STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU

2 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu Rauman kaupungin keskustaajaman kaupunkikuvaa sekä viherverkostoa yleiskaavaan soveltuvalla tarkkuudella. 1.2 Aineisto ja menetelmät Tarkastelu on laadittu Rauman strategista yleiskaavaa varten. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi ja työssä avusti agrologi, ympäristösuunnittelija ja maanmittausalan insinööriopiskelija AMK Niina Matkala sekä arkkitehti Arja Sippola. Maisemaselvitys perustuu kesän ja syksyn 2010 aikana tehtyihin karttatarkasteluihin, maastokäynteihin, sekä aiempiin inventointeihin kulttuuriympäristöjen osalta. 2 KAUPUNKIKUVA 2.1 Yhtenäiset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Rauman kaupunkikuvassa ovat merkittävässä roolissa useat eri aikakausien rakentamistapaa kuvastavat alueet, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Alueet ovat suhteellisen pienialaisia ja keskenään eriluonteisia. Miljöö on yhtenäistä, viehättävää ja hyvin säilynyttä. Tarkemmin alueet on kuvattu maisemaselvityksessä. Alueet on esitetty liitekartalla sinisellä. Kuva: Rauman keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. 2.2 Jäsentymättömät alueet ja katuympäristöt Taajamarakenteessa on jäsentymättömiä tai vajaakäyttöisiä alueita, jotka kaipaavat eriasteista kehittämistä ja miljöön parantamista. Erityisesti kaupungin pääsisääntuloväylät toimivat porttina kaupunkiin ja niiden miljööseen tulee kiinnittää huomiota. Katukuvaa voidaan jäsentää selkeällä tilan rajauksella katupuin ja istutuksin, kiveyksin sekä rakennuksin.

3 Kuva: Kaupungin pääsisääntuloväylät toimivat porttina kaupunkiin. Kuva: Keskustarakenteessa on keskeisilläkin alueilla vajaakäyttöisiä ja jäsentymättömiä kortteleita.

4 Keskustan alueella on vajaakäyttöisiä alueita ja hylättyjä rakennuksia erityisesti radan sekä Porintien varrella. Keskeisten alueiden ympäristön kohentaminen ja niiden hyvän saavutettavuuden hyödyntäminen on erityisen tärkeää. Porintien varren market-alueen ja vanhan kaupungin erikoiskauppojen välistä yhteyttä tulee kehittää. Samalla voidaan kiinnittää huomiota kaupunkikuvan kohentamiseen parkkikentästä edustavaksi ja laadukkaaksi kevyen liikenteen kauppakujaksi. Kuva: Porintien varren market-alueen ja vanhan kaupungin yhteyden parantaminen jäsentää myös alueen kaupunkikuvaa. Vanhojen rakennusten uusiokäyttö tukee kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä ja pihaympäristön parantaminen vaikuttaa suuresti kaupunkikuvaan. Kanavan aluetta on kehitetty viihtyisäksi kaupunkilaisten oleskelupaikaksi. Kanavan pohjoispuoli sekä liittyminen satamaan olisivat vielä hyödynnettävissä asian edistämiseksi. Merikaupunkina sataman saavutettavuutta keskustasta voisi parantaa, jos Kalasataman edustaa voisi yhdistää kanavaan erilaisin toiminnoin ja kehittää kaupunkikuvallisesti sen vetovoimaa. Lisäksi lähiöparantamisen keinoin voitaisiin kohentaa useiden asuinalueiden miljöötä. Keskeiset kehittämisen alueet on kartalla kuvattu oranssilla.

5 Kuva: Kalasataman edustan kehittäminen ja liittäminen osaksi keskustaa ja kanavan ympäristöä tukee merikaupungin imagoa ja kaupunkikuvaa. Urbaani rakentaminen, toimintojen kehittäminen, esim. kala- ja satamatori, kahvikojut ja satamahenkisen oleskelualueet lisäisivät alueen vetovoimaa. Kuva: Kanavan ympäristörakentamisen ulottaminen Kalasatamalle asti edesauttaisi keskustan virkistys ja kevyen liikenteen yhteyttä Otalahden ja Pidesluodon alueisiin.

6 Kuva: Kanavan pohjoispuolella on potentiaalia hyödyntää alueen saavutettavuutta ja kehittää kaupunkikuvaa. Kuva: Alueelta löytyy myös lähiöparantamisen kohteita. 3 VIHERVERKOSTO 3.1 Viihtyisä viherympäristö Viherympäristö on merkittävä osa näkyvää kaupunkikuvaa. Keskustan rakennettu viherympäristö, puistot ja katuvihreä jatkuvat kaupunginosien lähivirkistysalueina ja edelleen laajempina viheryhteyksinä keskustasta lähiseutujen ulkoilu- ja metsäalueille. Vaihteleva, virikkeellinen ja elämyksiä tarjoava viherympäristö on viihtyisä. Elämyksiä tarjoavat niin puistojen kukkaistutukset, taideteokset, leikkivälineet kuin luonnonympäristön kasvit, kalliot, kosteikot ja pitkospuureitit sekä niihin yhdistetyt kulttuuri- ja matkailukohteet.

7 Kuva: Erityyppiset viheralueet kuuluvat osana miellyttävään kaupunkikuvaan. Kaupungin viherverkoston luonne vaihtelee keskustan kevyen liikenteen ympäristöjen katuvihreästä aina puistoihin ja muuttuu taajaman reunoilla luonnonmukaisemmaksi ympäristöksi, joka yhdistää elävän kaupungin ja ympäröivät metsät tarjoten eriluonteisia ulkoilumahdollisuuksia. 3.2 Viheryhteydet Viherverkoston katkeamattomuus on tärkeää. Verkoston varrella sen luonne vaihtelee edellä kuvatusti kullekin ympäristölle luonteenomaisesti. Kaupungin täydennysrakentamisessa tulisi huomioida, että asuinalueita säilyy viheryhteyksiä tärkeille ulkoilualueille ja että niitä kehitetään osana kaupunkikuvaa. Viherverkostossa kannattaa hyödyntää alueen tarjoamia rikkauksia, purojen varsia, järviä, kosteikkoja sekä merenrantaa, unohtamatta mielekästä vaihtelua tuovia pitkospuita kosteikoilla ja soilla sekä viitoitettuja

8 kalliomaastoja sekä vaihtelua rakennetun ja luonnonympäristön välillä. Liitekartalla viherverkoston pääjuonteet on kuvattu vihreällä. Kuva: Luonnon tarjoamat elementit kannatta hyödyntää viherrakentamisessa ja virkistysverkostossa. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi projektipäällikkö maisema-arkkitehti, YKS-359 LÄHTEET Kirjalliset lähteet Rauman strategisen yleiskaavan maisemaselvitys 2010, Eriksson Arkkitehdit Oy. Valokuvat Eriksson Arkkitehdit Oy LIITTEET 1. kartta: Kaupunkikuva ja viherverkosto - tarkastelu