Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Transkriptio

1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006

2

3 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt muodostuivat rakennusten lämmityksestä (37 %), liikenteestä (23 %), muun sähkön käytöstä (21 %), teollisuuden polttoaineiden käytöstä ja prosesseista (17 %), jätehuollosta (1 %) ja maataloudesta (1 %). Päästöt kasvoivat vuosina noin 10 %. Eniten kasvoivat sähkölämmityksen ja muun sähkön käytön aiheu amat päästöt. Myös liikenteen aiheu amat päästöt kasvoivat merkittäväs. Kaukolämmön ja erillislämmityksen (öljy ja puu) aiheu amat päästöt pysyivät ajanjaksolla kohtalaisen tasaisina. Teollisuuden pol oaineiden käytön ja prosessien, jätehuollon sekä maatalouden aiheu amat päästöt vähenivät. Uudenmaan väkiluku kasvoi vuosina noin 20 %. Koska päästöjen kasvu oli samana ajanjaksona väestön lisäystä mal llisempaa, vähenivät Uudenmaan päästöt per asukas noin 8 %. Uudenmaan päästöt on laske u Kasvenerohjelmalla, jonka jälkeen tuloksia on muoka u ns. hyödynjakomenetelmällä. Laskentoihin sisältyvät alueella tuotetun ja käytetyn energian, liikkumisen, jätehuollon ja maatalouden päästöt. Laskentoihin eivät siis sisälly Uudellemaalle tuotujen raaka-aineiden, materiaalien, hyödykkeiden ja elintarvikkeiden tuotannosta aiheutuvat päästöt eivätkä lentoliikenteen aiheu amat päästöt. Jos edellisten toimintojen aiheu amat päästöt olisivat mukana laskelmissa, kasvaisivat uusmaalaisten päästöt per asukas. Taulukko 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt sektorei ain vuosina 1990, 2003 ja t CO2-ekv Kaukolämpö Sähkölämmitys Erillislämmitys Muu sähkö Liikenne Teollisuuden polttoaineet ja prosessit Jätehuolto Maatalous 3

4 Taulukko 2. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, 2003 ja t CO2-ekv t CO2-ekv t CO2-ekv Muutos% Muutos% Kaukolämpö 2 685, , ,5 4 5 Sähkölämmitys 453,0 712,3 818, Erillislämmitys 680,5 684,8 707,4 5 3 Muu sähkö 1 357, , , Teollisuuden polttoaineet 2 632, , , ja prosessit Liikenne 2 193, , , Jätehuolto 553,9 155,4 149, Maatalous 245,9 189,3 171, YHTEENSÄ , , , Taulukko 3. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt per asukas vuosina 1990, 2003 ja Päästö/asukas t CO2-ekv 2003 Päästö/asukas t CO2-ekv 2006 Päästö/asukas t CO2-ekv Muutos% Muutos% Kaukolämpö 2,3 2,0 2, Sähkölämmitys 0,4 0,5 0, Erillislämmitys 0,6 0,5 0, Muu sähkö 1,2 1,7 1, Teollisuuden polttoaineet ja prosessit 2,3 1,8 1, Liikenne 1,9 1,9 1,9 0 2 Jätehuolto 0,5 0,1 0, Maatalous 0,2 0,1 0, YHTEENSÄ 9,4 8,6 8,

5 Uudenmaan päästöt sektorei ain Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheu noin 37 % Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Kaukolämmön, jolla katetaan noin 67 % Uudenmaan rakennusten lämmitystarpeesta, osuus lämmityssektorin päästöistä oli noin 65 %. Kaukolämmön päästöt kasvoivat vuosina mal llises-, vaikka kaukolämmön kulutus kasvoi noin 30 %. Suotuisa kehitys johtui pääosin pääkaupunkiseudun sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimaloissa tapahtuneesta siirtymisestä kivihiilen ja öljyn käytöstä vähäpäästöisemmän maakaasun käy öön. Taulukko 4. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt sektorei ain vuonna Maatalous 1 % Rakennusten lämmitys 37 % Jätehuolto 1 % Liikenne 23 % Teollisuuden polttoaineet ja prosessit 17 % Muu sähkö 21 % Sähkölämmityksen, jolla katetaan noin 16 % Uudenmaan rakennusten lämmitystarpeesta, osuus lämmityssektorin päästöistä oli noin 19 %. Lämmitysmuodon päästökehitys oli vuosina epäsuotuisaa. Lämmitysmuodon energiankulutus ja sen aiheu amat päästöt kasvoivat merki äväs. Kehitys aiheutui pääosin sähkölämmi eisen pientalorakentamisen kasvusta. Erillislämmityksellä, eli pääosin kevyellä pol oöljyllä, katetaan noin 17 % Uudenmaan rakennusten lämmitystarpeesta. Erillislämmityksen osuus lämmityssektorin päästöistä oli noin 16 %. Lämmitysmuodon energiankulutus ja sen 5

6 aiheu amat päästöt kasvoivat vuosina kohtalaisen mal llises. Tähän oli mm. syynä öljyka loissa tapahtunut hyötysuhteiden parantuminen ja pienpuun polton lisääntyminen. Uudenmaan lämmityssektorin päästöt syntyvät karkeas jakaen sekä kaupunkien ja taajamaalueiden kaukolämmityksestä e ä haja-asutusalueiden yksityisestä sähkö- ja öljylämmityksestä. Kaukolämpöä tuotetaan Uudellamaalla lähes kaikissa kaupungeissa ja kunnissa. Lämmitysmuodon käy öaste on sitä suurempi, mitä iviimpi alueen yhdyskuntarakenne on. Pääkaupunkiseudulla ja muutamassa kehyskunnassa kaukolämpöä tuotetaan energiatehokkaas yhdessä sähkön kanssa. Muualla kaukolämpö tuotetaan erillises. Suurin osa Uudenmaan kaukolämmöstä tuotetaan fossiilisilla energianlähteillä. Uusiutuvia energialähteitä käytetään merki äväs vain muutaman kunnan kaukolämmöntuotannossa. Uudenmaan rakennusten lämmityspäästöihin vaiku avat alueen energiantuotantorakenne, rakennusten lämmitysjärjestelmä ja -tapa ja rakennusten energiatehokkuus. Lisäksi lämmitystarpeeseen vaiku avat välillises mm. rakennusten määrä, lavuus ja kunto, väestömäärä ja väestörakenteen muutos, yhdyskuntarakenteen iveys, asumisväljyys, palvelut ja työpaikkojen määrä. Tämän hetkisissä ennusteissa arvioidaan, e ä ainakin asukasmäärä, asumisväljyys sekä palveluiden ja työpaikkojen määrä tulevat kasvamaan Uudellamaalla. Tämä voi mahdollises Taulukko 5. Uudenmaan rakennusten lämmitysmuotojen kasvihuonekaasupäästöjakauma vuonna Erillislämmitys 16 % Sähkölämmitys 19 % Kaukolämpö 65 % lisätä alueen lämmityksen kokonaispäästöjä tulevaisuudessa. Uudenmaan rakennusten lämmityspäästöjen kehityksessä erityiseen merkitykseen nousevat suurten energiantuotantoyh öiden ja kunnallisten lämpölaitosten pol oainevalinnat, rakennusten energiatehokkuuden kehitys, yksittäisten lämmi äjien lämmitystapavalinnat sekä yhdyskuntarakenne, joka mahdollistaa vähäpäästöiset lämmitysratkaisut. 6

7 Liikenne Liikenne aiheu noin 23 % Uudenmaan KHKpäästöistä vuonna Päästöistä valtaosa aiheutui eliikenteestä. Tieliikenteen päästöt kasvoivat vuosina noin 15 %, mikä oli selväs vähemmän kuin alueen eliikenteen suori een noin 33 %:n kasvu. Myönteiseen päästökehitykseen on vaiku anut mm. liikenteen ajoneuvoteknologian kehi yminen, mikä on alentanut eliikenteestä aiheutuvia ominaispäästöjä. Jos eliikenteen suorite jatkaa kasvuaan ja liikenteen ominais- Taulukko 6. Uudenmaan liikenteen päästöjen jakauma vuonna Raideliikenteen päästöt 2 % Tieliikenteen päästöt 90 % Vesiliikenteen päästöt 8 % päästöt eivät enää pienene, tulevat liikenteen päästöt kasvamaan tulevaisuudessa. Liikenteen päästöihin on mahdollista vaikuttaa parantamalla liikkumisen energiatehokkuutta, pienentämällä liikenteen pol oaineiden hiilisisältöä tai vähentämällä liikkumisen suori eita ja tarve a. Liikkumisen suori eiden ja tarpeen vähentämiseksi on maankäy ö ja liikkuminen sovite ava yhteen. Tämä tarkoi aa mm. yhdyskuntarakenteen ehey ämistä. Kiinteä yhdyskuntarakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut lomi uvat eheäksi kokonaisuudeksi mahdollistaa parhaiten julkisen liikenteen tehokkaan käytön sekä liikkumisen myös pyörällä ja kävellen. 7

8 Muun sähkön käy ö Muun sähkön käy ö (ei sisällä sähkölämmitystä) aiheu noin 21 % Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Päästökehitys oli vuosina epäsuotuisaa, sillä päästöt kasvoivat noin 87 %. Päästöjen kasvu aiheutui pääosin sähkönkulutuksen kasvusta. Uudenmaan kokonaissähkönkulutus (sisältää sähkölämmityksen) kasvoi vuosina noin 44 %. Suurinta sähkönkulutuksen kasvu oli asumisessa sekä palveluissa ja rakentamisessa, jotka ka oivat noin kolme neljäsosaa alueen säh- Taulukko 7. Uudenmaan sähkön kokonaiskulutuksen jakauma vuonna kön käytöstä. Myös teollisuuden sähkönkulutus lisääntyi vuosina lähes viidenneksellä. Sähkönkulutuksen kasvu ja päästökehitys ovat Uudenmaan päästöjen vähentämisen kannalta huolestu avia trendejä. Kodinkoneet, etotekniikka ja valaistus- ja jäähdytyslai eet vievät nykyään valtaosan ko- talouksien ja palveluiden sähköstä. Lisäksi erilaisten sähköä kulu avien lai eiden, kuten esim. etotekniikan myötä on rakennusten jäähdytystarve kasvanut jopa talvisin. Sähkönkulutusta ovat kasva aneet myös monet kulutusto umusten muutokset, kuten yleistynyt la alämmitys ja kauppojen aukioloaikojen pidentyminen. Teollisuus 23 % Palvelut ja rakentaminen 40 % Asuminen 36 % Osa sähkönkulutuksen päästöjen kasvusta seli yy sillä, e ä sähkön päästöjen laskennassa käyte y sähkön valtakunnallinen ominaispäästökerroin vaihtelee vuosi ain riippuen sähkön valtakunnallisesta tuotannosta ja ne otuonnista. Sähkön valtakunnallinen päästökerroin oli vuonna 2006 noin 35 % suurempi kuin vuonna Maatalous 1 % 8

9 Teollisuuden ja työkoneiden pol oaineiden käy ö sekä prosessit Teollisuuden pol oaineiden käy ö sekä prosessit aiheu vat noin 17 % Uudenmaan KHKpäästöistä vuonna Päästöt vähenivät vuosina noin 21 %. Päästöjen vähennys aiheutui suurelta osin sekä raskaassa teollisuudessa tapahtuneen rakennemuutoksen e ä tuotantoteknologisen kehi ymisen seurauksena. Teollisuudessa energian kulutuksen kannalta huolestu ava suuntaus on ollut teollisuuden omien pol oaineiden korvautuminen sähköllä, mikä on osaltaan lisännyt muun sähkön käytön aiheu amia päästöjä. Suurin osa Uudenmaan teollisuuden päästöistä syntyy Lohjan ja Hangon suurissa, raskaan teollisuuden yksiköissä. 9

10 Jätehuolto Jätehuolto aiheu noin prosen n Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Päästöistä valtaosa aiheutui kaatopaikoilla, mu a myös jätevesien käsi elystä aiheutui jonkin verran päästöjä. Uudenmaan jätesektorin ovat vähentyneet merki äväs vuosina Posi ivinen päästökehitys on pitkäl alueen kaatopaikoilla tapahtuneen tehostetun kaatopaikkakaasujen talteenoton ansiota. Onnistuneella jätteen synnyn ehkäisyllä, materiahyödyntämisellä, energiahyödyntämisellä ja jä een loppusijoi amisella on jätesektorin päästöjä mahdollista vähentää edelleen. Maatalous Maatalous aiheu noin prosen n Uudenmaan KHK-päästöistä vuonna Viljelyn ja eläintenpidon päästöt vähentyivät tasaises vuosina Kehitykseen on vaiku anut alueen maatalouden rakennemuutos, jonka seurauksena sekä viljelypinta-ala e ä eläinten määrä ovat vähentyneet. On todennäköistä, e ä kehitys jatkuu tulevaisuudessa samankaltaisena. Tällöin maatalous- ja metsätuotannolla voi olla tulevaisuudessa merkitystä uusiutuvien energiavarojen tuotannossa. 10

11 Uudenmaan päästöt on saatava vähenemään Uudenmaan KHK-päästöjen kehitys on ollut kasvavaa vuosina Asukasmäärän kasvun vuoksi päästöt per asukas ovat vähentyneet, mu a jokainen uusmaalainen tuo vuonna 2006 lähes yhdeksän tonnia KHK-päästöjä. Se on globaaleihin päästövähennystavoi eisiin nähden liian paljon. Kasvava päästökehitys on saatava kääntymään laskuun. Tehtävä on haasteellinen, koska Uudenmaan päästöt syntyvät monesta eri lähteestä ja koska päästöjen vähentäminen on monen toimijan vastuulla. Päästöjen kannalta merki ävimpiä sektoreita ovat sähkölämmitys, muun sähkön kulutus ja liikenne, joissa päästöjen kasvu on ollut voimakasta sekä kaukolämpö, jonka osuus päästöistä on suuri. Uudenmaan päästölaskentojen tuloksia hyödynnetään Uudenmaan ilmastostrategian valmistelussa. Tulokset antavat lähtö etoa myös seuraavan maakuntakaavaan, jossa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovi aminen ja ilmastonmuutos ovat keskeisiä teemoja. 11

12 ISBN (painettu) ISBN (verkkojulkaisu) Ulkoasu: Arja-Leena Berg Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Lisätietoja: Suunnittelija Jarkko Hintsala puh (0) Suunnittelupäällikkö Kaarina Rautio puh (0) Reusmark Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 12