Kotisairaalan tyypillisimpien infektiopotilaiden hoitopolku Päivi Jeskanen Terveyskeskuslääkäri/Järvenpää, Palliatiivisen hoidon lääkäri/hys 26.4.2018 Hyvinkää
Taustaa: Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennemuutoksesta johtuen alkoi laitospaikkojen vähentäminen Suomessa 1980 ja 1990 luvuilla. Tulevaisuuden palvelurakenne täytyy suunnitella uudella tavalla, sillä ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan yhä enemmän palveluja. Soten yhtenä tavoitteena on lisätä kotona annettavia palveluja. Kotona tapahtuvan hoidon etuna on potilaiden parempi elämänlaatu ja potilaan mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoon.
Kotona oleminen mahdollistaa normaalien kotiaskareiden suorittamisen voinnin mukaan. Tämä ylläpitää toimintakykyä. Sairaalainfektioiden määrä vähenee. Kotisairaala toimintaa on järjestetty Suomessa 1990-luvulta lähtien, jolloin perustettiin ensimmäinen kotisairaala Tammisaareen. Hyvinkään sairaanhoitoalueella tarjotaan kotisairaalapalveluja kaikissa alueen kunnissa.
Kotisairaalan potilaaksi sopii hyvin potilas, joka tarvitsisi sairaalahoitoa, mutta potilaan yleiskunto sallii kotiin annettavan sairaalatasoisen hoidon. Kotisairaalan tarkoituksena on korvata tai lyhentää sairaalassa oloaikaa. Toiminnan periaatteina on, että hoito toteutetaan potilaan kotona ja hänen ehdoillaan. Toistuvat käynnit terveysasemalla ja laboratoriossa jäävät pois ja kotisairaalan henkilökunta on tavoitettavissa ympärivuorokauden. Hoitotilanteen vaatiessa tai potilaan toivoessa potilas voi siirtyä vuodeosastohoitoon.
Kotisairaala palvelukuvaus Kotisairaala tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona/asumispalvelussa Palvelu on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat sairaalatasoista hoitoa mutta eivät tarvitse osastoseurantaa ja joiden hoidossa diagnoosi selvillä Kotisairaalaan tullaan lääkärin lähetteellä. Lääkäri laatii lähetteen tai väliarvion lähetteeksi kotisairaalaan. Lähetteen ja lääkelistan tulee olla kotisairaalassa, kun hoito alkaa. Kotisairaalassa hoidetaan 16 vuotta täyttäneitä.
Kotisairaala hoitaa i.v. eli suonensisäiset hoidot (esim. antibioottihoito, nestehoito, punasolut ja muu lääkehoito) vaikeat haavanhoidot, trakeostomia/peg-letku -potilaan hoidon ohjaus ja aloitus palliatiivinen hoito ja saattohoito Kunnat toimivat yhteistyössä siten, että kotisairaalan työntekijät liikkuvat potilaan tarpeen mukaan tarvittaessa yli kuntarajojen, mikäli potilaan hoito sitä edellyttää. Esim. kuntien rajoilla asuvat potilaat saavat tarvittaessa hoidon naapurikunnan kotisairaalasta, mikäli hoito tai resurssitilanne sitä edellyttää
Potilaskriteerit Potilaalla on sairaalatasoisen hoidon tarve Diagnoosi on olemassa ja hoitosuunnitelma pystytään laatimaan seuraavaan arkipäivään saakka Ei tarvetta peruselintoimintojen jatkuvaan monitorointiin Ei tarvetta lisähapelle (potilaan oma happirikastinhoito tai kotisairaalan happiririkastinhoito ei riitä) Tavallisia sairauksia kotisairaalahoidossa: Infektiot: erysipelas( ruusu),pyelonefriitti (munuaisaltaan tulehdus),pneumonia(keuhkokuume),gastroenteriitti, rintatulehdus, kohtutulehdus,muut infektiot(mm.tekonivel) sydämen vajaatoiminta,vaikeat haavat,suonensisäinen ravitsemushoito
Jos potilas kieltäytyy kotisairaalahoidosta kotona potilasta voidaan hoitaa polikliinisesti kotisairaalan toimitiloissa, jonne potilas järjestää kuljetuksen itse. Vanhuspalveluiden ympärivuorokautisessa hoidossa (tehostettu palveluasuminen, pitkäaikaisosastot) asuvat potilaat voidaan toimintakykynsä ja hoivantarpeensa puolesta hoitaa omassa asuinpaikassa, lääketieteellisen hoidon tarve ratkaisee hoitopaikan. Vammaispalveluiden ja psykiatrian ympärivuorokautisessa hoidossa asuvien osalta asuinpaikkaa konsultoitava kotisairaalahoidon toteuttamisesta, koska hoivapalvelut em. hoitopaikoissa vaihtelevat.
Kotisairaalassa ei voida hoitaa: o vaikea päihdeongelma/suonensisäisten huumeiden käyttö tai epäselvä tilanne näiden suhteen. o yksin asuva sekava potilas. o potilaan liikuntakyky on akuutisti rajoittunut eikä potilas selviä siirtymätilanteista mahdollisen omaisen turvin.
Potilaaksi tulo Potilaat ohjautuvat kotisairaalaan päivystyksestä, poliklinikoilta, terveysasemilta, alueen osastoilta tai kotihoidosta lääkärin lähetteellä. Kotisairaalan lääkäri tai muu vastuulääkäri arvioi voidaanko potilasta hoitaa kotisairaalassa joko keskustelemalla hoitavan lääkärin kanssa tai tapaamalla potilas esim. päivystyksessä. Kotisairaalan tarjoaman hoidon pääpaino on lääketieteellisessä ja sairaanhoidollisessa osaamisessa. Hoito toteutetaan potilaan kotona tai poliklinikalla( Järvenpää). Hoidossa huomioidaan potilaan henkilökohtainen elämäntilanne sekä perhe. Kotisairaalan potilaalle tarjotaan hoito kotiin kattaen lääkärin kotikäynnit, laboratorionäytteiden oton sekä potilaan hoitoon tarvittavat lääkkeet.
Järvenpäässä kotisairaalan henkilökunta on potilaan tavoitettavissa ympäri vuorokauden jokaisena viikon päivänä. Kotisairaalan maksut eivät kerrytä kunnallisen terveydenhuollon vuosittaista maksukattoa. Järvenpään hinnat v. 2018 Hoitajan kotikäynti 12,00 Lääkärin kotikäynti 18,90 Käynti kotisairaalan poliklinikalla 12,00 Maksimimaksu/vrk 30,90
Hoitojakso kotisairaalassa Käytännön asioita: Onnistunut kotisairaala hoito vaatii potilaan sitoutumisen kotona tapahtuvaan hoitoon. Potilaan tulee ymmärtää, että potilaan sairauden tila vaatii sairaalatasoista säännöllistä hoitoa vaikkakin hoito annetaan kotona. Varmistetaan luvat tietojen käsittelyyn. Kotiavaimet hoitosuhteen ajaksi. Yhteystietojen tarkistaminen. Annetaan kotisairaalan esite ja kerrataan kotisairaalan maksut. Sovitaan aikatauluista. Kotisairaalan hoitajan yhteystiedot, jotta potilas saa tarvittaessa aina yhteyden kotisairaalaan.
Hoitosuunnitelma Hoitosuhteen alussa jokaiselle potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelma koostu hoidon tarpeen määrittelystä,hoidon kestosta, suunnittelusta, toteutuksesta ja loppuarvioinnista. Päätavoitteet kirjataan hoidon alussa, hoitosuunnitelmaa voidaan täydentää hoidon aikana.
Hoidon toteutus Potilaalla on ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma. Käynneillä kirjataan toteutunut lääkehoito sekä potilaasta otettujen mittausten tulokset(vitaalit). Potilaan arvion omasta voinnistaan että hoitajan havainnot ja arvion potilaan voinnista. Hoitaja toimii viestin välittäjänä potilaan ja lääkärin välillä, sillä lääkäri käy potilaan kotona vain tarpeen vaatiessa. Hoitotoimia tehdään noudattaen hoitosuunnitelmaa, samalla jatkuvasti arvioidaan potilaan hoidon tarvetta, sen hetkistä vointia, tavoitteiden saavuttamista. Suullinen raportointi tai hiljainen raportointi( =kirjaamisen merkitys korostuu).
Kotikäynnit tilastoidaan käyttäen SPAT- luokituksia (saadaan näkyväksi tehty työ) Kotilääkityksen tarkistus. Kotisairaalassa noudatetaan kansallisia ja kansainvälisiä hoitosuosituksia sekä hoito-ohjeita eri sairausryhmien hoidossa. Vaaditaan kykyä itsenäiseen työhön, ammattitaito( mm perifeerisen kanyylin laitto, verikokeiden otto)
Infektion potilaan seuranta Potilaan terveydentilaa seurataan jokaisella kotikäynnillä mittaamalla potilaan elintoimintoja( kuume, verenpaine,syke tarv.hapettuminen, hengitys) ja havainnoimalla potilaan yleistilaa. Esim. pneumonia potilaan vaikeutuneesta hengitystyöstä kertoo, että potilas puhuu muutamin sanoin tai potilaan hartiat ja rintakehän apulihakset ovat käytössä. Potilaan huulet voivat sinertää ja potilas on levoton. Tällöin potilas kuuluu sairaalahoitoon. Ruusun potilaan ihon tarkistus joka vuorossa, infektion laajuuden mittaaminen, turvotukset, haavaumat, rakkulat. Annetaan potilasohjausta: Keuhkokuume potilaalla: Istuma-asento ja liike auttavat limanerityksessä. Pulloonpuhallus ohjeet. Ruusuinfektiossa potilaan raajan kohoasennot, tukisidokset,lepo.
Potilaan yleistilaa arvioidaan kiinnittäen huomiota ihon väriin, väsymykseen, ravitsemukseen ja nestehoitoon. Painon lasku saattaa kertoa potilaan kuivumisesta, pahoinvoinnista tai huonosta ruokahalusta infektion aikana. Potilaan nesteiden menoa voidaan arvioida nestelistalla. Potilaan tukeminen fyysiseen aktiivisuuteen on tärkeää, sillä vuodelepo altistaa esimerkiksi laskimotromboosien syntymiselle. Potilaan voinnin kohenemisesta ja lääkehoidon tehoamisesta kertoo kuumeen lasku ja potilaan voinnin koheneminen.
Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta kuten sairaalassa( virtsakatetri ja kanyyli-infektioiden ehkäisy, käsihygienia) Mikrobilääkkeiden oikea käyttö: Antibiootti oletetun infektiofokuksen mukaan( ruusun ensisijainen hoito on g-penisilliini) Ota bakteeriviljely ennen antibiootin aloitusta Huomioi käypä hoito-suositukset empiiren antibioottihoidon valinnassa Kun mahdollista lääkitys suun kautta Antibioottihoito kesto mahdollisimman lyhyt.
Hoitojakson päättyminen Potilaan kotisairaalajakso päättyy potilaan paranemiseen tai potilaan siirtymiseen jatkohoitoon sairaalaan. Verikokeilla seurataan tulehdusarvon laskemista sillä se kertoo tulehduksen paranemisesta ja lääkehoidon tehoamisesta potilaan voinnin kohenemisen ohella. Lääkäri tekee päätöksen potilaan kotisairaalajakson loppumisesta. Potilaalle tehdään hoitotyön yhteenveto saamastaan hoidostaan. Kotisairaalan lääkäri kirjoittaa epikriisin kotisairaalahoidosta hoitojakson loputtua. Avaimet ja hoitotarvikkeet palautetaan. Potilas voi olla yhteydessä kotisairaalaan hoitojakson loppumisen jälkeen ja keskeytynyt hoito voidaan aloittaa myös uudelleen.
Pohdittavaa: Voidaanko iv antibioottihoitoa toteuttaa hoitosuositusten mukaisesti ellei kotisairaala toimi 24/h. Kuuluuko iv antibiootein hoidettava keuhkokuume potilas kotisairaalaan. Voidaanko alaraajaruusu infektiopotilasta juoksuttaa poliklinikalla saamassa iv antibioottihoitoa. Infektiolääkäreiden suosituksia toivotaan
Kotisairaala ja kotiintuotettavat akuuttipalvelut nykytila Kotisairaala ja kotiin tuotettavat akuuttipalvelut työryhmä muodostettiin 5-7/2016 alueen osaajista: kotisairaalan ja kotisairaanhoidon esimies- ja työntekijätasosta sekä palliatiivisen hoitoketjun keskeisistä jäsenistä. Työskentelyn tavoitteet määriteltiin 8/2016: Yhdenmukaisen toimintamallin suunnittelu koko SOTE-alueelle. Tuotettavien palveluiden määrittely ja niiden sisältö: Kotisairaala, akuutti kotisairaanhoito ja kotiutusyksikkötoiminta (myöhemmin tarkennettu akuutiksi kotihoidoksi).
Palvelut, joiden aloitus tapahtuu nopeasti = välittömästi saman vrk sisällä ja potilas saa aina hoitoa, resurssit liikkuvat ja lisäresurssi saatavana nopeasti. Vahvistaa kuntien välistä yhteistyötä potilaan parhaaksi: osaajat liikkuvat tarpeen mukaan, ei kuntarajojen mukaan.
Aluksi alueelle muodostettiin yhtenäiset palvelukuvaukset ja potilaskriteerit kotiin tuotettaville akuuttipalveluille: kotisairaala, akuutti kotisairaanhoito ja akuutti kotihoito -kokonaisuuksille. Myös palvelukokonaisuuksien nimet yhtenäistettiin. Alueellisen kotisairaalan toimintamallin suunnittelemiseksi ja kuntien välisen yhteistyön parantamiseksi käynnistettiin 1.9.2017 alueellisen kotisairaalan pilottihanke, joka jatkui vuoden loppuun asti. Pilotin tavoitteena oli arvioida alueellisten potilaskriteerien toteutumista, kehittää kuntien välistä yhteistyötä kotisairaalapotilaiden hoidossa sekä luoda alueellinen malli yhteistyöhön, kotisairaalatoiminnan koordinointiin ja raportointiin. Pilotissa mukana infektiopotilaat.
Tavoite: Jatkossa tavoitteena on alueellinen kotisairaalatoiminta, jota suunniteltaessa v. 2018 arvioidaan, kuinka monta kotisairaalatiimiä alueelle tarvitaan ja miten toiminta järjestetään potilaan sujuvan hoidon takaamiseksi ja kustannustehokkaasti. Pilottihankkeen myötä tarkennetaan arviota alueellisen kotisairaalan potilasvolyymeistä ja niiden vaikutuksista akuuttivuodeosastopaikkoihin. Kotiin tuotettavien akuuttipalveluiden avulla potilaita hoidetaan kotona tai asumispalvelussa vuodeosastohoidon tai päivystyskäynnin sijaan, jolloin vuodeosastojen paikkatarve päivystyskäynnit vähenevät.
TÄNÄÄN SISÄÄNKIRJATUT POTILAAT NIMI TULOTILANNE / HOITOSUUNNIT ELMA LÄÄKELISTAN TARKASTUS ARVIO HOIDON PÄÄTTYMISESTÄ KÄYNNIT KOTI/ PKL TÄNÄÄN ULOSKIRJATUT POTILAAT NIMI TASKIT KUITATTU JATKOHOITO- OHJEET ANNETTU ULOSKIRJAUS TEHTY LOPPUHOI TEHTY EPIKRIISI TEHTY JATKOJEN TILAUS/ SIHTEERI