RAUMAN LAIN KYLÄN MAISEMASELVITYS Rauman kaupunki Tekninen virasto, kaavoitus
RAUMAN LAIN KYLÄN MAISEMASELVITYS 30..03 TYÖRYHMÄ SISÄLLYSLUETTELO Rapor n ensimmäisessä luvussa esitellään maisemaselvityksen lähtökohdat ja analysoidaan alueen tämänhetkistä maisemakuvaa. Toisessa luvussa esitetään maankäy ösuosituksia ja periaa eita alueen kehi ämiseksi. Rauman kaupunki Leena Joki-Korpela Johdanto, selvitysalueen rajaus, sisällyslue elo WS Finland Oy Arto Kaituri Jaakko Aho-Man la Daniela Rosqvist Tässä maisemaselvityksessa on tarkasteltu Lapin kyläalueen maisemallisia ominaisuuksia. Selvitys toimii kylän asemakaavoituksen tausta etona ja tukena. Erityistä huomiota on kiinnite y nykyisen toimivan ja viihtyisän kylärakenteen piirteiden tunnistamisessa. aikalliset ominaispiirteet niin maisemassa kuin rakentamisessa ovat tärkeitä paikallisiden tee n syntymisessä. Tämän työn tavoi eena on tunnistaa selvitysalueen maisemallisia ominaispiirteitä ja arvoja. Niiden vaaliminen ja korostaminen ovat tärkeitä lähtökoh a maankäytön kehi ämisessä. Maisemaselvityksen lisäksi työssä on esite y keveitä maisemanhoidon toimenpiteitä, jotka tukevat selvityksessä esiintulleiden puu eiden korjaamista. Selvitystyön lasi Rauman kaupungin teknisen viraston kaavoitus osasto. Selvityksen laa WS Finland Oy.. ERUSTIEDOT JA MAISEMA ANALYYSI. Selvitysalueen sijain 3. Informaa okartat 4.3 Topogra a 5.4 Maisema la 6.4. Maisemaa jäsentävä kasvillisuus 7.5 Rakenne u maisema 8-9.6 Yhteenveto 0.TOIMENIDESUOSITUKSET. Toimenpidekar a. Toimenpidelue elo 3 3. MERKINTÖJEN SELITYKSET, LÄHTEET Yleiskaavamerkinnät 4 Maakuntakaavamerkinnät 4 Lähteet 4 km 0,5 km
. ERUSTIEDOT JA MAISEMA ANALYYSI. Selvitysalueen sijain Tämä maisemaselvitys käsi elee Rauman kaupungin Lapin kyläalueen keskusosaa joka sijaitsee noin 7 km Raumalta itään, valta e :sta varrella. Selvitysalue (0,4km ) ka aa kylän keskusalueen sitä rajaavan ekehän mukaises. Selvitysalue on merki y yleis- ja maakuntakaavassa `kh- merkinnällä, mikä tarkoi aa alueen olevan arvote u maisemalliseksi erityisalueeksi, vaikka onkin rakentamisen ja umpeenkasvun takia mene änyt suuren osan maisemallisesta poten aalistaan olla. Merkintä edelly ää maiseman arvojen edostamista ja niistä huoleh mista asemakaavoituksen ja maisemanhoidon keinoin. Lapin kunta yhdiste in Raumaan vuonna 009 jolloin kylässä sijainnut Lapin kunnanviraston kiinteistö muu ui tarpee omaksi toimintojen yhdistyessä. Kiinteistön uusiokäy ö sekä Lapin seurakunnan omistama, rakenne avaksi suunniteltu peltoalue, antoivat syyn maisemaselvityksen teolle. Rauman Lapin kylällä (355 as.) on oma voimakas kylärakenne ja iden- tee nsä johtuen historiastaan omana kuntana. En nen kaupungin virastotalo, komea kirkko, palvelurakennukset, työpaikka- sekä pientalovaltaiset asuinalueet huolehdi uine pihoineen muodostavat kompak n kokonaisuuden, josta väli yy mielikuva itsenäisestä kylästä eikä pelkästä suuren kaupungin asuintaajamasta. Lapin kylään on esite y rakenne avaksi rivitaloasumista appilan pellolle sekä vanhan kaupungin virastotalon muu amista uuteen käy öön. Nämä muutokset olisi suunniteltava tukemaan Lapin kylän posi ivista tunnelmaa ja maiseman arvoja. Suunni elualueen läpi virtaava Lapinjoki on pado u energiantuotantoon muodostaen syvän suvannon ylävirran puolelle. Virtavesi on kylän tunnelman kannalta ehdo oman tärkeä elemen, jota olisi syytä korostaa en sestään. RAUMA Selvitysalualueella on posi ivinen ja vireä tunnelma uuden suurehkon ala-asteen, hoitokeskuksen sekä peruspalveluiden ansiosta. Maisemallises selvitysalueella on vahvoja ominaisuuksia sen halki virtaavan Lapinjoen, korkeuserojen sekä vanhan kylärakenteen tunteen ansiosta. Suurimpina uhkina alueen tunnelmalle ovat harkitsematon rakentaminen sekä jokiuoman ja viljelysalueiden umpeen kasvu. 8 Ote maakuntakaavasta. Rauman kaupunki. Lapin kylän voi nähdä jae avan kolmeen erilaiseen osaan. Etelässä on teiden rajaama työpaikka ja teollisuusalue. Maisemallises arvokasta kylän keskusosaa ympäröi kau aaltaan pientalovaltainen asuinalue. Asuin ja työpaikka-alueille on maakuntakaavassa osoite u runsaas laajenemis laa. Maisemallises tulisi olla tarkkana miten mahdolliset laajennukset nivoutuvat keskusalueeseen ja miten ne sommitellaan avoimien alueiden läheisyyteeen. Ote yleiskaavasta. Rauman kaupunki. LAI Yleiskaavassa Rauman kaupungin ja Lapin kylän välisellä alueella on runsaas haja-asutusta joka ei muodosta selkeitä kylämäisiä yksiköitä vaan sekavaa maaseutumaiseman ja taajaman välimuotoa sillä suurin osa alueiden rakennuksista ei ole maatalouteen lii yviä ja ovat siten maaseudulle kuuluma oman näköisiä. Lapin kylän asuinalueen laajentaminen ja välialueiden rakentamisen väl äminen ehey äisi laaja-alaista maisemakuvaa ja pitäisi Lapin kylän elinvoimaisempana sekä olisi kunnallisteknises edullisempaa kaavoi amista. Vanhan Senaa nkartan mukaan alue on ollut aikoinaan hyvinkin avointa viljelyslaaksoa ja on kasvanut lähes umpeen mene äen merki ävän jokilaakson maisematunnelmansa. Rakentaminen ei myöskään ole tukenut alueen maisema laa vaan vaiku aa olleen jokseenkin harkitsematonta etenkin sijain en puolesta. Tästä esimerkkeinä kirkon eteläpuoleinen pientaloalue, jossa ei ole havai avissa luontaista orgaanista sijoi elua verra una vanhaan Sahamäen en alueeseen sekä sillan viereen rakenne u pubi, joka pei ää ja hallitsee maisemaa hyvin keskeiseltä kohtaa. RAUMA 8 LAI 3 5 km
. Informaa okartat Ote kantakar a 03. Rauman kaupunki. 0,5 km Ote peruskartasta 96. Maanmi auslaitos. Ote Senaa n kartasta, 903. Rauman kaupunki Vuosien myötä alue on täy ynyt asuin ja teollisuusrakennuksista. aikallinen maanviljely ja energiantuotanto ovat väistyneet ja siten maisemakin on muu unut. Alueen avoimuus ja orgaaninen kylärakenne on selväs havai avissa kartasta. Kirkon ja Linnavuoren välinen maisemallinen jännite on ais avissa, ne ovat toimineet maisemallisena por na alueelle lännestä katso una. ohjoinen Kirkko e on mutkitellut talojen välissä kiehtovaa envarsi maisemaa luoden. Kar aa tulkitsemalla voi ole aa maiseman olleen avointa viljelylaaksia josta Linnavuori, kirkko ja appila ovat nousseet laakson reunoille joilla silloiset et kulkivat. Joki oli vielä yksiuomainen ja siinä sijaitsi Alisen sahat jotka olivat aikoinaan merki ävä vaurauden tuoja pitäjälle. Kylä oli rakentunut nauhamaises teiden varsille. 3 3 4 5 Ote asemakaavasta. Rauman kaupunki. 4 Julkiset-, yritys- ja palvelurakennukset Asuinrakennukset Viheralueet Ote Lapin jokivarren luontoselvitysestä. Rauman kaupunki. Metsälain mukaan suojeltavia sekä suojeltavaksi suositeltuja biologisia kohteita tarkastelualueella:. apinojan tuore ja keskiravinteinen lehto. Lapinjokea reunustava tuore keskiravinteinen lehto 3. Katajakedot 4. Linnavuoren jyrkänne ja alusmetsä 5. Linnavuoren kalliomuodostuma ja lakialueen männikkö * Muinaisjäänne Ote maaperäkartasta. Rauman kaupunki. Kallioperä Savimaa Rahkaturve Hiekkamoreeni Liejuhiesu
.3 Topogra a Kirkko Suunni elualueen topogra a on vahva. Alavimmassa kohtaa virtaa joki ja korkein kohta on kallioinen Linnavuori. Korkeuseroa korkeimman ja matalimman kohdan välillä on n. 6m. Linnavuoren lakipiste on tervejalkaisille ihmiselle suunni elualueen ehdoton vierailupaikka. Laelle on pystyte y lipputanko jossa liehuva lippu näkyy toivo avas kauas. Linnavuoren kalliomäen metsäisyys rajaa näkymiksi kirkon korkean harjan sekä Kirkkalan peltoaukeat. Hallitulla metsänhoidolla huipulta voitaisiin avata näkymälinjoja muualle suunni elualueellekin kuten appilan mäelle ja suvannon alueelle. appilan mäki KIRKKALA suvanto Lapinjoki virtaa matalassa uomassaan sunni elualueen halki. Keskikesällä uoma on kuivunut lähes pohjaan as. Suvantoaltaan patorakennelmien päälle on rakenne u jalankulkusilta runsaine valaisimineen. atorakenteen kuivan puolen seinämän sekä vanhan maa eholvisillan voisi valaista värivaloin syksyn pimeinä iltoina tapahtumaluonteises. Linnavuori Selännerinteen raja 0,5 km Linnavuoren lakialue on suunni elualueen korkein kohta ja sieltä näkyy kauas muutamaan suuntaan. Ennenvanhaan maisema on ollut avoimempi viljelysmaisema. Lapinjoen pato on näy ävä rakenne ja paikallinen nähtävyys. imeään vuodenaikaan rakenteen erikoisvalaistus loisi alueelle hienoa tunnelmaa. Suurmaisema-analyysi. Lapin kylä on sijoi unut jokilaakson kavenemiskohtaan joka on tarjonnut pado una vesivoimaa alueella aikoinaan toimineelle sahateollisuudelle. Läheisen Saarnijärven pohjoispuolen Sammallahdenmäen selännealueelta on Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluva pronssikau nen röykkiökalmisto. Kylämaisema ei näy sitä ympäröiville alueille. Leikkaus A-A Linnavuori +4mmp. 0, km elto Lapinjoki +4mmp. appilan pelto appilan mäki 5
.4 Maisema la [C] [H] [B] [F] Kirkkalan peltoaukeat [G] < [E] LAI [D] [A] Linnavuori < [valokuva] ohjakar a Rauman kaupunki 6 0,5 km Nykyinen, ylläpide ävä ja kehite ävä näkymälinja Avautuva näkymäkohta Leh puustoa -näkymän sulkeva kasvillisuusalue Havupuustoa Näkymän sulkeva epenger (rantapolulta ei näe Kirkkalan pelloille) Katajakumpu uurivi ihapuustoa Rakennus Vanhan orgaanises sijoi uneen kyläasutuksen raja Maisemallises arvokas Linnavuoren lakialue
.4. Maisemaa jäsentävä kasvillisuus [A] Näkymä Linnavuoren huipulta kirkolle uhkaa kasvaa umpeen. Kirkon monisatavuo sen historian aikana se saa aisi olla ensimmäinen kerta kun sitä ei näkisi Linnavuoren huipulta. [B] Aukeat pelto ja nii ymaisemat kertovat laakson en sestä käy ötarkoituksesta ja luovat lasarjan joen varren ulkoilurei lle. Niityt kasvavat umpeen jos ei niitä jatkuvas leikata, siksi kestävämpiä ratkaisuja voisi olla niiden o aminen laidunmaaksi. [C] appilanojan viereinen pelto luo lähes yhtenäisen avoimen näkymän laakson yli, mikäli Lapinjoen rantakasvillisuu a raiva aisiin. Kesäajan laiduntaminen voisi toimia ja elävöi ää alue a huoma avas, mikäli viereiset asukkaat hyväksyisivät ajatuksen. [F] Katajakummut ovat suojeltuja alueita ja rikka kasvien raivaamisella ne saadaan pide yä maisemallises näy ävinä kasvillisuuselemen einä. [D] Näkymä hoitokodin ikkunoista on kasvillisuuden pei ämä. Jokea myötäilevä ulkoilurei on keskikesällä umpeenkasvaneen tuntuinen. Keväisin linnunlaulu on varmas voimakasta ja joenvarsi kuhisee elämää. Nämymien avaaminen harkituista koh in tekisi joesta viihtyisämmän myös ihmisille. [G] uistomaisilla alueilla ei ole varsinaista puistosuunnitelmaa havai avissa. Luonteenomaista on leika u nurmipinta jossa on puuryhmiä. uistopuina kanna aa suosia perinteisiä koivuja ja vaahteroita. Tammia ja lehmuksia tulisi käy ää historiallisissa erityisympäristöissä kuten hautausmaalla. [E] Asuinalueiden pihat olivat pääsääntöises hyvin hoide uja ja sisälsivät monipuolises eri kasvilajeja. [H] Leh puukuja johda aa vanhalta kaupungintalolta suvantopuistoon. 7
.5 Rakenne u maisema [] kirkko (760) lampi [4] * appila matonpesu jääkiekko kaukalo jalkapalloken ä terveysasema paloasema Ala-aste liikuntahalli * leikkipaikka omenapuutarha [5] en nen kunnan virastotalo appilan kesannolle kaavaillut rivitalot [7] Kirkkalan peltoaukeat kesätea eri * baari LAI puistoviheralue [6] Linnavuoren palvelukeskus kierrätyspiste vesivoimala hoitoko [] [valokuva] ohjakar a Rauman kaupunki 8 Julkinen rakennus alvelurakennus Hoitorakennus Asuinrakennus patosilta * 0,5 km infotaulu kauppa pankki parturi kultaliike pos ulkoilurei Linnavuori [3] museosilta kebab pizzeria * Alueen tunnelmalle tärkeä rakennelma Vanhan rakennetun maiseman maamerkki Nykyisen rakennetun maiseman huomiopiste aikallises merki ävä alue (*) Maakunnallises merki ävä kul uuriympäristö (*) Muinaisjäänne (*)
.5 Rakenne u maisema Lapin kylän alueen toiminnot ka avat peruspalvelut. Mahdolliset uudet työpaikat sijoi uvat yleiskaavan T -alueelle, kun taas suunni elualueelle on maisemallises järkevää sijoi aa enää muutamia asuinrakennuksia ja nykyisten rakennusten laajennuksia. Alueella liikkuu paljon pieniä lapsia sekä vanhuksia. Heille on perusteltua luoda hyvät ja turvalliset liikunnan ja levähtämisen olosuhteet. Maaseudulla auton käy ö on yleistä, ja siksi kaikenlaiset tapahtumat mitä, alueella järjestetään, vaa vat paikoitus laa, mitä onkin jo nykyisellään melko runsaas. Suunni elualueen maisema lassa on hyvää poten aalia kehi yä hyvinkin kiehtovaksi alueeksi. Maisema on ollut aikoinaan kokonaan avoin viljelysmaisema jota kirkko ja Linnavuoren mäki ovat lallises hallinneet. Si emmin alue rakentunut melko täyteen asuinrakennuksia ja kunnallisia rakennuksia. Nykyään kirkko ja Linnavuori eivät näy maisemassa juuri ollenkaan. [] Vanha 50-60 luvun aikainen envarsikylän muotokieli luo alueelle mukavaa ja eloisaa tunnelmaa. aikoin kasvillisuuden volyymi on tasapainossa rakennusmassojn kanssa ja maisema on sopusuhtainen. [] uukirkko vuodelta 760. Korkean kirkon maisemallinen merkitys on ollut historiassa suurempi avoimen jokivarren viljelyslaakson takia. Ny emmin jokilaakso on pitkäl rakenne u ja pusikoitunut. Kirkko uhkaa jäädä pihakuusien taakse piiloon. Joen patoaminen aikoinaan sahatoimintojen ja sähköntuotannon tarpesiin on muokannut alueelle laajemman suvannon jonka ympärille kehämäises puistomaiseen laan on sijoite u kunnalliset rakennukset. atoaminen ja veden juoksutusrei teki jokeen saaren, johon kulkee huonokuntoinen ja vaikeas löyde ävä, jalankulkusilta hoitokodin takaa voimalarakennelmien seassa. Saari on täysin pensas- ja leh puukasvillisuuden peitossa. Joen varsi on umpeen kasvanut heää leh puustoa pääosin pajuja. Se on harmi, sillä virtaava vesi on maisemallises ja tunnelmallises ihmiselle mieluista. Nyt jokea ei näe juuri ollenkaan viereisiltä ulkoilureiteiltä ja asuintaloilta. Lapinjoen keskeltä halkaiseva luonne johtaa etelä- ja pohjoispuolen maastonmuotojen, lojen ja rakennusten vuoropuheluun jossa ylintä ääntä käy ävät kallioinen korkea kukkula, kirkko, viljelys- ja nii yaukeiden luoma historiallinen viljelyslaaksotunnelma sekä julkisten palveluiden suurehkot rakennukset sekä tekninen infrastruktuuri ja niiden aikakau a ja luonne a korostava arkkitehtuuri. Alue a kiertävän en varrelle on muodostunut ensimmäinen kylärakenne orgaaniseen pinnanmuotoja seurailevaan muotoon jolla on selvä kontras uudenpaan kirkon edustalla olevaan asuinalueeseen. [3] Vanha holvisilta on käytössä edelleen ja näkyy hyvin viereiselle kevyenliikenteen sillalle. Rakenteissa kasvavan kasvillisuuden poistolla silta tulisi näy ävämmin esille. Rakennusteknillises vanhaa aikaa huokuva silta luo alueelle historiallista tunnelmaa yhdessä puukirkon ja orgaanisen kylärakenteen kanssa. [4] Uudempi 70- luvun asuinalue on sijoite u maastoon suorariviseen muotoon ja pihat on täyte y istutuksin, jotka pei ävät aikaisemman avoimen kirkonedusmaiseman. Yhdestä kohtaa on näkymälinja joen toiselle puolen. [6] Kaupan värikkäät ikkunamainokset laskevat kaupallisten palveluiden keski ymän tunnelmaa, jossa on poten aalia olla hyvinkin viihtyisä alue arkkitehtonisten piirteidensä takia. Alueella vallitseeeri aikakausien rakennusten arkkitehtuurityylien kerroksellisuus. Vanhan kaupan pihalle on vuosikymenten myötä kasvanut komea leh puu hallitsemaan maisemaa ja pehmentämään rakennusten välistä liikennealue a. [5] En selle kunnantalolle etsitään uu a käy ötarkoitusta kuntaliitoksen tehtyä sen tarpee omaksi. osi ivista olisi, ä kunnantalo pysyisi pystyssä ja melko muu uma omassa ulkoasussa muistona itsenäisestä kunnasta. Rakennus ympäristöineen muodostaa oman ajallisen kokonaisuutensa ja kertoo maaseudun 950-960- lukujen muutoksesta. [7] Koulurakennuksen pääty on laajan avoimen alueen keskiössä. Koulun oppilaat ovat puistoalueen suurin käy äjäryhmä katsellessaan tun en ajan ikkunoista ulos. 9
.6 Yhteenveto Maiseman arvot Maiseman vauriot Kehite ävät asiat. Rakennusarkkitehtuurin kerroksellisuus. Sahamäen en varren vanha, orgaanises levi äytynyt nauhamainen envarsikylän asutus 3. Vanha puurakenteinen kirkko 4. Historiallinen holvikaarinen maan esilta 5. Tienvarren kunnalliset rakennukset 6. Lapinjoki, vesialueet, patorakennelma 7. Linnavuoren lakialue ja sen kalliorinteet 8. Jäljellä olevat pelto- ja nii yaukeat alueet ja niistä muodostuva lallinen ketju 9. Suvannon puistoalue, jota kunnalliset rakennukset ympäröivät kehämäises Alueella on myös menete y paljon arvoja joita on vaikea enää pelastaa kuten maiseman avonaisuus jossa kirkko ja Linnavuori ovat olleet maiseman keskipisteessä A. Avoimien lojen vähäisyys ja umpeenkasvun uhka. Kirkon näkymä ömyys ympäröivään maisemaan. B. Siltakapakka ja sen parkkipaikka tukimuureineen C. Jääkiekkokaukalon seinämät kesäaikaan D. Jalkapallokentän aidan rajaava vaikutus E. Umpeenkasvun tuntu kesäaikaan ulkoilurei n varressa F. Kaupan ikkunoiden mainosten suhde ympäröivään arkkitehtuuriin G. Suvannon puistoalueen heikko lallinen rajautuminen ympäröivien rakennusten parkkialueista H. 70-luvun asuinalue kirkon edustalla ja Linnavuoren palvelutalokeskittymä jotka yhdessä täy ävät vuoren ja kirkon välisen laakson tukkien niiden ikiaikaisen jänni een ja por maisen teeman viljelylaakson yli. L. ohjoseen Kirkko en rai n heikko jäsennys suhteessa julkisten rakennusten vahvuuteen (puukujan puute). M. Suvannon rannassa kulkua estävät yksityiset aidat asemakaavan mukaisella viheralueella.. Nykyisten maisemavaurioiden pehmentäminen. Joen varren raivaus harkituilta kohdin näkymälinjojen avaamiseksi ja lakokemuksen kasva amiseksi 3. Vanhusten ja lasten liikunta- ja levähdyspaikkojen lisääminen 4. Jokivarren ja puistomaisen alueen kasvillisuuden kehi äminen 5. Lisärakentamiseen sopivien alueiden kartoi aminen ja asemakaavan laa minen 6. Katuistutukset ekehällä kunnallisten palveluiden kohdilla sekä kauppojen tuntumassa 7. Rakentamisen ja istutusten ohjaaminen vanhalla orgaanises levi äytyneellä asuinalueella maiseman umpeenkasvun ja vääränlaisten rakennusratkaisujen väl ämiseksi 8. appilan pellon rakentamisen ohjaaminen mahdollisen maisemavaurion väl ämiseksi 9. Orgaanises levi äytyneen vanhan kylärakenteen korjaus- ja uudisrakentamisen ohjaaminen. 0. Teiden varsilla olevien joutomaaton en ja asfal levikkeiden rakentaminen ympäristöön sopivalla tavalla. Hyväkuntoisten ja rakennushistoriallises merki ävien liikerakennusten tyhjeneminen liiketoiminnoista. Kylän vireyden ja tunnelman näive ymisen estäminen. 0 Hoide una ja suunniteltuna kirkonkylän alue voisi olla eri äin viehä ävä. Arvokkaat ajalliset kokonaisuudet menevät nyky lanteessa tavallaan hukkaan. - Olli Joukio, (*)
. TOIMENIDESUOSITUKSET. Toimenpidekar a Istute ava katupuu Tärkeä nykyinen katupuu 3 3 3 3 5 5 4 5 3 6 4 7 5 5 8 7 9 7 8 9 0 Istute avaa puistopuustoa Tärkeä nykyinen lehmuskujanne Istute avaa pensasta rajaamaan puistoalueen reunoja Ylläpide ävä vahvapiirteinen ja rajaava kuusiaita Raiva ava katajakumpu Raiva avaa kasvillisuu a näkymien avaamiseksi Avoimena pide ävä alue uistomaisena kehite ävä alue Uusi näkymälinja 3 6 7 4 Ylläpide ävä näkymälinja Siirre ävä nykyinen rakenne (infotaulu, jätepiste) Rakenne avaksi soveltuva alue (asemakaavan ja maiseman arvojen mukaan) Uusi puistokäytävälinjausehdotus Nykyinen puistokäytävälinjaus Uusi penkki Metsäortokuva Rauman kaupunki 0,5 km Erikoisvalaistus
. Toimenpidelue elo. Linnavuoren hoitokodin edustan liikenneviheralueille voisi istu aa muutamia puita rauhoi amaan liikennealueiden karua ulkoasua. itkiä aikoja sisällä vie ävät vanhukset arvostavat ikkunanäkymiä hyvin paljon. Myös muilla ekehän jäsennystä ja hierarkiaa vaa villa kohdin on mahdollista istu aa katupuita. Kuvan katupuut on istute u Sahamäen en varteen jossa tulee olla tarkkana e ei hienostunut luonnollinentunnelma muutu liian ryhdikkääksi.. Joen varren rantakasvillisuu a voi auko aa raivaamalla sopivista kohdin. eriaa eena suunnitelmassa on ollut raivata aukko kohtaan jossa rei kulkee joen suuntaises mutkan kohdalla jolloin ava avasta kohdasta aukeaa pitkä näkymä joen suuntaises. eltojen välinen alue on esite y raiva avan kokonaan jolloin alueelle muodostuisi selkeä iso peltolaaksomainen la joka avautuisi komeas Kirkko elle as. Linnavuoren mäkialuekin näkyisi selkeämmin joen pohjoispuolelle. Vanhan kiviholvisillan voisi raivata paremmin näkyväksi. Kaupan parkkipaikalta on matkaa suvantoon noin 0 metriä mu a vesipintaa ei näkynyt heän lehvästön takia. Muutaman oksan harki u poisto avaisi maiseman paremmin myös kauppa-aukealle. Kaupassa asioivien autojen valojen näkyminen suvannon puiston puolelle tulee kuitenkin pyrkiä estämään jo a rauha omuuden tuntu ei kasvaisi. 3. Linnavuoren huipun ja Kirkko en näkymälinjojen ylläpito raivaustoimin. Muutamien puiden kaato tarvi aessa. Näkymälinjan avaaminen suvannon suuntaan olisi myös hyvä mikäli useita puita ei tarvitsisi kaataa sen takia. 4. Uusia kivituhkapintaisia rei yhteyksiä joen yli ja rannoille. Linjaus edelly äisi uuden kevyenliikenteen sillan rakentamista. Vanhusten liikuntaa tulisi tukea alueella muodostamalla hyväpintainen, tasainen ja turvallinen rei, jonka varrella on penkkejä rii äväs, joista aukeaa miely ävä maisema. Lapinjoki muodostaa oman vaaratekijänsä. Rei ä ei saa linjata aivan penkereen viereen vaan siinä tulee olla reilu etäisyys. 5. Katajakumpareikot tulisi raivata muista puista ja pensaista jo a ne näkyisivät maisemassa selkeämmin omina yksikköinään. 6. Alueen nuorisolle voisi rakentaa kokoontumispaikan joen varteen. Joessa oleva saari toimii jälkien perusteella nykyisin jonkinlaisena kokoontumispaikkana, jonne jä eet on suru a jäte y. Uusi grillikatos nykyisen umpikujan päähän tarjoaisi nuorille hyvän paikan kokoontua, ja jota muutkin toimijat voisivat hyödyntää, esim. koulu talviulkoilupäivinä. 7. Suvannon yläpuolisen puiston rajat olivat häilyvät ja monilta osin rujot. Jääkiekkokaukalon valkoiset seinät ja läheiset parkkipaikat voisi rajata esim. matalalla pensasistutuksella ja muutamilla puilla. ensaiksi sopisi taikinamarja sekä angervot ja puiksi koivut ja vaahterat. Samoin siltakapakan parkkialueen valkoisen tukimuurin voisi maastou aa esim. köynnöskasvien avulla maisemaan paremmin. 8. Kesätea eri on oivallisella paikalla patosuvannon ja puistomaisen alueen kulmalla. Suvannon vesipinta luo tunnelmallisen taustan lavasteille. Hallitulla rantakasvillisuuden hoidolla vesinäkymää voisi tuoda voimakkaammin esille. 9. Asemakaavan mukaan suvannon eteläpuolelle voisi rakentaa ulkoilurei n. Nykyisin eteläpuolen rannat ovat aida uja ja yksityispihamaisia. Yhtenäinen puistomainen silmukkalenkki suvannon ympäri olisi oivallinen. 0. Maisemallises tärkeään kohtaan sillan kupeeseen on rakenne u matala rakennus, jonka ka o pei ää suuren osan sillalta avautuvasta näkymästä suvannolle. Selkeä maisemahai a, joka olisi ollut välte ävissä huolellisella harkinnalla ja arvo amisella. Rakennukselle (pubi) on rakenne u myös pieni parkkipaikka, joka on louhi u kallioon ja maanvyörymisen estämiseksi on täytynyt rakentaa suurehko tukimuuri, jota ei oltu millään tapaa maisemoitu, vaikka aidan toisella puolen on kylän ainoa kul uurihistoriallises arvote u rakennus.. Vesivoimalan edustalla olevan jätepisteen voisi siirtää lähemmäs Sahamäen etä, jonka varressa on suuri asfal ken ä bussien pysäkkinä. Uusi jätepiste tulisi maastouttaa hyvin kasvillisuuden avulla.. Vanhalle kiviholvisillalle ja nykyiselle padolle voisi pimeään vuodenaikaan järjestää erikoisvalaistuksen, jossa rakenteet valaistaisiin. 3. appilan kuusiaita luo alueelle hierarkiaa ja jäsentää maisemaa. Sitä tulisi ylläpitää tulevaisuudessakin. 4. Koulun urheilukentän reunoille voisi istu aa luonnollises ryhmitellen puistopuita, joilla alueen ukat rajat ja julkisuusasteiltaan erilaiset lat nivoutuisivat yhteen. 5. appilan pellolle suunniteltu pientalo-/ rivitaloalue tulisi sijoi aa siten e ä pellolle jää rii äväs avointa laa ja e ä kuusiaita näkyisi talojen välistä joen varren ulkoilurei- ltä katso una. Tämä edelly ää myös piharakennusohjeistusta, e ei pihoja istuteta täyteen puita, etenkään havupuita. appilan kuusiaita rajaa eriluonteiset rakennetut alueet omiksi alueiksi. Nii yalueen pohjukkaa ei ole tarve rajata vahvalla kuusiaidalla koska sinne ei lisärakentaminen sovi ja näkymälinja on hyvä säily ää Kirkko en ja Lapinjoen välillä. 6. Asemakaavassa asuinrakennusmaaksi osoite u nii yaukea. Rakentamisen yhteydessä Linnavuoren itäpuolen umpeenkasvanut peltolaakso voidaan raivata kapeas näkymien avaamiseksi ja vuoren paremman esiintulon edistämiseksi. 7. Asemakaavassa viheralueeksi osoite u pusikoitunut joutomaa-alue. Sijaitsee hankalas saavute avassa kohtaa ja vaa si sillan ja rei stön rakentamista jos halu aisiin aa ak ivikäy öön. Ei erityistä maisemallista arvoa. Sijain joen varressa olisi houkutteleva asumista ajatellen. Rantapenkereen alue tulisi kuitenkin varata virkistysalueeksi mahdollisen rei linjauksen mahdollistamiseksi. Alueella olevat vanhat sähkötolppien valaisimet ovat mukava historiallinen detalji maisemassa. 8. Nykyinen laaja asfal alue, jossa sijainnut aikoinaan sahateollisuu a. Asemakaavassa osoite u palvelurakennusten alueeksi. Alue näkyy selkeäs suvantoa ympäröivään puistoon ja kesätea eriin. Uudisrakentamisessa tulisi panostaa harki uihin arkkitehtonisiin ratkaisuihin ja kasvillisuuden avulla pehmentää julkisivujen näkymistä. aikalla sijainneesta sahasta voisi o aa suunni eluvaiku eita kuten merkitsemällä sen sijain asfal in. Se on kuitenkin ollut kylän synnyn merki ävimpiä tekijöitä ja ansaitsee muistonsa 9. En nen kaupungintalo. Arkkitehtonises rakennus olisi hyvä säily ää ulkoasultaan melko muu uma omana, jo a puistoa ympäröivä julkisten rakennusten kehän luoma tunnelma pysyisi ais avissa.
Merkintöjen selitykset Lähteet Kuvat ja kartat YLEISKAAVAMERKINNÄT Asuntoalue alvelujen ja hallinnon alue. Alueella on salli u myös asuminen sekä liike lat. Koulu Arvokas rakennus Valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö * Olli Joukio, Rauman yleiskaava-alueen kul uuriympäristöselvitys 0 * Museovirasto, muinaisjäännerekisteri Maakuntakaava, Satakuntalii o Valokuvat ote u maastokäynnilla 6.8.03 WS:n toimesta. ohjakartat ovat Rauman kaupungin luovu amaa lähtö etomateriaalia, ellei toisin ole maini u kuvateks ssä. Kar oja on muoka u informaa on kertomiseksi WS:n toimesta. MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT Valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö Alueen yksityiskohtaisemmassa suunni elussa on ote ava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, e ä edistetään niihin lii yvien arvojen säilymistä ja kehi ämistä mukaanlukien avoimet viljelyalueet. Kaikista alue a tai kohde a koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellises muu avat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaises kuuluvan lähiympäristön suunni elussa on ote ava huomioon kohteen kul uuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdi ava, e ei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä maini ujen arvojen säilymistä. Muinaismuistokohde Muinaismuistoalueiden ja kohteiden ja niiden lähialueiden maankäy öä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi ote ava huomioon niiden suoja-alueet, maisemallinen sijain ja mahdollinen lii yminen arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kul uuriympäristöihin. Kaikista alue a koskevista suunnitelmista tulee Museovirastolle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. 3