Suomen ART ry ART Aggression Replacement Training Suomessa Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning
Aggression Replacement Training Goldstein (1987) ja KKT = kognitiivinen käyttäytymisterapia Strukturoitu, tutkittu Monikanavainen = käyttäytymisen, tunteiden ja ajatusten tasot A Comprehensive Intervention for Aggressive Youth (1998) Ryhmämuotoinen, toiminnallinen Malli opettaminen harjoittelu palaute - yleistäminen
Tausta-ajatus 1.) Oppimisteoriat 2.) Lasten ja nuorten väkivaltaisuuden taustalla on aina useita tekijöitä, niin ulkoisia kuin sisäisiä. Ulkoisia vaikuttavia tekijöitä ovat usein asuinympäristö, perhe tai ikätoverit. Sisäisiä väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistavia tekijöitä ovat usein sosiaalisten ja sosiaalis-kognitiivisten taitojen puute (90%) impulsiivisuus, kyvyttömyys siirtää tarpeentyydytystä tai epärealistinen usko väkivaltaisten keinojen voimaan sekä päivittäisten tarpeiden että pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamisessa heikko vihan (ja muiden epämiellyttävien tunteiden) sietokyky arvomaailman ja moraalin itsekeskeisyys, konkreettisuus ja primitiivisyys
Perusperiaatteet Nuorelle pyritään tarjoamaan vaihtoehtoja aggressiivisen käyttäytymisen sijaan sekä annetaan mahdollisuus harjoitella näitä vaihtoehtoisia toimintatapoja yhdessä. Ymmärretään, että aggressiivinen käyttäytyminen on yliopittua ja lyhyellä tähtäimellä usein varsin palkitsevaa siksi sitä on vaikea muuttaa. Motivointiin kiinnitetään huomiota, painotetaan itsehillinnän ja sosiaalisten taitojen pitkän tähtäimen hyötyjä.
1. Nuori ei osaa toimia, käyttäytyä, sosiaalisissa tilanteissa. - työn kohteena toiminnan taso 2. Nuoren on vaikea hallita vihaansa. - työn kohteena tunnetaso 3. Nuori ei osaa tai halua toimia tavalla, joka on yhteisön moraalin mukaista. - työn kohteena ajattelun taso, arvot S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
Aggression reflects concurrent deficiencies in behaviour, emotional control and values. Arnold P. Goldstein Käyttäytyminen Tunteet Arvot HARJOITELLAAN: SOSIAALISIA TAITOJA VIHAN HALLINTAA MORAALISTA PERUSTELUA - jotta aggressiiviselle käytökselle olisi vaihtoehtoja - jotta yksilö kykenisi käyttämään näitä vaihtoehtoja - jotta yksilö haluaisi käyttää näitä vaihtoehtoja S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
VIHAN HALLINTA A B C Mitä tapahtui (laukaisija)? Mitä sinä teit? Mitkä olivat seuraukset? S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
Vihan hallinnan ketju Tähtää itsekontrollin parantamiseen, itsehillintään ja parempaan tunnehallintaan. Nuorille opetetaan kuinka vastata provosoiviin ärsykkeisiin kiinnittämällä huomiota laukaiseviin tekijöihin (triggers), jotka tulevat sekä ulkoa että nuoren sisältä vihjeisiin (cues), joita omasta kehosta tai mielestä nousee vihan tunteiden yhteydessä rauhoittajiin (reducers) eli erilaisiin kiihtymystä lievittäviin tekniikoihin kuten takaperin laskemiseen, syvään hengittämiseen, positiivisiin mielikuviin ja väkivallan seurausten muistamiseen muistuttajiin (reminders), jotka muodostuvat itselle tehdyistä "motoista, joilla nuori voi itse ohjata omaa toimintaansa rakentaviin sosiaalisen vuorovaikutuksen tapoihin, joilla nuori voi toimia vakuuttavasti ja rakentavasti kiperissä tilanteissa itsearviointiin (self-evaluation), jonka avulla nuori oppii itse ohjaamaan ja korjaamaan omaa toimintaansa tuloksekkaammaksi.
Sosiaalinen havainnointi ja sosiaaliset taidot
SOSIAALISET TAIDOT Ryhmä 1: Perustason sosiaaliset taidot 1 Kuunteleminen 2 Keskustelun aloittaminen 3 Keskusteleminen 4 Kysyminen 5 Kiittäminen 6 Esittäytyminen 7 Muiden esitteleminen 8 Kohteliaisuuden sanominen Ryhmä 2: Edistyneemmät sosiaaliset taidot 9 Avun pyytäminen 10 Mukaan meneminen 11 Ohjeiden antaminen 12 Ohjeiden noudattaminen 13 Anteeksi pyytäminen 14 Muiden vakuuttaminen Ryhmä 3: Tunteiden käsittelyyn liittyvät taidot 15 Omien tunteiden tunnistaminen 16 Tunteiden ilmaiseminen 17 Muiden ihmisten tunteiden ymmärtäminen 18 Toisen henkilön suuttumuksen sietäminen 19 Välittämisen ilmaiseminen 20 Pelkojen sietäminen 21 Itsensä palkitseminen Ryhmä 4: Aggressiiviselle käyttäytymiselle vaihtoehtoiset taidot 22 Luvan kysyminen 23 Asioiden jakaminen 24 Muiden auttaminen 25 Neuvotteleminen 26 Itsehillintä 27 Omien oikeuksien puolustaminen 28 Kiusaamiseen reagoiminen 29 Hankaluuksien välttäminen 30 Riidasta erossa pysyminen Ryhmä 5: Stressin sietoon liittyvät taidot 31 Valituksen tekeminen 32 Valitukseen vastaaminen 33 Reilu peli 34 Häpeän sietäminen 35 Yksin jätetyksi tulemisen sietäminen 36 Ystävän puolustaminen 37 Suostutteluun vastaaminen 38 Epäonnistumisen sietäminen 39 Ristiriitaisten viestien kanssa pärjääminen 40 Syytökseen vastaaminen 41 Valmistautuminen vaikeaan keskusteluun 42 Ryhmäpaineen sietäminen Ryhmä 6: Suunnittelutaidot 43 Tekemisen suunnitteleminen 44 Ongelman aiheuttajan selvittäminen 45 Tavoitteen asettaminen 46 Omien kykyjen huomioon ottaminen 47 Tiedon kerääminen 48 Ongelmien asettaminen tärkeysjärjestykseen 49 Päätöksen tekeminen 50 Tehtävään keskittyminen S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
Goldstein (1973), Bandura (1973) nuorille annetaan malli siitä, mitä taito tarkoittaa ja miten se toimii (=MALLINTAMINEN) nuorille annetaan ohjatusti mahdollisuus opetella ja harjoitella sen käyttöä (=ROOLIHARJOITTELU) nuorelle annetaan palautetta kehumalla, ohjaamalla ja vertaamalla siitä, kuinka hyvin taito sujuu verrattuna tavoitteeseen sekä ryhmässä että erityisesti arjessa (=TOIMINNAN PALAUTE) nuorta ohjataan ja rohkaistaan tarttumaan tilanteisiin, joissa hän voi arkielämässä testata juuri oppimiaan taitoja myös ryhmän päätyttyä kotitehtävien avulla (=TAIDON SIIRTÄMINEN) S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
MORAALISEN PERUSTELUN TASOT: 1. moraali on VALTAA - vahvempi on oikeassa 2. moraali on KAUPPAA - teen näin, jos sinä teet näin 3. moraali on ihmisten välistä VÄLITTÄMISTÄ - tee, kuten toivoisit muiden tekevän 4. moraali on SYSTEEMI - se luo yhteisön hyvinvointia S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
1. Esittele ongelmatilanne Voisiko tällaista tapahtua teidän kaveripiirissä? 2. Kierros: nuorten perustelut. 3. Nosta esiin kypsää moraalista pohdintaa 4. Käsittele epäkypsää pohdintaa Millaista olisi, jos kaikki tekisivät noin? Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit Jesse? 5. Vahvista kypsää moraalia Ympyröinkö tämän ryhmän yhteiseksi päätökseksi? Kehu ryhmää siitä hyvästä, mitä huomasit! S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
SAMIN ONGELMATILANNE Sami ja hänen ystävänsä Juha ovat levykaupassa. Juha näkee levyn, josta pitää, ja sujauttaa sen reppuunsa. Juha antaa pienen merkin Samille ja kävelee ulos liikkeestä, mutta Sami ei huomaa sitä. Hetken päästä myymälävartija tulee Samin luokse liikkeen omistajan kanssa. Tuo on toinen niistä pojista, jotka varastivat levyjä! Myymäläetsivä tarkistaa Samin repun eikä löydä levyjä. Okei, pääset pälkähästä, mutta mikä oli sen pojan nimi, jonka seurassa äsken olit? kysyy myymäläetsivä. Menen kohta konkurssiin jatkuvan näpistelyn takia, sanoo liikkeen omistaja. En voi päästää häntä menemään. Mitä Samin pitäisi tehdä? 1. Pitäisikö Samin olla kertomatta Juhan nimeä? 2. Mitä liikkeen omistajan näkökulmasta Samin pitäisi tehdä? 3. Mitä jos liikkeen omistaja on mukava mies, joka välillä antaa nuorille alennuksia levyistä, jos heillä ei ole tarpeeksi rahaa? Mitä Samin pitäisi silloin tehdä? 4. Mitä jos liikkeen omistaja on Samin isä? Mitä Samin pitäisi siinä tapauksessa tehdä? 5. Onko koskaan oikein käräyttää ketään? 6. Kenen syytä tilanne on? 7. Kuinka tärkeää on se, ettei kaupoista näpistetä? 8. Kuinka tärkeää on se, että myymälävarkaista ilmoitetaan poliisille? S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
ART:N KANTAVIA AJATUKSIA kolme osa-aluetta, kolme kanavaa ryhmäprosessi, ikätovereitten vetoapu opettelua: ohjaaminen (roolit ohjaaja - ohjattava) mallintaminen opettaminen, harjoittelu yleistyminen arkeen ryhmän mukaan eteneminen struktuuri S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
Onnistuminen vaatii että nuoret tuntevat hieman toisiaan tai ovat jossain suhteessa samanlaisia tai ryhmäytyvät ajan kanssa. että nuori on johonkin asiaan motivoitunut ts. ei kiellä kohtuuttomasti ongelmaa tai vaihtoehtojen tarvetta. (Huom. Tutkimusten mukaan myös nuoret, jotka eivät tunne syyllisyyttä hyötyvät ART:sta.) Sitoutumista, pitkäjänteisyyttä ja huolellista toteutusta. että nuoren kyky oppia on riittävän lähellä ikätasoa tai ART muokataan sopivaksi (lapset, autistit, kehitysvammat). että aikuiset ovat tosissaan, innostuneita ja toimivat esimerkkeinä, joihin voi samaistua! joukkuepeliä.
Aggression Replacement Training (1998) käyttäytyminen tunteet kognitio Sosiaaliset taidot Vihan hallinta Moraalinen perustelu The Prepare Curriculum (1999) AGGRESSIO STRESSI ENNAKKOLUULOT A sosiaaliset taidot B tilanteiden havainnointi tukea antavat roolimallit yhteistyötaidot tunteet itsehillintä stressin hallinta empatia kognitio moraalinen perustelu käyttäytyminen ongelmanratkaisu ryhmädynamiikka S u o m e n A R T ( F i n n i s h A g g r e s s i o n R e p l a c e m e n t T r a i n i n g S o c i e t y ) r y
ART suomessa Rantautui 2000 luvun puolivälissä Suomeen 2004 aloitettu EVA- yksikössä, HKI kaupunki kohdennetussa nuorisotyössä sekä Espoo Keinupuiston koulussa (Voimala) sekä hieman myöhemmin Pohjola- kodit Toimintaa ja koulutusta kehittämään ART yhdistys Levinnyt 15 vuodessa laajalti Perhesovellus Family TIES 2014 Suomeksi
HALO katsaus 2015 Systemaattinen kirjallisuushaku vuosina 1994 2014 julkaistuista tutkimuksista tehtiin 6/2014 sähköisistä tietokannoista. Päivityshaku 2/2015. Tutkimusten valintakriteerit: kontrolloidut ja havainnoivat alkuperäistutkimukset, joissa hyödynnettiin CBT-pohjaista ryhmämenetelmää Interventio kohdentui aggressiivisesti käyttäytyviin nuoriin. Pelkästään vanhempiin kohdistuvia interventioita ei huomioitu ryhmässä vähintään 10 nuorta, joiden ikä 12-18 seuranta-aika vähintään kolme kuukautta intervention päättymisestä Katsottiin että näyttö riittää siihen, että menetelmällä saadaan tulosta aikaiseksi. Positiivinen muutos näytti kuitenkin heikkenevän ajan kanssa ja lisätutkimuksen tarve ilmeinen.
ART Evalla
ART EVAlla Aloitettiin 2004 3 nuorta, kolme aikuista Suljettu ryhmä, rahaketalous, kotitehtävät osastolle, posterit, rooliharjoitukset ym Palaute nuorilta innostunutta Jalkauttaminen koko henkilökunnalle pitkä prosessi joka vaatii johdon sitoutumista ja avainhenkilöiden sitoutumista Parhaimmillaan koko työryhmän työkalu ja auttaa luomaan yhteistä toimintakulttuuria