Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia)

Transkriptio

1 Työkalu ART-menetelmän käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi (Jos ART:ia) Bengt Daleflod, psykologi, psykoterapeutti, ART-koulutuksen projektijohtaja (Statens institutions styrelse SiS, Ruotsi) ja Karin Fischer-Kristiansson, ART-Master, Brättegården Suomennos: Piia Pulkkinen

2 Lomake kestävää toteutusta varten Mikään menetelmä ei toimi, vaikka se näyttäisi kuinka hyvältä paperilla, jos sitä ei toteuteta hyvin. ART-menetelmän vakiinnuttaminen ja ylläpitäminen vaatii huolellista suunnittelua ja riittäviä resursseja. Jos menetelmä otetaan käyttöön huolimattomasti tai epätäydellisesti, tuloksia ei tule. Tämän lomakkeen kysymykset kattavat ne alueet, jotka ovat osoittautuneet avaintekijöiksi tähdätessä pysyvään toteutukseen. Yksikön johtajan ja hallinnosta vastaavan ryhmän pitäisi täyttää lomake konsultoiden ART-menetelmän hallitsevaa henkilöä mielellään kahdesti vuodessa. Hyötyä on myös siitä, että joku riippumaton ulkopuolinen henkilö täyttää lomakkeen. Lomake koostuu kahdeksasta aiheesta: A) Ohjelma, B) Organisaatio ja johto, C) Menetelmän integrointi, D) Henkilökunta, E) Asiakkaat, F) Yhteistyö ulospäin, G) Dokumentointi ja arviointi ja H) Toteutusprosessi. Jokaiseen kysymykseen vastataan seuraavanlaisella neliportaisella asteikolla: Ympyröi jokaisen kysymyksen kohdalla sopiva vaihtoehto. 0 = Ei lainkaan totta 1 = Jossain määrin totta 2 = Lähes totta 3 = Täysin totta A) Ohjelma 1. Vastaako ART-menetelmä ohjelmana asiakkaiden tarpeisiin? 2. Tarjoaako yksikkö kokonaista ART:ia (vähintään 30 ryhmäkertaa, 10 kertaa jokaista osa-aluetta)? 3. Käytetäänkö tarkistuslistoja säännöllisesti varmistamaan käsikirjan noudattamista? (Säännöllisellä tarkoitetaan, että jokainen ART-ohjaaja täyttää kaikkien osa-alueiden tarkistuslistan aina neljännesvuosittain.) 4. Onko joku ART-menetelmän hallitseva henkilö yksikössä vastuussa ohjelmasta? 5. Toimivatko käytännön järjestelyt? (Aikataulut, materiaalit, laitteet, tilat)

3 B) Organisaatio ja johto 1. Voiko yksikköä pitää vakaana ja tehokkaana (henkilöstön vaihtuvuus pientä, hyvä johtajuus, kyky ratkaista konflikteja ja erimielisyyksiä)? 2. Onko yksiköllä selkeä näkemys ja sitoutuneisuus ART-menetelmän kehittämiseen? 3. Tuleeko ART-ohjelmalle tukea ylemmältä johdolta, esimiehiltä, talousasioista vastaavilta henkilöiltä ja muulta henkilökunnalta? 4. Onko riittävästi resursseja jatkaa ART-menetelmän käyttöä (ART-ohjaajia, taloudelliset resurssit, aikaa, materiaalit)? C) Menetelmän integrointi 1. Onko ART-menetelmän filosofia integroitu yksikön hoitokulttuuriin? 2. Heijastuuko ART-menetelmä henkilökunnan asenteessa esimerkiksi malleina, taidon siirtämisen valmentajina ja vahvistamisen välittäjinä? 3. Onko ympäristössä kuvina, postereina tai kielellissä muodossa selkeitä viestejä, joka edistävät ART-menetelmän taitojen oppimista? D) Henkilökunta 1. Onko jokainen henkilökunnan jäsen ilmoittanut työskentelevänsä ART-ohjelman mukaisesti?

4 2. Onko yksikössä riittävästi ART-menetelmän hyvin hallitsevia henkilöitä? 3. Onko jokainen henkilökunnan jäsen saanut koulutusta ja harjoitusta menetelmään liittyen? 4. Onko koko henkilökunta saanut perustiedot oppimisteorioista, jotka tukevat ART-menetelmää? 5. Onko ART-ohjaajilla riittävästi taitoja viedä läpi ohjelma, kuten kyky validoida, luoda toimiva yhteistyösuhde, motivoida ja tuoda esille positiivisia hyötyjä? 6. Onko keinoja ylläpitää ja kehittää ART-ohjaajien taitoja koulutuksen jälkeen? (Esim. toisten ART-ohjaajien tapaamiset, videokatsaukset, tarkistuslistojen käyttö, seminaarit ja muut koulutustilaisuudet jne.) 7. Saavatko ohjaajat ja henkilökunta palautetta ja ohjausta ART-menetelmän osaajilta säännöllisesti? E) Asiakkaat 1. Onko ART sopiva menetelmä asiakkaiden ongelmiin (sosiaalisten taitojen puutokset, impulsiivisuus, aggressiivinen käyttäytyminen, asosiaaliset arvot)? 2. Liittyykö ART-harjoittelu asiakkaiden yksilöllisiin tavoitteisiin ja hoitosuunnitelmiin? 3. Onko yksikössä käytössä ART-menetelmään kytkeytyvää vahvistamista ja motivointikäytäntöä kuten esimerkiksi rahaketalous?

5 4. Onko yksikössä suunnitelma taitojen yleistämiseksi (esim. ART-taitoja harjoitellaan muissa sosiaalisissa tilanteissa)? 5. Ovatko vanhemmat, perhe ja verkosto mukana? F) Yhteistyö ulospäin 1. Onko sosiaalihuolto sitoutunut pitkän tähtäimen jälkihuoltosuunnitelmaan? 2. Tarjotaanko verkoston tärkeille henkilöille esimerkiksi perhe-art:ia tai vanhemmuuden taitojen harjoittelua? 3. Tehdäänkö yhteistyötä muiden asianosaisten tahojen kanssa? 4. Onko ART-ohjelma läpinäkyvä suhteessa mediaan ja tutkimukseen? G) Dokumentointi ja arviointi 1. Dokumentoidaanko jokainen ART-ryhmäkerta ja varmistetaanko niiden laatu? 2. Onko yksikössä säännöllisiä seurantoja ART-ohjelman laadusta?

6 3. Onko käytössä arviointivälineitä, joilla voidaan osoittaa ART-harjoittelun hyödyt? 4. Onko ART-ryhmään osallistuneille seurantaa? 5. Tehdäänkö yksikössä töitä ART-ohjelman jatkuvan asteittaisen kehittämisen eteen? H) Toteutusprosessi (tärkeintä arvioida alkuvaiheessa) 1. Onko henkilökunnassa riittävästi asiantuntemusta omaava henkilö (esim. ART-Master tai kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät hallitseva psykologi (tai muu henkilö)), joka on vastuussa ART-menetelmän toteuttamisesta sekä henkilökunnan ohjaamisesta ja kouluttamisesta? 2. Onko toteutuksesta olemassa yksityiskohtainen, yksikköön hyvin istutettu suunnitelma? 3. Onko resursseja kohdennettu uuden menetelmän esittelemiseen ja ART-ohjelman jatkuvaan toteuttamiseen? Kokonaispisteet: Kehittämisalueet: Konkreettiset keinot olosuhteiden kohentamiseksi: