ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ

Transkriptio

1 ART-RYHMÄT MIKKELISSÄ TAUSTAA: - ART-yhdistyksen pitämä 2 pv. koulutus helmikuussa Yhteensä 10 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa eri kouluista (kutsukoulutus) - Seurantatapaaminen toukokuussa Koulutuksen edellytyksenä ainakin yhden ART-ryhmän pito Mikkelin kaupungin kouluissa

2 KENELLE RYHMIÄ JÄRJESTETÄÄN - lasten psykiatrisen poliklinikan yhteyden otosta, tietyn lapsen ympärille muodostetulle ryhmälle lapsen omassa kouluympäristössä. (Joskus lapsi ei ole pystynyt osallistumaan polin ART-ryhmätoimintaan, tällöin oman koulun tutut lapset tukevat onnistumista) - sairaalaopetuksessa oleville avo-oppilaille. (Osasto-lapsilla omat ART-ohjaajat ja ryhmä osaston aikuisten toimesta) - sairaalaopetuksesta omaan kotikouluunsa siirtyneen oppilaan omasta luokasta muodostetulle ryhmälle (vahvistamaan sairaalaopetuksessa opittuja taitoja) - tarpeen mukaan yleisopetuksen koulun eri luokkienkin oppilaista muodostetulle ryhmälle. - Työparina, joko toinen ART-ohjaaja tai koulunkäyntiavustaja sairaalaopetuksesta, joka on perehtynyt menetelmään ohjekirjan kautta ja olemalla mukana ART-ryhmässä

3 Kenelle ART sopii? ART sopii epäsosiaalisesti, eli liiallisen aggressiivisesti tai vetäytyvästi, käyttäytyville lapsille. lapsille, jotka tiedostavat/ ovat huomanneet oman käyttäytymisensä aiheuttamat ongelmat ja ovat motivoituneet harjoittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Lapset, jotka eivät aluksi koe minkäänlaista tarvetta muuttaa omaa käyttäytymistään, saattavat herätä muutoksen tarpeeseen ryhmän aikana.

4 Lasten on oltava ryhmäkuntoisia, ts. heidän on pystyttävä tulemaan tilaan, jossa on toisia lapsia, ja kyettävä toimimaan/olemaan siinä. Ryhmä toimii paremmin, jos ryhmäläiset ainakin tietävät toisensa entuudestaan. (joillekin lapsille tutut luokkatoverit helpottavat osallistumista) Usein ryhmät 4-6 lk., 1-3 lk. erikoisjärjestelyin (huomioitava esim. lukutaidottomat)

5 Koulun tehtävät ennen ART-ryhmän aloitusta Vastuuhenkilö kokoaa ART-ryhmästä hyötyvät oppilaat ja infoaa oppilaiden vanhempia ART-infolla (jonka lähetän vastuuhenkilölle.) Oppilaiden vanhemmille jaetaan oppilaan ennakkotietolomake, joka pitää palauttaa ennen ryhmän ensimmäistä kertaa. (ei käytetä, jos lapset entuudestaan tuttuja, ja pulmat tiedossa) etsii sopivan tilan ryhmän pitämiseen (tila pitäisi olla neutraali, mihin ei liity vahvoja tunteja kenelläkään, ei kenenkään oma luokka). varmistaa rehtorilta luvan tuokion kekseille ja mehuille, sekä viimeisen kerran mukavalle palkkiolle sovitaan tapaamiskerrat etukäteen

6 Art-infoa vanhemmille Hei! Olen aloittamassa ART-ryhmää lapsesi koulussa. Tässä on hieman tietoa ART-menetelmästä. Aggression Replacement Training (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USA:ssa ja nyt myöhemmin Euroopassa. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART on menetelmä, jonka avulla voidaan opettaa lapsille valmiuksia rakentavaan vuorovaikutukseen. Olen muokannut virallista ART-menetelmää alakoulu-ikäisille lapsille sopivammaksi. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että lapsi kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART-harjoitteet ovat strukturoituja siihen muotoon, jossa ne ovat parhaiten hyödyksi. Lasten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta, kun tapaamisten rakenne pysyy joka kerta samanlaisena. Samat ohjaajat opettavat tärkeitä taitoja tarjoamalla tarkkaan mietityn ja esitetyn mallin. Mallista oppiminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Usein lapset oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo! Vuorovaikutustilanteita lähestytään kolmella rintamalla: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Näin voidaan huomioida myös se, että toiminnan haasteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä, lapsesta riippuen. Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan oppilaaseen ja ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Ryhmässä harjoitellaan omaan arkielämään kuuluvia hankalia tilanteita ja niiden ratkaisuja. Harjoiteltavia taitoja on 9-10 esim. anteeksi pyytäminen, itsehillintä, omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen jne. Taidon yleistymiseen eli siihen, käyttääkö lapsi oppimiaan taitoja arkielämässään kiinnitetään erityistä huomiota. Ohjaajat antavat tarkkaan mietittyjä kotitehtäviä ja kannustavat niiden tekemiseen, jotta lapset saisivat kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella. Tapaamisia on yhteensä kymmenen, sisältäen viimeisen kerran mukavan plussa-palkkio -tekemisen. ART-tuokiot sisältyvät oppilaiden koulupäivään pidentämättä koulupäivää. Terveisin, Terhi Saarelainen ART-ohjaaja

7 Ryhmän kokoontuminen Ihanteellinen tapaamistahti on 3 kertaa viikossa. Tapaamisia on hyvä olla niin usein, että edellisellä kerralla harjoitellut asiat ovat vielä hyvässä muistissa, mutta ei liian usein, jotta lapsella on mahdollisuus harjoitella oppimiaan taitoja sessioiden välillä arkielämässä. Ryhmän kesto 10 kertaa. Yksi kerta max. 45 min. Ryhmä kokoontuu koulupäivän aikana. Tavoite, ettei osallistujille tule korvattavia tehtäviä poissaoloista oppitunneilta. (esim. ue, mu,)

8 Art-tuokioiden rakenne Ensimmäisellä kerralla tutustutaan toisiin ja esitellään ohjaajat/lapset ja ART:in idea laaditaan ryhmän yhteiset säännöt lasten kanssa yhdessä keksitään ryhmälle oma nimi. käydään läpi plussa-säkki, plussien ansaitseminen - paikalle tulemisesta - osallistumisesta harjoitteisiin - kotiharjoitteiden tekemisestä - extra-plussat käydään läpi ensimmäinen taito: kuunteleminen Kotiharjoitteiden antaminen yhteenveto

9 Tuokioiden rakenne Tuokiot koostuvat aina samasta rakenteesta. (Edellisen kerran kotiharjoitteen läpikäyminen) 1. Taidosta keskusteleminen 2. Taidon vaiheiden läpikäyminen 3. Taidon mallintaminen ohjaajien avulla 4. Harjoitteiden tekeminen oppilaiden kanssa 5. Taidon vaiheiden kertaus keskustellen 6. Harjoitteiden antaminen lapsille kotiin 7. Seuraavan tuokion aiheen esittely

10 Mallituokioita 4 OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN - Tunteet tuovat sävyjä ja väriä elämään. Ne ovat mukana jokapäiväisessä arjessa. Ne antavat tietoa siitä, mikä on innostavaa, vastenmielistä, surullista ja lannistavaa, tärkeää tai vähemmän tärkeää. - Tunteiden myötä ihminen saa vaikutelmia ja tekee välittömiä tulkintoja toisista ihmisistä ja ympäristöstään. - Tunteet ovat mukana sanattomassa ja sanallisessa vuorovaikutuksessa sekä kaikessa inhimillisessä toiminnassa. - Usein erilaiset tuntemukset sekoittuvat toisiinsa ja johtavat vahvoihin, mutta epämääräisiin tunteisiin. - Ensin pitää oppia tunnistamaan ja nimeämään tunteet. Jos omia tunteita ei pysty näkemään, on hankala ymmärtää toistenkaan tunteita.

11 A. Taidon vaiheet 1. Tunnustele oloasi ja kehosi tuntemuksia. - Tunne voi kestää lyhyen, ohikiitävän hetken. Joskus taas sama tunne esiintyy pitkään ja toistuvasti. Esimerkiksi isoja menetyksiä seuraava suru nousee toistuvasti esiin ja vaatii pitkää aikaa. - Kun rentoutuu tunnustelemaan omaa kehoa, voi kysyä, miltä tunne tuntuu kehossa: 0nko se puristusta rinnassa, möykky palleassa, kireyksiä hartioissa? Onko vaikeuksia hengittää ja saada kunnolla ilmaa? Onko hengitys nopeaa ja pinnallista vai rauhallista? Onko vaikeaa pysähtyä aloilleen ja olla paikallaan? - Keskittymällä rauhallisesti juuri siihen kohtaan kehossa, missä tunne edes häivähdyksenä tuntuu, jotain selkeämpää yleensä nousee pintaan ja jotain tulee mieleen. - Usein tunteet tuntuvat sydämen kohdalla, vatsan tai pallean alueella, rintakehässä tai niska-hartiaseudulla, mutta myös muualla kehossa. - Vihjeitä: punastuminen, perhosia vatsassa, lihasten jännittyminen jne.

12 2. Mieti, mikä sai tuntemukset aikaan. - Keskity tapahtumiin kuten tappelu, yllätys, säikähdys, iloisuus 3. Mieti, millä sanalla voisit kuvat tunnettasi. - Nimeäminen antaa tunteille sisällön ja merkityksen. Merkityksen antaminen sisältää tavallaan alustavia suuntaviivoja siitä, mitä tunteelle voisi tehdä ja miten sitä tulisi käsitellä. Nimeämällä voi myös esimerkiksi erottaa vihan, syyllisyyden ja loukkaantumisen toisistaan. - Mikä on tämän tunteen merkitys? Mikä tunne on kysymyksessä? Millä yhdellä sanalla kuvailisit näitä tunteita: - Innostuneisuus Huojennus Rentous Onni = IL0 - Huoli Ujous Nolous Ahdistus Lamaannus = PELKO - Hellyys Ihastus Kiintymys Luottamus = RAKKAUS - Ulkopuolisuus Pettymys Apeus Kaiho Ikävä = SURU - Turhautuminen Nöyryytys Ärtymys Kateus Raivo = VIHA - Jännitys Ällistys Helpotus Ilahtuminen = YLLÄTYS

13 B. Mallintaminen - koulussa: oppilasta nolottaa, kun kaverit pilkkaavat häntä pelkuriksi, kun on kieltäytynyt energiajuoman juomisesta. -osastolla : lapsi on iloinen toisen lapsen sanomasta kohteliaisuudesta. vähän sä olet hyvä pelaamaan wiitä C. Taidon kertaus ja harjoitteiden antaminen - Harjoitus koulussa: tunnista tunteesi, jos joku kehuu sinua. - Osastolla: tunnista tunteesi, jos joku nimittelee sinua. D. Seuraavan tuokion aihe: Tunteiden ilmaiseminen

14 Mitä seuraavaksi ART:in saralla Mikkelissä Suunnitelmissa kouluttaa 3 perhe-art-ohjaajaa (Family tiesmenetelmä) (toukokuu 2015/syyskuu 2015) 10 uutta ART-ohjaajaa sivistystoimen henkilöstöstä (syksy 2015) Aloittaa syksyllä perhe-art sairaalaopetuksessa oleville avo-oppilaille ja heidän vanhemmille.