INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "INKOO. Inkoonportin maisemaselvitys"

Aleksi Mikkonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600

3 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä Maisema Käytetyt menetelmät Alueen yleiskuvaus Maisemarakenne Maisemakuva Suositukset... 7 Liitteet Liite 1. Maisema-analyysikartta

5 3 (10) 1 Yleistä 2 Maisema on laadittu Inkoon kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Helsingin toimistossa. Työtä on ohjannut kaavoituspäällikkö Sten Öhman Inkoon kunnasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Mari Antere. 2.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä tehtyyn maastoinventointiin. Tietoja on koottu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelusta sekä Oiva-paikkatietopalvelusta. 2.2 Alueen yleiskuvaus Tarkastelualue sijaitsee Inkoon kirkonkylän koillispuolella Helsingistä Karjaalle johtavan kantatie 51:n varrella. Kantatie 51:n kanssa risteävät Inkoon kirkonkylään johtavat Tähteläntie ja Bollstantie. Maisemallisesti tarkasteltuna alue on valtaosin kallioista ja metsäistä maastoa; pienialaiset peltoaukeat avautuvat alueen itäosassa Tähteläntien ja kantatie 51 risteyksen läheisyydessä; alueen lounaisosa rajautuu laajaan suoalueeseen. Tässä työssä on tutkittu erityisesti kantatie 51 ympäristön maiseman ominaispiirteitä. Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) kohteita. Tarkastelualueen itäpuolella avautuu laaja valtakunnallisesti arvokas Österkullabackenin viljelymaisema. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan tarkasteltavalla alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä. 3 Maisemarakenne Maisemamaakuntajaossa tarkastelualue sijoittuu Eteläisen rantamaan alueelle, tarkemmin Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on tyypillisesti maastonmuodoiltaan vaihtelevaa, yleensä tehokkaasti viljeltyä aluetta. Jokivarsien tuntumassa on savikkoja. Paikoitellen on karumpia kallio- ja moreenimaita. (Ympäristöministeriö, 1993) Tarkastelualueen maisema on pienipiirteistä ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Viljelyalueet sijoittuvat laaksojen savikoille. Laaksot rajautuvat moreenikumpareisiin. Moreenimailla kallio on monin paikoin hyvin pinnassa, ja alueella esiintyy runsaasti avokallioita. Stormossen suo sijoittuu turvemaalle. Maaston korkein kohta on Kalasbergetin huippu tarkastelualueen pohjoisosassa, joka kohoaa 45 metriä merenpinnan yläpuolelle. Alavimmat alueet sijoittuvat viljelymaille noin 17 metriä merenpinnan yläpuolelle.

6 4 (10) Peltoaukea Tähteläntien ja kantatie 51:n risteyksessä. Hieno kalliomaasto mäntyineen ja katajineen tarkastelualueen luoteisosassa. Metsäinen tiemaisema kantatie 51:n varressa.

7 5 (10) 4 Maisemakuva Kantatie 51 rajautuu tarkastelualueella pääosin suljettuihin tai puoliavoimiin metsänreunoihin sekä kallioihin. Alueen itäosassa kantatien varrelta avautuu näkymä peltoaukeaa pitkin pohjoiseen, Kiveläntien suuntaan, jossa maisematilaa rajaa polveileva metsänreuna. Tähteläntien risteyksen kohdalla avautuu viljelymaisema etelään. Peltoaukea, jota rajaa lehti- ja havupuista koostuva metsänreuna, kehystää kauniisti kunnan kirkonkylään johtavaa sisääntuloreittiä. Aukean itäreunassa puusto on harvahkoa, eikä vahvaa reunavyöhykettä synny. Tähteläntien risteysalueen pohjoispuolelle sijoittuu pieni huoltoasema, joka on tarkastelualueen ainoa rakennus kantatie 51:n varrella. Tähteläntieltä aina Bollstantielle asti kantatietä rajaavat metsäiset moreeniselänteet. Puusto rajaa näkymiä vahvasti. Paikoin kantatie rajautuu jylhiin kalliorinteisiin ja -leikkauksiin. Näillä paikoin puusto on vähäisempää ja näkymät avautuvat pidemmälle. Tien vierustalla nousevat rinteet estävät silti pitkät näkymät. Rinteiden lakialueilla kasvaa mäntyjä sekä paikoin katajia ja alavammissa paikoissa lehtipuustoa tai kuusivaltaista metsää. Inkoon kirkonkylään johtava Bollstantien risteys on kantatietä ajaessa melko huomaamaton. Bollstantien risteyksen länsipuolella kantatie rajautuu voimakkaaseen kallioleikkaukseen. Tarkastelualueen koillisreunaan sijoittuu asuinrakentamista. Peltoaukean laitaa pitkin mutkitteleva Kiveläntie on pienipiirteinen ja luonteeltaan viehättävä. Sen varrelle muodostuu kylämäinen tunnelma. Grismossenin tilan päärakennus ja Björkbackan pihapiirin rakennukset erottuvat kauniisti maisemassa. Kiveläntien risteyksen jälkeen Tähteläntien kiintopisteen muodostaa upea, suojeltu tammi ja sen taustalla kallioinen mäki. Tarkastelualueella on useita hienoja kallioalueita. Nämä eivät erotu maisemassa voimakkaasti ympäristöstään kantatie 51:ltä tarkasteltaessa alueen puustoisuuden vuoksi, mutta ne ovat arvokkaita ympäristöjä muun muassa virkistyskäytön näkökulmasta. Inkoon kirkonkylän taajama-asutus ulottuu tarkastelualueen lounaisreunaan. Pientaloalueen keskellä kohoaa kallioalue ja sen laella alueen maamerkkinä näkyy korkea vesitorni. Vesitorni ei erotu maisemassa kantatietä ajettaessa. Betesmarkenin asuinalueelta ja Merituulen koulun suunnasta katsottuna kallioinen maasto muodostuu tärkeäksi osaksi lähimaisemaa. Sillä on myös virkistyskäytön arvoja. Stormossenin suohon rajautuva kaatopaikka muodostaa tarkastelualueella maisemavaurion. Alue heikentää näkymää suoalueen suuntaan. Kallioleikkaus muodostaa vahvan reunavyöhykkeen kantatiellä alueen länsireunassa.

8 6 (10) Kantatien ja Tähteläntien risteys Tähteläntieltä etelään kuvattuna. Kiveläntien kylämäinen tiemaisema. Suuri tammi ja kallioinen mäki muodostavat Tähteläntiellä, tarkastelualueen pohjoisosassa, tunnelmallisen maisematilan.

7 (10) Näkymä Tähteläntieltä kantatie 51:n suuntaan huoltoaseman kohdalla. Alueen korkein mäki, Kalasberget, ei hahmotu juuri tiemaisemassa. Kallioiset rinteet Merituulen koulun ympäristössä.

Tarkastelualueella tämä tarkoittaa laaja-alaisia kallioalueita, maisemakuvallisesti tärkeitä peltoalueita sekä niihin liittyviä tärkeitä reunavyöhykkeitä.

9 7 (10) Näkymä Tähteläntieltä kantatie 51:n suuntaan huoltoaseman kohdalla. Alueen korkein mäki, Kalasberget, ei hahmotu juuri tiemaisemassa. Kallioiset rinteet Merituulen koulun ympäristössä. 5 Suositukset Säilytettäväksi on suositeltavaa jättää alueet, jotka sijaitsevat maisemallisesti arvokkailla, kauniilla tai ekologisesti herkillä paikoilla. Tarkastelualueella tämä tarkoittaa laaja-alaisia kallioalueita, maisemakuvallisesti tärkeitä peltoalueita sekä niihin liittyviä tärkeitä reunavyöhykkeitä. Kauniit männyt, katajat ja tammet sekä vaikuttavat kallioalueet jäkälikköineen kuuluvat alueen vahvuuksiin. Kallioalueet eivät hahmotu selkeästi tiemaisemassa alueen puustoisuuden vuoksi, mutta niillä on muun muassa virkistyskäyttöön liittyviä arvoja. Tämän työn yhteydessä ei ole tehty erillistä luontoselvitystä. Kiveläntie alueen koillisosassa muodostaa pienipiirteisen, kylätiemäisen kokonaisuuden, jonka tunnelman säilyttäminen on tavoiteltavaa. Selänteiden väliin jäävä laaksoalue tarkastelualueen itäosassa on suositeltavaa säilyttää pääosin avoimena viljelys- tai laidunkäytössä. Mahdollinen

10 8 (10) täydennysrakentaminen soveltuu pienimuotoisesti jo olevan rakennuskannan yhteyteen laaksojen reunoille. Uutta rakentamista suunniteltaessa tulee ottaa huomioon rakennuskannan rajautuminen avotilaan ja istuttaa tarpeen vaatiessa uutta reunapuustoa uuden rakennuskannan ja avomaiseman väliin. Lähteet Valtion ympäristöhallinnon virastot. OIVA Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. (haettu ) Ympäristöministeriö (1993). Maisema-aluetyöryhmän mietintö Osa I, Maisemanhoito. Ympäristöministeriön mietintö 66/1992. FCG Finnish Consluting Group Oy Laatinut: Mari Antere maisema-arkkitehti MARK Hyväksynyt: Taina Tuominen toimialajohtaja, maisema-arkkitehti MARK

Samankaltaiset tiedostot

Inkoonportin vetovoimatekijät Maisemallinen vetovoimasuunnitelma

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (17) INKOO Inkoonportin vetovoimatekijät Maisemallinen vetovoimasuunnitelma 36T FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 2 (17) FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 36T FCG FINNISH