Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori Helsingin Yliopisto

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Fyysinen kuntoutuminen

ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

PALKOn avoin seminaari

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Muistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

GERIATRINEN MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Mistä on näyttöä ikääntyneiden kuntoutuksessa? Kaisu Pitkälä LKT, geriatri Yleislääketieteen professori

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

AGGRESSIIVINEN VANHUS

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg


Hyvät hoitokäytännöt akuuttihoidossa ja geriatrinen arvio kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

OPAS LONKKAMURTUMAPOTILAALLE JA OMAISELLE

Lonkkamurtuman jälkeinen mobilisaatio, fyysinen harjoittelu ja uusien kaatumisten ehkäisy

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta Maaria Seppälä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Digiloikka -työryhmä Seinäjoki Katja Sohlberg, DI toimitusjohtaja

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Ikääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu Tampere puh

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Laitoksessa vai kotona?

Ravitsemus tehostetussa palveluasumisessa. TPA Tampere ravitsemus

Arviointi- ja kuntoutusosasto

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

Muistisairaana kotona kauemmin

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Haavapotilaan ravitsemus

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Geriatrinen potilas päivystyksessä. Jani Mononen akuuttilääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri HYKS Peijaksen sairaala

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Kotihoidon kriteerit alkaen

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Olkapään sairauksien kuntoutus

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

Kuntouttava työote KUNTOUTTAVA TYÖOTE. Ehkäisy. Tutkimus. Kuntouttava työote

Liikunnallisen kuntoutuksen avulla mielenvirkeyttä ja apua muistiongelmiin. Kaisu Pitkälä, Vanhustyön keskusliitto ja Helsingin yliopisto

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Transkriptio:

Miten vaikuttaa lonkkamurtumapotilaan ennusteeseen? Kaisu Pitkälä LKT, geriatrian dosentti Professori, Helsingin Yliopisto Duodecim 8.2.2018

Esityksen aiheet Ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Mihin tekijöihin voi vaikuttaa ja miten? Päätelmät

Sidonnaisuudet Työpaikat: HY, HUS- PTH yksikkö ylilääkäri, Aavassa vastaanotto Duodecim hallitus 2013-6.Suomen Lääkärilehden avustaja 2003. Tutkimuskoordinaatiota Vanhustyön keskusliitossa, yhteistyötä Hgin kaupunki, Vantaa, Espoo, Hyvinkää, Eksote Säätiöiden ja julkisyhteisöjen hallituksissa ja asiantuntijaelimissä (Hila, Suomen Geriatrit; EAMA, EUGMS Academic Board, JAMDA, EGM, ACER editorial board) Tutkimusrahoitusta: Kela, Sohlbergin säätiö, Tekes, HUS, Konung Gustaf V:s och Drottning Victorias stiftelse

Ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Epidemiologia 6038 lonkkamurtumaa/vuosi 1/5 murtumista tapahtuu ympärivuorokautisessa hoidossa Ilmaantuvuus pienentynyt Elinikäinen riski miehillä 9-11% ja naisilla 18-20%

Ennuste PERFECT. Lonkkamurtuma 2017; THL

Lonkkamurtuman 180vrk kuolleisuus 15% ja 1v kuolleisuus 20% * <75v:lla 6.4 elinvuoden menetys 75-84v:lla 3.2 elinvuoden menetys >84v:lla 1.9 elinvuoden menetys PERFECT. Lonkkamurtuma 2017; THL

Ennuste: toimintakyky 1/2:lla aiemmin itsenäisesti kotona asuvilla toimintakyky säilyy 5% itsenäisesti kotona asuvista ja 20% kotihoidosta olleista joutuu ympärivuorokautiseen hoitoon

Ennuste: sairaalahoito Keskimääräinen hoitojakso 33vrk, josta leikkausjakso 5 vrk Kokonaiskulut 30900 /murtuma Kotiutuminen epätodennäköistä jos jakso yli 90vrk Kulut kasvavat huomattavasti jos pt joutuu laitoshoitoon (45000 /v)

Ennusteessa ja hoitokäytännöissä suurta vaihtelua eri SHP:ssä >2 vrk leikkausta odottaneiden osuus vaihtelee 1-23% Ensimmäisen hoitokokonaisuuden kesto 21-41vrk Kotiin palanneiden osuus 90vrk kuluessa murtumasta 61-80% Kuolleisuus 30 vrk kuluessa 4-15% ja vuoden seurannassa 15-21%

Lonkkamurtuman seuraukset Liikkumisvaikeus Kipu Komplikaatiot Delirium Uusi kaatuminen murtuma Elämänlaatu Toiminnanvajeet Laitoshoito Kuolema

Riskitekijät murtumapotilaan ennusteelle Leikkaukseen pääsy >2 vrk Delirium Sopimattomat lääkkeet Heikentynyt ravitsemustila Gerastenia Kipu Viivästynyt mobilisaatio Osteoporoosi

Mihin tekijöihin voidaan ennusteessa Vaikuttaa ja miten?

Leikkaukseen pääsy pitkittyy Jos leikkausta joudutaan siirtämään muiden sairauksien vuoksi, kuolleisuusriski kasvaa 2.5 kertaiseksi Samoissa sairaaloissa, joissa leikkaus lykkääntyy>2.5 vrk, on myös pisimmät hoitoajat (vaihteluväli 77-104vrk) 1. vrk:n aikana leikatuilla on pienempi kuolleisuus ja vähemmän komplikaatioita kuin tätä pidempään leikkausta odottaneilla

Delirium Lonkkamurtuman yhteydessä 20-55% kärsii deliriumista Delirium lisää riskiä laitokseen joutumiselle, kuolleisuudelle ja kognition ja toimintakyvyn heikkenemiselle Riskit: kipu, muistisairaus, komorbiditeetit, malnutritio, sopimattomat lääkkeet, aiempi toiminnanvaje/gerastenia Noin1/3 deliriumeista voi ehkäistä: nesteytys, hapetus, kivun hoito, silmälasit, kuulolaite, orientaatio, katetrit ym. letkut mahdollisimman vähän aikaa, rauhallinen ympäristö, Vältä/poista antikolinergiset ja sedatiiviset lääkkeet infektioiden ehkäisy, ravitsemuksen tuki Deliriumin ehkäisy tehokkaampaa kuin sen hoito

Delirium Selvitä aiempi kognitio, tee CAM (Terveysportti) ja Digit span. Keskeiset oireet tarkkaavaisuuden/ keskittymiskyvyn heikentyminen, äkillinen kognition aleneminen HUOM: hypoaktiivinen delirium tavallinen! Hoito: syyn selvittely, yleishoito, oirehoito Usein syynä lonkkamurtuman ohella muitakin: antikolinergit tauolle! Psyykelääkkeiden paradoksaaliset reaktiot! Yleishoito: nestetys, hapetus, ravitsemus, vatsan/rakon toiminta, sitomisen/letkujen ym välttäminen, orientaatio Oirehoito: vain vaikeassa hyperaktiivisessa deliriumissa atyypp. antipsykootti (risperidoni 0.25-0.5mgx1-2 tai ketiapiini 12.5-25mgx1-2)

Lääkitys Polyfarmasia merkki riskistä! Antikolinergiset lääkkeet, psykotroopit, sedatiivat ja muut CNS lääkkeet voivat aiheuttaa deliriumin ja vaikeuttaa kuntoutumista Antikolinergit, suurannosneuroleptit ja RR lääkkeet voivat aiheuttaa ortostatismia ja uuden kaatumisen Minimoi CNS lääkkeet, deliriumiin psykotrooppeja vain hätätilanteissa, antikolinergit (suolistospasmolyytit, inkontinenssilääkkeet, trisykliset, antihistamiinit) tauolle tai vaihda turvallisempiin, mittaa RR maaten ja pystyssä ja säädä RR lääkitys sopivaksi

Ravitsemus Monilla heikentynyt ravitsemustila sarkopenia, gerastenia, heikentää haavan paranemista, altistaa infektioille, altistaa kaatumisille ja hidastuneelle kuntoutumiselle Mittaa MNA (Mini-Nutritional Assessment) (Terveysportti) Herkästi proteiinilisäravinne (40g prot/vrk) Proteiinin tarve 1.2g/painokg/vrk saattaa olla kaksinkertainen lonkkamurtuman toipilasvaiheessa 200g pihvi tai kalaa = 40-50g, maitolasi ja 2dl jugurttia 8g, kananmuna 8g, 2dl maitorahkaa 20g, 100g raejuustoa 18g, 100g ruskeita papuja 22g, 100g vihreitä papuja tai hernettä 2-6g

Gerastenia Frailty= tahaton laihtuminen, uupumus, vähäinen liikunnallinen aktiivisuus, hidas kävely, heikentynyt lihasvoima. 3-4 em:sta = gerastenia; 1-2 em:sta = pregerastenia Vahvista ja tue ravitsemustilaa (proteiinilisäravinteet) Liikunnallinen harjoittelu (lisäravinne aina harjoittelun jälkeen) Nandroloni 25mg im 3vk välein 6-12 kk ajan (parantaa naisten lihasmassaa ja saattaa parantaa toimintakykyä)

Kipu akuuttivaiheen jälkeen Altistaa deliriumille, depressiolle, heikentää, hidastaa tai estää kuntoutumista Parasetamoli peruslääke 1gx2(-3) (Tulehduskipulääke lyhyen aikaa ja PPI suojassa tai COX2) Oksikodoni Tramadoli?? Ei kodeiinia, ei fentanyyliä, Burenorfiinilaastari?

Varhainen mobilisaatio Vanhuspotilaille osa- tai kokotekonivel Ei osavarausrajoituksia Mahdollisimman varhain pystyyn ja harjoittelemaan Nopeampi kotiutuminen, edistää liikkumis- ja toimintakyvyn palautumista

Osteoporoosi, kaatumiset ja murtumat Kalsium, D-vitamiini Osteoporoosilääkkeet (tsoledronihappo, bisfosfonaatit, jne) Lonkkasuojaimet

Lonkkamurtumakuntoutukseen erikoistunut työryhmä Mitä enemmän kokemusta kuntouksesta, sitä paremmat tulokset kuntoutus kannattaa keskittää (Swart ym. 2016) Geriatrinen moniammatillinen työryhmän laaja-alainen, moniammatillinen ja keskitetty kuntoutus nopeuttaa ja parantaa toimintakyvyn palautumista ja kotiutumista aiemmin kotona asuneilla Kuntoutustyöryhmässä lääkäri (geriatri), sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä, potilas (ja omainen) Kuntoutus suunnitelmallista, tavoitteellista, säännöllisesti tuloksia arvioivaa Prestmo ym. Lancet 2015, Stenvall et al. J Rehabil Med. 2007, Handoll ym. Cochrane 2011, Huusko T. Väitöskirja 2001,

Bachman ym. BMJ 2010: geriatrinen vs. tavanomainen kuntoutus 3-12 kk hoitotulos Toimintakyky parempi Laitoshoidon riski Kuolleisuus

Lonkkamurtuma Oireet CGA Voimavarat Sopeutuminen Sairaudet Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Omat toiveet ja tavoitteet Komorbiditeetti Geriatriset syndroomat Prevention mahdollisuudet Komplikaatioriskit Status, Aistivajeet, ravitsemus Kognitio Lääkitys Sosiaalinen toimintakyky Apuvälineet Omaisten jaksaminen Palvelut Elämän kulku, tarina Läheisverkosto Omaisten tuki Asuminen ympäristö

Catastrophic disability lonkkamurtuman seuraus Äkillinen toimintakyvyn menetys Kuntoutuksen vaikutus näkyy nopeasti Akuutin toiminnanvajeen kuntoutus Toimintakyky Sairauden luonnollisia kulkuja Aika Kuntoutusjakso

Kuntoutussuunnnitelma Potilas (ja omainen) ovat keskiössä Liian usein kuntoutuja on sivustakatsoja eikä tiedä mitä tavoitellaan Hän motivoituu harjoittelemaan kun omat arkiset tavoitteet ovat keskiössä Haurailla ja muistisairailla vanhuksilla omainen on keskeinen tulkki

Laajaalainen arviointi Mittaaminen I Kuntoutuskokous Tavoitteiden kirjaus Kuntoutussuunnitelma ja tavoitteet Moniammatillisuus Toimenpiteet, harjoittelu Kuntoutuksen toteutus Sairauksien hoito, lääkehoidon optimointi, riskien minimointi Apuvälineet, Kodin muutostyöt, Omaisten tapaaminen Kotikäynti Kuntoutus kokous, jatkosuunnitelma Mittaaminen II Jatkohoitopaikan informointi

Lonkkamurtumapotilas laitoshoidosta ei välttämättä hyödy keskitetystä kuntoutuksesta * Osaava työryhmä, saa asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen * Komplikaatiot ym. hoidetaan lääketieteellisesti hyvin Vieras paikka, vanhusta ei tunneta, ei tunneta eikä osasta tulkita hoitotoiveita ja -tarpeita Delirium, sitominen, psyykenlääkkeet Kaatumiset, katetrointi, immobilisaatio, painehaavat Toimintakyky saattaa heiketä

Liikunnallinen harjoittelu jatkossa kotona parantaa liikunta- ja toimintakyvyn palautumista Kuntoutuminen on pitkäkestoista, sitoutumista tulee tukea Liikunnallisen harjoittelun ohjelma on yksilöllinen Perustuu progressiiviseen lihasvoiman ja tasapainon harjoitteluun Tarvitaan myös aerobista ja toiminnanohjauksen harjoittelua

Päätelmät Ennusteeseen vaikuttaminen on riskitekijöitä selvittävää, riskejä ennakoivaa, ja niihin aktiivisesti puuttuvaa Keskeistä on laaja-alainen osaaminen, kokonaisvaltainen arviointi

Kiitos!