Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 4 1.1 Johtajan katsaus...4 1.2 Vaikuttavuus...9 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...11 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...11 1.3.2 Toiminnan tuottavuus...22 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...26 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...28 1.4.1 Suoritteiden määrät...28 1.4.1.1 Ylläpitopalvelut...28 1.4.1.2 Rakennuttamispalvelut...34 1.4.1.3 Ympäristöpalvelut...36 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu...38 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...49 1.6 Tilinpäätösanalyysi...53 1.6.1 Rahoituksen rakenne...53 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...53 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...53 1.6.4 Tase...53 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...54 1.8 Arviointien tulokset...55 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...55 2. Talousarvion toteumalaskelma... 56 3. Tuotto- ja kululaskelma... 57 4. Tase... 58 5. Liitetiedot... 59 6. Allekirjoitus... 64 Lentosotakoulu Kauhava. Kuva: Kirsti Helin 1
VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen 2
YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 3
1. Toimintakertomus Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksen mukaiset palautukset, yhteensä 1,0 milj. euroa. Muuta ylijäämän palautusta ei muodostunut. Toiminnallinen tehokkuus parani eri mittareilla arvioituna. Kiinteistönhoidon kustannuskehitys oli noin 1,8 % ja siivouksen kustannuskehitys noin 0,5 % markkinoiden vastaavaa hintakehitystä alemmalla tasolla. Lisäksi tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt hinnat säilytettiin vuoden 2011 tasolla. Kiinteät kulut alenivat verrattuna edelliseen vuoteen 0,1 % liikevaihdosta laskettuna. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 829. Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,9 % (25 htv). Henkilöstön keski-ikä oli 51,6 vuotta ja keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 vuotta 9 kuukautta, mikä on merkittävästi korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä työajasta nousi 78,1 prosenttiin, mikä johtui mm. sairauspoissaolopäivien (- 5,9 %), työkyvyttömyyseläketapausten (- 70 %) ja koulutuspäivien (- 12,1 %) lukumäärän vähenemisestä. 1.1 Johtajan katsaus Vuosi 2012 oli toiminnallisesti hyvä, mutta taloudellisesti tiukka vuosi. Rakennuslaitos täytti kaikkien toimialojen sopimusvelvoitteet pääosin sovituin aikatauluin ja kustannuksin. Laitoksen liikevaihto nousi 162,6 miljoonaan euroon edellisen vuoden 161,1 miljoonasta eurosta. Liikevaihto on pysynyt normaalia korkeammalla tasolla vuodesta 2010 lukien. Korkeampi taso johtuu pääosin puolustushallinnon maksaman sähköenergian hintatasosta sekä valtion turvallisuusverkkohankkeen rakentamiskulujen aiheuttamasta lisäyksestä Rakennuslaitoksen liikevaihtoon. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli kertomusvuonna 75 % (75 %) kokonaiskustannuksista. Energian ja veden ominaiskulutus aleni kaikkien energiamuotojen osalta edelliseen vuoteen verrattuna valtion toimitiloille asetettujen säästötavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2012 aikana tehtiin puolustushallinnon kiinteistöissä noin 100 investointityyppistä hanketta, joilla oli merkittäviä energiansäästövaikutuksia. Hankkeiden säästövaikutus oli vuositasolla yhteensä noin 1,1 milj. euroa. Rakennuttamispalvelujen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 6 % ja oli 11,5 milj. euroa. Isojen hankkeiden investointimäärä oli kertomusvuonna 53,3 milj. euroa (72,4). Määrä poikkeaa merkittävästi aiemmista vuosista johtuen puolustusvoimauudistuksen vaikutuksista hankkeiden aikatauluihin. Kertomusvuoden aikana valmistuneista ja rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimmat 4
olivat Parolan koulutus- ja kalustohallit, Kajaanin sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaukset sekä suurien erityiskohteiden peruskorjaus- ja parannustyöt. Kertomusvuoden alusta perustettiin Rakennuslaitokseen Ympäristö-toimiala, jonka päätehtävä on tuottaa puolustusvoimille ympäristöalan tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja rakennuttamispalveluja. Puolustusvoimille tuotettiin mm. useita pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushankkeita, valmisteltiin ampuma- ja harjoitusalueita koskeva ympäristöselvitysten toteutusmalli, kehitettiin systemaattisesti ympäristöntarkkailujärjestelmää sekä valmisteltiin yhteistyössä puolustusministeriön ja Pääesikunnan kanssa Puolustushallinnon ympäristöraportti vuosilta 2010-2012. Raportti julkaistaan vuonna 2013. Tyytyväisyydellä voidaan todeta, että sekä asiakastyytyväisyys että työtyytyväisyys pysyivät korkealla tasolla. Asiakastyytyväisyys säilyi tasolla 4, mikä on selvästi yli keskitason, kun tuloksia verrataan soveltuvin osin samaan Kiinteistötalouden Instituutin tekemään kyselyyn osallistuneisiin muihin organisaatioihin. Korkeimmat arvosanat Rakennuslaitos sai aikaisempien vuosien tapaan yhteistyön sujuvuudesta ja siivouspalveluista (4,2). Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilla. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2012 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,9 (3,8) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat myös Itä-Suomen, Kainuun, Lapin ja Etelä-Suomen alueet. Hämeessä ja Länsi-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Puolustushallinnon rakennuslaitos on kertomusvuonna tukenut puolustusvoimauudistuksen valmistelua. Puolustusvoimien ratkaisuehdotus julkaistiin 8.2.2012. Rakennuslaitos laati oman toimintasuunnitelmansa uudistuksen vaikutuksista laitoksen organisaatioon, toimintaan ja henkilöstöön ja toimitti sen puolustusministeriöön 4.5.2012. Uudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa vuoteen 2015 mennessä. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä rakennuttamiseen, kiinteistötekniikkaan ja alihankintasopimuksiin liittyvissä järjestelyissä ja sopeuttaa palvelutuotannon ja henkilöstömäärän puolustusvoimien palvelutarpeiden ja sopimustuottojen vähentymisen edellyttämällä tavalla. Lisäksi Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia tekemällä ympäristöselvityksiä lakkautettavien varuskuntien osalta ja toteuttamalla selvitysten edellyttämät toimenpiteet. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi Johtaja Henkilöstön tilaa koskeva tarkempi kuvaus on esitetty erikseen Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksessä. Voidaan kuitenkin tässä yhteydessä todeta, että henkilöstön tilaa koskevat tunnusluvut ovat pysyneet korkealla tasolla ja osittain myös parantuneet huolimatta puolustusvoimauudistuksen tuomista haasteista. 5
Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, aluejohtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1 KAAVIO 1 Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO 1.1.2013 Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 6
Kauppaneuvos Jouko Tuunainen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg varapuheenjohtaja Neuvotteleva virkamies Kati Jussila jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto jäsen Tekninen päällikkö Olavi Huuskonen jäsen, henkilöstön edustaja, MTTL ry Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Talousjohtaja Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Erikoissuunnittelija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2012 seuraavat henkilöt: Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 1.3.2012 lukien Neuvotteleva virkamies Kati Jussila Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Tekninen päällikkö Olavi Huuskonen Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Erikoissuunnittelija Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, henkilöstön edustaja, MTTL ry jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Tekninen päällikkö Olavi Huuskosen tilalle johtokunnan jäseneksi henkilöstön edustajana ajalle 1.1.2013-31.12.2013 on nimetty pääluottamusmies Arto Tulonen, JHL ry ja ajalle 1.1.2014-31.12.2014 toimistopäällikkö Maarit Harju, MPHL ry. Johtokunnan toimikausi on 1.2.2012-31.12.2014. 7
Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2012 oli 829.Luku sisältää 10 henkilötyövuotta nuoria, yli 16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 13 henkilötyövuotta. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja 9 600 m 2, työtiloja 13 000 m 2 sekä varastotiloja 13 500 m 2 eli yhteensä 35 800 m 2 (37 100, 38 200). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,4 milj. euroa ja ylläpitokulut 1,4 milj. euroa. Toimitilakulut olivat yhteensä 2,7 milj. euroa (2,7, 3,0) eli 6,40 euroa/m 2 /kk (6,10, 6,50). Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2012 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministeriön ja Rakennuslaitoksen välisessä 3.2.2012 allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan tavoitteita tukevat vaikuttavuustavoitteet, toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet, henkisiä voimavaroja koskevat tulostavoitteet ja erilliset kehittämistavoitteet. Rakennuslaitoksen johtoryhmä: vasemmalta: Aki Toivonen, Raimo Jokela, Pekka Salojärvi, Ritva Peura, Yrjö Heiniemi, Pekka Kettunen, Raimo Huttunen, Reima Johansson, Sakari Hukkanen,Tapio Laitinen, Taisto Hämäläinen, Ritva Touré. Kuvasta puuttuvat Matti Leppänen ja Sari Kajander. Kuva: Petri Puromies 8
1.2 Vaikuttavuus Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on oltava kyky puolustusvoimien tukemiseen tuottamalla ja hankkimalla kiinteistö-, ympäristö- ja rakennuttamispalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen organisaatio on suunniteltu tavoitteen mukaisesti rakenteellisesti PTL-organisaation muotoon. Henkilöstökokoonpano perustuu VAP-menettelyyn. Valmiussuunnittelu alueilla on tyydyttävällä tasolla. Yhteistoimintasopimusten valmistelut puolustushaarojen kanssa on kesken. Turvallinen yhteiskunta Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tuottaa ja hankkia puolustusvoimille kiinteistö-, rakennuttamis- ja ympäristöpalvelut, joita se tarvitsee muun yhteiskunnan tukemiseen puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. Jatkuvuussuunnittelu on jatkunut lähinnä puolustusvoimauudistuksen mukaisten muutosten ja riskien hallintaan sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen liittyen. ICT -varautumisen suunnittelua jatketaan osana valtionhallinnon ICT -varautumisprojektia. Rakennuslaitoksen toiminnan jatkuvuutta uhkaavat keskeiset riskit on kartoitettu. Rakennuslaitos on laatinut yleissuunnitelmat ja ohjeet toiminnasta influenssaepidemioita ja -pandemiaa varten. Rakennuslaitoksen toimipaikoilla on valmius käynnistää varautumisen yksityiskohtaisempi suunnittelu ja toiminta heti, kun puolustusvoimien joukko-osastot (vast.) antavat täsmentävät ohjeensa tilanteen niin vaatiessa. Toimipaikat ovat varanneet kertakäyttösuojaimia ensimmäisen vaiheen toimintaa varten. Suunnitelmia ja valmiutta on tarkistettu liikkeellä olevien epidemioiden varalta sekä suojautumista siivouspalvelun keinoin tehostettu sekä henkilötasolla informoitu. Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Rakennuslaitoksella on kyky tukea puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden kiinteistö- ja ympäristöalan tehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vuonna 2012 käynnistettiin yhdessä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa Suomi- USA-Ruotsi -yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tuottaa ympäristönsuojelun alan koulutusmateriaali kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuville. Hankkeen tuloksena valmistuvat alkuvuodesta 2013 operaatioiden komentajille, ympäristövastuuhenkilöille ja muulle henkilöstölle erikseen räätälöidyt koulutuspaketit. PHRAKL:n asiantuntija on palkattu Libanonin operaatioon vastaamaan rakentamisen ja ylläpidon järjestelyistä. Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kehitetään osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin, työryhmiin sekä kansainvälisesti yhteisten toimintaohjeiden laatimiseen. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan pohjoismaisen Försvarsbygg-yhteistyön koordinoinnista Suomessa. Pohjoismaisen yhteistyön laajuus määräytyy Pääesikunnan kanssa sovittavan asiantuntijapalvelusopimuksen perusteella. Pohjoismaisen yhteistyön tavoitteena on keskinäinen tiedon ja kokemusten vaihto, verkottuminen, benchmarking sekä toiminnan ja palveluiden kehittäminen vertaisorganisaatioilta oppimalla. Kokemus on osoittanut, että toisiaan lähellä olevien puolustushallinnon kiinteistöorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä on merkittävä kehitys- ja tehostamispotentiaali monella toiminnan osa-alueella. Pohjoismaista yhteistyötä tukee TeamLab -portaali. Rakennuslaitos osallistui Nordisk Försvarsbygg -vuosikokoukseen Storforsissa Ruotsissa 27.8-29.8.2012. Vuosikokoukseen osallistuivat pohjoismaat sekä Viro ja Latvia. 9
Vuoden 2012 INTOPS-työryhmän aiheena oli KRIHA-tukikohtien purku. Tilaisuudesta saatiin ajankohtaista tietoa ja kokemuksia norjalaisten sekä tanskalaisten tukikohtien purkamisesta Afganistanissa. Mini-workshopissa käsiteltiin tukikohtien yleissuunnittelua (esim. layout-suunnittelua) ja tutustuttiin tanskalaisten KRIHA-kenttälinnoitteisiin. Ympäristöyksikön edustajat ovat aktiivisen Nordisk Försvarsbygg -yhteistyön lisäksi osallistuneet puolustusvoimien asiantuntijan roolissa kansainvälisiin seminaareihin sekä Suomi-Norja-Sveitsi-yhteistyöhön, jossa pyritään lisäämään tiedonvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyen. New Orleansissa, USAssa pidetyssä konferenssissa pidettiin esitys ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittämistyöstä. Rakennuslaitoksen edustaja osallistuu myös NATO-työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää räjähteiden ympäristökäyttäytymistä ja -vaikutuksia. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat myös benchmarking ja viestintä työryhmien työskentelyyn. Suojarakentamisalan pohjoismaista workshopia ei pidetty vuonna 2012, mutta alan tietoja, kokemuksia ja kehittämistarpeita päivitettiin osallistumalla EMP-seminaariin Norjassa ja kansainväliseen MABS-symposiumiin Ranskassa. Lisäksi osallistuttiin vuotuisille kiinteistöjohtamispäiville. Rakennuslaitoksen edustaja tutustui Viron puolustusministeriön puolustuskiinteistöhallintoon ja harjoitusalueisiin. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyvä benchmarking on hyödyttänyt Rakennuslaitosta merkittävästi. Norjan ja Ruotsin sisarorganisaatiot ovat saaneet merkittävän asiantuntijaroolin turvarakentamisen ja tilaturvallisuuden kehittämisessä koko valtionhallinnossa. Vastaavasti myös Rakennuslaitos käynnisti valmistelut turvarakentamisen ja tilaturvallisuuden asiantuntijatehtävien tarjoamisesta koko valtionhallintoon. Tähän liittyen Rakennuslaitos on jo saanut tarjouspyynnön erään yksittäisen kohteen osalta. TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) 2010 (tot) 2011 (tot) 2012 (tot) 2012 (tavoite) Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 3,0 3,5 3,5 3,5 Turvallinen yhteiskunta 3,5 3,5 4,0 4,0 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen 4,0 4,0 4,0 4,0 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - yhdyskunta- ja ympäristöalan yhteistyö ja osaaminen 4,0 4,0 4,0 4,0 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on toteutunut ja 5=Tavoite on ylitetty. 10
1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus, ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Puolustusministeri asetti 3.4.2012 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia puolustushallinnon tilahallintaa koskeva kokonaistarkastelu. Työryhmän määräaika on 1.5.2012-1.9.2013. Osana selvitystä on tehty kustannusvertailu, joka osoittaa Rakennuslaitoksen tekemien laskelmien mukaan, ettei puolustushallinnon ylläpito- ja energiakulujen ja Kiinteistötalouden Instituutin kustannusvertailussa mukana olevien markkinoilla toimivien vertailuryhmien välillä löytynyt merkittävää eroa. Tarkempi selvitys on kohdassa 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu. 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2012 oli 162,6 milj. euroa, kun se vuonna 2011 oli 161,1 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 milj. euroa eli 0,9 prosenttia. Muuttuvat kulut olivat 151,9 milj. euroa ja kiinteät kulut 12,3 milj. euroa. Kiinteät kulut olivat TAULUKKO 2: Tuloslaskelma (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2012 Budjetti 2012 Yhteensä 2011 Liikevaihto 33,6 18,7 35,1 62,9 11,5 0,5 162,6 166,6 161,1 Muuttuvat kulut -30,2-16,7-32,9-61,1-10,6-0,4-151,9-155,5-149,1 Omien toimitilojen ylläpito 0,3 0,2 0,2 0,6 0,0 0,0-1,4 1,4 1,4 Myyntikate 3,7 2,2 2,4 2,4 1,0 0,1 12,0 12,5 13,5 Kiinteät kulut -4,4-1,8-2,8-2,3-0,8-0,2-12,3-12,4-12,2 Käyttökate -0,7 0,5-0,4 0,1 0,2-0,1-0,3 0,2 1,2 Poistot -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2-0,2-0,2 Jäämä -0,8 0,5-0,4 0,1 0,2-0,1-0,5 0,0 1,0 Palautus puolustusvoimille 0,0 0,0 0,0 Tilikauden jäämä -0,5 0,0 1,0 Henkilötyövuodet 337 213 130 50 30 4 829 Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (63 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. 11
7,5 % liikevaihdosta (7,6 % vuonna 2011). Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,9 % (3,8 %). Liikekirjanpidon mukainen tilikauden alijäämä suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen oli 0,5 milj. euroa. Talousarviokirjanpidossa momentin 12.27.01 ylijäämäksi jäi 8 151 euroa, kun momentin tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmukaiset palautukset. Muuta ylijäämän palautusta ei muodostunut. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen vähentymisestä, lomapalkkavelan kasvusta ja käyttöomaisuushankintoja suuremmista poistoista. Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 150,3 milj. euroa (150,0, 140,7). Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaisesti vuonna 2009 siirryttiin ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksissa käyttämään ns. ennakollista indeksiä aiemmin käytössä olleen elinkustannusindeksin sijasta. Rakennuslaitos tarkisti vuoden 2012 ylläpitoja siivouspalvelusopimuksien hintatasoa keskimäärin 1,2 %. ISS Palvelut Oy:n siivoamissa kohteissa hintoja tarkistettiin kuitenkin 3,4 %. Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli 3,0 % ja siivousyritysten 2,4 %. Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt tuntiveloitushinnat pysytettiin vuoden 2009 tasossa hinnoitteluluokissa 01-04, muissa yksikköhinnoissa tehtiin ansiotasoindeksin mukainen tarkistus 3,0 %. Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokramenot, ylläpitomenot ja kiinteistöenergiamenot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tai markkinoiden hintakehitystä alempi kustannuskehitys tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. TAULUKKO 3: Maksullisen toiminnan eri tyyppisten suoritteiden tuotot ja kulut Suorite Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut 2012 33 627 34 380-753 -2 % 2011 32 412 33 023-611 -2 % 2010 31 942 32 671-729 -2 % Siivouspalvelut 2012 18 737 18 259 478 3 % 2011 18 121 17 836 285 2 % 2010 17 642 17 589 53 0 % Tekniset palvelut 2012 35 097 35 528-431 -1 % 2011 36 593 36 820-227 -1 % 2010 35 753 36 518-765 -2 % Energiapalvelut 2012 62 871 62 755 116 0 % 2011 62 921 61 219 1 702 3 % 2010 55 321 54 890 431 1 % Rakennuttamispalvelut 2012 11 529 11 342 187 2 % 2011 10 920 11 039-119 -1 % 2010 5 369 5 232 137 3 % Ympäristöpalvelut 2012 549 623-74 -13 % 2011 - - - - 2010 - - - - Yhteensä 2012 162 552 163 030-479 0 % 2011 161 121 160 090 1 032 1 % 2010 146 225 147 098-874 -1 % 12
KAAVIO 2 KAAVIO 3 Liikevaihto, M Liikevaihto alueittain, M 160 30 140 25 120 20 100 15 80 60 40 20 0 2010 2011 2012 10 5 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut KAAVIO 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa 100 000 000 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 Indeksoitu vuoteen 2012 2004 2006 2008 2010 2012 Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 33,6 milj. euroa (32,4). Koko toimialan liikevaihto kasvoi 3,7 % edellisvuoteen verrattuna. Toimialan alijäämä oli 0,75 milj. euroa. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,66 euroa/ htm 2 /kk. Ulkoaluehoidossa runsaslumiseen talveen liittyvät aurauskustannukset sekä kattolumien pudotukset nousivat n. 800 000 euroa verrattaessa vuoteen 2011. Lumitöiden vaikutus kiinteistönhoidon yksikköhintaan on n. 0,06 euroa/htm 2 / kk. Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus on eriytetty arviolaskutettavaksi eräksi vuodesta 2011 alkaen. Jätehuollon tasauslaskutuksessa puolustusvoimilta lisälaskutettiin yhteensä 15 000 euroa. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 18,7 milj. euroa (18,1). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 16,1 milj. euroa (16,3). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,5 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,7 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (1,3 milj. euroa). Siivouspal- 13
Rakennuslaitoksen Lahden toimisto. Kuva: Risto Laine 14
velujen liikevaihto nousi 3,4 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,48 milj. euroa. Siivouksen neliöhintakustannus siivottavaa neliötä kohden oli 0,94 euroa/sm 2 /kk sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun, ulkopuolisten tekemän siivouksen sekä siivouspalvelujen ulkoistamisesta johtuvat henkilöstöpoliittisen muutosturvan kustannukset (0,02 euroa/sm 2 /kk). Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina 2002-2012 on ollut yhteensä 15,4 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 35,8 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Vuonna 2002 kiinteistönhoito- ja siivousvastikkeet olivat yhteensä 39,1 milj. euroa. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita kymmenessä vuodessa yhteensä 5,7 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 16,4 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo neljätoista kertaa. Vuonna 2012 Rakennuslaitoksella oli mukana viisi toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 96 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut Teknisten palvelujen liikevaihto oli 35,1 milj. euroa (36,6, 35,8) muodostuen kunnossapitovastikkeista, erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 75 %. Ennakoimattomiin viankorjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastiketuloista. Toimialan 0,4 milj. euron alijäämä johtui viankorjausten ennakoitua suuremmasta määrästä. Käyttötarkoitusryhmittäinen kunnossapitovastike oli esim. toimistoissa 0,77 /htm 2 /kk, kasarmeissa 0,49 /htm 2 /kk, kouluissa 0,62 /htm 2 /kk, muonituskeskuksissa 1,07 /htm 2 /kk ja huoltorakennuksissa 0,66 /htm 2 /kk. Keskimääräinen vastike oli 0,52 euroa/htm 2 /kk. Kasarmien, koulujen ja oppilasasuntoloiden osuus oli 19 % ylläpidettävästä pinta-alasta ja 8 % vastikekertymästä ja vastaavasti varastojen ja katosten osuus 39 % pinta-alasta ja 8 % vastikekertymästä. KAAVIO 5 euroa 55 000 000 53 000 000 51 000 000 49 000 000 47 000 000 45 000 000 43 000 000 41 000 000 39 000 000 37 000 000 35 000 000 2002 Erillistilausten ja pieninvestointien hinnoittelussa ulkopuolisiin hankintoihin lisätään 6 % yleiskuluna ja omat työt veloitetaan tuntihinnaston mukaan. Rakennuttamispalkkiona veloitetaan 3 % ja valvontapalkkiona 2 % em. eristä. Energiapalvelut Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) 2004 2006 2008 2010 2012 Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,9 (62,9, 55,3) milj. euroa. Liikevaihto säilyi edellisvuoden suuruisena. Toimialan ylijäämä oli 0,1 milj. euroa. Kertomusvuoden asiakashintoja tarkistettiin ennakoitujen markkinahintojen mukaan lämmössä 6,6 %, sähkössä -4,1 % ja vedessä 8,0 %. Vuoden lopussa tehdyssä kulutuksenmukaisessa tasauslaskutuksessa palautettiin puolustusvoimien joukkoosastoille arvioitua pienemmän energiankulutuksen johdosta 1,0 milj. euroa. Lämmön kulutuksenmukainen palautus oli 0,6 milj. euroa. Vuosi 2012 oli normaalivuoden kaltainen. Sähkön ja veden kulutukset olivat lähellä arviokulutuksia, palautukset olivat 0,2 milj. euroa ja 0,1 milj. euroa. Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 68,85 /MWh, joka oli lähes 15 % edellisvuotta korkeampi. Tämä johtui lämmön ostohinnan yleisestä noususta. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 58,80 /MWh, pienten öljylämmityskohteiden lämpöenergian hankinta- 15
hinta oli n. 110 /MWh. Oman lämmöntuotannon osuus oli 20 % energian loppukäytöstä. Kaukolämmön hintakehitys tasaantui vuoden 2011 aikana, mutta heijastui nousupaineena vuoden 2012 alkupuoliskon lämmön ostohinnoissa. Polttohakkeen hintakehitys oli vakaata. Öljyn ja maakaasun hinnannousu painottui vuoden alkupuoliskoon. Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 38,0 kwh/rm 3 L (38,3). Ominaiskulutus aleni noin 1 % edellisvuoteen verrattuna ja alitti myös tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 38,6 kwh/rm 3 L. Käyttötarkoitusryhmäkohtaiset ominaiskulutukset ovat laskeneet kasarmeissa, lämpimissä varastoissa, muonituskeskuksissa ja erikoisluolissa. Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 95,79 / MWh, joka oli 3 % edellisvuoden hintaa alempi. Sähkön hintaan vaikuttavat sähkömarkkinoiden hintataso, sähköntoimittajakonsortio Bergen Energin ja Vantaan Energian toimituspalkkio, Hansel Oy:n komissio ja sähkön siirtomaksut. Hansel Oy:n hankkiman sähköenergian yksikköhinta laski kertomusvuonna 9 % vuoden 2011 huippulukemista. Toisaalta sähkön siirtomaksut nousivat poikkeuksellisen paljon (keskimäärin 3-4 %) verkkoyhtiöiden asentaessa etäluettavia mittareitaan ja korjatessa edellistalven myrskyjen vaurioittamia verkkojaan. Sähkön ominaiskulutus oli 15,4 kwh/rm 3 S (15,8). Ominaiskulutus aleni 3 %, mikä on hyvä tulos, vaikka asetettua tavoitetta 15,1 kwh/rm 3 S ei aivan saavutettukaan. Sähkön ominaiskulutus puolustushallinnossa laski edellisen kerran vuonna 2005 ja sitä edellisen kerran vuonna 1984. Käyttötarkoitusryhmäkohtaiset ominaiskulutukset ovat laskeneet samoissa käyttötarkoitusryhmissä kuin lämmössäkin ja lisäksi korjaamoissa. Ominaiskulutus on laskettu kokonaissähkön kulutuksesta. Rakentamismääräyskokoelman D5 perusteella puolustushallinnon kiinteistöjen käyttäjäsähkön osuus on n. 30 % kokonaiskulutuksesta. Veden hankinnan yksikköhinta oli 2,42 /m 3, joka oli 4 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Hinnannousu vastaa alan yleistä hintakehitystä. Veden ominaiskulutus oli 87,4 l/rm 3 L (93,4) tulossopimuksessa asetun tavoitteen oltua 100 l/rm 3 L. Veden ominaiskulutus laski noin 6 % ja alitti asetetun tavoitteen reilusti, joten veden ominaiskulutuksen vähentämisessä onnistuttiin hyvin. TAULUKKO 4: Tunnuslukuja 2010 2011 2012 Liikevaihto, M *) 146,2 161,1 162,6 Kiinteät kulut, M -11,5-12,2-12,3 Kiinteät kulut/liikevaihto, % 7,9 7,6 7,5 Henkilöstön määrä 31.12. 944 904 889 Henkilötyövuodet 891 854 829 Henkilöstökulut, M 40,8 39,3 40,4 Henkilötyövuoden hinta **) 47 489 48 713 50749 Palautus puolustusvoimille, M 0,00 0,00 0,00 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m 2 ) 3 160 000 3 140 000 3 170 000 Rakennustilavuus (m 3 ) 15 500 000 15 400 000 15 600 000 Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) 10 000 000 9 800 000 10 000 000 *) Rakennuslaitoksen liikevaihdon voimakasta nousua selittää pääsääntöisesti kaksi tekijää: sähkön markkinahinnan nousu ja valtion turvallisuusverkkohankkeen rakentamiskulujen sisällyttäminen laitoksen liikevaihtoon. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. 16
TAULUKKO 5: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2010 2011 2012 2012 (tot) (tot) (tot) (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) 0,5-1,6-1,8-2,0 Hoito /htm 2 /kk 0,67 0,64 0,66 0,64 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) 0,0-0,2-0,5-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,44 0,43 0,43 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,95 0,95 0,94 1,00 TEKNISET PALVELUT Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,57 0,52 0,52 0,51 ENERGIAPALVELUT Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,4 38,3 38,0 38,6 - toimistot 42,6 42,6 44,2 40,2 - kasarmit 47,9 46,7 45,6 47,1 - huoltorakennukset 40,4 40,6 42,6 37,9 - korjaamot 37,1 39,2 40,3 - lämpimät varastot 29,0 30,4 29,8 29,5 - muonituskeskukset 64,3 58,0 56,1 - erikoisluolat 19,1 20,1 19,0 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 15,1 15,8 15,4 15,1 - toimistot 23,4 22,9 24,3 - kasarmit 14,9 14,4 14,1 - huoltorakennukset 14,7 15,9 16,6 - korjaamot 13,8 17,1 14,6 - lämpimät varastot 11,4 11,0 10,5 - muonituskeskukset 30,5 32,1 28,2 - erikoisluolat 30,8 32,6 31,8 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 96 93 87 100 YMPÄRISTÖTAVOITTEET Sekajätteen määrä, % (puolustushallinto) 47 43 52 40 Hiilidioksidipäästöjen määrä 1000 tn CO 3) 2 158,0 143,0 144,0 155,0 Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % - lämpö, osto 21 21 24 16 - lämpö, oma tuotanto 5 6 9 25 - sähkö 30 30 59 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % 88 89 70 Vuosien 2010-2011 ylläpidon kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2012 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty lisä- ja käyttäjäpalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon 4945. 3) Sähkön loppukäytön CO 2 -päästö laskettu sähköntoimittajan tuotantoprofiilin perusteella. 17
TAULUKKO 6: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin 2010 2011 2012 2010 2011 2012 Toimistot 1,19 1,19 1,24 0,81 0,77 0,76 Asuinrakennukset 1,03 1,01 1,04 0,54 0,52 0,51 Kasarmit 0,74 0,72 0,76 0,55 0,53 0,52 Korjaamo- ja huoltorakennukset 0,99 1,03 1,04 0,65 0,61 0,61 Lämpimät varastot 0,69 0,67 0,68 0,42 0,41 0,40 Kuivat varastot 0,22 0,23 0,25 0,18 0,18 0,18 Kylmät varastot 0,14 0,13 0,13 0,15 0,15 0,14 Katokset 0,19 0,18 0,19 0,13 0,11 0,12 Sosiaalirakennukset 1,28 1,23 1,16 0,88 0,84 0,83 Sairaalat 1,04 1,03 0,98 0,77 0,87 0,74 Suojarakennukset 0,80 0,75 0,76 1,06 0,98 0,98 Muut rakennukset 0,68 0,69 0,75 0,26 0,24 0,22 Yhteensä 0,69 0,66 0,67 0,54 0,51 0,51 Vuodet 2010-2011 on indeksoitu vuoden 2012 tasoon. Hoito- ja kunnossapitovastikkeeseen ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Puolustusministeriö on lausunnossaan kustannustehokkuustyöryhmän raportista (TEHO) pitänyt tärkeänä, että Rakennuslaitos yhdessä Pääesikunnan kanssa ryhtyy välittömästi toteuttamaan raportissa esitettyjä toimenpiteitä palveluiden ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuslaitos käynnisti useita energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita vuoden 2011 lopulla. Vuoden 2012 aikana on puolustushallinnon kiinteistöissä tehty noin 100 investointityyppistä hanketta, joilla on raportoitu olevan merkittäviä energiansäästövaikutuksia. Lisäksi on normaaleilla ylläpitotoimenpiteillä ja käyttäjäopastuksella pyritty edistämään energiatehokkuutta. Investointihankkeiden laskennallinen säästövaikutus on 1,1 milj. euroa vuodessa. Suurin yksittäinen säästö saavutettiin Säkylän lämmöntuotannon kilpailuttamisella. Vanha 20 vuoden lämpösopimus oli päättymässä ja Rakennuslaitos kilpailutti normaalikäytännön mukaisesti lämmöntuotannon. Polttoaineen edellytettiin olevan 70 %:sti uusiutuvaa. Positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi lämmöntuotannon hinta aleni merkittävästi, vuosikustannukset laskevat n. 950 000 euroa. Vuoden 2012 aikana konseptoitiin oman öljypohjaisen lämmöntuotannon korvaamista uusiutuvilla energialähteillä lämpöhuoltoa alueellisesti kilpailuttamalla ja ulkoistamalla. Hankkeiden tuloksena hiilidioksidipäästöjen määrä vähenee huomattavasti. Hanke etenee tarjouspyyntövaiheeseen vuoden 2013 alkupuoliskolla. Tämän lisäksi on aloitettu hankesuunnittelu pienten alle 200 MWh/a öljylämmityskohteiden korvaamisesta pelletti- ja maalämmöllä vuodesta 2014 alkaen. Näiden toimenpiteiden säästöpotentiaaliksi on arvioitu 1,2 milj. euroa. 18
Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 11,5 (10,9, 5,4) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 6 % edellisestä vuodesta. Liikevaihdon normaalia korkeamman tason selittää rakentamiskustannusten 7,3 milj. euron läpilaskutus TUVE -hankkeissa. Toimialan ylijäämä oli 0,2 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen rakennuttaminen ja paikallisvalvonta ilman erillistehtäviä Senaatti-kiinteistöille olivat 4,7 % (4,1, 3,4) Senaattikiinteistöjen vuosittaisesta puolustushallinnon investointien kustannuksista. Prosentti oli aiempia vuosia suurempi, koska hankkeet olivat pääosin pieniä hankkeita, joissa osassa myös suunnittelu sisältyi toimitukseen. Luku sisältää myös turvallisuustehtävät. Puolustusvoimauudistuksen liittyvän päätöksentekoprosessin johdosta suurien hankkeiden aloitusta oli myöhennetty puolesta vuodesta vuoteen. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä eli panostuksista hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelutyö. KAAVIO 6 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) 70 60 50 40 30 20 10 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 KAAVIO 7 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja Pääesikunnan välisessä asiantuntijapalvelusopimuksessa ja sen liitteenä olevassa Pääesikunnan ympäristöbudjetissa. Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden budjetista, mutta laskut ohjataan suoraan Pääesikunnan Logistiikkaosastolle. Ympäristöpalvelut -toimialan liikevaihto oli vuonna 2012 noin 0,5 milj. euroa. Liikevaihto muodostuu asiantuntijapalveluista puolustusvoimille. Ympäristöpalveluhankkeita toteutettiin yhteensä 44 kpl. Hankkeiden kustannukset puolustusvoimille olivat 4,0 milj. euroa. KAAVIO 8 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (V) 700 600 500 400 300 200 100 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 19
TAULUKKO 7: Energiahuollon kustannuksia LÄMPÖ VUOSI 2010 2011 2012 HANKINTA (MWh) 438 951 392 494 388 886 (M ) 22,818 23,554 26,776 ( /MWh) 51,98 60,01 68,85 (%) 87,3 88,2 89,8 HÄVIÖT (MWh) 23 723 18 683 13 819 TOIMITETTU LÄMPÖ VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (MWh) 415 229 373 810 375 067 (M ) 22,818 23,554 26,776 ( /MWh) 54,95 63,01 71,39 (%) 92,3 92,6 93,1 (M ) 0,477 0,326 0,401 ( /MWh) 1,15 0,87 1,07 (%) 1,9 1,3 1,4 (M ) 0,424 0,475 0,365 ( /MWh) 1,02 1,27 0,97 (%) 1,7 1,9 1,3 (M ) 1,010 1,083 1,222 ( /MWh) 2,43 2,90 3,26 (%) 4,1 4,3 4,2 YHTEENSÄ (M ) 24,729 25,437 28,764 ( /MWh) 59,56 68,05 76,69 (%) 100 100 100 SÄHKÖ VUOSI 2010 2011 2012 HANKINTA (MWh) 277 393 276 901 274 254 (M ) 22,197 27,245 26,272 ( /MWh) 80,02 98,39 95,79 (%) 83,6 84,3 84,0 HÄVIÖT (MWh) 7 398 7 886 7 279 TOIMITETTU SÄHKÖ VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (MWh) 269 994 269 014 266 975 (M ) 22,197 27,245 26,272 ( /MWh) 82,21 101,28 98,41 (%) 85,9 86,7 86,3 (M ) 1,125 1,078 1,129 ( /MWh) 4,17 4,01 4,23 (%) 4,4 3,4 3,7 (M ) 1,292 1,813 1,668 ( /MWh) 4,78 6,74 6,25 (%) 5,0 5,8 5,5 (M ) 1,235 1,273 1,371 ( /MWh) 4,57 4,73 5,14 (%) 4,8 4,1 4,5 YHTEENSÄ (M ) 25,848 31,409 30,440 ( /MWh) 95,74 116,75 114,02 (%) 100 100 100 VESI VUOSI 2010 2011 2012 HANKINTA (1000vm 3 ) 1 311 1 283 1 174 (M ) 2,862 2,975 2,838 ( /vm 3 ) 2,18 2,32 2,42 (%) 57,3 58,0 59,6 HÄVIÖT (1000vm 3 ) 60 64 12 TOIMITETTU VESI VERKOSTOJEN KUNNOSSAPITO VERKOSTOJEN KÄYTTÖ KIINTEÄT KUSTANNUKSET (1000vm 3 ) 1 251 1 219 1 161 (M ) 2,862 2,975 2,838 ( /vm 3 ) 2,29 2,44 2,44 (%) 60,1 61,0 60,2 (M ) 0,691 0,741 0,678 ( /vm 3 ) 0,55 0,61 0,58 (%) 14,5 15,2 14,4 (M ) 0,699 0,666 0,649 ( /vm 3 ) 0,56 0,55 0,56 (%) 14,7 13,6 13,8 (M ) 0,510 0,497 0,548 ( /vm 3 ) 0,41 0,41 0,47 (%) 10,7 10,2 11,6 YHTEENSÄ (M ) 4,762 4,879 4,713 ( /vm 3 ) 3,81 4,00 4,06 (%) 100 100 100 20
KAAVIO 9 KAAVIO 10 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2012 SKOL-PHRAKL euroa 120 100 80 60 40 20 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka 0 02 03 04 SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakennusvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja Kontiorannan varuskunnan kasarmeja. Kuva: Kirsti Helin 21
1.3.2 Toiminnan tuottavuus Vuoden 2012 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 829 henkilötyövuotta, tuottavuusohjelman mukainen tavoite oli 850. Henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 2,9 %. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin 370 000 htm 2. Tämän myötä Rakennuslaitoksen henkilöstö vähenee noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 75 % kokonaiskustannuksista. Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli 41 % (41, 42). Vuonna 2012 siivottavasta kokonaispinta- KAAVIO 11 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2012 HTV 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 KAAVIO 12 Liikevaihto / htv, 1000 euroa 1000 eur 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 175 164 193 187 2010 2011 2012 liikevaihto/htv 193 193 rahanarvokertoimella oikaistu liikevaihto/htv 22
KAAVIO 13 Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 163,0 M (suluissa vuosien 2011 ja 2010 prosentit) 6 % 25 % (6 %, 5 %) (25 %, 28 %) 5 % (5 %, 5 %) 32 % (32 %, 30 %) 33 % (33 %, 32 %) alasta (1,45 milj. sm 2 ) oli ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle 46 % (0,66 milj. sm 2 ). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 64 % (65, 62), tavoite oli 70 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 55 % (53, 53), erillistilauksissa 73 % (75, 71) ja pieninvestoinneissa 78 % (80, 78). Rakennuslaitoksen tehokkuuden kehitystä voidaan seurata myös liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen kehitystä vertaamalla (kaavio 12). Tunnuslukuun vaikuttaa myös ulkoistamisasteen muutos. Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut TAULUKKO 8: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2010 2011 2012 2012 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Kiinteistöpalvelut Hoito htm 2 /htv 8 600 9 100 9 600 9 300 Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv 247 246 236 250 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 42 % 41 % 41 % 42 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv 3 700 3 900 3 800 Tekniset palvelut Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 62 % 65 % 64 % 70 % 23
KAAVIO 14 KAAVIO 15 Kiinteistöpalvelut (34,4 M ) 14 % (14 %, 14 %) 5 % (6 %, 6 %) Energiapalvelut (62,8 M ) 2 % 1 % 5 % (3 %, 3 %) (1 %, 1 %) (5 %, 6 %) 6 % (5 %, 6 %) 31 % (31 %, 30 %) 49 % (49 %, 51 %) 86 % (86 %, 85 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 16 KAAVIO 17 Siivouspalvelut (18,3 M ) Tekniset palvelut (35,5 M ) 11 % 6 % (11 %, 10 %) (7 %, 6 %) 8 % (8 %, 8 %) 17 % (17 %,20 %) 10 % (9 %, 10 %) 43 % (42 %, 43 %) 41 % (41 %, 42 %) 64 % (65 %, 62 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 24
25 Hämeen Rykmentti ikkunalauta. Kuva: Risto Laine
1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Aineet, tarvikkeet ja tavarat olivat suurin kustannuserä, 37 % kokonaiskustannuksista. Palvelujen ostojen osuus oli 35 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 25 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,6 milj. euroa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksessa ei työskennellyt työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Korkokustannus on kustannusvastaavuuslaskelmassa laskettu keskimääräiselle vaihto- ja käyttöomaisuudelle 2,1 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 9: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1 000 2012 2012 2011 2010 toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 162 530,6 152 901,0 161 136,5 146 139,3 Maksullisen toiminnan muut tuotot 13,8 19,6 58,0 Tuotot yhteensä 162 544,5 152 901 161 156,2 146 197,3 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -61 017,0-60 106-59 831,0-53 207,6 Henkilöstökustannukset -40 373,3-41 037-39 307,7-40 786,4 Vuokrat -2 266,4-2 200-2 283,4-2 328,0 Palvelujen ostot -56 994,3-47 450-56 292,1-48 456,1 Muut erilliskustannukset -2 168,0-2 000-2 200,7-2 096,6 Erilliskustannukset yhteensä -162 819,0-152 793-159 914,9-146 874,7 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -210,4-100 -187,0-215,6 Korot -98,6-78,5-69,7 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -309,0-100 -265,6-285,3 Kokonaiskustannukset yhteensä -163 128,0-152 893-160 180,4-147 160,0 KUSTANNUSVASTAAVUUS -583,6 8 975,7-962,7 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön päätökseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2012 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (vähennystä), lomapalkkavelan muutoksesta (lisäystä), poistoja pienemmistä käyttöomaisuushankinnoista ja laskennallisista koroista. 26
Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 10: Sisäisen laskennan tuloslaskelma 1 000 2012 2011 2010 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Yhteensä Tuotot rakennuttamisesta 10 260 10 260 9 208 11 4 374 Tuotot pieninvestoinneista 7 000 7 000 6 434 9 5 587 Tuotot asiantuntijapalveluista 38 4 1 014 549 112 1 716 1 574 9 1 558 Tuotot kiinteistönhoidosta, ph 29 697 29 697 28 387 5 27 940 Tuotot siivouksesta, ph 16 114 16 114 16 345-1 16 039 Tuotot vuosikorjauksista, ph 19 023 19 023 18 709 2 18 467 Tuotot kiinteistöenergiasta, ph 52 929 52 929 52 648 1 45 789 Tuotot muusta energian myynnistä 9 352 9 352 9 889-5 9 033 Tuotot asukasisännöinnistä 894 894 862 4 862 Tuotot erillistilauksista 2 882 2 548 8 872 251 14 552 16 320-11 15 791 Muut tuotot 116 75 203 586 4 29 1 014 744 36 786 Tuotot yhteensä 33 627 18 738 35 099 62 872 11 528 549 140 162 552 161 121 1 146 225 Aineet ja tarvikkeet -1 853-1 099-3 566-411 -492-4 -7 425-7 584-2 -7 145 Käyttöaineet -25-54 142-10 -54 177-52 856 2-46 882 Ulkopuoliset palvelut -10 766-7 423-22 805-3 544-7 316-150 -52 005-51 547 1-44 278 Henkilöstökulut -16 145-7 652-5 880-2 671-2 204-249 -34 800-34 028 2-35 410 Vuokrat -410-30 -182-76 -24-1 -723-695 4-586 Muut muuttuvat kulut -1 030-525 -436-254 -504-29 -2 778-2 368 17-2 467 Muuttuvat kulut yhteensä -30 229-16 729-32 868-61 099-10 550-432 0-151 907-149 077 2-136 767 Myyntikate 1 3 398 2 009 2 230 1 773 978 117 140 10 644 12 043-12 9 458 Omien toimitilojen ylläpito 323 234 185 616 0 0 0 1 358 1 411-4 1 379 Myyntikate 2 3 721 2 243 2 415 2 389 978 117 140 12 002 13 452-11 10 837 Henkilöstökulut -5 573-5 262 6-5 366 Vuokrat -1 543-1 589-3 -1 742 Toimistokulut -2 442-2 574-5 -1 914 Palkeet -416-311 34 Muut kiinteät kulut -937-1 089-14 -1 094 Omien toimitilojen ylläpito -1 358-1 411-4 -1 379 Kiinteät kulut yhteensä -12 271-12 235 0-11 495 Käyttökate -268 1 219-122 -659 Poistot -210-187 12-216 Satunnaiset erät Tilikauden jäämä ennen palautusta puolustusvoimille -479 1 032-146 -874 Palautus puolustusvoimille 0 0 0 Tilikauden jäämä -479 1 032-146 -874 27
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät 1.4.1.1 Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 3 170 000 m 2 (3 140 000, 3 160 000). Ylläpidettävä huoneistoala nousi 30 000 m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli 15 600 000 m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli 10 000 000 m 3. Puolustushallinnon sisäisiä energia- ja ylläpitosopimuksia oli yhteensä 140 kpl (151, 149) ja siivouspalvelusopimuksia 133 kpl (137, 132). Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa laadittiin Leijona Catering Oy:n toimitiloista yksi valtakunnallinen sopimus, johon sisältyi 24 erillisen varuskuntaravintolan energia- ja ylläpitosopimukset. Leijona Catering Oy:n kanssa laadittiin erillinen sopimus, jossa sovittiin jätehuollosta, keittiölaitteiden hoidosta ja huollosta, siivouspalveluista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Rakennuslaitoksella on sopimus Comforta Oy:n kanssa Sodankylän Vaatetuskorjaamon kiinteistönhoito-, siivous- ja energiapalvelujen sekä erillistilausten mukaisten palvelujen tuottamisesta. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle neljässä erillisessä kohteessa. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista 98 000 htm 2 kuuluu Millog Oy:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen. Millog Oy:n kanssa on solmittu yksi valtakunnallinen palvelusopimus. Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisiin kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät palvelut on eritelty sopimuksien liitteenä olevassa valinta- ja vastuurajataulukossa sekä Ylläpidon palvelukuvauksessa. Kiinteistönhoitosopimukset sisältävät yleisiä markkinoita laajempia palvelukokonaisuuksia kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä lisä- ja käyttäjäpalveluja. Vertailtavuutta markkinoihin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Kertomusvuonna jatkettiin kiinteistönhoidon palvelusopimuksiin sisältyvien jätemäärien seurantaa sopimuksittain ja jätejakeittain. Sekajätteen suhteellinen osuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna 43 %:sta 52 %:iin eli noin yhdeksän prosenttiyksikköä. Biojätteen osuus laski 13 prosenttiyksikköä 26 %:sta 13 %:iin. Tähän vaikutti 31.12.2011 toimintansa lopettaneen Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen toiminnan siirtyminen Leijona Catering Oy:lle vuoden 2012 alusta. Leijona Catering Oy:n jätemäärät eivät sisälly Rakennuslaitoksen toimintakertomuksessaan raportoimaan puolustushallinnon jätemääräkertymään. Tämä vaikutti kertomusvuoden kokonaisjätemäärään alentavasti. TAULUKKO 11: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut 2010 2011 2012 Kiinteistönhoito M 27,9 28,4 29,7 Erillistilaukset M 2,5 2,7 2,9 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,9 Asiantuntijapalvelut M 0,4 0,3 0,0 Muut tuotot M 0,2 0,2 0,1 Henkilötyövuodet 363 350 337 Hoitovastuu (htm 2 ) 3 160 000 3 140 000 3 170 000 Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita. 28
Energiajätemäärän suhteellinen osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Osa puolustushallinnon sekajätteestä päätyy poltettavaksi riippuen kunnan jätehuollon järjestelyistä. Tämä osaltaan vaikuttaa hyötyjätemäärien suotuisaan kehitykseen negatiivisesti. Rakennusjätteen osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön. Rakennusjätteet kuuluvat pääsääntöisesti rakennusurakoitsijoiden vastuulle, joten rakennusjätteen määrä ei näin ollen näy luvussa täysimääräisenä. Jätteiden lajittelun valistusta lisäämällä sekä jätteiden lajittelua tehostamalla voidaan vaikuttaa jätemäärien kehitykseen myönteisesti. Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (VALTSU) mukaan tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä. Rakennuslaitoksen vuonna 2011 tekemään sekajätteen lajittelututkimukseen perustuen aloitettiin palautuspullojen keräyskampanja, joka on laajentumassa jokaiseen varuskuntaan. Kampanjassa sotilaskoteihin ja kasarmeihin sijoitetaan kampanjajulisteita ja palautuspulloille erillisiä jäteastioita. Kertomusvuonna Santahaminan varuskunnassa saatiin kerätyksi varoja palautuspulloilla 10 500 euroa. Varoilla hankittiin Santahaminassa varusmiespalvelustaan suorittaville varusmiehille mm. pelejä ja elokuvalippuja. Asukasisännöintipalvelut Sopimus asukasisännöintipalveluista on uusittu vuonna 2011. Sopimuksen sisältö vastaa puolustusministeriön 17.12.2009 antamaa ohjeistusta Puolustushallinnon palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista sekä Pääesikunnan henkilöstöosaston 31.5.2010 antamaa määräystä Puolustusvoimien määräys palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta. Puolustusministeriön ohjeistus sekä Pääesikunnan asuntonormi tulivat voimaan 1.6.2010. Rakennuslaitos hoiti sopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta 2 385 (2 517, 2 572) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, kuten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä. Asuntojen määrä väheni asteittain ja kertomusvuoden lopussa ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä 2 320 kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli 1 660 kpl, Senaattikiinteistöiltä 440 kpl sekä muilta vuokranantajilta 220 kpl. Asuntojen keskimääräinen koko oli 59 m 2. Asuntojen vuokrausaste vuokrattavissa olevien asuntojen osalta oli kertomusvuoden lopussa 76 % (75, 79). Pienin käyttöaste 64 % oli KAAVIO 18 2 Ylläpidettävä huoneistoala, puolustushallinto, 1000m 2 Kiinteistönhoito- ja kunnossapitovastikkeet, /htm /kk vuonna 2012 /htm 2 /kk 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 600 500 400 300 200 100 0 Huoneistoala 1000m 2 Hoito Kunnossapito 29
KAAVIO 19 Puolustushallinto, kiinteistönhoidon muuttuvat kustannukset tehtävittäin 25,8 M (suluissa vuodet 2011 ja 2010) 15 % (15 %,15 %) 12 % (10 %, 11 %) 6 % (6 %,6 %) 5 % (6 %, 5 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 62 % (63 %, 63 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Lisä- ja käyttäjäpalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. Senaatti-kiinteistöiltä ensivuokratuissa ns. toimitila-asunnoissa, jotka sijaitsevat vähäisen kysynnän alueilla ja ovat huonokuntoisia. Asuntojen vuokrausasteen laskuun vaikuttavat 1.6.2010 voimaan tullut puolustusministeriön ohjeistus sekä Pääesikunnan puolustusministeriön ohjeistusta noudattava asuntonormi. Rakennuslaitos on kehittänyt Kiraven Asuntojen vuokraus -järjestelmää vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Pääesikunnan, Kruunuasunnot Oy:n ja Rakennuslaitoksen edustajat valmistelivat puolustushallinnon asumisprosessin kuvauksen, jossa on esitetty Rakennuslaitoksen asukasisännöinnin liittymispinta puolustusvoimien Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokraamien palvelussuhdeasuntojen osalta. Kertomusvuoden elokuussa sovittiin asumisprosessin käyttöönotosta. Joulukuussa tehtiin vuokratasoesitykset vuodelle 2013. Samassa yhteydessä tehtiin voimassaoleviin vuokrasopimuksiin vuokrantarkistukset 1.1.2013 lukien vuokrasopimusehtojen mukaisesti. Asukasisännöintipalveluun käytettiin 10 (10, 10) henkilötyövuotta. KAAVIO 20 Jätemäärien jakauma 6 997 tonnia (suluissa vuodet 2011 ja 2010) 5,9 % (6 %, 3 %) 0,6 % (0,3 %, 1 %) 1,8 % (1 %, 1 %) 0,9 % (1 %, 2 %) 0,7 % (1%, 1%) 0,1 % (0,1%,0%) 0,3 % (0,2%, 0%) 1,8 % (2 %, 2 %) 4,4 % (4 %, 5 %) 7,8 % (6 %, 7 %) Keräyspaperi 6 (7, 6) 10,7 % (9 %, 9 %) 13,4 % (26 %, 23 %) 51,6 % (43 %, 47 %) Sekajäte Puu Biojäte SER Energiajäte Pienmetalli Keräyspaperi Vaarallinen jäte Keräyspa hvi Muu jäte Rakennusjäte Kartonki Lasi Lajittelujuliste 2012. 30
Siivouspalvelut Siivottava pinta-ala vuonna 2012 oli 1,45 milj. sm 2 (1,42, 1,38). Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina siivouspalvelusopimusten mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Palvelutuotannossa otetaan huomioon puolustusvoimien ympäristöstrategia ja Rakennuslaitoksen ympäristötavoitteet sekä oman henkilöstön toiminnassa että ostopalvelujen hankinnassa ja palvelusopimusten johtamisessa. Siivouspalvelut kattavat ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Kasarmisiivouspalvelut sisältävät mm. varusmiesten kasarmisiivouskoulutuksen saapumiserittäin ja tupasiivousvälineiden hankinnan ja pyykkihuollon. Omaa siivoushenkilöstöä Rakennuslaitoksella oli 213 henkilötyövuotta (212, 215). Ylläpito- ja perussiivous Rakennuslaitos suunnittelee siivouspalvelut ottamalla huomioon puhtaustasovaatimukset, kohteen käytön, rakennuksen sijainnin ja halutun lopputuloksen. Kaikissa Rakennuslaitoksen siivousvastuulla olevissa rakennuksissa siivouspalvelu tuotetaan yhtenäisten KiinteistöRYL-puhtausluokitukseen perustuvien laatutasokuvausten mukaisesti. Rakennuslaitos hyödyntää alan viimeisintä tutkimustietoa siten, että puhtauspalvelun tuottaminen on ympäristömyötäistä ja hallittua. Asiakkaalle tuotetaan sopimuksen mukaista tasalaatuista siivouspalvelua varmistamalla laadunhallinta kohteissa INSTA 800 -standardin mukaisesti karsimalla ympäristöä kuormittava ylilaatu ja varmistamalla, että sovittu laatutaso ei alitu. INSTA 800 -standardin mukaan silmämääräistä laadunarviointia tehdään sekä oman palvelutuotannon kohteissa että ostopalvelukohteissa. Ostopalvelun sopimuksenmukaisuus varmistetaan toimittaja-auditoinneilla, joita tehdään palvelusopimuskohtaisesti 1-2 kertaa vuodessa. Kohdekohtaiset siivoussuunnitelmat toteutetaan ympäristöä vähän kuormittavilla mikrokuitu- ja konemenetelmillä siten, että pintamateriaalien hygieniataso ja kunto pysyvät sopimuksenmukaisella tasolla. Siivoustekstiilit pestään hygieenisiksi täysinä koneellisina ja veden käyttö siivouksessa on hallittua. Siivouksessa ei käytetä kertakäyttötuotteita. Jätesäkkien ja roskapussien käyttö on minimoitua. Kasarmipalvelut Rakennuslaitos opastaa ja kouluttaa jokaisen saapumiserän varusmiehet siivoamaan tupansa. Koulutuksessa korostetaan puhtaan sisäilman vaikutusta terveyteen. Varusmiessiivouksen opetuksella on lisäksi TAULUKKO 12: Jätemäärät JÄTEJAE 2010 2011 2012 2012 2016 % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 47,0 42,8 51,6 3 610 20,0 Biojäte 23,0 26,1 13,4 934 20,0 Energiajäte 9,0 9,4 10,7 750 30,0 Keräyspaperi 7,0 6,4 7,8 549 10,0 Keräyspahvi 5,0 4,3 4,4 311 7,0 Puu 2,0 1,9 1,8 127 3,0 SER 0,0 0,1 0,1 8 0,0 Pienmetalli 2,0 1,1 0,9 61 2,0 Vaarallinen jäte 1,0 0,3 0,6 39 0,0 Muu jäte 3,0 6,0 5,9 415 6,0 Rakennusjäte 1,0 0,7 1,8 126 2,0 Kartonki 0,0 0,7 0,7 48 - Lasi 0,0 0,2 0,3 19-100,0 100,0 100,0 6 997 100,0 31
kansalaiskasvatuksellinen tavoite. Koulutusta annetaan myös kansainvälisille joukoille. Kasarmisiivousmenetelmiä ja välineitä kehitetään kustannustehokkaimmiksi ja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Saniteetti- ja hygieniatarvikepalvelut Saniteetti- ja hygieniatarvikkeet toimitetaan täyttöpalveluna käyttökohteisiinsa. Saniteettitarvikkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota oikeiden annostelijamallien ja pehmopaperin laadun valintaan suhteessa käyttäjämääriin. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin 1500 projektia (1 500, 1 400). Rakennuslaitoksen laatimat ja puolustusvoimien sekä Senaattikiinteistöjen hyväksymät vuosikorjausohjelman mukaiset projektit toteutettiin samoin kuin ennakoimattomat viankorjaukset 19,7 milj. eurolla. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa otettiin huomioon mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien joukko-osastojen kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 8,9 milj. euroa (11,4, 10,8). Puolustusvoimien omistamiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvien sekä toiminnallisista muutoksista aiheutuvien erillistilausten tuotot olivat 7,6 milj. euroa (10,0, 10,0) ja tuotot muilta asiakkailta olivat 1,3 milj. euroa (1,4, 0,8). Yksittäisiä projekteja oli 805 kpl (970, 983). Erillisprojekteista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 7,0 milj. euroa (6,4, 5,6). Yksittäisiä projekteja oli 143 kpl (148, 137), joista 125 kokonaishankintana ja 18 rakennuttamissopimuksin. Projekteista 12 kpl kohdistui lämpö-, sähkö- tai vesiverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 130 (142, 160). Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,9 milj. euroa (62,9, 55,3). Liikevaihto säilyi edellisvuoden suuruisena. Toimialan ylijäämä oli 0,1 milj. euroa. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli 375 067 MWh (373 810). Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden arvio oli 396 000 MWh. Energiankulutuksen seurantakausi 2012 oli sääkorjattuna normaalivuoden kaltainen. Jyväskylään sää- KAAVIO 21 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto alueittain, M KAAVIO 22 Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto alueittain, M 4 4 3 2010 2011 2012 3 2010 2011 2012 2 2 1 1 0 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi 32
korjattu lämmön kokonaiskulutus oli 398 200 MWh. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli 266 975 MWh (269 014). Kokonaiskulutus väheni hieman (0,3 %), mutta jatkuva kulutuksen kasvu taittui. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli 270 000 MWh. Sähköistettyjen tilojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna lievästi (0,5 %). Toimitilojen käyttämän sähkön määrä väheni kuitenkin 2 %, mikä näkyi myös ominaiskulutuksen vähenemisenä. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan rakentamismääräyskokoelman RmkD5 (valaistus ja muu laitesähkö) mukaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n. 80 000 MWh kulutusta. TAULUKKO 13: Energiapalvelujen liikevaihto jaoteltuna Energiapalvelut 2010 2011 2012 Energiasopimukset PH M 45,8 52,6 52,9 Prosessienergia PH M 4,5 5,7 4,0 Yritykset M 4,2 3,8 5,2 Muut M 0,8 0,8 0,7 Henkilötyövuodet 50 50 50 TAULUKKO 14: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt 2010 2011 2012 2012 LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 370 379 331 936 338 891 Myynti puolustushallinnon prosessiin 9 689 7 286 5 785 Muu myynti 35 161 34 588 30 391 Toimitettu lämpö 415 229 373 810 375 067 396 000 Verkostohäviöt 23 723 18 683 13 819 Yhteensä 438 951 392 493 388 886 2010 2011 2012 2012 SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 211 390 217 801 214 492 Myynti puolustushallinnon prosessiin 33 847 32 138 29 935 Muu myynti 21 811 19 075 22 548 Toimitettu sähkö 267 048 269 014 266 975 270 000 Verkostohäviöt 9 769 7 886 7 279 Yhteensä 276 817 276 900 274 254 2010 2011 2012 2012 VESI 1000 VM 3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 835 792 764 Myynti puolustushallinnon prosessiin 181 199 94 Muu myynti 235 228 303 Toimitettu vesi 1 251 1 219 1 161 1 280 Verkostohäviöt 60 64 12 Yhteensä 1 311 1 283 1 173 33
KAAVIO 23 Toimitettu lämpö 388 886 MWh (suluissa vuosien 2011 ja 2010 prosentit) 1 % (2 %, 2 %) 8 % (9 %, 8 %) 4 % (5 %, 5 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 87 % (85 %, 85 %) Muu myynti Verkostohäviöt Toimitetun veden kokonaismäärä oli 1 161 000 m 3 (1 219 000). Tulossopimuksen mukainen arvio oli 1 280 000 m 3. Veden kokonaiskulutus laski 5 % edellisvuoteen nähden. 1.4.1.2 Rakennuttamispalvelut Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet maksimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Vuonna 2009 aloitettu pohjoismainen suojarakenteellisten toteutustapojen vertaileminen parhaimpien toteutustapojen kartoittamiseksi jatkuu vasta vuonna 2013. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. KAAVIO 24 KAAVIO 25 Toimitettu sähkö 274 254 MWh (suluissa vuosien 2011 ja 2010 prosentit) Toimitettu vesi 1,2 milj.m 3 (suluissa vuosien 2011 ja 2010 prosentit) 8 % (7 %, 8 %) 11 % (12 %, 12 %) 3 % (3 %, 4 %) 26 % 1 % (18 %, 18 %) (5 %, 6 %) 8 % (16 %, 13 %) 78 % (79 %, 76 %) 65 % (62 %, 64 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt 34
Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Vuonna 2012 käytettiin keskusyksikössä hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 18 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 12 henkilötyövuotta, yhteensä 30 henkilötyövuotta. Maankäyttö- ja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna 2012. Niiden osalta toimintaa jatketaan puolustusvoimauudistuksen edistyessä. Kertomusvuoden aikana oli hankesuunnittelu- ja rakennuttamistoimeksiantoja käynnissä yhteensä 128 kpl (131, 84) ja niiden keskikoko 2,52 milj. euroa (2,8, 4,6). Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Hankesuunnitelmia oli vuoden aikana valmisteilla yhteensä 60 kpl (70, 34) sisältäen hankkeet, joiden arvo oli 139,6 milj. euroa (146,0, 103,6). Hankkeiden keskikoko oli 2,33 milj. euroa (2,1, 3,1). Kertomusvuoden tavoitteena oli 20 valmistunutta hankesuunnitelmaa. Vuoden aikana valmistui 39 hankesuunnitelmaa (39, 15), arvoltaan 81,6 milj. euroa (83,4, 59,4). Vuoden lopussa työn alla oli 21 (30, 17) hankesuunnitelmaa sisältäen hankkeet, joiden arvo oli 58,1 milj. euroa (62,7, 44,2). Osa hankesuunnitelmista valmistuu heti vuoden 2013 alussa. Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välisen kumppanuussopimuksen rakennuttamispalvelut sekä Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välisen asiantuntijasopimuksen palvelut Senaatti-kiinteistöjen Rakennuslaitoksen kautta toteutettu isojen hankkeiden vuoden 2012 investointimäärä oli 53,34 milj. euroa (72,4, 94,1). Summa poikkeaa merkittävästi aiemmista vuosista puolustusvoimauudistuksen päätöksen odottamisen aiheuttamien hankkeiden viivästymisten takia. Rakennushankkeita valmistui 28 kpl (28, 17) keskihinnaltaan 1,9 milj. euroa (4,8, 5,3). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 52,7 milj. euroa (133,7). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 40 kpl (33, 33) arvoltaan 129,9 milj. euroa (88,4, 190,5). Vuoden aikana eri vaiheissa Senaatti-kiinteistöille ja Puolustusvoimille tehtyjen rakennushankkeiden keskimääräinen koko oli 1,88 milj. euroa (3,6, 5,6). Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat vallitushankkeet olivat maarakennustöiden painopiste. Niiden laskutus oli vuonna 2012 yhteensä 1,23 milj. euroa. TAULUKKO 15: Rakennuttamisen volyymi Laskutus asiakasryhmittäin, M 2010 2011 2012 Senaatti-kiinteistöt 3,2 3,0 2,6 Pääesikunta 0,9 1,1 0,9 Muu PV ja PLM 1,3 0,4 0,7 KRIHA 0,5 0 TUVE 5,8 7,3 YHTEENSÄ 5,4 10,8 11,5 Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien 2010 2011 2012 kohteiden kokonaiskustannus, M Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 44,2 62,7 58,1 Valmistuneet hankesuunnitelmat 59,4 83,4 81,6 Käynnissä olevat hankkeet 190,6 88,3 129,9 Valmistuneet hankkeet 89,7 133,7 52,7 YHTEENSÄ (TUVE-kohteet eivät sisälly) 383,9 368,1 322,3 35
Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 25 kpl (10, 11), joiden summa oli 2,7 milj. euroa (0,6, 2,2). Osaa hankkeista alettiin valmistella ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Vuosina 2010-2012 tehtävien kohteiden määrä on tarkentunut 78 kpl:een ja rakennustöiden kustannusarvio on noin 19,4 milj. euroa. Tästä summasta käytettiin vuonna 2012 7,3 milj. euroa ja kohteita valmistui 37 kpl. Suunnittelusopimuksia laadittiin 105 kpl (45, 66), joista 29 oli rakennuslaitoksen puitesopimuksia, yhteensä 2,7 milj. euroa (0,9, 2,0) ja urakkasopimuksia 193 kpl (37, 164) yhteensä 29,2 milj. euroa (28,7, 66,6). Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste siirtyi vuonna 2012 suunnittelusta ja toteutuksesta hankesuunnitteluun, koska loppuvuoden 2011 hankealoituksia myöhennettiin vuoden 2012 alkukesään puolustusvoimauudistuksen takia. Vuoden aikana valmistuneista ja rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimpia olivat Parolan koulutus- ja kalustohallit, Kajaanin Sotilaskodin peruskorjaus, useat kasarmien peruskorjaukset sekä mittavien erityiskohteiden peruskorjaus- ja -parannustyöt. Varastorakentamista jatkettiin vuonna 2012. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjaus- ja perusparannustyöt. Käynnissä ovat myös mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Uusia maankäyttö- ja maisemasuunnittelutehtäviä aloitetaan vasta puolustusvoimauudistuksen edistyessä todettavien tarpeiden mukaisesti. Rakennustoiminnan markkinatilanne oli kohtuullisen vakaa ja indeksinousu pääosin maltillista joskin alueittain vaihtelevaa. Rakennuskustannusindeksi nousi joulukuusta 2011 joulukuuhun 2012 1,8 %. 1.4.1.3 Ympäristöpalvelut Ympäristönsuojelun merkityksen lisääntyminen puolustusvoimissa on näkynyt konkreettisesti ympäristönsuojelualan tehtävien lisääntymisenä myös Rakennuslaitoksen toiminnassa. Rakennuslaitos reagoi kasvaneeseen ympäristöasiantuntijuuden tarpeeseen perustamalla uuden Ympäristöpalvelut -toimialan muiden toimialojen rinnalle 1.1.2012 lukien. Toimiala kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun, ympäristönsuojelun teknisten rakenteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, ympäristötarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu myös puolustusvoimien jätehuollon kehittämiseen sekä kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Ympäristöraportti vuosilta 2010-2012 laaditaan yhteistyössä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa. Työ käynnistyi vuoden 2011 keväällä ja raportti julkaistaan alkuvuodesta 2013. Raportissa käsitellään puolustusvoimien toiminta ja toimintaympäristö kokonaisuutena. Kiinteistöjen ja niiden hoidon merkitys on ympäristövaikutusten, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, osalta suuri. Raportin laatimisen tavoitteena on paitsi kirjallisen raportin tuottaminen ulkoiseen viestintään, myös henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen sekä puolustushallinnon toiminnan ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointijärjestelmien tarkastelu ja kehittäminen. Rakennuslaitoksen ympäristöverkosto Ekorinkiin kuuluvaa henkilöstöä koulutettiin vuosittaisten ympäristö- ja jätehuoltopäivien yhteydessä. Koulutuksessa käsiteltiin mm. jätehuoltoa ja uutta jätelainsäädäntöä, puolustusvoimauudistuksen ympäristönäkökohtia, muutoksia ympäristöselvitysten ja -tarkkailujen toteutuksessa sekä ampumaratojen ympäristörakenteiden kehittämistä. Vuoden aikana osallistuttiin myös puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäiville, joilla esiteltiin ampumaratojen ympäristönsuojaukseen ja meluntorjuntaan liittyvien hankkeiden etenemistä, ympäristön tutkimus- ja kunnostushankkeiden tilannetta sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysprojekteja. Lisäksi esiteltiin ympäristötarkkailun kehitysnäkymiä. 36
Ympäristöpalveluja tuotettiin puolustusvoimille vuonna 2012 noin neljän henkilötyövuoden verran. Pääesikunnan logistiikkaosaston ja Rakennuslaitoksen väliseen asiantuntijapalvelusopimukseen perustuen toteutettiin useita pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushanketta. Maaperän kunnostuksia tehtiin yhteensä kahdeksassa kohteessa, joista merkittävimpiä olivat Hyrylän kaatopaikan kaivu ja seulonta Tuusulassa, Lievestuoreen jätevesialtaiden kunnostus sekä puolustusvoimien vaatetuskorjaamon kemiallisen pesulan alueen maaperän ja pohjaveden puhdistuksen jatkaminen Säkylässä. Kunnostushankkeet liittyivät pääasiassa todettujen ympäristöriskien vähentämiseen ja maankäytön tai maanomistusolosuhteiden muutoksiin. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 18 kohteessa. Useissa kohteissa seurattiin aiempina vuosina toteutettujen kunnostusten pohjavesitilannetta. Tällaisia kohteita on mm. Säkylän alueella. Vuoden aikana tutkittiin ja suunniteltiin myös tulevien vuosien kunnostuskohteita. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvitysten toteutuskonsepti valmistui alkuvuodesta 2012. Ampuma- ja harjoitusalueen ympäristöselvityksessä kartoitetaan ja kuvataan kohteen ympäristöolosuhteet sekä toiminta ja sen mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Tavoitteena on laatia ympäristöselvitykset kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuoden 2012 aikana valmistuivat ympäristöselvitykset Säkylään, Pohjankankaalle ja Taipalsaareen. Selvitystyö on käynnissä Santahaminan, Rovajärven ja Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueilla. Ympäristöselvitysten tulosten perusteella tehtiin mm. tarkentavia maaperän, pohja- ja pintaveden lisätutkimuksia, sekä käynnistettiin ja toteutettiin tarkkailuohjelmien päivityksiä. Yhtenä ympäristöpalveluiden painopistealueena on puolustusvoimien toimintojen ympäristövaikutusten tarkkailun koordinointi ja tehostaminen. Vuoden 2012 aikana koottiin kattava tiedosto tarkkailukohteista ja niiden tarkkailuvelvoitteista ja -ohjelmista. Lisäksi tarkkailujen tilaamiskäytäntöä yhtenäistettiin, ja vuoden 2013 työt tullaankin tilaamaan ympäristötoimialan kautta, jolloin myös valtakunnallinen kustannusseuranta saadaan ajanmukaistettua. Ympäristötarkkailua kehitettiin systemaattisesti puolustusvoimien eri kohteissa vuonna 2012. Ympäristöpalvelut laatii tarkkailuohjelmia ja ohjaa niiden toteutusta sekä hallinnoi ja analysoi saatuja tietoja. Koko ampuma- ja harjoitusalueen kattavia tarkkailuohjelmia laadittiin Pohjankankaan, Taipalsaaren ja Lohtajan alueille. Tarkkailuohjelmien laadinta on käynnissä Rovajärven ja Säkylän ja Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueilla. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueena oli edelleen puolustusvoimien ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten selvittäminen ja hallinta. Tiedonhallintaa kehitettiin Ympäristö-Kirave tietojärjestelmää kehittämällä. Paikkatietopohjainen järjestelmä mahdollistaa kootun ja hakutoiminnoin varustetun arkistointijärjestelmän lisäksi erilaisten karttapohjien ja paikkaan sidottujen toimintojen havainnollistamisen ja hyödyntämisen. Lisäksi se sisältää analyysityökaluja esimerkiksi pitoisuuksien graafista seurantaa ja vertailua ja erilaisia tilannekuvia varten. Järjestelmän rakennustyö jatkuu vuonna 2013. Kertomusvuonna jatkui vuonna 2010 käynnistynyt ns. ampumarata-bat-hanke, jonka tavoitteena on määritellä parhaat käyttökelpoiset tekniikat ulkona sijaitsevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan. Ympäristöpalvelut osallistui asiantuntijana ympäristöministeriön 15.12.2011 asettamaan työryhmään, jonka tehtävänä oli laatia esiselvitys edellytyksistä puolustusvoimien raskaiden aseiden ampuma-alueiden ympäristöluvanvaraisuuden erityissääntelyyn. Työryhmä kokoontui yhteensä 17 kertaa. Työryhmä luovutti raporttinsa ympäristöministeriölle 15.10.2012. Jätehuollon kehittämistyötä tehtiin laatimalla uudet jätehuoltosuunnitelmat Porin Prikaatiin Säkylään, Maasotakouluun Lappeenrantaan, Karjalan Prikaatiin Vekarajärvelle, Jääkäriprikaatiin Sodankylään sekä Vuosangan leirialueelle. Lisäksi aloitettiin jätehuoltosuunnitelmien valmistelu Panssariprikaatiin Hätilään ja Parolannummelle sekä Tykistöprikaatiin Niinisaloon. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla kahteen pohjoismaiseen yhteistyökokoukseen. Rakennuslaitoksen edustaja osallistui myös Suomen edustajana räjähdepilaantumisen ympäristövaikutuksia tutkivan NATO-työryhmän kokouksiin. Vuonna 2012 aloitettiin myös yhdessä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa Suomi-USA-Ruotsi-yhteistyöhanke, jonka tuloksena valmistuu vuonna 2013 laajaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu ympäristönsuojelun koulutusaineisto kriisinhallintaoperaatioihin osallistuville. 37
1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tehtävänä on puolustushallinnossa vuonna 2002 toteutetun kiinteistöuudistuksen mukaisesti hankkia ja tuottaa puolustusvoimien rauhan ja poikkeusolojen tehtävien edellyttämät rakentamis- ja kiinteistöjen ylläpitopalvelut. Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan kansallisena ja kansainvälisenä asiantuntija- ja hankintayksikkönä. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kasvattaminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Ympäristöpalvelut -toimialan perustaminen ja resurssien lisääminen on parantanut Rakennuslaitoksen palvelukykyä puolustusvoimille. Erityisasiantuntijuuden laajeneminen ja syveneminen mahdollistavat uusien palvelutuotteiden, kuten ympäristötarkkailun järjestämisen, ympäristöteknisen rakennuttamisen ja ympäristötiedon hallinnan kehittämisen. Ympäristötiedon hallinnan kehittäminen edistää puolustusvoimien ympäristönsuojelun ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämistä. Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: - Valmius ja turvallisuus - Tekninen turvallisuus - Viranomaistehtävät - Suoja- ja erikoisrakentaminen - Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset - Varuskuntien kiinteistökannan ja infrastruktuurin tunteminen - Pitkäjänteinen kehittäminen - Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta - TUVE Erityisten osaamisalueiden avulla Rakennuslaitos tuottaa lisäarvoa puolustusvoimille. Rakennuslaitokselle asetetut kehittämistavoitteet Rakennuslaitokselle asetetaan kehittämishankkeita koskevat tulostavoitteet seuraavasti: 1. Puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistaminen Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustushallinnon toiminnan ja rakenteiden uudistamiseen. Tavoite on vuoden 2012 painopiste. Tavoite konkretisoituu sekä tarkentuu vuoden 2012 aikana. Rakennuslaitoksen toimintaa ja organisaatiota koskevat muutokset toteutetaan samanaikaisesti puolustusvoimauudistuksen kanssa. 38
Rakennuslaitos tukee puolustusvoimauudistuksen toteuttamista tavoitteenaan tehokkuuden lisääminen ja kustannussäästöt puolustusvoimissa ja Rakennuslaitoksessa. Puolustusvoimien komentajan ratkaisuehdotus julkaistiin 8.2.2012. Rakennuslaitoksen puolustusvoimauudistusta koskeva projekti sekä yhteistoimintamenettely käynnistettiin 14.2.2012. Rakennuslaitos laati oman toimintasuunnitelmansa uudistuksen vaikutuksista laitoksen organisaatioon, toimintaan ja henkilöstöön. Toimintasuunnitelma toimitettiin puolustusministeriöön 4.5.2012. Uudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimien kanssa. Toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky ja kaikkien toimintojen häiriötön jatkuminen puolustusvoimauudistusprosessin aikana sekä tavoitteeksi asetettujen kustannussäästöjen aikaansaaminen. Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset tilojen määrään ja ylläpito- ja energiahuollon kustannustasoon on arvioitu puolustusvoimilta saadun tiedon pohjalta. Tiedot tarkentuvat uudistuksen toteutuksen edetessä. Puolustusvoimauudistus aiheuttaa suuria muutoksia puolustusvoimien toiminta- ja organisaatiorakenteessa, varuskuntarakenteessa sekä Rakennuslaitoksen organisaatiossa ja toiminnassa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Rakennuslaitokseen kolmessa eri vaiheessa: 1) varuskuntien lakkauttaminen, 2) logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja 3) tilahallinnan kokonaistarkastelu. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä rakennuttamiseen, kiinteistötekniikkaan ja alihankintasopimuksiin liittyvissä järjestelyissä ja sopeuttaa palvelutuotannon ja henkilöstömäärän puolustusvoimien palvelutarpeiden ja sopimustuottojen vähentymisen edellyttämällä tavalla. Lisäksi Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia tekemällä ympäristöselvityksiä lakkautettavien varuskuntien osalta ja toteuttamalla selvitysten edellyttämät toimenpiteet. Rakennuslaitoksen organisaatiorakenteen uudistamisessa huomioidaan erityisesti puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen. Kesäkuussa 2012 perustettiin organisaation kehittämistyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on organisaation mukauttaminen uuteen logistiikkajärjestelmään vuoden 2015 alusta lukien. Työryhmän kokoonpano muodostuu Rakennuslaitoksen johtoryhmästä ja henkilöstön edustajista. Rakennuslaitoksen johtaja on jäsenenä työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia puolustushallinnon tilahallintaa koskeva kokonaistarkastelu. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimauudistus, käsitellä eri toimintamalleja ja tehdä kehittämisehdotus Työryhmä saa työnsä valmiiksi 1.9.2013. 2. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittäminen poikkeusolojen tarpeiden perusteella Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen tehtävät perustuvat puolustusvoimien asettamiin suorituskykyvaatimuksiin. Rakennuslaitoksen valmiussuunnittelutyötä jatketaan Pääesikunnan suunnitteluosaston määrittämillä suunnitteluperusteilla ja Pääesikunnan logistiikkaosaston ohjauksessa. Tavoitteena on, että Rakennuslaitoksen jatkuvuussuunnitelmat sekä valmiussuunnitelmat kaikkien puolustushaarojen osalta ovat keskeisimmiltä osin valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä. Valmiussuunnittelun tavoitteet vuosille 2012-2016 ovat liitteessä 2. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnitelmat kattavat Ilmavoimien ja Merivoimien tukemistehtävät keskeisimmiltä osiltaan. Maavoimien osalta suunnittelu on käynnistetty alue- ja paikallistasoilla ja osittain suunnitelmat ovat tyydyttävällä tasolla. Valmiussuunnittelua jatketaan sen jälkeen, kun on saatu rakennemuutokseen ja Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun liittyvät valmiuden perusteet. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen organisaatio on suunniteltu tavoitteen mukaisesti rakenteellisesti PTL-organisaation muotoon. Henkilöstökokoonpano perustuu VAP-menettelyyn. Valmiussuunnittelu alueilla on tyydyttävällä tasolla. Yhteistoimintasopimusten valmistelut puolustushaarojen kanssa on kesken. 3. Kiinteistö- ja ympäristöalan sopimusten kehittäminen Rakennuslaitos ja puolustusvoimat yhtenäistävät ylläpitosopimusten sisältöä ja soveltamiskäytäntöjä. Muutokset huomioidaan vuoden 2013 talousarvion valmistelun yhteydessä. Yhtenäistämisellä on saavutettava taloudellisia säästöjä kiinteistöjen ylläpitokuluissa. Rakennuslaitos on valmistellut Pääesikunnan Logistiikkaosaston johdolla ylläpidon sopimusten yhtenäistämistä. Sopimusten sisällöllisen yhtenäistämisen lisäksi tavoitteena on saada aikaan noin 200 000 euron vuotuinen säästö kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa. 39
4. Suunnittelun, seurannan ja raportoinnin kehittäminen Kehitetään kiinteistö- ja ympäristötiedon hallintaa ja tietoihin liittyvää tiedonvaihtoa tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kokonaistiedon hallitsemiseksi. Kehitetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa jäte- ja energiahuollon suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmää (ml. analysointi). Vuosien 2011 ja 2012 toteutuneet energiankulutustiedot on tallennettu sopimuskohtaisesti Kiraveen. Kiravesta saadaan näiden tietojen pohjalta sekä kulutus- että euromääräiset vertailuraportit puolustusvoimien tulosyksikkötasolla sekä sopimus- että toteutuneista tiedoista. Energiakulutusten osalta on osana Rakennuslaitoksen palvelukeskushanketta käynnistetty kulutusseurantaprojekti. Kulutusseurannan projektisuunnitelma vahvistettiin syksyllä 2012, toteutus on vuonna 2013 ja käyttöönotto vuonna 2014. Ympäristötiedon hallinnan osalta kehitetään Ympäristö-Kirave -järjestelmää siten, että järjestelmän avulla pystytään paremmin seuraamaan, ylläpitämään ja kehittämään puolustusvoimien ympäristönsuojelua ja ympäristökohteita. Vuonna 2012 tehtiin kooste puolustusvoimien tarkkailukohteista, puhdistamoista ja öljysäiliöistä, ja tiedot siirretään paikkatietopohjaisesti järjestelmään vuosien 2012-2013 aikana. Ympäristöselvitysten laadintaa tärkeimmille ampumaja harjoitusalueille jatkettiin vuonna 2011 luodun mallin mukaisesti. Ympäristöselvitysten tukemana ampumaalueiden ympäristötarkkailua kehitettiin mm. ampumaja harjoitusalueiden tarkkailuohjelmien laatimisella. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulee kehittää omia tietojärjestelmiä siten, että PVSAP järjestelmän tiedonsaanti on turvattu. Kiraven ja PVSAP:n välinen tiedonsiirto on tuotantokäytössä ja sitä kehitetään puolustusvoimien tarpeiden mukaan. Varmistetaan yhteensopivuus ja tietojen siirto Kiraven ja Senaatti-kiinteistöjen kehitteillä olevan kiinteistötieto tietojärjestelmän välillä. Tuetaan Senaatti-kiinteistöjä Kirave-liittymän tietoturvaratkaisun toteuttamisessa. Rakennuslaitos toimittaa tiedot Senaatti-kiinteistöjen kehitteillä olevaan tietojärjestelmään (HTH). Rakennuslaitos on toiminut aktiivisesti Senaatti-kiinteistöjen Kirave liittymän aikaansaamiseksi. 5. Toiminnan tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen Tehostetaan energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä: Jatketaan Kustannustehokkuustyöryhmän (TEHO) toimenpide-ehdotusten toteuttamista tilatehokkuuden, energiatehokkuuden ja palvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Rakennuslaitos käynnisti keväällä 2012 palvelukeskushankkeen, jonka tavoitteena on yhtenäistää kiinteistövalvonta, kiinteistöhuollon toiminnan ohjaus, helpdesk sekä energian kulutusseuranta. Palvelukeskushanke etenee vaiheittain ja on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2015. Vuosikorjaushankkeiden esityksiin on Kiravessa lisätty hankkeen energiansäästövaikutuksen arviointikenttä, jolloin energiatehokkuutta lisäävien hankkeiden priorisointi korkeammalle mahdollistuu. Luonetjärven varuskunnan nykyisin turvetta käyttävän lämmöntuotannon kilpailutus aloitettiin alkukesällä 2012. Myös Haapajärvellä aloitettiin vastaavat valmistelut. Toteutetaan aktiivisesti energiatehokkuusjärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä ja lisätään käyttäjävalistusta. Tuloksista on kerrottu kohdassa Toiminnan taloudellisuus. Varmistetaan peruskorjattavien ja perusparannettavien rakennusten osalta tavoitteeksi asetetun energiatehokkuusluokka C:n toteutuminen. Hankesuunnitelman tekemisen yhteydessä arvioidaan toimenpiteet C luokkaan pääsemiseksi. Omistaja vahvistaa toimenpiteet. Toteutetaan ja raportoidaan Rakennuslaitoksen osalta Green Office -toimintamalliin sisältyvät tavoitteet. Green Office -merkki myönnettiin Rakennuslaitokselle ensimmäisen kerran vuonna 2009. Green Office -ympäristöjärjestelmään sisältyy tavoitteita koskien erityisesti sähkön ja paperin kulutusta. Sähkön kulutuksessa tavoitteena on vakiinnuttaa kulutus vuoden 2008 tasolle. Sähkönkulutus oli kertomusvuonna 866 MWh (968, 1 078). Paperinkulutuksessa tavoitteena on vähentää kulutusta vuosittain 5 %. Paperinkulutus kertomusvuonna oli 3 381 riisiä eli 1,69 milj. arkkia (1,91, 1,61). Green Officen tulostavoitteisiin ja niiden toteutumiseen tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota lisäämällä koulutusta mm. videoneuvottelujen avulla. Green Office -auditointi tehtiin keskusyksikössä syksyllä 2012. Green Office -merkki uusittiin, mutta sen ylläpitäminen vaatii kuitenkin tiettyjä korjaavia toimenpiteitä. Tuetaan puolustusvoimia Valtioneuvoston periaatepäätökseen (Valtioneuvoston periaatepäätös energiate- 40
hokkuustoimenpiteistä 4.2.2010) liittyvien energiansäästösuunnitelmien laatimisessa. Rakennuslaitoksella on valmius tarvittaessa tukea puolustusvoimia, kun puolustusvoimissa laaditaan omia energiansäästösuunnitelmia esimerkiksi prosesseihin liittyen. Materiaalitehokkuuden ja jätteen synnyn ehkäisemisen edistämiseksi otetaan Valtion hankintastrategian mukaisesti ympäristönäkökulma huomioon asteittain kaikissa hankinnoissa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää hankintojen ympäristönäkökohtien analysointia, hankintaohjeen päivitystä sekä hankintahenkilöstön kouluttamista. Hankintaohje päivitettiin keväällä 2012. Hankintaohjeessa määrätään mm. hankintatoimen ohjauksesta, organisaatiosta, johtamisesta, vastuista, kehittämisestä sekä julkisten hankintojen suunnittelusta, valmistelusta, toteuttamisesta, päätöksenteosta, seurannasta ja valvonnasta. Rakennuslaitoksen hankintatoimen kehittämisen tavoitteina ovat: Hankintaprosessien ja hankintamenetelmien yhtenäistäminen Rakennuslaitoksessa sekä hankintojen suunnitelmallisuuden lisääminen Sähköisen tilaustenhallintajärjestelmän (TIL- HA) käyttöönotto Hankintahenkilöstön hankintaosaamisen ylläpitäminen sekä hankinta-asiantuntijuuden kehittäminen ja lisääminen Vastuullinen toiminta, jolloin hankinnoissa huomioitavien kestävän kehityksen ja taloudellisen näkökulman lisäksi otetaan huomioon mm. hankintoihin kohdistuvat riskit ja turvallisuusvaatimukset sekä valmiuden tarpeet Alentaa hankintatoiminnasta johtuvien kokonaiskustannusten määrää Yhdenmukaistaa tavara- ja palveluvalikoimaa, jolloin toimittajien ja laskujen määrä vähentyy Rakennuslaitos hyödyntää tarpeen mukaan Puolustusvoimien laatimaa ohjeistusta puolustus- ja turvallisuushankinnoista. Laki julkisista puolustusja turvallisuushankinnoista (1531/2011, putulaki ) tuli voimaan 1.1.2012. Puolustus- ja turvallisuushankintojen pääsääntönä on, että hankinnat toteutetaan kilpailuttamalla putu-lain säännöksiä noudattaen. Putu-lakia sovelletaan kaikkiin julkisiin puolustus- ja turvallisuushankintoihin, joiden hankintamenettely on alkanut 1.1.2012 jälkeen. Rakennuslaitos sisällyttää kestävän kehityksen ohjelman osaksi laitoksen toimintaa. Kestävän kehityksen periaatteita ja tavoitteita on käsitelty esimerkiksi hankintatoimen sekä energia ja ympäristöalan koulutustapahtumissa. Rakennuslaitos on tukenut puolustusvoimia ampuma ja harjoitustoiminnan ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisessä sekä minimoinnissa. Työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita on sisällytetty aluekohtaisiin tulossopimuksiin. Hankinnoissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanoa Rakennuslaitoksessa on kuvattu ministeriölle toimitetussa erillisessä selvityksessä 23.5.2012 1830/0900/2008. Kestävien julkisten hankintojen edistämiseksi julkisissa hankinnoissa tavoitteena on vähentää materiaalista kuluttamista sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana sekä pyrkiä kokonaisratkaisuun, joka ekologisesti ja taloudellisesti parhaalla tavalla vastaa kysyntään. Elinkaariajattelulla parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään hankintojen ympäristökuormitusta. Puolustusministeriö on laatinut kestävän kehityksen ohjelman puolustushallinnossa noudatettavaksi. Ohjelma sisältää hankintatoiminnan osalta tavoitteen tehdä suunnitelmallisia, kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia materiaali- ja palveluhankintoja. Rakennuslaitoksen hankinnoissa kestävän kehityksen näkökohdat huomioidaan kaikissa hankinnoissa hankintojen erityispiirteiden sallimissa rajoissa. Rakennuslaitoksessa hankintojen ns. ympäristöprosentin toteutumista seurataan vuosittain. Hansel Oy vastaa omalta osaltaan ympäristönäkökulman ja sosiaalisen näkökulman huomioimisesta puitejärjestelyidensä kilpailutuksissa sekä ympäristöraportoinnista Rakennuslaitokselle. Tavoitteena on edelleen lisätä hankintahenkilöstön osaamista liittyen kestäviin hankintoihin. Toteutetaan PVJJK:n kanssa sovitut TUVE-hankkeeseen liittyvät toimeksiannot hankeaikataulun mukaisesti. Kertomusvuoden lopussa 96 % kohteista oli valmistunut ja kustannusennusteesta toteutunut 98 %. Rakennuslaitos on kehittänyt valmiuden tuottaa kiinteistöjen ylläpito- ja valvontapalvelut TUVE-verkon tiloihin. Puolustusvoiminen johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) ja Rakennuslaitoksen välinen sopimus kiinteistöjen ylläpito- ja valvontapalveluista TUVE-verkon tiloissa allekirjoitettiin 18.12.2012. Sopimus on voimassa toistaiseksi kalenterivuoden kerrallaan. 41
6. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin Toteutetaan puolustusvoimien toimeksiannon mukaisesti Libanonin kriisinhallintaoperaatioon liittyvät leirialueen rakennuttamis-, ylläpito- ja energiahuoltotehtävät. Tehdään yhteistoimintasopimus Maavoimien Esikunnan kanssa tukipalvelujen tuottamisesta kriisinhallintaoperaatioihin. Säkylään on valmistunut kriisihallinnan harjoitusleiri Camp Mauri. Puolustusvoimien toimeksiantoa Libanonin operaatioon ei ole saatu. Yhteistoimintasopimusta ei ole tehty Maavoimien Esikunnan kanssa. Puolustusvoimat on palkannut Rakennuslaitoksesta asiantuntijan Libanonin operaatioon vastaamaan rakennuttamisen ja kiinteistöhuollon järjestelyistä. 7. Strateginen suunnittelu Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 sekä osastrategioiden ja toimintaohjelmien jalkauttamiseen. Puolustusministeriön strategian ja osastrategioiden jalkautus on toteutettu osana Rakennuslaitoksen toiminnan ohjausta sekä Rakennuslaitoksen strategista suunnittelua. Rakennuslaitoksessa on käynnistetty tietohallintostrategian valmistelu, jossa otetaan huomioon puolustusministeriön osastrategian Tietojohtaminen strateginen ohjaus. Rakennuslaitos on osallistunut puolustusministeriön asettamaan hallinnonalan viestinnän periaatteet -työryhmään. Puolustushallinnon henkilöstöstrategiaan sisältyviä periaatteita on toteutettu osana puolustusvoimauudistuksen toteutusta Rakennuslaitoksessa. 8. Tietohallinnon kehittäminen Vuoden 2012 aikana laaditaan Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tietohallinnon strateginen tavoitetila. Tavoitetilan laadinnassa otetaan huomioon Rakennuslaitoksen rooli, toiminta ja yhteistyö puolustusvoimien kanssa rauhan ja poikkeusolojen aikana. Strateginen tavoitetila määrittää muun muassa puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen yhteistyön tieto- ja viestintätekniikan alueella, suhteen turvallisuusviranomaisten yhteiseen TUVE-verkkoon ja valtion yhteisten tieto- ja viestintätekniikan palvelujen käyttöön. Tavoitetilan laatiminen tehdään puolustushallinnon tietohallintostrategiatyön yhteydessä. Rakennuslaitoksen strategiatyö on käynnissä ja valmistuu vuoden 2013 aikana. Rakennuslaitos kehittää omalta osaltaan tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeiden hallintaa siten, että hankkeita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan seurata yhtenäisellä seurantamittaristolla Rakennuslaitoksessa, puolustusministeriössä, valtiovarainministeriössä ja valtioneuvostossa. Seurantamittaristo ja hankkeiden arviointi sovitetaan yhteen valtiovarainministeriön tietohallinnon konserniohjauksen linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen tietohallinnon ja tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeet esitellään ja hyväksytään puolustusministeriössä ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti valtiovarainministeriössä. Vuoden 2012 aikana ei käynnistetty uusia kehittämishankkeita. 9. Turvallisuuden hallinnan kehittäminen Rakennuslaitos jatkaa keväällä 2011 julkaistun yhteisen puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamista organisaatiossaan. Puolustushallinnon turvallisuusstrategia jalkautetaan päivittämällä Rakennuslaitoksen turvallisuuspolitiikka. Perusratkaisuna riskienhallintaa, turvallisuutta, toiminnan jatkuvuutta ja valmiutta kehitetään yhtenä kokonaisuutena siten, että ne ovat osa Rakennuslaitoksen ja sen prosessien kehittämistä ja toimintaa. Rakennuslaitos päivittää turvallisuuden hallintaan liittyvät politiikat ja normit: - toimintakäsikirja, joka sisältää turvallisuuden hallinnan mallin - turvallisuuden hallinnan normistot (organisaatio turvallisuuden normit, riskienhallinnan normit, tietoturvallisuuden normit) Toimintakäsikirja ja siinä esitetty toimintapolitiikka päivitettiin vuoden 2012 aikana. Riskienhallinnan, turvallisuuden, toiminnan jatkuvuuden ja valmiuden politiikat on liitetty osaksi toimintapolitiikkaa. Ohjeistuksien ja normien päivitykset on käynnistetty. Osa ohjeistuksista päivitetään Pääesikunnan uusien normistojen ilmestymisaikataulun mukaisesti. Päivittäminen siirtyi pääosin vuoden 2013 puolelle. Rakennuslaitos kartoittaa koko henkilöstön turvallisuuteen liittyvän osaamistason ja osaamistarpeen. Kartoitus toteutetaan keskitetyn koulutuksen jälkeen vuoden 2013 alkupuolella. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan siten, että perustason mukaiset toimintaperiaatteet jalkautetaan 30.9.2013 loppuun mennessä ja korotettu taso saavutetaan vuoteen 2016 mennessä. Vuoden 2012 syksyn aikana toteutettiin henkilöstön turvallisuuskoulutus videoneuvottelulaitteiden avulla. 42
Rakennuslaitos jatkaa ICT-varautumisen kehittämistä osana toiminnan jatkuvuussuunnittelua ja valtionhallinnon ICT-varautumisprojektia. ICT uhkat ja riskikartoitus selvitettiin vuoden 2012 alkupuolella. Selvitys on perusteena jatkosuunnittelulle, joka toteutetaan osana valtionhallinnon ICT varautumista. Kehitetään Rakennuslaitoksen hallinnollisen verkon käyttövaltuushallintaa siten, että Rakennuslaitos voi liittyä Virtu-palveluun sekä palveluita käyttävänä kotiorganisaationa että palveluntarjoajana. Tavoitteena on Virtu-palvelun käyttöönotto vuoden loppuun mennessä. Virtu-palveluun liittymistä valmisteltiin kertomusvuonna. Virtu-käyttöönottoprojekti käynnistetään keväällä 2013. 10. Puolustusministerin ja puolustusvoimien komentajan tulossopimuksen tukeminen Rakennuslaitos tukee puolustusministerin ja puolustusvoimien komentajan tulossopimuksessa sovittujen Rakennuslaitoksen toimialaan liittyvien tulostavoitteiden saavuttamista puolustusvoimien kanssa sovittavalla tavalla. Painopiste on ollut puolustusvoimauudistukseen liittyvässä yhteistyössä (rakennuttaminen, ympäristörakennuttaminen ja tekniset järjestelyt varuskunnissa). 11. Teknisen turvallisuuden asiantuntijapalvelut Tehostetaan teknisen turvallisuuden asiantuntijapalveluja erityisesti puolustushaaraesikuntien ja Materiaalilaitoksen Esikuntien osalta. Rakennuslaitos on laatinut kuvauksen Tekninen turvallisuus puolustushallinnon kiinteistöissä. Kuvaus on laadittu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) luokittelun mukaan täydentäen sitä puolustushallinnon erityispiirteiden perusteella. Kuvausta on käsitelty Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan ja Pääesikunnan Teknillisen Tarkastusosaston kanssa. Seuraavassa vaiheessa tarkistetaan yhdessä puolustushaaraesikuntien kanssa kuvauksen ja puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmien yhteensopivuus ja rajapinnat. 12. Tuloksellisuusraportoinnin kehittäminen Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden kuvausta ja siihen liittyvää tulosanalyysia kehitetään tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin palvelutuotannon kilpailukykyisyyttä. Toteutetaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua ja tulosten raportointia. Puolustusministeri asetti 3.4.2012 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia puolustushallinnon tilahallintaa koskeva kokonaistarkastelu. Osana selvitystä on tehty kustannusvertailu, joka osoittaa Rakennuslaitoksen tekemien laskelmien mukaan, ettei puolustushallinnon ylläpito- ja energiakulujen ja Kiinteistötalouden Instituutin kustannusvertailussa mukana olevien markkinoilla toimivien vertailuryhmien välillä löytynyt merkittävää eroa. Arviointi perustui puolustusministeriön tilaamaan konsulttityöhön ja Rakennuslaitoksen konsulttityöstä antamaan yksityiskohtaiseen vastineeseen. Vastineessaan Rakennuslaitos kiinnitti erityistä huomiota kustannusten ajalliseen vertailtavuuteen, indeksilaskentaan, vertailtaviin kohteisiin, palvelujen vertailtavuuteen, energian ja veden kustannusten luokitteluun (rakennusten koko, sijainti, ikä, lämmön kulutus tilavuutta kohden) ja käyttäjäsähkön eriyttämiseen. Luokittelun käyttö on välttämätöntä kiinteistö- ja ympäristöalan ammattimaisessa kustannusvertailussa vertailtavuuden aikaansaamiseksi. Mitä tarkempaa tietoa rakennuksen ominaisuuksista on saatavilla, sitä paremmin pystytään vertailemaan eri tunnuslukujen ajureita ja sitä parempi kokonaiskuva pystytään eko- ja energiatehokkuudesta muodostamaan. Tulevaisuudessa kustannussäästöjä voidaan saada sähkön hankinnassa (Hansel) ja lämmön osalta suunnittelussa olevilla kehityshankkeilla sekä toimitilojen energiatehokkuussopimuksen mukaisilla toimenpiteillä. 13. Ympäristötoimialan kehittäminen Kehitetään puolustusvoimien ympäristöntarkkailun tiedonhallintajärjestelmä ja toimintamalli. Ympäristöselvitysten tekoon on laadittu ohje ja malli. Selvityksiä laadittiin vuoden 2012 aikana Rovajärven, Taipalsaaren, Santahaminan ja Syndalenin ampuma- ja harjoitusalueille. Tiedot tarkkailukohteista ja -ohjelmista sekä olemassa olevasta tarkkailutiedosta koottiin vuoden 2012 aikana. Tietojen siirto Ympäristö-Kirave -järjestelmään aloitetaan vuoden 2013 aikana. Kertomusvuonna aloitettiin hanke, jossa ympäristön kannalta tärkeimmille ampuma- ja harjoitusalueille laaditaan koko alueen ja sen toiminnot kattava pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelma. Ohjelmien laadinta käynnistettiin Pohjankankaan, Lohtajan, Rovajärven ja Taipalsaaren alueilla. Kehitetään puolustusvoimien pilaantuneiden maaalueiden hallintaa Kirave-järjestelmässä. Ympäristö-Kiraven paikkatieto ja karttasovellusta kehitettiin edelleen ja sen soveltamisalaa laajennettiin. Sovellus otetaan käyttöön vuonna 2013. 43
Kehitetään toimintamalli puolustusvoimien harjoitusympäristöjen ympäristöteknisen parantamisen suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Rakennuslaitoksen ympäristöyksikkö on kehittänyt toimintamallin puolustusvoimien ampumaratojen ympäristötekniseen parantamiseen. Vuonna 2012 toteutettiin parantamistoimenpiteet kokonaisuudessaan Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradalla. Lisäksi toteutettiin merkittävä osa Hätilän ampumaradan (PSPR) parantamistöistä ja aloitettiin Vekarajärven (KARPR) ampumaradan työt. Lisäksi toteutettiin ampumakatosten meluntorjuntatyöt Tyrrin (UTJR), Hoikanportin (KAIPR) ja Säkylän (PORPR) ampumaradoilla. Laaditaan hallinnonalan yhteinen ympäristöraportti vuodelta 2010-2011. Vuoden 2010 alussa Rakennuslaitos ja puolustusvoimat päättivät laatia yhteisen ympäristöraportin, jonka sisältö kattaa molempien organisaatioiden toiminnan. Työn edetessä raportointi laajeni käsittämään vuodet 2010-2012. Raportti julkaistaan vuoden 2013 keväällä. 14. Toimintamenosäästöjä koskeva Valtioneuvoston periaatepäätös Aikaansaadaan toimintamenosäästöjä Rakennuslaitoksen toiminnassa Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvien periaatteiden mukaisesti. Rakennuslaitoksen kaikissa toimipisteissä on otettu käyttöön videoneuvottelulaitteet vuoden 2011 lopussa. 15. Puolustusvoimien tutkimustoiminnan tukeminen Tuetaan puolustusvoimien tutkimustoimintaa asiantuntijaresurssein. Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuskeskuksen asevaikutuksiin liittyvää virka-apuluonteista tutkimustoimintaa valtion organisaatioille on tuettu suojarakentamisen asiantuntemuksella. 16. Virastojen välinen johtoryhmätyöskentely Rakennuslaitos osallistuu virastojen välisten johtoryhmien uudistamiseen tavoitteena hallinnonalan yhtenäisyyden vahvistaminen. Hanke on päättynyt. 17. Toimitilojen asiakirja-aineiston digitalisointihanke Rakennuslaitos toteuttaa toimitilojen asiakirjaaineiston digitalisointihankkeen keskeisten asiakirjojen osalta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää erillistä rahoitusta. Toimitilojen asiakirjojen digitalisointia on tehty vain peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Laajamittaisempaan toimintaan ei ole erillistä rahoitusta. 18. Tasa-arvon toteuttaminen Rakennuslaitos toteuttaa tarvittavat toimenpiteet henkilöstölle tehdyn tasa-arvokyselyn sekä 1.1.2012 päivitetyn tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman perusteella. Rakennuslaitos on osallistunut toiminnallisen tasa-arvotyöryhmän työskentelyyn. TAULUKKO 16: Matkustusmäärät 2008 2009 2010 2011 2012 Matkakulut Päivärahat 303 563 299 002 324 121 303 871 328 683 Kilometrikorvaukset 746 069 688 397 690 735 762 141 737 199 Matkustuspalvelut 415 833 326 748 424 044 331 811 323 879 Yhteensä 1 465 466 1 314 147 1 438 900 1 397 823 1 389 761 Matkustusmäärät, kotimaa Kotimaassa matkustaneiden henkilöiden lkm 886 784 720 754 698 Kotimaan matkojen matkapäivät 14 560 13 406 12 837 12 219 12 248 Matkustusmäärät, ulkomaat Ulkomaille matkustaneiden henkilöiden lkm 22 23 33 23 25 Ulkomaan matkojen matkapäivät 121 92 286 166 237 44
Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2012 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 3,99. Edellisvuonna tapahtunut nousu asiakastyytyväisyydessä pystyttiin säilyttämään. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyydet laskivat hieman rakennuttamisen, palveluiden hinta-laatusuhteen, yhteistyön sujuvuuden ja kiinteistöhuollon osalta. Muiden palveluiden osalta asiakkaiden kokonaistyytyväisyys säilyi ennallaan. Palvelukohtaisesti lasketut kokonaistyytyväisyysarvosanat olivat edelleen 3,9-4,2 välillä. Siivouspalvelut sai parhaan arvosanan (ka 4,2) ja rakennuttaminen heikoimman (ka 3,9). Yhteistyön sujuvuus sai edelleen asiakkailta varsin korkean arvosanan (ka 4,2), kun taas palveluiden hintalaatusuhteeseen (ka 3,4) ja sopimuskäytäntöihin (ka 3,7) suhtauduttiin hivenen kriittisemmin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Vertailuaineistossa asiakkaiden tyytyväisyys vuokrasuhteeseen sisältyviin palveluihin nousi hieman edellisvuodesta, mutta positiivinen ero vertailuaineistoon oli edelleen varsin suuri. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilta. Kriittisimmät arviot Rakennuslaitos sai kertomusvuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella (3,6). Aluekohtaiset arvosanat olivat muutoin 4,3-3,9 välillä. Kokonaistyytyväisyys nousi selkeimmin Kainuun ja Keski-Suomen alueilla. Selkein lasku tapahtui Länsi-Suomen alueella. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Leijona Catering Oy:stä ja Millog Oy:stä. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä tapahtui Leijona Catering Oy:ssä (ent. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus) ja Ilmavoimissa. Kokonaistyytyväisyys laski selkeimmin Maavoimien Materiaalilaitoksessa ja Maavoimissa. Vastaajista 41 % (39, 33) koki Rakennuslaitoksen toiminnan tukevan vision parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle toteutumista joko erinomaisesti tai kiitettävästi. Asiakasreklamaatiot Asiakasreklamaatioprosessia kehitetään jatkossa siten, että reklamaatiot luokitellaan kategorioihin asian merkityksen perusteella. KAAVIO 26 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,67 KAAVIO 27 Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,74 3,74 Kiinteistönhoito 3,78 3,84 Indeksi 3,91 4,00 3,87 3,85-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12 3,3 3,5 3,4 3,6 3,7 3,7 2010 2011 2012 3,9 4,0 3,9 3,9 4,0 4,0 3,9 4,0 4,0 3,9 3,9 4,0 3,9 4,0 4,0 3,9 4,0 4,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 4,2 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 3,99 45
Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 69 henkilötyövuotta (68, 72) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 27, taloushallinto 19, palkka- ja henkilöstöhallinto 12, tietohallinto 4, hankintatoimi KAAVIO 28 Asiakkaiden tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen Rakennuttamisen rakennusvaihe Rakennuttamisen rakennussuunnittelu Rakennuttamisen hankesuunnittelu Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelujen verkostotyöt Siivouspalvelut Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,7 KAAVIO 29 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous 2010 2011 2012 Kokonaistyytyväisyys palveluihin 3,5 3,5 3,4 3,5 3,5 3,6 3,7 3,6 3,7 3,9 3,8 3,6 3,7 3,7 3,6 3,7 3,7 3,6 3,6 3,8 3,9 3,8 3,7 3,8 3,8 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,99 4,1 4,2 4,1 3,0 3,5 4,0 4,5 4,2 3 3,5 4 4,5 2012 PHRAKL 2012 Muut 5 ja valmiussuunnittelu 1. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,9 % (3,8, 4,0). Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja sovittiin kehitysprojekteista. Strategiapäivien yhteydessä laadittiin myös johdon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kertomusvuoden painopistealueita olivat puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelman laatiminen ja sen jalkautus ns. johtajan kierrosten yhteydessä. Puolustusvoimauudistukseen liittyen käynnistettiin organisaation kehittämistyö. Kahdella Muuriankkuri -lehdellä informoitiin sidosryhmiä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan erityispiirteistä ja kehitysnäkymistä ja julkaistiin kaksi kertaa ajankohtaistiedote Muuriset. Rakennuslaitos osallistui Turvallisuus ja puolustus 2012 -messutapahtumaan 27. - 29.9.2012. Rakennuslaitos käynnisti intranet -projektin syksyllä 2012. Projektin tavoitteena on ottaa käyttöön vuoden 2014 alkupuolella viestinnällinen intranet, johon kerätään organisaation sisäinen tiedotus ja ohjeistus. Taloushallinto Taloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Kaikille asiakkaille laskut voidaan lähettää verkkolaskuina lukuun ottamatta kuluttaja-asiakkaita, joille laskut lähetetään tulostuspalvelun kautta. Saapuvista ostolaskuista verkkolaskuja oli 85 %, loput laskuista tulivat Itellan skannauspalvelun kautta sähköisesti. Valtionhallinnon tavoitteena on, että kaikki saapuvat ostolaskut ovat verkkolaskuja. Maksuliikkeen päävälittäjäpankki vaihdettiin 1.12.2012 alkaen Valtiokonttorin tekemän kilpailutuksen mukaisesti. Palkka- ja henkilöstöhallinto Kertomusvuoden lopussa valmisteltiin palkkaja henkilöstö- sekä työaikajärjestelmien siirtoa Rakennuslaitoksen laitealustalta Aditron SaaS -palveluun. 46
Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n. 2 000 hm) puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa toteutettiin vuoden 2012 aikana asiakirjahallinnon ja arkistotoimen nykytilan kartoitus, jossa käytiin läpi kirjaajien ja arkistovastaavien kanssa nykytilanne. Kartoitusraportin pohjalta valmistellaan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintasuunnitelma vuosille 2013-2017. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen kehittämiseen perustettiin asiakirjahallinnon yhteistyöryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin yhteensä 2 137 asiaa ja kirjattiin 7 532 asiakirjaa. Pelkästään keskusyksikön arkisto vastaanotti 89 tietopyyntöä vuoden 2012 aikana. Omalle henkilöstölle järjestettiin koulutustilaisuuksia asiakirjaturvallisuudesta, asianhallinnasta, kirjaustoimesta ja piirustusarkistojen hoidosta. Puolustusvoimauudistukseen liittyen laadittiin ohjeistus lakkautettavia varuskuntia koskevien tietoaineistojen käsittelystä. Hankintatoimi Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tilaustenhallintajärjestelmä -projekti (Tilha) käynnistettiin 16.5.2012 yhteistyössä Valtiokonttorin ja Baswaren kanssa. Rakennuslaitoksen tavoitteena on tilaustenhallintajärjestelmän tuotantokäytön aloittaminen keväällä 2013. Puolustushallinnon rakennuslaitos kehittää Tilhan avulla hankintatoimeaan ja taloushallintoaan yhtenäistämällä tilauskäytäntöjä sekä sähköistämällä tilaamisen ja ostolaskujen käsittelyn prosesseja. Rakennuslaitoksen Tilha -yhteyshenkilöille järjestetään useita infotilaisuuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Projektiin liittyvät pääkäyttäjien ja hankintavastaavien koulutukset käynnistettiin syksyllä 2012. Loppukäyttäjien koulutukset alkavat tammikuussa 2013 ja ne hoidetaan pääsääntöisesti videoneuvotteluyhteyksin. Hankintatoimen ilmoitustaululle on perustettu erillinen TILHA -välilehti, jonne päivitetään ajankohtaista tietoa mm. Tilha -käyttöönottoprojektin etenemisestä, pääkäyttäjien ja loppukäyttäjien koulutuksista sekä koulutusmateriaalit. Lokakuussa Luontoretki. Kuva: Leena Tammilehto 47
2012 käynnistettiin Rakennuslaitoksen sopimustoimittajien Tilha -toimittaja-aktivointitilaisuudet, joita jatketaan vuoden 2013 puolella ja lisäksi tilaisuuksia pidetään myös Hanselin sopimustoimittajille. Valtion hankintayksiköissä on otettu asteittain käyttöön sähköinen tilaustenhallinnan kokonaispalvelu. Taloushallinnon ja hankintatoimen sähköistäminen on osa valtion hankintastrategian mukaista organisaation ja prosessien kehittämistä, jota toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen (4.2.2010) mukaisesti. Tilhan tavoitteena on mm. tarjota sähköinen tilauskanava kilpailutettujen tuotteiden ja palveluiden hankintaan, sähköistää entisestään hankintatoimen ja ostolaskujen käsittelyn prosesseja, hyödyntää hankinnoissa valtion volyymietuja ja minimoida päällekkäisiä kilpailutuksia sekä tehostaa kulutuksen ja tilauskannan seurantaa ja raportointia. Tietohallinto Vuoden 2012 lopussa käynnistettiin tietohallintostrategian valmistelu. Tietohallintostrategia tukee Puolustushallinnon toimintastrategian toteutumista. Tietohallintostrategiassa nostetaan esiin strategisia päämääriä, joiden avulla pyritään turvaamaan Rakennuslaitokselle asetetut tavoitteet. Kertomusvuoden aikana rakennuslaitos allekirjoitti palvelusopimuksen Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimuksella Rakennuslaitos liittyi puolustushallinnon puitesopimukseen. Vuonna 2012 on valmisteltu Rondon versionvaihtoa R7:sta R8:aan. Käyttöönotto toteutetaan vuoden 2013 lopussa yhteistyössä Palkeiden kanssa. Rakennuslaitoksessa on käynnissä mittava palvelinten uudistusprojekti. Harjoitusalue. Kuva: Kimmo Järvinen 48
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää sotilaalliselle maanpuolustukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos suunnittelee ja ylläpitää valmiutta sopeuttaa toimintansa puolustusministeriön ohjauksessa puolustushallinnon toiminta- ja rakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Puolustusvoimauudistukseen liittyen on tehty toimintasuunnitelman jalkautuskierros (ns. johtajan kierrokset) muutoksen kohteena olevilla alueilla. Muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle on annettu muutosvalmennusta sekä uudelleen sijoittamisvalmennusta. Esimiehiä on tuettu antamalla esimiesvalmennusta muutoksen läpiviemiseen. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2012 oli 829. Luku sisältää 10 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 13 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1707 henkilötyövuodella eli 67 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 889 (904). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 1,7 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa oli 854 henkilöä (879, 919) ja määräaikaisessa 35 henkilöä (25, 25). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 3,9 % (2,8, 2,6). Vakinaisista oli kokoaikaisia 773 henkilöä (789, 822). Osa-aikaisia oli 81 henkilöä (90, 97). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 9,1 % (10,0, 10,7). Osa-aikaeläkkeellä oli 52 henkilöä (64, 76), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 3 henkilöä (10, 10). TAULUKKO 17: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain TOIMIALA 2010 2011 2012 Kiinteistöpalvelut 363 350 337 Siivouspalvelut 215 212 213 Tekniset palvelut 160 142 130 Energiapalvelut 50 50 50 Rakennuttamispalvelut 33 34 30 Ympäristöpalvelut - - 4 Hallintopalvelut 72 66 63 YHTEENSÄ 891 854 829 Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita 49
KAAVIO 30 600 500 400 300 Henkilötyövuodet toimialoittain (829 htv) 2010 2011 2012 Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63 % (63, 65) ja naisten osuus 37 % (37, 35). Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51,6 (51,3, 51,3) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,9 vuotta ja miesten 52,0 vuotta. Seniori-ikäisiä eli 45-65 -vuotiaita oli 80 % (74, 80) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 46 % (44, 44). 200 100 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Hallintopalvelut Koulutus Koulutustasoindeksi oli 3,4 (3,4, 3,3). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa oli yhteensä 2 436 koulutuspäivää (2 870, 3 156). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 1 milj. euroa (1, 1). Koulutuspäivien määrä oli 2,9 (3,3, 3,5) henkilötyövuotta kohti. KAAVIO 31 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Suomi Häme Henkilöstö alueittain (889 henkilöä) 2010 2011 2012 Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Henkilöstön lähtövaihtuvuus Nostetaan keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 64 vuoteen. Kaikki eläkelajit huomioiden keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2012 oli 63 v 9 kk (63 v 1 kk, 63 v 7 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 45 henkilöä (63, 65). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 34 henkilöä (40, 39), osa-aikaeläkkeelle 8 henkilöä (10, 10) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 3 henkilöä (10, 10). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 11 henkilöä (19, 13). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 4 henkilöä (8, 12). Työtyytyväisyys Ylläpidetään työtyytyväisyyden taso panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,5 asteikolla 1-5. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2012 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos pysyi edellisvuoden tasolla, eli kokonaisindeksi oli 3,5 (3,5, 3,4) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso oli viisi kymmenystä parempi (14,3) verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (13,8). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,7). 50
Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), työn kuormitustekijöissä (3,1) ja työstressin kokemuksessa (2,6). Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,9 (3,8, 3,5) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Itä-Suomen, Kainuun, Lapin ja Etelä- Suomen alueet. Hämeessä ja Länsi-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Keski-Suomessa tulos pysyi ennallaan. Parempi Työyhteisö -kyselyyn vastasi 546 henkilöä eli vastausprosentti oli 61 % (67). Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. TAULUKKO 18: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2012 vuoteen 2011 2011 vuoteen 2010 2010 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 889-1,7 904-4,2 944 Henkilötyövuodet htv 829-2,9 854-4,2 891 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,6 51,3 51,3 Tehty työaika/vuosityöaika % 78,1 0,9 77,2 1,6 75,6 Palkkasumma 1000 euroa 32 642 2,2 31 947-0,2 32 000 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 25 075 3,7 24 180-0,7 24 348 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 17 656 1,3 17 421-3,0 17 965 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 42 731 2,7 41 601-1,7 42 313 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 70,4-1,6 72,0-1,7 73,8 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,50 3,40 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 11-42,1 19 46,2 13 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 3-70,0 10 0,0 10 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 12,8-5,9 13,6-6,2 14,5 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,2 0,0 1,2 50,0 0,8 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,1-5,6 5,4-6,9 5,8 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 826 15,7 714 5,2 679 Henkilöstökoulutus euro/htv 1 060-10,2 1 181-5,7 1 252 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,9-12,1 3,3-5,7 3,5 Koulutustasoindeksi indeksi 3,4 3,4 3,3 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 50 749 4,9 48 373 1,9 47 489 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 304 661-4,3 318 400 5,7 301 353 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 51
Koskimaisema. Kuva: Timo Hirvi 52
1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on täysin nettobudjetoitu. Tuotoista laskutettiin puolustushallinnolta 87,4 % (142,0 milj. euroa), yrityksiltä 12,1 % (19,6 milj. euroa) ja muilta 0,6 % (0,9 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaatti-kiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiasopimuksista. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,3 milj. euroa, kunnilta 0,4 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 0,2 milj. euroa. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Momentin 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille palautettavaa ylijäämää ei kertomusvuonna muodostunut. Momentin toteumaksi jäi 8 151 euroa. Momentin 12.27.01 bruttotulot olivat 162,6 milj. euroa. Bruttotulot olivat 6,3 % talousarviota ja 0,9 % vuoden 2011 toteumaa suuremmat. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen lisäys johtui pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestoinneista sekä valtion turvallisuusverkkohanketta koskevan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen rakennuttamistoimeksiannosta. Työllistäminen valtionhallintoon (32.30.51.2) määrärahaa ei käytetty kertomusvuonna lainkaan. Edellisvuonna käyttö oli 16 862 euroa. Arvonlisäverotulot (11.04.01) olivat 4,6 milj. euroa ja kasvoivat 19 % vuodesta 2011 johtuen puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä Leijona Catering Oy:ksi. Arvonlisäveromenot (27.01.29) olivat 27,4 milj. euroa ja kasvoivat 1 % edellisvuodesta. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat 162,5 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2011 kertyi 1,4 milj. euroa (0,9 %). Toiminnan kulut nousivat yhteensä 2,9 milj. euroa (1,8 %) 163,0 milj. euroon. Henkilöstökulut nousivat 1,1 milj. euroa (2,7 %). Kuluihin sisältyy kertaluonteisia työttömyysvakuutusmaksuja 125 741 euroa sekä lomapalkkavelan lisäystä 224 169 euroa. Aineet ja tarvikkeet varaston muutos huomioiden nousivat 1,2 milj. euroa (2,0 %) 61,0 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi nousivat yhteensä 0,3 milj. euroa. Sähköenergia ja sähkön siirtomaksut pienenivät halventuneen sähköenergian vuoksi 1,1 milj. euroa (4,3 %). Kauko- ja aluelämpömaksut nousivat 2,3 milj. euroa (13,1 %) ostohintojen nousun vuoksi. Palvelujen ostoihin käytettiin 57,0 milj. euroa, joka oli 1,2 % edellisvuotta enemmän. Suunnitelman mukaiset poistot alenivat 12,5 % ja olivat 0,2 milj. euroa. Toiminnan tuotoilla katettiin toiminnan kuluista 99,7 % (jäämä I). 1.6.4 Tase Taseen loppusumma oli 20,3 milj. euroa, joka oli 14,4 % eli 3,4 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo pieneni 0,1 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin 0,1 milj. eurolla, kun poistot olivat 0,2 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo pieneni 3,3 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu Rakennuslaitoksen käyttöainevarastoista ja niiden arvo pieneni 0,1 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset pienenivät 3,1 milj. euroa (16,7 %). Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma pieneni 1,8 milj. euroa. 53
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2012: Puolustusvoimauudistuksen toteutussuunnitelman laatiminen Rakennuslaitoksessa Rakennuslaitos laati puolustusvoimauudistuksen toimintasuunnitelman, joka toimitettiin puolustusministeriölle annetussa aikataulussa 4.5.2012. Asiakirja sisältää aikataulut ja toimintalinjaukset puolustusvoimille annettavalle tuelle (rakennuttaminen, ympäristörakentaminen ja tekniset järjestelyt varuskunnissa) sekä Rakennuslaitoksen oman organisaation ja toiminnan kehittämiselle. Suunnitelma sisältää lisäksi henkilöstöpoliittiset linjaukset. Toimintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen toimintojen häiriötön jatkuminen puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon aikana. Puolustusvoimauudistuksen toteutus Rakennuslaitoksessa on ollut vuoden 2012 painopiste. Riskienhallinnan liittäminen TOSU-prosessiin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnansuunnitteluprosessin kehittäminen ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti. Rakennuslaitoksen kehittämistoiminnan painopisteenä on ollut Puolustusvoimien rakennemuutokseen liittyvä suunnittelu. Rakennuslaitoksen toimintasuunnittelu on tehty osana hallinnonalan toimintasuunnittelua sekä kehysehdotusvalmistelua. Toiminnan jatkuvuus- ja ICT-varautumissuunnitelmien laadinnan jatkaminen Puolustushallinnon jatkuvuussuunnittelu on vuoden 2012 aikana jatkunut keskittyen rakennemuutoksen mukaisten muutosten ja riskien hallintaan sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen. Hankintaohjeen päivittäminen ja jalkauttaminen ml. hankintojen turvallisuusohjeet Rakennuslaitos on päivittänyt hankintaohjeen keväällä 2012. Hankintaohjeessa määrätään mm. hankintatoimen ohjauksesta, organisaatiosta, johtamisesta, vastuista, kehittämisestä sekä julkisten hankintojen suunnittelusta, valmistelusta, toteuttamisesta, päätöksenteosta, seurannasta ja valvonnasta. Hankintaohjeeseen on lisätty periaatteet ja yleisohjeet riskienhallinnan, turvallisuuden, toiminnan jatkuvuuden ja valmiuden liittämisestä hankintaprosessiin. Näiltä osin tarkempi ohjeistus liittyy turvallisuuden ja valmiuden kehittämiseen ja jatkosuunnitteluun. Poikkeamaraportointijärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on otettu käyttöön poikkeamaraportointimenettely, johon on sisällytetty kaikki sellaiset häiriöt, toimintaolosuhteiden poikkeukselliset muutokset sekä tapahtumat, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa omalle toiminnalle asiakkaalle tai kolmansille osapuolille. Tietoturvapoikkeamat ja työturvallisuuteen liittyvät läheltäpiti tapaukset sisältyvät myös ilmoitusmenettelyyn. Tarvittavat toimenpiteet käynnistetään heti poikkeamatilanteen jälkeen. Poikkeamat, joilla voi olla laajempaakin merkitystä Rakennuslaitoksessa, tiedotetaan asianomaiselle toimialajohtajalle joka antaa tarvittavat toimintaohjeet, joilla joko estetään tai pienennetään vahingollisten tapahtumien todennäköisyyttä. Poikkeamailmoitusten hyödyntämistä toiminnan kehittämiseksi on parannettu laatimalla poikkeamailmoituksista yhteenvetotaulukko, joka on sijoitettu Lotus Notes-ilmoitustaululle. Rakennuslaitoksessa käynnistettiin selvitys atk-sovelluksien käyttömahdollisuuksista raportoinnin tukena. Mahdollisten sovellusten testaus käynnistettiin ja käyttöönotosta päätetään keväällä 2013. Vuoden 2012 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. 54
Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittaa tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: puolustusvoimauudistuksen toteuttaminen Rakennuslaitoksessa organisaation kehittäminen logistiikkajärjestelmän uudistamiseen liittyen toiminnan jatkuvuus- ja ICT-varautumissuunnitelmien laadinnan jatkaminen sisäisen viestinnän kehittäminen ottamalla käyttöön intranet 1.8 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. Ministerivierailu. Kuva: Kirsi Lauri 55
2. Talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 3 853 494,15 4 601 340 4 601 340,27 100 11.04.01 Arvonlisävero 3 853 494,15 4 601 340 4 601 340,27 100 12. SEKALAISET TULOT 52 761,49 8 000 8 150,88 150,88 102 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 52 761,49 8 000 8 150,88 150,88 102 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 70,00 63 62,57 100 13.03.01 Osinkotulot 70,00 63 62,57 100 TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ 3 906 325,64 4 609 403 4 609 553,72 150,88 100 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Talousarvion 2012 määrärahojen käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2012 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (siirtomääräraha 2 v.) 27 200 752,25 27 392 470 27 392 469,59 27 392 469,59 27 200 752,25 27 392 470 27 392 469,59 27 392 469,59 16 862,11 0 0,00 0,00 16 862,11 0 0,00 0,00 32.30.51.2.1 Palkkaukset 16 862,11 0 0,00 0,00 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ 27 217 614,36 27 392 470 27 392 469,59 27 392 469,59 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2012 Käyttö v. 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 56
3. Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2012-31.12.2012 1.1.2011-31.12.2011 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 162 530 617,52 161 136 522,63 Muut toiminnan tuotot 13 835,00 162 544 452,52 19 635,43 161 156 158,06 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -60 875 156,07-60 521 000,47 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -141 878,80 690 047,42 Henkilöstökulut -40 373 310,24-39 307 687,16 Vuokrat -2 266 383,34-2 283 419,44 Palvelujen ostot -56 994 330,69-56 292 056,29 Muut kulut -2 167 976,39-2 200 738,94 Poistot -210 364,05-163 029 399,58-187 045,56-160 101 900,44 JÄÄMÄ I -484 947,06 1 054 257,62 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 7 230,26 12 911,33 Rahoituskulut -1 652,43 5 577,83-4 335,06 8 576,27 JÄÄMÄ II -479 369,23 1 062 833,89 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 4 601 340,27 3 853 494,15 Suoritetut arvonlisäverot -27 392 469,59-22 791 129,32-27 249 167,72-23 395 673,57 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -23 270 498,55-22 332 839,68 57
4. Tase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 137 871,63 137 871,63 191 785,83 191 785,83 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 23 404,12 27 778,38 Koneet ja laitteet 350 353,33 371 659,77 Kalusteet 174 429,35 548 186,80 216 369,66 615 807,81 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 420,47 420,47 420,47 420,47 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 686 478,90 808 014,11 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 3 878 993,39 3 878 993,39 4 020 872,19 4 020 872,19 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 15 455 187,73 18 785 313,67 Siirtosaamiset 241 718,13 50 274,65 Muut lyhytaikaiset saamiset 0,00 15 696 905,86 21,01 18 835 609,33 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 289,85 289,85 311,65 311,65 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 19 576 189,10 22 856 793,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 262 668,00 23 664 807,28 VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-5 721 806,44-5 721 806,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos 2 949 945,96-1 368 117,58 Pääoman siirrot 21 623 187,02 26 650 903,22 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -23 270 498,55-4 419 172,01-22 332 839,68-2 771 860,48 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 15 996 936,80 18 122 047,40 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset 750 713,13 724 245,41 Edelleen tilitettävät erät 996 299,58 878 788,33 Siirtovelat 6 931 249,65 6 709 351,74 Muut lyhytaikaiset velat 6 640,85 24 681 840,01 2 234,88 26 436 667,76 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 24 681 840,01 26 436 667,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20 262 668,00 23 664 807,28 58
5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. Lämpoenergiasta kirjattiin tilinpäätöksessä saamisiin 927 077,63 euroa laskuttamattomia tuloja.tehtyyn energian tasauslaskutukseen jouduttiin kulutuslukemat arvioimaan johtuen puolustusvoimien tilinpäätösaikataulusta. Joulukuun energiankulutus arvioitiin tasauslaskutuksessa joillain paikkakunnilla liian alhaiseksi. Joulukuun 2012 lämmitystarve oli lopulta 22 % normaalivuoden joulukuuta suurempi. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2012 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot 161 120 583,92 152 901 000 162 553 435,86 9 652 435,86 Bruttomenot 161 067 822,43 152 893 000 162 545 284,98 9 652 284,98 Nettotulot 52 761,49 8 000 8 150,88 150,88 102 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 (TA + LTA:t) Talousarvion 2012 määrärahojen Tilinpäätös 2012 käyttö vuonna 2012 siirto seuraavalle vuodelle 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnonalan arvon lisäveromenot (arviomääräraha) Bruttomenot 27 249 167,72 27 392 469,59 27 392 469,59 Bruttotulot 48 415,47 0,00 0,00 Nettomenot 27 200 752,25 27 392 470 27 392 469,59 27 392 469,59 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2012 Käyttö v. 2012 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 59
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely 2012 2011 HENKILÖSTÖKULUT 32 848 109,47 31 963 704,31 Palkat ja palkkiot 32 641 687,31 31 961 429,21 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 206 422,16 2 275,10 HENKILÖSIVUKULUT 7 525 200,77 7 343 982,85 Eläkekulut 6 338 829,14 6 352 408,66 Muut henkilösivukulut 1 186 371,63 991 574,19 YHTEENSÄ 40 373 310,24 39 307 687,16 Johdon palkat ja palkkiot, josta 932 493,09 869 886,83 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 88,85 - Johto 0,00 0,00 - Muu henkilöstö 0,00 88,85 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 20 % 0 123 Rakennelmat tasapoisto 15 6,7 % 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 20 % 0 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 7 14,3 % 0 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 3-15 6,7-33,3 % 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 5 20 % 0 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 5 20 % 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 20 % 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 10 10 % 0 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5-10 10-20 % 0 127 Kalusteet tasapoisto 10 10 % 0 128 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 3 33,3 % 0 130 Käyttöomaisuusarvopaperit - - - - Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Käyttöomaisuuteen on kirjattu ennen vuotta 2006 hankintamenoltaan vähintään 1 000 euron ja vuodesta 2006 alkaen hankintamenoltaan vähintään 10 000 euron käyttöomaisuushyödykkeet. 60
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet 112 Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2012 269 571,34 269 571,34 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2012 269 571,34 269 571,34 Kertyneet poistot 1.1.2012-77 785,51-77 785,51 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -53 914,20-53 914,20 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2012-131 699,71-131 699,71 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 137 871,63 137 871,63 Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1.2012 66 406,00 732 529,18 462 236,57 1 261 171,75 Lisäykset 0,00 91 300,90 0,00 91 300,90 Vähennykset 0,00-12 157,49-2 157,00-14 314,49 Hankintameno 31.12.2012 66 406,00 811 672,59 460 079,57 1 338 158,16 Kertyneet poistot 1.1.2012-38 627,62-360 869,41-245 866,91-645 363,94 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 10 080,87 1 761,56 11 842,43 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -4 374,26-110 530,72-41 544,87-156 449,85 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2012-43 001,88-461 319,26-285 650,22-789 971,36 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 23 404,12 350 353,33 174 429,35 548 186,80 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1.2012 420,47 420,47 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2012 420,47 420,47 Kertyneet poistot 1.1.2012 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2012 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2012 420,47 420,47 61
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT 2012 2011 Muutos 2012-2011 Korot euromääräisistä saamisista 7 167,69 12 841,33-5 673,64 Osingot 62,57 70,00-7,43 Rahoitustuotot yhteensä 7 230,26 12 911,33-5 681,07 RAHOITUSKULUT 2011 2010 Muutos 2011-2010 Korot euromääräisistä veloista 1 622,43 4 305,06-2 682,63 Muut rahoituskulut 30,00 30,00 0,00 Rahoituskulut yhteensä 1 652,43 4 335,06-2 682,63 Netto 5 577,83 8 576,27-2 998,44 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset KÄYTTÖ- JA RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT Kappale määrä 31.12.2012 31.12.2011 Markkinaarvo Kirjanpitoarvosuus Omistus- % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet 420,47 62,57 420,47 ja osuudet Osuuskunta PPO 1 420,47 62,57 420,47 Osakkeet ja osuudet yhteensä 420,47 62,57 420,47 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 62
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2012 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 289,85 0,00 0,00 289,85 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 289,85 0,00 0,00 289,85 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut MUUT MONIVUOTISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2012 Määrärahatarve 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 2 991 242 3 326 000 2 193 000 1 815 000 11 145 000 18 479 000 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 63
6. Allekirjoitus Helsinki 14. päivänä helmikuuta 2013 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Jouko Tuunainen johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Lindberg johtokunnan varapuheenjohtaja Kati Jussila johtokunnan jäsen Antti Kivipelto johtokunnan jäsen Arto Tulonen johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Riva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen kokouksessaan 14.2.2013. 64
NDE-kokous Ruotsissa. Kuva: Mikael Egdahl 65
Yhteystiedot 1.1.2013 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN ALUEET Etelä-Suomen alue Aluejohtaja Aki Toivonen Helsingin aluetoimisto Santahaminantie 18 00860 HELSINKI Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi Keski-Suomen alue Aluejohtaja Taisto Hämäläinen Jyväskylän aluetoimisto 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 taisto.hamalainen@phrakl.fi Lapin alue Aluejohtaja Yrjö Heiniemi Sodankylän aluetoimisto PL 5 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 yrjo.heiniemi@phrakl.fi Hämeen alue Aluejohtaja Matti Leppänen Hämeenlinnan aluetoimisto PL 307 13131 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 0299 8300 matti.leppanen@phrakl.fi Itä-Suomen alue Aluejohtaja Tapio Laitinen Mikkelin aluetoimisto Karkialampi 50150 MIKKELI Puhelinvaihde 0299 8300 tapio.laitinen@phrakl.fi Länsi-Suomen alue Aluejohtaja Reima Johansson Turun aluetoimisto PL 20 20811 TURKU Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi Kainuun alue Aluejohtaja Sakari Hukkanen Kajaanin aluetoimisto PL 630 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 sakari.hukkanen@phrakl.fi 66
LAPPI Sodankylä SELITTEET Alueiden välinen hallinnollinen raja Rovaniemi Keskusyksikkö Aluetoimisto Paikallistoimisto KAINUU Kajaani Kauhava KESKI-SUOMI Jyväskylä Kuopio ITÄ-SUOMI Niinisalo Säkylä LÄNSI- SUOMI Turku Tampere HÄME Lahti Hämeenlinna ETELÄ-SUOMI Helsinki Mikkeli Kouvola Hamina 67