N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä Sanni Aalto, 53755E

Transkriptio

1 N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä Sanni Aalto, 53755E

2 Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin

3 Vaikka Harvialan kartanon alue sijaitsee mäellä, näkymät eri suuntiin ovat rajalliset. Nähdäkseen ympärillä levittäytyvät viljelymaisemat on poistuttva kartanon pihapiiristä ja kuljettava aina aluetta rajaavien teiden ja radan läheisyyten. Vain kaakkoon näköyhteydet ovat hyvät. Kartanon pihapiirin sisällä näkymälinjat kulkevat monin paikoin teiden linjoja pitkin. Näkymälinja 1: päärakennus autotalli Näkymä päärakennukselta kohti autotallia. Näkymälinja 4: näkymä mäen päältä koilliseen Mäen päältä näköyhteydet ovat huonot. Puiden välistä näkee ainoastaan koilliseen. Näköyhteys on kuitenkin katkeamassa rinteessä kasvavien nuorten lehtipuiden vuoksi. Jotta näköyhteys saadaan säilymään on lehtipuustoa harvennettava reilusti. Näkymälinja 2: päärakennus - konttori Näkymälinja 3: näkymä tuijarivien välistä Kartanon päärakennuksen ja Alikartanontien väliin istutettiin tuijarivejä luvulla fasaanien kasvatusta varten. Tuijarivien välit ovat edelleen avoimet. Näkymälinjan toisessa päässä nousee rinne päärakennukselle, toisessa päässä kuusiaita katkaisee näköyhteyden tielle. Nykyisellään näkymälinja ei ole kiinnostava. Se on kuitenkin ainoa jäljellä oleva osa kadonneesta näköyhteydestä päärakennukselta viljelyksille. Näkymä tujarivien välistä. Näkymä koilliseen. 3

4 Näkymälinja 5: näkymä kuusiaitojen välistä Näkymälinja on yksi alueen hienoimmista ja pisimmistä. Mäen rinteeltä näkee kuusiaitojen välistä ja niiden yli pitkälle kaakkoon. Alhaalta Alikartanontieltä on vastakkainen näköyhteys ensin kuusiaitojen välissä kulkevaa tietä pitkin ja lopulta mäen rinnettä ylös. Alhaalta katsottaessa mäki näkyy voimakkaasti, mikä antaa alueesta arvokkaan vaikutelman. Näkymälinjaa uhkaavat rinteessä kasvavat lehtipuut. Myös kuusiaitojen hallitsematon kasvu voi peittää osia näkymästä. Näkymälinja 6: näkymä kuusiaitojen yli kaakkoon Puutarhurin asunnon takaa avautuu näkymä kuusiaitojen yli kaakkoon. Asunto sijaitsee korkeammalla kuin kartanon muut rakennukset, joten näköyhteydet ovat hyvät. Näkymälinja 7: näkymä Kalpalinnaa kohti Puutarhurin asunnon takaa avautuu näkymä myös kohti Kalpalinnaa. Asunnon läheisyydessä liikkuessa on helppo havaita olevansa muuta ympäristöä selvästi korkeammalla. Orientoitumispaikat alueella ovat liikkujan kannalta tärkeitä. Näkymälinja 8: näkymä kartanon pihapiiristä kaakkoon Kartanon pihapiiristä näköyhteydet ympäröiville alueille ovat heikot. Vain autotallin ja pakkaamon välistä näkee kauas kaakkoon. Näkymälinjat 9 ja 10: näkymät kuusiaitojen välistä Taimiviljelyksiä rajaavien kuusiaitojen väleihin muodostuu intensiivisiä näkymälinjoja. Kuusiaidat rajaavat näkymiä molemmin puolin ohjaten tehokkaasti katsojaa. Kuusiaidat tekevät rinteen alaosasta jäntevän ja rytmikkään. Aluetta ei voi nähdä kerralla kokonaan, joten siellä on miellyttävä liikkua. Näkymä mäeltä alaspäin. Kuusiaidat näkymiä rajaamassa. Näkymä rinnettä ylös. Näkymä kohti Kalpalinnaa. 4

5 Näkymälinja 11: näkymä viljelyaukean yli Näkymälinja 12: näkymä viljelyaukean yli Näkymä viljelyaukean yli kohti koulua. Näkymälinja 14: näkymä radalta Alikartanolle Ratapenkereeltä avautuu näkymä Alikartanolle. Näkymä on osa kadonnutta näköyhteyttä päärakennukselta Alikartanolle. Radan varressa kasvavat koivut häiritsevät näköyhteyden toteutumista. Alikartano. Näkymälinjat 16-22: näkymät teitä pitkin Kartanon alueella monet näkymälinjat kulkevat teitä pitkin. Teille on tyypillistä, että ne kulkevat suoraan, ja että ne on rajattu kuusiaidalla tai muulla puustolla. Teitä pitkin kuljettaessa yhetys ympäristöön jää vähäiseksi. Nähdäkseen pidemmälle tieltä on poistuttava. Puita teitä rajaamassa. Näkymälinja 15: näkymä radalta viljelyaukealle Ratapenkereeltä on näköyhteys Alikartanon takaiselle viljelyaukealle. Alikartanontien takainen viljelyaukea. Näkymälinja 13: näkymä radalta kohti Kalpalinnaa Radan varrelta avautuu näkymä viljelyaukean yli kohti Kalpalinnaa. Puusto radan vieressä on tiivistä, joten Kalpalinnaa ei ole mahdollista nähdä kuin aivan radan tuntumassa. Junaliikenne on kuitenkin vilkasta, joten puustoa ei kannata harventaa näkymälinjan jatkamiseksi lähemmäs kartanon pihapiiriä. 5

6 Katkenneet näkymälinjat Katkennut näkymälinja Puusto näkymälinjan esteenä Kuusiaita näkymälinjan esteenä

7 Harvialan kartanon alue sijaitsee mäellä, joka näkyy selvästi sitä ympäröivässä maisemassa. Sen sijaan näköyhteydet mäeltä ovat vuosien kuluessa monin paikoin katkenneet. Edes mäen korkeimmalta kohdalta ei voi helposti nähdä ympärillä levittäytyvää viljelymaisemaa luvun puoliväliin saakka kartanon alue on ollut melko avointa. Päärakennuksesta on voinut nähdä niin ratavartijan asunnolle kuin korjauspajalle. Kartanon maat ovat olleet omistajiensa silmien alla ja kartanon pihapiiri juhlallisesti muuta ympäristöä korkeammalla. Puuston ja kuusiaitojen kasvaessa kartanon alue on jäännyt saarroksiin. Monet näkymälinjat ovat katkenneet. Näistä näkymälinjoista monet ovat kuitenkin tärkeitä alueen identiteetin ja sen olemuksen kannalta. Näkymälinja 1: näkymä mäen päältä päärakennukselle Mäen päältä on ollut näköyhteys kartanon päärakennuksen ovelle ainakin 1900-luvun puoliväliin saakka. Nykyään päärakennusta on mäen päältä mahdotonta nähdä. Näkymälinjan esteenä ovat etenkin mäen alarinteessä mäntyjen lomassa kasvavat nuoret lehtipuut sekä päärakennuksen vieressä kasvava kuusivaltainen puusto. Mäen päältä ei voi nähdä kauas, jolloin siellä liikkuva menettää yhteyden ympäristöönsä. Näköyhteyden avaaminen mäeltä päärakennukselle yhdistää mäen kartanon pihapiiriin. Puuston voimallinen raivaaminen ei kuitenkaan ole tarpeellista. Päärakennuksen näkyminen puiden välistä riittää vahvistamaan mäen ja kartanon suhdetta ja helpottamaan orientoitumista alueella. Näkymälinja 2: näkymä mäen päältä radalle Mäen päältä on vielä 1900-luvun alkupuolella ollut näköyhteys kartanon pihapiirin yli aina radalle ja sen takaisille viljeyksille saakka. Näkymälinjan esteenä ovat alarinteen nuoret lehtipuut sekä kartanon ja radan välissä kasvava puusto. Näkymälinjan avaaminen ilman mittavia raivaustöitä on mahdotonta. Näkymän toteutuminen ei ole kartanon alueen luonteen kannalta olennaista. Tärkeämpää on puuston ja muun kasvillisuuden kokonaisvaltainen harventaminen mäellä, jotta näkymiä saadaan avattua useaan suuntaan. Alarinteen lehtipuita. 7

8 Näkymälinja 3: näkymä pihalta peltojen yli Kartanon pihalta on ennen taimiviljelyn aloitusta ja kuusiaitojen istutusta nähnyt pitkälle itään. Nykyään autotallin ja toimiston takaisen rinteen yli voi nähdä vain harvoista paikoista. Sekä avoin rinne että kuusiaidat ovat osa Harvialan kartanon historiaa. Kuusiaidat antavat alueelle omaleimaisen piirteen. Ne kuitenkin estävät näkymälinjan totuetumisen. Myös kuusiaitojen edessä kasvavat lehtipuut haittaavat näkymän toteutumista Mikäli kuusiaidat katsotaan säästämisen arvoisiksi, niitä aukotetaan näkymälinjan turvaamiseksi. Näkymälinja 4: näkymä pihalta kohti Kalpalinnaa Ennen kuin taimiviljelyksiä reunustavat kuusiaidat istutettiin 50- ja 60-luvulla, autotallin ja konttorirakennuksen takaa avautui laaja näkymä kartanon viljelysmaiden yli nykyistä Kalpalinnaa kohti. Nykyään kuusiaidat ja tiehässä kasvavat nuoret lehtipuut estävät näköyhteyden kokonaan. Näkymälinja 5: näkymä päärakennukselta Alikartanolle Vuoden 1917 suunnitelmassa päärakennuksen takaa avautuu näkymä lounaaseen kohti Alikartanoa. Tämän näkymän toteutuminen on ollut hyvin mahdollista. Noin 50 vuotta sitten päärakennuksen takaisen metsän tilalla on ollut avointa maastoa ja Alikartanon ja radan väliin jäävässä kulmassa pesäpallokenttä. Ratapenkereeltä näkee vielä nykyään Alikartanolle saakka, mutta näkymälinjan alkuosa on katkennut puuston kasvaessa. Alikartano ja nykyisen kartanon alue ovat aina liittyneet tiiviisti toisiinsa. Kartanoiden välisen näköyhteyden puuttuminen ja koko alueen halkaiseva junarata kuitenkin heikentävät tätä yhteyttä. Näköyhteyden avaaminen kartanoiden välille luo Harvialan alueesta yhtenäisen ja tekee uudesta asuinalueesta kokonaisuuden. Kartanoiden välinen näköyhtyes on yksi tärkeimmistä alueen identiteetin kannalta. Näkymä kuusiaitojen yli itään. Näkymä kohti Kalpalinnaa. Näkymä radalta Alikartanolle. 8

9 Näkymälinja 6: näkymä päärakennukselta viljelyksille Ennen kuin nykyinen ja puusto ja kuusiaidat istutettiin päärakennuksen takaiseen rinteeseen, mäeltä oli näköyhteys kartanon viljelysmaille. Vuoden 1917 suunitelmassa leveä puistokäytävä kulkee suoraan päärakennuksen takaa länteen. Tätä käytävää ei kuitenkaan koskaan toetutettu. Päärakennuksen takaa ei ole enää mahdollista nähdä pitkälle rinteessä kasvavan tiiviin puuston vuoksi. Rinteen ja Alikartanontien välinen alue sen sijaan on avointa. Poikittaisia näköyhteyksiä rinteen alapuolella estävät tuijarivit, joita on istutettu fasaaninkasvatusta varten. Tuijarivien välit ovat kuitenkin leveät ja niiden väleistä näköyhtyedet hyvät. Näkymä tuijarivien välistä. Alakartanontien ja viljelyaukean välissä kasvavaa puustoa. Näkymälinja 7: näkymä päärakennukselta viljelyksille Näkymälinja on merkitty vuoden 1917 suunnitelmaan ja sen tarkoitus on luultavasti ollut näköyhteyden turvaaminen kartanon viljelymaille, lastuvillatehtaalle sekä muille radan varren rakennuksille. Nykyään näkymälinjan päässä on jätemuovin käsittelylaitos sekä kuusiaitojen ja pellon takana Hämeenlinnan ja Turengin välinen Harvialantie. Näkymälinjan avaaminen ei ole välttämätöntä. Näkymä jätemuovin käsittelylaitokselle Alikartanontieltä. Näkymä Alikartanontien takaiselle viljelyaukealle. Näkymä viljelyaukealle. 9