LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN

Transkriptio

1 LÄHTÖKOHTIA KUOKKALA HAKKARI HERRALA OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN

2 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan muutos Kansikuva: Marita Palokoski Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy Havainnekuva: Jussi Hietalah Muut kuvat: Marita Palokoski 2

3 Lähtökoh a Kuokkala Hakkari Herrala osayleiskaavan vaikutusten arvioin in Sisältö YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN... 4 YLEISKAAVAN ARVIOINTI PERUSTUU MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNULAKIIN... 4 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET... 4 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 5 PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA... 5 PIRKANMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA... 5 TAMPEREEN KAUPUNUKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA... 5 ARVIOINNIN ETENEMINEN YLEISKAAVAN ERI VAIHEISSA... 6 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN... 7 VAIKUTUKSET ILMASTOMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA ENERGIATALOUTEEN... 7 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 7 LUONTOON, MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 8 Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontoarvojen kannalta... 8 merki äviin aluekokonaisuuksiin Vaikutukset virkistysalueisiin ja virkistysrei eihin... 8 Vaikutukset maisemaan ja kul uuriperintöön IHMISIIN JA ELINKEINOIHIN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET... 9 Ympäristöhäiriöiden aiheu amat vaikutukset...10 Vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin

4 Osayleiskaava = Kunnan osaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoi aminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaa eet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laa mista. (Lähde: ympäristöministeriö ) YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN Yleiskaavalla pyritään kestävään yhdyskuntarakenteeseen, jossa sosiaaliset, taloudelliset, kul uuriset ja ekologiset näkökulmat on yhdiste y. Yhdyskuntarakenne tulee ymmärtää eri osista muodostuvaksi, jolloin maankäytön ohjaustarpeet ja maankäytön tavoi eet asetetaan vastaamaan kunkin alueen keskeisiin kysymyksiin. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnin ohjelmoinnin tavoi eena on täydentää ja tarkentaa osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa (OAS) esite yä yleiskaavan vaikutusten arvioinnin kuvausta sekä kertoa, millä periaa eilla ja miten yleiskaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Arvioin ohjelmaa voidaan päivi ää ja täydentää yleiskaavan laadinnan edetessä. Vaikutusten arvioin on olennainen osa suunnittelua ja sitä tehdään osin edostama akin koko suunni elun ajan. Kysymys ei ole erillisestä suunnittelumenetelmästä, vaan suunni elun laadun varmistamisesta ja parantamisesta vaikutuksia tarkastelemalla. Arvioinnin tehtävänä on myös tuo aa etoa yleiskaavan vaikutuksista osallisille ja päätöksentekijöille kaavatyön eri vaiheissa. Vaikutusten arvioin etenee osana yleiskaavan laadintaprosessia ja arvioinnin tulokset dokumentoidaan osaksi kaavaselostusta ja kaava-aineistoa. Vaikutusten arvioinnin tarkastelutaso sovitetaan kaavatason mukaises. Vaikutusten arvioin toteutetaan sekä asiantun ja-arvioin na e ä yhteistyönä eri hallintokun en ja sidosryhmien kanssa. Osallisilla on mahdollisuus antaa palaute a vaikutusten arvioinnista yleiskaavan nähtävilläolon yhteydessä. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI PERUSTUU MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKIIN (MRL). MRL:n 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadi aessa on tarpeellisessa määrin selvite ävä kaavan ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kul uuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoitukseen kuuluu sen yhteen sovi avan luonteen vuoksi eri tekijöiden keskinäinen punninta myös vaikutusten arvioinnin avulla. Rii ävällä vaikutusten arvioinnilla rajataan tarkasteltavat vaikutukset, selvitetään ympäristön nyky la ja arvioidaan vaikutukset ja niiden merki ävyys. Lisäksi arvioinnissa vertaillaan vaihtoehtoja sekä suunnitellaan, miten haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää. Selvitykset tulee kohdistaa MRL:n 5 :n yleisten tavoi eiden ja yleiskaavan sisältövaa musten täy ymiseen. Maankäy ö- ja rakennusasetuksen 1 :ssä säädetään tarkemmin siitä, e ä kaavan vaikutuksia selvite äessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaiku avat seikat. Suunnitelman väli ömät ja välilliset vaikutukset tulee asetuksen mukaan arvioida: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja kaupunkikuvaan, maisemaan, kul uuriperintöön ja rakenne uun ympäristöön. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT) tulee maankäy ö- ja rakennuslain mukaan o aa huomioon ja niitä tulee edistää myös kun en kaavoituksessa. Kunnissa yleiskaava on tärkein väline tavoi eiden konkre soimiseksi. Varsinkin laaja-alaiset ja kunnan strategista kehi ämistä paino avat yleiskaavat mahdollistavat valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden tasapainoisen yhteensovi amisen ja käsi elyn. Valtakunnallisista alueidenkäytöntavoi eista seuraavat asiakokonaisuudet koskevat Lempäälän yleiskaavoitusta: toimiva aluerakenne eheytyvät yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kul uuri- ja luonnonperintö, virkistyskäy ö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 4

5 Tarkistetuissa alueidenkäytöntavoi eissa on painote u erityises yhdyskuntarakenteen ehey ämistä ja liikennemäärien hillintää, alueidenkäytön energiakysymyksiä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SISÄLTÖVAATIMUKSET Maankäy ö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaa mukset. Vaa mukset ovat luonteeltaan vähimmäisvaa muksia, jotka kaavan lainmukaisuus vähintään edelly ää. Kuitenkin yleiskaavan ratkaisuissa eri sisältövaa mukset voivat olla ris riidassa keskenään, jolloin yleiskaavan keskeinen tehtävä on sovi aa yhteen näitä vaa muksia. Sisältövaa muksien mukaan yleiskaavaa laadi aessa on ote ava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäy ö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityises joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesija jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhai ojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden rii ävyys. Maankäy ö- ja rakennuslain mukaan sisältövaa muksissa mainitut seikat on selvite ävä ja ote ava huomioon siinä määrin kuin laadi avan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edelly ävät. Lisäksi yleiskaava ei saa aiheu aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle kohtuutonta hai aa. PIRKANMAAN 1. MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan 1. maakuntakaava on laadi u kokonaismaakuntakaavana. Siinä on esite y valtakunnalliset ja maakunnalliset pitkän aikavälin kestävät alueidenkäytölliset ratkaisut aluerakenteen, elinkeinoelämän, liikenteen, teknisen huollon, luonnonvarojen ja energian, erityistoimintojen, kul uuriympäristön, luonnonsuojelun ja virkistyksen osalta. Nämä ratkaisut on esite y maakuntakaavassa alueidenkäytöllisinä kehi ämisperiaa eina, maakunnallisina erityisominaisuuksina, aluevarauksina sekä kohde- ja viivamerkintöinä. Maakuntakaavassa esitetään myös kehityksen halu u suunta, mu a kaavassa on myös rajoituksia ja reunaehtoja. Maakuntakaava jä ää alueiden käytön yksityiskohtaisemman suunni elun kunnan kaavoituksen tai muun yksityiskohtaisemman päätöksenteon tehtäväksi. Maakuntakaavalla edistetään myös luonnon monimuotoisuuden säily ämistä, luonnonvarojen moniarvoista käy öä sekä korostetaan pirkanmaalaista luontoa ja maisemaa. PIRKANMAAN 2.VAIHEMAAKUNTAKAAVA Maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen kokouksessaan Kaava käsi elee Pirkanmaan liikenteen ja logis ikan kehi ämistä eri aikajänteillä. Kaavan kehi ämisperiaatemerkinnöillä osoitetaan pitkän aikatähtäimen strategises merki äviä hankkeita. Toisaalta kaava sisältää lyhyen aikavälin suunni elumerkintöjä, joiden toteu aminen on mahdollista lähitulevaisuudessa. Näiltä osin vaihekaava päivi ää voimassa olevaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa. Se sisältää pitkän aikavälin kehi ämistavoi eita: Tampereen järjestelyratapihan siirto, Tampereen län nen oikorata ja Tampere - Pirkkala lentoaseman alueen kehi äminen, Päärata (Hki-Tre-Seinäjoki-Oulu): etelään 2 lisäraide a maakunnan rajalle saakka. TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA Keväällä 2010 hyväksytyssä rakennesuunnitelmassa linja in seudullises tärkeitä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunni eluun ja toteu amiseen lii yviä asioita: Pirkanmaan 1. maakuntakaava kaupunkiseudun kasvu ohjataan keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle 5

6 nykyistä yhdyskuntarakenne a ivistetään ja täydennetään edistetään arkielämän sujuvuu a lähipalvelujen hyvää saavute avuu a ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn roolia asioinnissa maankäytön ohjauksella edistetään kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä varataan elinkeinoelämän kannalta edullisia alueita työpaikoille ja teollisuudelle lähiluonto ja yhtenäinen viherverkko parantavat elinympäristön laatua liikennejärjestelmää suunnitellaan kokonaisuutena. Joukkoliikenteen ja lyhyillä välimatkoilla kevyen liikenteen osuu a lisätään ja henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Rakennesuunnitelmassa korostetaan lähijunaliikenteen edistämistä ja erityises lisäraiteiden rakentamista pääradalle. ARVIOINNIN ETENEMINEN YLEISKAAVAN ERI PÄÄVAIHEISSA Aloitusvaihe: Laaditaan arvioinnin ohjelmoin, tunnistetaan alustavat vaikutukset ja määritellään arvioinnin menetelmät, kerätään perus- ja lähtö eto- 6 ja ja tehdään selvityksiä. Arvioidaan vaihtoehtojen keskeiset eroavaisuudet ja vaikutukset. Valmisteluvaihe: Arvioidaan yleiskaavan luonnoksien vaikutuksia, vertaillaan tarkasteltavia vaihtoehtoja, kirjataan kaavaselostusluonnokseen arvioinnin tulokset. Laaditaan ja täsmennetään selvityksiä. Ehdotusvaihe: Arvioidaan yleiskaavaehdotuksen vaikutuksia, kirjataan kaavaselostukseen arvioinnin tulokset. Täsmennetään tarvi aessa laadi uja selvityksiä. Hyväksymisvaihe: Vaikutusten arvioinnin tulokset täydennetään ja kootaan lopulliseen kaavaselostukseen ja hyväksytään kaavan yhteydessä. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään monipuolises erilaisia menetelmiä. Arvioinnissa käytetään tausta etoina olemassa olevia lähtöaineistoja, tehtyjä selvityksiä ja muita oheissuunnitelmia sekä yleiskaavan laadinnan aikana tehtäviä uusia selvityksiä ja suunnitelmia. Lähtö etoja voidaan täydentää yhteistyössä viranomaisten, sidosryhmien ja osallisten kanssa. Vaikutusten arvioin a varten toteutetaan myös maastokäyntejä.

7 Yleiskaavan arvioinnissa pohditaan sitä, kuinka yleiskaava muu aa kaava-alueen nyky lannetta. Erityises tämä näkökulma on esillä punni aessa maiseman, luonnon, virkistyksen ja kul uuriympäristön tode uja arvoja sekä yleiskaavan vaikutuksia näihin arvoihin. Yleiskaavan vaikutuksia arvioidaan sekä laadullises e ä määrällises. Arvioinnissa hyödynnetään myös erilaisia analyysityökaluja, kuten paikka etoohjelmia. Arvioinnin yhteydessä punnitaan myös vaikutuksien merki ävyys sekä esitetään mahdollisuuksia haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Varsinaisten osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen osalta on tarkoitus arvioida tarkemmin niiden vaikutuksia ympäristöön ja asukkaiden arkielämään. Tärkeitä arvioitavia vaikutuksia ovat ainakin asukkaiden arjen sujuvuuden osalta palvelujen ja työpaikkojen saavute avuus; joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sujuvuus, elinympäristön viihtyisyys ja mahdolliset ympäristöhäiriöt. Kestävän kehityksen periaa eiden toteutumisen osalta arvioidaan alueen energiatehokkuu a, asukkaiden hiilijalanjälkeä, arvokkaiden luontokohteiden sekä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi tarkastellaan alueen rakentamisen ja ylläpitämisen kuntataloudellisia vaikutuksia sekä työpaikka-alueen luonne a suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin. Suunni elun edetessä saatetaan alueen asukkaiden mielipiteitä hyvästä asuinympäristöstä kartoittaa esimerkiksi osallisryhmän avulla tai sosiaalista mediaa hyödyntäen. Asukkaiden mielipiteet ovat merki äviä esimerkiksi pohdi aessa alueen asumisviihtyvyyteen vaiku avia tekijöitä. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Yhdyskuntataloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä fyysisen ympäristön (asunnot, toimi lat, pääliikenneverkko ja muu infrastruktuuri) rakentamisesta, käytöstä, korjauksesta ja kunnossapidosta aiheutuvia väli ömiä menoja. Lisäksi teemaan kuuluvat kunnallisten palveluiden (opetus-, sosiaali-, terveys-, nuoriso-, kul uuri- ja liikuntatoimi) toiminnasta aiheutuvat menot sekä liikennekustannukset. VAIKUTUKSET ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA ENERGIATALOUTEEN Lempäälän ympäristöpoli ikassa sekä ilmasto-ohjelmassa on esite y samansuuntaisia tavoi eita, joilla pyritään ehkäisemään ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeä lähtökohta on joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen olosuhteiden kehi äminen. Yleiskaavan arvioin työssä keskeinen näkökulma on maankäytön keski äminen ensisijaises joukkoliikenteen kehi ämiskäytävien yhteyteen, keskuksiin ja kylähelmiin. Joukkoliikenteen osalta arvioin pohjautuu erilliseen joukkoliikenneselvitykseen. Kevyen liikenteen edistämisen osalta tärkeää on kevyen liikenteen laatukäytävien osoi aminen sekä asioin - sekä virkistysrei stön kehi äminen kokonaisuutena. Mahdollises vaikutuksia ilmastonmuutoksen ja energiatalouteen tullaan arvioimaan joko erityisen sovelluksen avulla tai erillisen konsul työn perusteella. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Yleiskaavan vaikutuksia ajoneuvoliikenteeseen sekä everkkoon tutkitaan sovi amalla yhteen suunniteltu maankäy ö ja liikenneverkko. Arvioinnissa tutkitaan, vastaako suunniteltu liikenneverkko maankäytön kehi ämistavoi eisiin ja voidaanko uusilla eyhteyksillä saavu aa niille asete uja tavoi eita liikenteen ohjaamiseksi nykyisin kuormi uneilta eosuuksilta. Yleiskaavan tulee osoi aa myös pitkän tähtäimen liikenteen kehitystarpeet erityises raideliikenteen osalta. Joukkoliikenteen toimivuuden ja käy ömahdollisuuksien arvioinnin pohjana käytetään Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenneselvitystä. Joukkoliikennekysymys kytkeytyy olennaises itse yleiskaavan suunni elutavoi eisiin. Joukkoliikenteen edistäminen lii yy ilmastovaikutuksiin eli pyrkimyksiin vähentää autoilua. Yleiskaavassa tehdään erityisiä selvityksiä koskien kevyen liikenteen edistämistä ja olosuhteiden Uusi energialaitos kuva una Sarvikkaan eltä. 7

8 parantamista. Onnistuneella suunni elulla henkilöautoliikenteen kasvua voidaan ohjata myös kevyen liikenteen piiriin. Erityisenä näkökulmana on kevyen liikenteen laatukäytävien huomioiminen ja kehi äminen. Yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa kuvataan yleispiirteises, miten yleiskaava vaiku aa liikenneturvallisuuteen sekä liikenteestä aiheutuviin hai oihin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontoarvojen kannalta merkittäviin aluekokonaisuuksiin Luontovaikutusten arvioinnin pohjana on tehdyt ja tehtävät luontoselvitykset. Yleiskaavatasolla tärkeä näkökulma luonnonsuojelukysymyksissä on turvata nimenomaan toimiva verkosto, joka yhdistää luonnon ydinalueet viheryhteyksin toisiinsa. Suunni elussa luonnon arvoalueiden sekä ekologisten yhteyksien turvaaminen on tärkeä näkökulma. Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan yleiskaavan uusi maankäy ö tulee väistämä ä joillakin alueilla muu amaan nykyisin rakentamatonta luontoa rakennetummaksi. Ka ava koko kaava-alue a koskevia biotooppitasoisia tai lajistoselvityksiä esim. liito-orava tehdään yleiskaavan yhteydessä. Lisäselvitystarpeet kohdistetaan niille luonnon alueille, joille maankäy ö ase aa suurimmat muutospaineet. Luonnonsuojelulain 65 :ssä velvoitetaan Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioin in. Natura-arvioin tullaan tarpeen mukaan tekemään yleiskaavan yhteydessä, mikäli yleiskaavan katsotaan todennäköises merki äväs heikentävän val- oneuvoston Natura 2000-verkostoon kuuluvaa Ah- alanjärveä. Erityisen Natura-arvioinnin tarve a kartoitetaan. Mahdollises tehtävä Natura-arvioinnin tekee ulkopuolinen asiantun jakonsul Joukkoliikenteen osuu a pyritään kasva amaan. LUONTOON, MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET Maankäy ö- ja rakennuslain 39 :ssä todetaan, e ä yleiskaavassa on ote ava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden rii ävyys siinä määrin kuin laadi avan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edelly ävät. Yleiskaavan yhteydessä määritellään kunnan asukkaita palvelevat keskeiset viher- ja virkistysalueet. Nämä alueet muodostavat yhdessä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden kanssa myös keskeiset ekologiset yhteysverkostot. Yleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnallises-, maakunnallises ja paikallises merki ävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Yleiskaavassa on sovite ava luonnonvarojen hyödyntäminen (mm. kiviainekset) yhteen luonto- ja maisema-arvojen kanssa. Näkymä keskustasta Liuhavuolteen maisemiin. Vaikutukset virkistysalueisiin ja virkistysreitteihin Vaikutuksia virkistysalueisiin ja -rei eihin arvioidaan mm. laa malla analyysejä viheralueita käy ävien asukkaiden määristä, kuinka etäällä virkistysalueet asuinalueista sijaitsevat sekä arvioimalla, muodostuuko virkistysalueista rii ävän eheitä ja yhtenäisiä. Arvioinnit pohjautuvat viher- ja virkistysselvityksen yhteydessä tehtäviin analyyseihin. Virkistysrei en osalta tarkastellaan mm. niiden jatkuvuu a sekä eri asuinalueiden lanne a rei stön osalta. Tärkeimpänä taustaselvityksenä toimii tekeillä oleva virkistysrei - ja alueselvitys. Taustana arvioinnille toimivat myös laaditut lii- 8

9 kuntasuunnitelmat. otetaan huomioon. Esimerkkinä mm. maisemallises arvokkaat viljelyalueet, joiden säilymistä arvioinnissa tutkitaan. Liikunta virkistää Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Kul uuriperinnön vaikutusten arvioin pohjautuu erityises etoon nykyisistä kul uurihistoriallises- merki ävistä alueista ja kohteista. Näitä ovat mm: IHMISIIN JA ELINKEINOIHIN LIITTYVÄT VAIKUTUKSET Osayleiskaavalla on suunnitelmana yhteys Lempäälän kunnan elinkeinopolii siin tavoi eisiin. Kunnan tavoi eena on mm. hyvän yritysympäristön luominen sekä osaamiseen panostaminen. Kuntastrategiassa on myös huomioitu kunnan erinomainen logis sen aseman vahvistaminen vaiku amalla liikenneyhteyksien toimivuuteen. Tämänkin osayleiskaavan tehtävänä on varmistaa myös valtakunnallises ja maakunnallises merki ävät rakennetut kul uuriympäristöt (RKY) valtakunnallises ja maakunnallises merki ävät maisema-alueet muinaisjäännösalueet ja -kohteet maakunnallises merki ävät kul uurihistorialliset rakennukset (maakuntakaavan rakennussuojelukohteet) paikallises merki ävät kul uuriympäristöt Lisäksi yleiskaavaprosessin aikana on laadi u Kuokkalan Hakkarin Herralan kul uuriympäristökohteiden inventoin. Kul uuriperintövaikutusten arvioin tapahtuu yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa. Yleiskaavan pohjaksi laaditaan maisema- ja luontoselvitys, jossa tullaan esi ämään mm. suosituksia maisemarakenteen ja maisemakuvan ominaispiirteiden huomioon o amisesta. Yleiskaavan vaikutuksia maisemaan arvioidaan mm. selvi ämällä, miten yleiskaava nämä ominaispiirteet huomioi ja kuinka maisemallises arvokkaiksi määritellyt kohteet siinä Kaavakävelyllä Hakkarissa. maaseudun peruselinkeinojen kehi ymismahdollisuudet. Tavoi eiden mukaan kuntalaisia tulee kannustaa terveisiin elämäntapoihin sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen ja hyvinvoin poli ikan keinoin heikoimmassa asemassa olevien asemaa tulee parantaa. Osayleiskaavaratkaisun tulee myös varmistaa viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön syntymisen edellytykset. Katepalin tehdasalue 9

10 Osayleiskaavan suunni elussa on ote ava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit sekä maankäytön e ä yhteys- ja energiaverkostojen näkökulmasta. Ihmisiin kohdistuvilla vaikutuksilla tarkoitetaan sekä sosiaalisia vaikutuksia e ä vaikutuksia terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Yleiskaavan ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan kolmesta näkökulmasta. Ensimmäisenä näkökulmana on palveluiden saatavuuden ja saavute avuuden tarkastelu arkipäivän elämän sujuvuuden näkökulmasta. Tarkastelu koske aa sekä lähie ä muita palveluita palveluverkkoihin nojautuen. Toisena näkökulmana yleiskaavaa tarkastellaan suhteessa sosiaalisiin oloihin ja eri väestöryhmiin. Tarkastelussa arvioidaan, miten osayleiskaavassa on ote u huomioon esim. auto omat tai ikääntyneet ko taloudet sekä miten ratkaisulla on turva u monipuolinen väestörakenne eri asuinalueilla. Kolmantena näkökulmana tarkastellaan elinympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen lii yviä vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa käsitellään mm. rii äviä virkistysmahdollisuuksia eri alueilla. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tausta etoina käytetään etoa eri asuinalueiden ominaisuuksista, väestöennusteita sekä muiden vaikutusten arvioin en etoja. Arvioinnissa on tärkeää tunnistaa riskitekijöitä, joihin tarkemmassa osayleiskaavan jälkeisessä jatkosuunni elussa tulisi kiinnittää huomiota mm. rakentuneiden alueiden väestön monipuolisuuden turvaamiseksi. Yleiskaavan sosiaalisia vaikutuksia arvioidaan yleiskaavan laadinnan yhteydessä luonnos- ja ehdotusvaiheessa toteute avissa sidosryhmätapaamisissa yhdessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden keskeisten asiantun joiden kanssa. Yleiskaavan ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioin a käsitellään yleisö laisuuksissa. Vaikutukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeä kysymys on hulevesien hallinta. Osayleiskaavatasolla selvitetään hulevesien ratkaisuperiaa eet siinä laajuudessa, jo a yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ei joudu aisi pos merkkimäisiin ratkaisuihin. Osayleiskaavan yhteydessä tehtäneen erityinen tarkastelu hulevesien määrän ja laadun erityisistä ongelma-alueista ja ratkaisukeinoista. Maisema- ja viheralueselvityksessä pohditaan myös erityises luonnollisen vesitasapainon turvaamismahdollisuuksia o amalla huomioon luontaisia vesien rei ejä, imeytymis- ja keräytymisalueita osana vesi- ja viheralueverkostoa. Vaikutukset elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Osayleiskaavalla tulee varmistaa omalta osaltaan kunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Osayleiskaavan arvioinnissa tarkastellaan, mahdollistaako osayleiskaavaratkaisun erityises kunnan strategiassa asete ujen tavoi eiden toteutumisen. Arvioinnissa otetaan huomioon eri elinkeinojen toimialat, niiden erilaiset kehi ymis- ja sijoi umistarpeet. Elinkeinoelämään kohdistuvia vaikutuksia tullaan tarkastelemaan erilaiset näkökulmat huomioon ottaen. Täydennysrakentaminen, jolla etsitään sijoi umismahdollisuuksia (toimisto-, palvelu- ja kaupan) työpaikoille. Liikenteellinen näkökulma on erityisen merki ävä Moisionaukean alueella, jonne uudet työpaikkatoiminnot pääosin sijoi uvat. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon myös elinkeinoelämän toiminnan kannalta tärkeän kilpailumahdollisuuksien toteutuminen mm. vähi äiskaupassa. Ympäristöhäiriöiden aiheuttamat vaikutukset Osayleiskaavan laadinnassa on kiinnite ävä huomiota melun, tärinän ja ilman epäpuhtauksien haittojen ehkäisyyn ja uusia asuinalueita ei tule sijoi aa melualueille varmistama a rii ävää meluntorjuntaa. Myös häiriötä tai mahdollisia riskejä aiheu avat toiminnot tulee sijoi aa siten, e ei niistä aiheudu häiriöitä ympäröivälle asutukselle. Osayleiskaavan vaikutusten arvioin perustuu tehtäviin selvityksiin melusta ja tärinästä sekä häiriöitä aiheu avien toimintojen tunnistamiseen. Arvioinnissa tarkastellaan, miten yhdyskuntarakenteen eheytyminen on sovite avissa yhteen näiden alueiden kanssa sekä sitä, aiheu avatko esimerkiksi lisäraiteet häiriötä niiden lähiympäristöjen asutukselle. 10