TERVEISIÄ TARVAALASTA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEISIÄ TARVAALASTA"

Ari-Pekka Sipilä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TERVEISIÄ TARVAALASTA

2 TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ.

3 NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa

4 Sotilasvirkata-losta maatalousoppilaitokseksi

Tarvaala tunnettiin jo eräkaudella hämäläisissä asiakirjoissa Lumpelon erämaana. Vuonna 1564 Lauri Laurinpoika Tarvainen asettui asumaan tälle erämaa-alueelle ja perusti Tarvaalan.

Kantatilasta tehtiin Rautalammin komppanian luutnantin virkatalo. Sotilasvirkatalon rakennukset purettiin 1990- luvulla. Kappalaispappilasta tuli Saarijärven pääpappila vuonna 1945.

5 Tarvaala tunnettiin jo eräkaudella hämäläisissä asiakirjoissa Lumpelon erämaana. Vuonna 1564 Lauri Laurinpoika Tarvainen asettui asumaan tälle erämaa-alueelle ja perusti Tarvaalan. Tarvaala oli ensimmäisiä Saarijärvelle perustettuja tiloja. Vuonna 1691 Tarvaalan maista erotettiin kappalaisen virkatalo eli Tarvaalan pappila. Kantatilasta tehtiin Rautalammin komppanian luutnantin virkatalo. Sotilasvirkatalon rakennukset purettiin luvulla. Kappalaispappilasta tuli Saarijärven pääpappila vuonna Tarvaala oli sotilasvirkatalona aina 1800-luvulle asti, jolloin sinne päätettiin sijoittaa Vaasan läänin suomenkielinen maanviljelyskoulu. Koulu rakennettiin lähelle Majakoskea, noin 600 metrin päähän vanhan sotilasvirkatalon pihapiiristä. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1867.

6 1860-luvulla rakennetuista maatalousoppilaitoksen rakennuksista ovat jäljellä viljamakasiini ja rehtorin asuinrakennus. Viljamakasiini toimii nykyisin museona, joka tosin ei ole säännöllisesti auki yleisölle. Rehtorin. rakennus toimi yksinomaan koulun rehtorin perheen asuinrakennuksena aina 1930-luvulle asti. Sen jälkeen vuoteen 1963 saakka rakennuksen toisessa päässä toimi Tarvaalan kylän posti. Sota-aikana rakennus oli osittain tapaturmatoimistona, vuonna 1945 sotasairaalana ja tämän jälkeen osittain koulun oppilashuoneina.

rakennus toimi yksinomaan koulun rehtorin perheen asuinrakennuksena aina 1930-luvulle asti.

7 Tarvaalan maatalousoppilaitoksen (nykyään POKE) aluetta on rakennettu monessa vaiheessa koulun toimintavaiheiden mukaan. Alkuperäinen neliömäinen piha-alue on kuitenkin edelleen havaittavissa. Pihaan on rakennettu luvulla kaksikerroksinen koulurakennus ja asuntolarakennus sekä 1960-luvulla uusi punatiilinen päärakennus ja asuntolarakennuksia.

Alkuperäinen neliömäinen piha-alue on kuitenkin edelleen havaittavissa.

8 Tarvaalan kylä alkoi kasvaa nykyiselle paikalleen Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöön maanviljelyskoulun perustamisen jälkeen. Ensimmäiset pellot olivat harjukannaksella, kantatilan lähellä luvulla kylä kasvoi Kallinkosken pohjoispuolelle Summasjärven tasaisille rannoille ja länteen Leuhunjoen järvimäisen suvantokohdan, Kallinjärven ympärille. Suurin osa Tarvaalan nykyisestä rakennuskannasta ja pelloistakin on syntynyt vasta 1940-luvulla. Sotien jälkeen raivattiin paljon asutustiloja Summasjärven rannoille ja Satosuon alueelle. Asutustoimintaan otetut maat olivat lähinnä Tarvaalan maatalousoppilaitoksen maita. Asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut myös vanha Uuraisten maantie, joka kulkee etelästä pohjoiseen Tarvaalan läpi. Varsinkin sodan jälkeinen asutus kasvoi tienvarsikylän muotoon. Majakosken ylittävä vanha kivisilta on rakennettu vuonna Sen viereen on rakennettu 1990-luvulla uusi silta.

1800-luvulla kylä kasvoi Kallinkosken pohjoispuolelle Summasjärven tasaisille rannoille ja länteen Leuhunjoen järvimäisen suvantokohdan, Kallinjärven ympärille.

9 ja faktaa

10 Kylä vesistöjen ja.. harjun solmukohdassa.

11 Tarvaalan kylän keskus on maiseman solmukohdassa, jossa pieni Leuhunjoen vesistö laskee koskena Summasjärveen. Summassaaren hiekkarannat ja peuranmetsästykseen sopiva harjuselänne houkuttelivat jo kivikauden ihmisiä. Saaren itärannalla toimii nykyisin kivi-kaudesta kertova elävä museo, kivikauden kylä ja saaressa on myös Summassaaren kylpylä. Harjujakso jatkaa Summassaaresta kulkuaan pohjoiseen. Luoteessa Tarvaalan peltoja rajaa jyhkeän Kusiaismäen hahmo. Etelässä maaston korkeuserot tasoittuvat nopeasti.

Saaren itärannalla toimii nykyisin kivi-kaudesta kertova elävä museo, kivikauden kylä ja saaressa on myös Summassaaren kylpylä.

12 Oppilaitos hallitsee maisemaa

13 Tarvaalan maisemakuva on hyvin selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maatalousoppilaitoksella (nykyisin Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskus POKE) on ollut ja on edelleen keskeinen asema Tarvaalan maisemassa.

14 Maatalousoppilaitoksella on enemmän resursseja maiseman hoitoon kuin yksityisillä ihmisillä. Muun muassa keskellä Majakoskea sijaitsevan Virtasaaren maisemia hoidetaan perinteisesti laiduntamalla.

Muun muassa keskellä Majakoskea sijaitsevan

15 Majakoski

16 Majakoski on vanhastaan tunnettu uitto- ja lohikoski, joka raivattiin ja kunnostettiin vuonna 1999 kalastuksellisin näkökohdin. Itse koski onkin todella hieno, mutta uuden maantiesillan ympäristö ei tee sille oikeutta.

17 Majakosken ympäristöllä on erityisen suuri merkitys koko maisema-alueelle, koska se on solmukohta, joka vaikuttaa maisemakuvaan lähes joka suunnalta. Oikeastaan Tarvaalan maisema-alue mieltyykin alkavaksi vasta Voudinniemen kohdalta. Myös suurimmat rakentamispaineet kohdistuvat Summasjärven pohjoispäähän, Jonne on keskittynyt omakotirakentamista ja teollisuusrakennuksia.

Oikeastaan Tarvaalan maisema-alue mieltyykin alkavaksi vasta Voudinniemen kohdalta.

18 Kallinjärven ympäristö ja Leuhunjoki

19 Aivan oman maisemakokonaisuutensa muodostaa Kallinjärven ympäristö. Kallinjärven ympäri kulkeva tie on edelleen perinteinen hiekkatie. Järven rannalta toiselle aukeaa pitkiä näkymiä. Rakennuskannassa on uutta ja vanhaa sekaisin, mutta valitettavasti osa vanhimmista rakennuksista on päässyt rapistumaan.

Järven rannalta toiselle aukeaa pitkiä näkymiä.

20 Leuhunjoen alapäässä on luvulla rakennettu voimalaitos. Voimalaitoksenmiljöö on hieno. Tie kulkee voimalaitoksen yli ja Leuhunjoelle aukeaa näkymiä molempiin suuntiin sillalta.

21 Tarvaalan pappilan maisemia

22 ja Summassaarta

23 LÄHTEET Kallio reino, Vanhan Saarijärven Historia, Saarijärven Offset Ky 1987 Lehtonen Teija ja Lahtinen Saija, Tarvaalan kyläsuunnitelma 2004, Gummerus kirjapaino Oy Saarijärvi 2004 ymparisto.fi, Keski-Suomen ympäristökeskus

24 HAUSKAA VIIKONLOPPUA! Kuvat, koostaminen ja musiikki: Antti Vesanen Jaakko Riekko Timo Väätänen YMP09

Samankaltaiset tiedostot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt 8.12.2008 Sivu 1 (14) Kuva: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen rakennukset toimivat taajaman sisääntulon maamerkkeinä