaltuuston 22.1.2007 21 hyväksymän maapolitiikan periaatteiden mukaan kaupunki tekee yksityisen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen, kun asemakaavan toteuttaminen aiheuttaa yhdyskuntarakennekustannuksia ja kiinteistönomistaja saa asemakaavan seurauksena taloudellista hyötyä. Kohteeseen laaditaan maankäyttösopimus kaupungin ja yksityisen maanomistajan välille. Kaavan tultua voimaan laaditaan ja hyväksytään alueen katusuunnitelmat. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen alkaa arviolta alkuvuodesta 2016. AK-1 ja LPA-1 korttelialueille laaditaan erillinen tonttijako. Alueen asuntojen rakentaminen voidaan aloittaa kaavallisen, kiinteistöteknisen ja teknisen huollon valmiuden sallimassa ajassa. Turussa 21. päivänä marraskuuta 2014 Muutettu 2.3.2015 (lausunnot) Toimialajohtaja Markku Toivonen Kaavoitusarkkitehti Anja Latvala
31