GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012

2 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN RYHTYVÄ TONTINHALTIJA ON VELVOLLINEN PALKKAAMAAN ITSELLEEN PÄTEVÄN PÄÄSUUNNITTELIJAN. PÄÄSUUNNITTELIJA HUOLEHTII SIITÄ, ETTÄ RAKENNUS- JA ERITYISSUUNNITELMAT TÄYTTÄVÄT ASETETUT VAATIMUKSET. TONTIN HALTIJAN TULEE TOIMITTAA TÄMÄ OHJE PÄÄSUUNNITTELIJALLE. ENNEN SUUNNITTELUUN RYHTYMISTÄ TULEE TONTIN HALTIJAN JA PÄÄSUUNNITTELIJAN YHDESSÄ OTTAA YHTEYTTÄ RAKENNUSVALVONTAAN. Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan ympäristöä ja rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Ohje on Vaasan kaupungin tontinluovutuksessa rakentajaa ja tontinhaltijaa sitova. Rakentamistapaohjeen tarkoituksena on ohjata Gerby V:n uudisalueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Ote havainnekuvasta, jossa piirrettynä uudet asuin- ja talousrakennukset.

3 1.1 ASEMAKAAVA Asemakaava nro 944 (Gerby V) on vahvistunut syksyllä Ote Gerby V asemakaavasta. Rakennusoikeudet: AO-kortteleissa on rakennusoikeus on at kussakin. Korttelin AP-1 61 asuinpientalotontille on rakennusoikeus osoitettu tehokkuusluvulla e=0,2, mikä tarkoittaa 3607 m2 suuruiselle tontille rakennusoikeutta 721 k-m2.

4 Oleellisimmat asuintontteja koskevat asemakaavamääräykset: AO Erillispientalojen korttelialue - Asuinrakennusta ei saa rakentaa 4 metriä lähemmäs naapuritontin rajasta. - Kattokaltevuuden on oltava astetta, harja- tai murrettu harjakatto. - Talousrakennuksen etäisyys naapuritontilla olevaan rakennukseen tulee ilman palo-osastointia olla 8 metriä. Palomuurilla varustetun talousrakennuksen voi rakentaa 2 metrin etäisyydelle naapuritontin rajasta ja naapurin suostumuksella rajaan kiinni. - Gerbynmäentiehen rajoittuvien tonttien päärakennukset on rakennettava kiinni Gerbynmäentien puoleisiin 4 metriä leveisiin istutettaviin tontinrajoihin. - Gerbynmäentieltä ei saa osoittaa ajoyhteyttä tonteille. Tonttien ajoyhteys tulee osoittaa suoraan poikkikaduilta. - Kortteleissa AO 50, 53, 54, 55, 56 ja 58 on tontteja, joiden osa sijaitsee maisemarakenteellisesti tärkeällä lakialueella. Kyseiset alueet on asemakaavassa osoitettu Metsätyyppinsä mukaisesti kasvullisena säilytettäviksi alueen osiksi. Nämä alueet tulee jättää rakentamisesta täysin vapaiksi. AP-1 61 Asuinpientalojen korttelialue - Asuinhuoneistojen keskikoon tulee olla vähintään 75 m2. - Korttelialueelle saadaan rakentaa palveluasuntoja sekä niiden palvelutiloja. - Rakennukset tai niiden osat saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia.

5 1.2 PIHA-ALUEET Hulevesien imeyttämistä halutaan edesauttaa alueella, joten piha-alueille ei saa rakentaa vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia, vaan kaikkien pihan pintojen tulee läpäistä vettä. Esim. laatoitus tulee toteuttaa siten, että laattojen välistä pääsee vesi ja laattojen alla on riittävä vettä läpäisevä sorakerros. Istutettavalle tontinosalle tulee istuttaa pensaita tai puita. Pelkkä nurmikko ei siten riitä. Alueelle tulee istuttaa ainakin muutama iso pensas tai pieni puu. Alueen osalla, jolla on merkintä Metsätyyppinsä mukaisesti kasvullisena säilytettävä alueen osa, sijaitsevat puut on suojattava myös rakentamisvaiheessa siten, ettei niiden kasvuedellytyksiä turmella. Myös kenttäkerros on kyseisellä alueella pyrittävä säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena, joten alue tulee aidata ennen rakentamisen aloittamista, eikä alueella saa esim. varastoida mitään. Toisin sanoen aluetta ei saa muokata nurmikoksi, vaan etenkin metsäpohjaiset alueet tulee säilyttää sellaisenaan. Uusia puita tulee tarvittaessa istuttaa alueelle lisää. Tonttien tulevat korot tulee sopia naapureiden kanssa ennen töiden aloittamista. Korot tulee suhteuttaa katualueen lisäksi myös tontin alueenosaan, jolta puita ei saa kaataa. Täten tontin täyttö tulee suorittaa maltillisesti. Hulevedet tulee käsitellä omalla tontilla mm kaatojen avulla siten, etteivät hulevedet valu naapurin tontille. Tontille voidaan rakentaa esim. puutarhan kasteluunkin soveltuva pumppukaivo, johon hulevedetkin voidaan ohjata. Mikäli hulevesiä ei käsitellä tontin alueella, tulee hulevedet ohjata katualueilla kulkevaan runkoliittymään tekemällä tontille hulevedenkäsittelyjärjestelmän sekä katualueelle vievän hulevesiliittymän. Katoilta tulevan sadeveden voi kerätä tynnyreiden avulla talteen ja käyttää esim. puutarhan kasteluun. 1.3 PÄÄRAKENNUKSET Asuinrakennuksen runkosyvyys tulee olla 8-10 m ja rungon perusmuodon suorakaide, johon voi lisätä ulokkeita, kuisteja, katoksia sekä lisähuoneita ja siipiä. Rakennus saa olla korkeintaan kaksikerroksinen. Rakennukseen on mahdollista tehdä sekä yksi- että kaksikerroksisia osia.

6 Harjansuunnan on oltava pääasiassa havainnekuvapiirroksen mukainen. Tästä voidaan poiketa kuitenkin siten, että rakennuksen sijoittelu sopii ympäröivän korttelin suuntaviivastoon. Rakennusten värityksen tulee olla toteutettu luonnonläheisin värein. Julkisivun värityksen tulee sopia ympäröivään rakennuskantaan. Rakennuksen julkisivumateriaalina on rappaus tai puuverhous. Katon värityksen tulee olla musta tai tummanharmaa. 1.4 TALOUSRAKENNUKSET Autotallit, mahdollinen varasto ja muut talousrakennukset tulee rakentaa tontin perälle tai osoittaa havainnekuvapiirroksessa osoitettuun kohtaan. Rakennukset tulee osoittaa kuitenkin vähintään 7m etäisyydelle katualueesta. Jätesäiliöt tulee sijoittaa tonttien ajoaukon yhteyteen erilliseen jätekatokseen tai talousrakennukseen. Talousrakennukseen saa rakentaa harja- tai pulpettikaton, jonka kaato on omalle tontille päin. Talousrakennukset voivat olla keskenään erivärisiä ja saavat poiketa päärakennuksen värityksenkin kanssa. Katon värityksen tulee olla musta tai tummanharmaa.