KORJAAMINEN PÄTEVÖITYMISKURSSI 22 rakennusarkkitehti Jouni Huura Espoo

BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN PÄTEVÖITYMISKURSSI 22 rakennusarkkitehti Jouni Huura Espoo 17.1.2018 KORJAUSHANKE KORJAUSSUUNNITELMA LAADUNVARMISTUS

1. KORJAUSHANKE Korjaushankkeen vaiheet 2 2. KORJAUSMENETELMÄN VALINTA Valintaprosessi Valintaan vaikuttavat tekijät 3. KORJAUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Korjausmenetelmät Tekniset ja kaupalliset asiakirjat 4. RAKENNUTTAMINEN Korjausrakentamisen haasteet Suunnittelu ja urakkamuodot Korjauksen kannattavuuden arviointi 5. KORJAUSTYÖN LAADUNVARMISTUS Laadunvarmistusmenettelyt Itselleluovutus

KORJAUSHANKKEEN KULKU VASTUUTAHOT TILAAJA VAIHEET 1. TARKASTAJA/ KUNTOTUTKIJA (suunnittelija) 2. TILAAJA JA SUNNITTELIJA 3. SUUNNITTELIJAT Tuotetoimittajat 4. TILAAJA Urakoitsija URAKOITSIJA Tuotetoimittajat TILAAJA Suunnittelija 5. 6. 7. RAKENTEEN KUNNON SEURANTA 2. ERIKOIS- KUNTO- TARKASTUS TUTKIMUS HANKE- SUUNNITTELU KORJAUS- SUUNNITTELU URAKKA- MENETTELYT KORJAUSTYÖ 7. LOPPU- TARKASTUS PÄÄSISÄLTÖ - Kuntoarvio - Muu raportti -Kunnossapitotarveselvitys - Vuosikorjaukset --Vauriot Vaurioasteet ja niiden -laajuus, Vaurioiden aste, syyt, -vaikutukset Tutkimukset ja -eteneminen Raportti - Tutkimusraportti - Periaateratkaisut - Menetelmät - Korjaustuotteiden ominaisuudet - Laatuvaatimukset - Määrät - Työselitykset - Piirustukset - Urakkamuodot - Tarjouspyynnöt - Tarjous - Urakkasopimus - Työnopastus - Työvälineet - Laadunvarmistus - Työ- ja ympäristönsuojelu - - Laadunvarmistus - mittaukset - Toteutumapiirustukset - Laaturaportti

HANKKEEN VAIHEET (1) 1. 2. 3. 4. RAKENTEEN KUNNON SEURANTA KUNTO- TUTKIMUS HANKE- SUUNNITTELU KORJAUS- TYÖN SUUNNITTELU - kuntoarviot - historia - tallentaminen hallintajärjestelmään - kuntotutkimusohjelma - vaurioluokitus - vaurioiden syyt - vaihtoehtojen vertailu - periaateratkaisut - Menetelmän valinta - Laatuvaatimukset - alusta - aineet - työ - Työselitys - piirustukset HUOM! LÄHTÖ- TIETOJEN LUOTETTAVUUS HUOM! KUNTO- TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS HUOM! KUSTANNUSARVION LUOTETTAVUUS HUOM! TARJOUSTEN VERTAILU- KELPOISUUS

HANKKEEN VAIHEET (2) 5. 6. 7. KORJAUSTYÖ KORJAUSTYÖN KUNNOSSAPITO - aineiden ja työvälineiden valinta ja käyttö - laadunvalvontatestit - työturvallisuus - ympäristönsuojelu HUOM! LAADUNVARMISTUS - hyväksymistestit - virheiden korjaus - dokumentointi HUOM! ITSELLE- LUOVUTUS- MENETTELYT - kuntoarviot - vauriotietojen tallentaminen - kunnossapitotoimeksiannot HUOM! KORJAUSTEN DOKUMENTOINTI

KUNTOTUTKIMUS VASTUUTAHOT TILAAJA VAIHEET 1. TARKASTAJA/ KUNTOTUTKIJA (suunnittelija) 2. TILAAJA JA SUNNITTELIJA 3. SUUNNITTELIJAT Tuotetoimittajat 4. TILAAJA Urakoitsija URAKOITSIJA Tuotetoimittajat TILAAJA Suunnittelija 5. 6. 7. RAKENTEEN KUNNON SEURANTA 2. ERIKOIS- KUNTO- TARKASTUS TUTKIMUS HANKE- SUUNNITTELU KORJAUS- SUUNNITTELU URAKKA- MENETTELYT KORJAUSTYÖ 7. LOPPU- TARKASTUS PÄÄSISÄLTÖ - Kuntoarvio - Muu raportti -Kunnossapitotarveselvitys - Vuosikorjaukset --Vauriot Vaurioasteet ja niiden -laajuus, Vaurioiden aste, syyt, -vaikutukset Tutkimukset ja -eteneminen Raportti - Tutkimusraportti - Periaateratkaisut - Menetelmät - Korjaustuotteiden ominaisuudet - Laatuvaatimukset - Määrät - Työselitykset - Piirustukset - Urakkamuodot - Tarjouspyynnöt - Tarjous - Urakkasopimus - Työnopastus - Työvälineet - Laadunvarmistus - Työ- ja ympäristönsuojelu - - Laadunvarmistus - mittaukset - Toteutumapiirustukset - Laaturaportti

KUNTOTUTKIMUKSEN TARKOITUS 1. TUNNISTAA VAURIOIDEN SYY TAI SYYT. 2. TODETA VAURIOIDEN LAAJUUS. 3. SELVITTÄÄ VAURIOIDEN LEVIÄMISEN MAHDOLLISUUS OSIIN, JOTKA OVAT VIELÄ VAHINGOITTUMATTOMIA. 4. ARVIOIDA VAURIOIDEN VAIKUTUS RAKENTEELLISEEN KESTÄVYYTEEN. 5. LÖYTÄÄ KAIKKI SUOJAUSTA TAI KORJAUSTA VAATIVAT KOHDAT. KUNTOTUTKIMUS EI OLE KOSKAAN TÄYDELLINEN

TÄYDELLINEN KUNTOTUTKIMUS

KUNTOTUTKIMUKSEN ARVIOINTIPROSESSI 1. OLEMASSA OLEVAN RAKENTEEN NYKYINEN KUNTO, MUKAAN LUKIEN NÄKYMÄTTÖMISSÄ OLEVAT JA MAHDOLLISET VAURIOT. 2. ALKUPERÄISET SUUNNITTELULÄHTÖKOHDAT. 3. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET, MUKAAN LUKIEN ALTISTUMINEN SAASTEIDEN VAIKUTUKSELLE. 4. RAKENTAMISEN AIKAISET OLOSUHTEET (MUKAAN LUKIEN ILMASTO-OLOSUHTEET). 5. RAKENTEEN RAKENTAMISEN JÄLKEISET VAIHEET (HISTORIA). 6. KÄYTTÖOLOSUHTEET (ESIM. KUORMITUS). 7. RAKENTEEN TULEVALLE KÄYTÖLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET. SUURIN OSA TYÖNAIKAISISTA YLLÄTYKSISTÄ JOHTUU PUUTTEELLISISTA TAI VIRHELLISISTÄ LÄHTÖTIEDOISTA.

VÄÄRÄT LÄHTÖTIEDOT Suurin osa korjaustyön aikaisista yllätyksistä johtuu puutteellisista tai vääristä lähtötiedoista! Väärillä lähtötiedoilla tehdään virheellinen suunnitelma. Virhe tulee yleensä ilmi vasta urakan aikana.

VÄÄRÄT LÄHTÖTIEDOT Sillan korjaussuunnitelman sisältö: 1. Pintarakenteiden uusiminen 2. Reunapalkin uusiminen

VÄÄRÄT LÄHTÖTIEDOT Reunauloke huonokuntoinen ja poikkesi piirustuksista -> koko reunauloke uusittiin -> telineet tehtiin uudelleen -> aikataulu venyi -> kustannukset lisääntyivät

Kuinka yllätyksiin voidaan varautua? Toteutuneiden hankkeiden tarkastelu 13 Tarkastelun kohteena 11 toteutunutta korjauskohdetta Urakkahinnat 1,0 M - 5,0 M SuunnitteIijoina 7 eri konsulttitoimistoa Eri vaiheet tilattu pääosin eri konsulteilta Tarveselvitys, hankesuunnittelu Esiselvitykset Toteutussuunnittelu 11.1.2018

14 Toteutuneiden hankkeiden tarkastelu Lisä- ja muutostyö-% yhteensä Keskiarvo: 10 % Alin: 2 % Ylin: 30 % %-luku laskettu alkuperäiseen urakkahintaan nähden Lisä- ja muutostöitä arvioitiin seuraavasti: Mitkä olisivat ennakoitavissa ja missä hankkeen vaiheessa Työmaavaiheen luvut kuvaavat haastavasti ennakoitavia asioita 11.1.2018

15 Vaikutusmahdollisuus lisä- ja muutostöihin hankkeen eri vaiheissa 2 % 20 % 36 % Valmistelu Suunnittelu Rakennuttaminen Työmaavaihe 42 % 11.1.2018

HANKESUUNNITTELU VASTUUTAHOT TILAAJA VAIHEET 1. TARKASTAJA/ KUNTOTUTKIJA (suunnittelija) 2. TILAAJA JA SUNNITTELIJA 3. SUUNNITTELIJAT Tuotetoimittajat 4. TILAAJA Urakoitsija URAKOITSIJA Tuotetoimittajat TILAAJA Suunnittelija 5. 6. 7. RAKENTEEN KUNNON SEURANTA 2. ERIKOIS- KUNTO- TARKASTUS TUTKIMUS HANKE- SUUNNITTELU KORJAUS- SUUNNITTELU URAKKA- MENETTELYT KORJAUSTYÖ 7. LOPPU- TARKASTUS PÄÄSISÄLTÖ - Kuntoarvio - Muu raportti -Kunnossapitotarveselvitys - Vuosikorjaukset --Vauriot Vaurioasteet ja niiden -laajuus, Vaurioiden aste, syyt, -vaikutukset Tutkimukset ja -eteneminen Raportti - Tutkimusraportti - Periaateratkaisut - Menetelmät - Korjaustuotteiden ominaisuudet - Laatuvaatimukset - Määrät - Työselitykset - Piirustukset - Urakkamuodot - Tarjouspyynnöt - Tarjous - Urakkasopimus - Työnopastus - Työvälineet - Laadunvarmistus - Työ- ja ympäristönsuojelu - - Laadunvarmistus - mittaukset - Toteutumapiirustukset - Laaturaportti

HANKESUUNNITELMAN TARKOITUS 1. Määrittää lähtötiedot erikoissuunnittelua varten 2. Määrittää korjausten käyttöikätavoite Uusien rakenteiden osalta 35 vuotta Muiden osalta määritellään rakenneosa kohtaisesti 3. Toimia tilaajan päätöksenteon pohjana 17

PERIAATERATKAISUTAULUKKO 18

PERIAATERATKAISUTAULUKKO

VÄÄRÄ PERIAATERATKAISU PARVEKKEET KORJATTU 5 VUOTTA AIKAISEMMIN.

VÄÄRÄ PERIAATERATKAISU LOPPUTULOS: KAIKKI PARVEKKEET KORJATTIIN UUDESTAAN JA OSA UUSITTIIN.

MIKÄ MENI VIKAAN? Ei kuntotutkimusta VASTUUTAHOT Virheellinen korjausmenetelmä Puutteellinen laadunvarmistus TILAAJA TARKASTAJA (suunnittelija) TILAAJA JA SUNNITTELIJA SUUNNITTELIJA Korjausaineiden myyjät TILAAJA Urakoitsija URAKOITSIJA Korjausaineiden myyjät TILAAJA Suunnittelija VAIHEET 1. HALLINTA- JÄRJESTELMÄ 2. ERIKOIS- KUNTO- TARKASTUS TUTKIMUS 3. PERIAATE- RATKAISU 4. KORJAUSTYÖN- SUUNNITTELU 5. URAKKA- KILPAILU 6. KORJAUSTYÖ 7. LOPPU- TARKASTUS PÄÄSISÄLTÖ - Kuntoarvio - Raportti - Vaurioasteet - Vaurioiden syyt - Tutkimukset - Raportti Tutkimukset - Raportti - Periaatteet - Menetelmät - Korjausaineiden ominaisuudet - Laatuvaatimukset - Työselitykset - Piirustukset - Tarjouspyynnöt - Tarjous - Urakkasopimus - Työnopastus - Työvälineet - Laadunvarmistus - Työ- ja ympäristönsuojelu - Kelpoisuuskokeet - Toteutumapiirustukset - Laaturaportti

KORJAUSRAKENTAMISEN PERUSAJATUS VAURION SYY ON POISTETTAVA!

KRIITTINEN PISTE Uusiminen Korjaus Huolto

OPTIMI Optimaalinen hinta/laatu

KORJAUSFILOSOFIA 1. TEKNINEN NÄKÖKULMA (insinööri) KORJAUKSEN TAVOITE: Korjaus parantaa rakenteiden kuntoa siten, että se mahdollistaa terveellisen ja turvallisen asumisen

KORJAUSFILOSOFIA 2. ARKKITEHTONINEN NÄKÖKULMA (arkkitehti) KORJAUKSEN TAVOITE: Korjaus parantaa rakenteen ulkonäköä ja parantaa asumisviihtyvyyttä 40

KORJAUSFILOSOFIA 3. TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA (ekonomi) KORJAUKSEN TAVOITE: Rakenteen arvonnousu on suurempi kuin korjauskustannukset Esim. (750.000 -> 340 /m2)

KORJAUSFILOSOFIA 4. JURIDINEN NÄKÖKULMA (juristi) KORJAUKSEN TAVOITE: Saada yhdistettyä insinöörin, arkkitehdin ja ekonomin näkökulmat 42

KORJAUSFILOSOFIA 1.TEKNINEN NÄKÖKULMA 2.ARKKITEHTONINEN NÄKÖKULMA 3.TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA (insinööri) (arkkitehti) (ekonomi) 4. JURIDINEN NÄKÖKULMA (juristi) 34

PERIAATERATKAISUT/VAIHTOEHDOT 1. LYKÄTÄÄN KORJAUSTOIMENPITEITÄ. 2. KÄYTÖN RAJOITUS ARVIOIDAAN UUDELLEEN RAKENTEEN KANTOKYKY, MIKÄ JOHTAA BETONIRAKENTEEN KÄYTÖN RAJOITUKSIIN. 3. PERUSKORJAUS ESTETÄÄN TAI VÄHENNETÄÄN LISÄVAURIOT RAKENNETTA PARANTAMATTA. 4. PERUSPARANNUS PARANNETAAN, VAHVENNETAAN JA KUNNOSTETAAN BETONIRAKENNE OSITTAIN TAI KOKONAAN. 5. UUSIMINEN RAKENNETAAN BETONIRAKENNE KOKONAAN TAI OSITTAIN UUDELLEEN. 6. PURKAMINEN PURETAAN KOKO BETONIRAKENNE TAI OSIA SIITÄ.

ESIMERKKI, PYSÄKÖINTITALO Vauriot: - Voimakas teräskorroosio leukapalkeissa - TT-elementtien konsoleissa halkeamia -> kantavuusongelma

ESIMERKKI, PYSÄKÖINTITALO 1. LYKÄTÄÄN KORJAUSTOIMENPITEITÄ. 2. ARVIOIDAAN UUDELLEEN RAKENTEEN KANTOKYKY, MIKÄ JOHTAA BETONIRAKENTEEN KÄYTÖN RAJOITUKSIIN. 3. ESTETÄÄN TAI VÄHENNETÄÄN LISÄVAURIOT RAKENNETTA PARANTAMATTA. 4. PARANNETAAN, VAHVENNETAAN JA KUNNOSTETAAN BETONIRAKENNE OSITTAIN TAI KOKONAAN. 5. RAKENNETAAN BETONIRAKENNE KOKONAAN TAI OSITTAIN UUDELLEEN. 6. PURETAAN KOKO BETONIRAKENNE TAI OSIA SIITÄ.

ESIMERKKI, PYSÄKÖINTITALO KOEKORJAUS PALKIN JA KONSOLIN OSALLE KORJAUSTARPEEN JA KUSTANNUSTEN MÄÄRITTÄMISEKSI

ESIMERKKI, PYSÄKÖINTITALO KOEKORJAUS PALKIN JA KONSOLIN OSALLE -> PERUSKORJAUS -> LISÄAIKAA JATKOTOIMENPITEIDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1. TILAAJAN KYSYMYS MITÄ MAKSAA? - ekonomi -

VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2. TILAAJAN KYSYMYS KAUANKO KESTÄÄ? MIKÄ ON KÄYTTÖIKÄ JA TAKUUAIKA? - insinööri -

VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3. TILAAJAN KYSYMYS ONKO KÄYTETTY MUUALLA? MILTÄ NÄYTTÄÄ? - arkkitehti -

VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4. TILAAJAN KYSYMYS KUKA VASTAA, KUN HOMMA MENEE MÖNKÄÄN? - juristi -

VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ONNISTUNUT HANKE EDELLYTTÄÄ ERI OSAPUOLTEN ONNISTUNUTTA YHTEISTOIMINTAA = KOMPROMISSEJA

BETONIN TURMELTUMINEN

KRIITTINEN PISTE MITKÄ VAIHTOEHDOT OVAT KÄYTETTÄVISSÄ?

BETONIN VAURIOITUMINEN 1. Raudoituksen korroosio 2. Betonin rapautuminen/halkeilu 3. Kapasiteetin ylittyminen/kuormitus 4. -> YHTEISVAIKUTUS Mikä on määräävä vaurioitumismekanismi korjauksen kannalta?

SFS-EN 1504-9 Betonirakenteiden korjausperiaatteet ja korjausmenetelmät HYVÄ RAKENTAMISTAPA = STANDARDIEN MUKAINEN RAKENTAMINEN

Korjausperiaate Korjausmenetelmä 2. KOSTEUDEN SÄÄTELY VETTÄHYLKIVÄ IMPREGNOINTI SUOJAAMINEN TAI PEITTÄMINEN SÄHKÖKEMIALLINEN KÄSITTELY 5+6+8. 1. VASTUSTUSKYVYN PARANTAMINEN JA KEMIKAALIENKESTÄVYYS BETONIPINNAN TIIVISTÄMINEN PINNOITUS IMPREGNOINTI (TIIVISTYS) VEDENERISTYS HALKEAMIEN KORJAAMINEN IMEYTYS (TÄYTTÖ) INJEKTOINTI (SULKEMINEN) LAASTIN TAI BETONIN LISÄÄMINEN OHJAAMINEN SAUMOIHIN 4. RAKENTEELLINEN VAHVENTAMINEN RAUDOITUKSEN LISÄÄMINEN SITEIDEN TAI ANKKUREIDEN ASENTAMINEN LEVYJEN LIIMAUS JÄLKIJÄNNITYS BETONIN PAIKKAUS 3. 7. 9. 10. 11. BETONIN KORJAAMINEN ENTISELLEEN RAUDOITUKSEN PASSIIVISUUDEN SÄILYTTÄMINEN TAI PALAUTTAMINEN KATODINEN SÄÄTELY KATODINEN SUOJAUS ANODISTEN ALUEIDEN SÄÄTELY LAASTIPAIKKAUS TAI BETONOINTI UUDELLEENALKALOINTI KLORIDIEN POISTO BETONIN KYLLÄSTÄMINEN PINNOITUS KORROOSIOVIRRAN SÄÄTELY RAUDOITUKSEN PINNOITUS BETONIN INHIBOINTI BETONOINTI VALAMALLA RUISKUBETONOINTI TERÄSBETONIRAKENTEIDEN KORJAUSPERIAATTEET JA KORJAUSMENETELMÄT (SFS-EN 1504-9)

KORJAUSMENETELMÄN VALINTA YKSITOISTA KORJAUS- PERIAATETTA KAKSIKYMMENTÄ- SEITSEMÄN KORJAUS- MENETELMÄÄ SATOJA KORJAUSAINEITA JA NIIDEN YHDISTELMIÄ SUUNNITTELIJAN ON OIVALLETTAVA, ETTÄ SAMAAN TARKOITUKSEEN SOPIVAT AINEET EROAVAT AINA JOSSAIN MÄÄRIN TOISISTAAN.

BETONIN KORJAUKSEN PERIAATTEET 53 BETONIN VAURIOT 1. Pinnan tiivistäminen 2. Kosteuden säätely 3. Betonin korjaus 4. Rakenteen vahventaminen 5. Vastustuskyvyn lisääminen fysikaalisia rasituksia vastaan 6. Kemikaalienkestävyys RAUDOITUKSEN KORROOSIO 7. Passiivisuuden säilyttäminen tai palauttaminen 8. Betonin ominaisvastuksen parantaminen 9. Katodinen säätely 10. Katodinen suojaus 11. Anodisten alueiden säätely

1. VETTÄ HYLKIVÄ IMPREGNOINTI Vettä hylkivä impregnointi ei täytä betonin huokosia, mutta muodostaa vettä hylkivän pinnan. Menetelmä 2.1 (MC): Betonin kosteuspitoisuuden säätäminen ja sen pitäminen määrätyissä rajoissa.

2. IMPREGNOINTI Impregnoinnilla tarkoitetaan sellaisten nestemäisten aineiden käyttöä, jotka tunkeutuvat betoniin ja sulkevat sen huokoset. Menetelmä 1.1 (PI): Pinnan tiivistäminen vähentämällä tai estämällä haitallisten aineiden tunkeutumista betoniin. Menetelmä 5.2 (PR): Vastustuskyvyn lisääminen fysikaalisia tai mekaanisia rasituksia vastaan. Menetelmä 6.2 (RC): Betonipinnan vastustuskyvyn lisääminen kemiallisten aineiden aiheuttamaa turmeltumista vastaan. Menetelmä 8 (IR): Betonin ominaisvastuksen parantaminen kosteuspitoisuutta rajoittamalla.

3. PINNOITTAMINEN Pinnoite muodostaa pinnalle kalvon, jolle voidaan asettaa erilaisia vaatimuksia, esim. halkeamien silloittaminen. Menetelmä 1.2 (PI): Pinnan tiivistäminen vähentämällä tai estämällä haitallisten aineiden tunkeutumista betoniin. Menetelmä 2.2 (MC): Betonin kosteuspitoisuuden säätäminen ja sen pitäminen määrätyissä rajoissa. Menetelmä 5.1 (PR): Vastustuskyvyn lisääminen fysikaalisia tai mekaanisia rasituksia vastaan. Menetelmä 6.1 (RC): Betonipinnan vastustuskyvyn lisääminen kemiallisten aineiden aiheuttamaa turmeltumista vastaan. Menetelmä 8 (IR): Betonin ominaisvastuksen parantaminen kosteuspitoisuutta rajoittamalla.

4. HALKEAMIEN SULKEMINEN Pinnan tiivistäminen siten, että haitallisten aineiden tunkeutuminen halkeamaan vähenee tai estyy. Pinnan tiivistämismenetelmä 1.3 (PI): Halkeaman sulkeminen

5. HALKEAMIEN TÄYTTÖ Halkeama täytetään imeyttämällä. Menetelmä 1.4 (PI): Halkeaman tiivistäminen vähentämällä tai estämällä haitallisten aineiden tunkeutuminen halkeamaan Menetelmä 4.6 (SS): Betonin rakenneosien kantavuuden lisääminen tai alkuperäisen kantavuuden jakauttaminen täyttämällä halkeamat, kolot ja raot.

6. INJEKTOINTI Halkeama täytetään injektoimalla siten, että rakenne saadaan tarvittaessa alkuperäiseen lujuuteensa. Menetelmä 1.3: Halkeama täytetään siten, että haitalliset aineet eivät pääse tunkeutumaan halkeamaan. Menetelmä 4.5: Rakenne vahvennetaan injektoimalla halkeamat, kolot tai raot. Menetelmä 4.6: Betonin rakenneosien kantavuuden lisääminen tai alkuperäisen kantavuuden palauttaminen.

7. HALKEILUN ESTÄMINEN Halkeilun hallitseminen estämällä kutistumishalkeamien syntyminen. Pinnan tiivistämismenetelmä 1.5 (PI): Halkeamien ohjaaminen saumoihin.

8. PINNAN VERHOAMINEN Hiilidioksidin, kloridien ja muiden haitallisten aineiden rakenteeseen tunkeutumisen estäminen. Pinnan tiivistämismenetelmä 1.6 (PI): Ulkopuolisten levyjen asentaminen. Kosteuden säätelymenetelmä 2.3 (MC): Pinnan peittäminen tiiviisti. Betonin ominaisvastuksen parantamismenetelmä 8.1 (IR): Pinnan peittäminen tiiviisti tai jättämällä ilmarako.

9. VEDENERISTYS Veden ja muiden haitallisten aineiden rakenteeseen tunkeutumisen estäminen. Pinnan tiivistämismenetelmä 1.7 (PI): Betonipinnan suojaaminen vedeneristysmassalla tai muulla vedeneristysmateriaalilla.

10. SÄHKÖKEMIALLINEN KÄSITTELY Kosteuden säätely käyttämällä hyväksi betonirakenteen eri osien potentiaalieroja, joiden avulla voidaan auttaa tai estää vettä veden kulkeutumista betonin läpi. Raudoituksen korroosioriski on otettava huomioon.

11. LAASTIPAIKKAUS Betonirakenteen vaurion korjaaminen alkuperäiseen muotoonsa ja tilaansa. Menetelmä 3.1 (CR): Pienen vaurion korjaaminen käsityönä. Menetelmä 7.2 (RP): Raudoituksen passiivitilan palauttaminen.

12. BETONOINTI VALAMALLA Betonirakenteen vaurion korjaaminen alkuperäiseen muotoonsa (raudoitus tulee passiiviseen tilaan) tai rakenteen vahventaminen. Menetelmä 3.2 (CR): Vaurion korjaaminen valamalla alkuperäiseen muotoonsa. Menetelmä 4.4 (SS): Betonirakenteen säilyvyyden parantaminen valamalla lisää betonia. Menetelmä 7.1 (RP): Raudoituksen betonipeitteen paksuntaminen betonista valamalla. Menetelmä 7.2 (RP): Saastuneen tai karbonatisoituneen betonin korvaaminen betonista valamalla.

13. BETONOINTI RUISKUTTAMALLA Betonirakenteen vaurion korjaaminen alkuperäiseen muotoonsa (raudoitus tulee passiiviseen tilaan) tai rakenteen vahventaminen. Menetelmä 3.3 (CR): Vaurion korjaaminen alkuperäiseen muotoonsa ruiskubetonoimalla. Menetelmä 4.4 (SS): Betonirakenteen säilyvyyden parantaminen ruiskubetonikerroksella. Menetelmä 7.1 (RP): Raudoituksen betonipeitteen paksuntaminen ruiskutettavalla laasti- tai betonikerroksella. Menetelmä 7.2 (RP): Saastuneen tai karbonatisoituneen betonin korvaaminen ruiskutettavalla laasti- tai betonikerroksella.

14. RAKENNEOSAN UUSIMINEN Betonin korjaaminen entiselleen vaihtamalla osa siitä. Uusimismenetelmä 3.4 (CR): Elementtien uusiminen.

15. RAUDOITUKSEN LISÄÄMINEN TAI UUSIMINEN Betonin rakenneosan kantavuuden lisääminen tai alkuperäisen kantokyvyn palauttaminen. Menetelmä 4.1 (SS): Betoniraudoituksen tai ulkopuolisten raudoitteiden lisääminen tai uusiminen.

16. ANKKUROINTI Betonin rakenneosan kantavuuden lisääminen tai alkuperäisen kantokyvyn palauttaminen. Menetelmä 4.2 (SS): Raudoitustankojen asentaminen betoniin tehtyihin varauksiin tai porattuihin reikiin.

17. VAHVENTAMINEN LEVYILLÄ Betonin rakenneosan kantavuuden lisääminen tai alkuperäisen kantokyvyn palauttaminen. Menetelmä 4.3 (SS): Betonirakenteen vahventaminen terästai hiilikuitulevyjä liimaamalla.

18. RAKENTEEN JÄNNITTÄMINEN Betonin rakenneosan kantavuuden lisääminen tai alkuperäisen kantokyvyn parantaminen. Rakenteen vahventamismenetelmä 4.7 (SS): Esijännitys (jälkijännittäminen).

19. UUDELLEENALKALOINTI Sellaisten kemiallisten olosuhteiden luominen, missä raudoituksen pinnan passiivikalvo säilyy tai palautuu. Menetelmä 7.4 (RP): Karbonatisoituneen betonin uudelleen alkalointi diffuusion avulla. Menetelmä 7.3 (RP): Karbonatisoituneen betonin sähkökemiallinen uudelleenalkalointi.

20. KLORIDIEN POISTO Passiivisuuden palauttaminen. Kloridien poistomenetelmä 7.5 (RP): Sähkökemiallinen kloridien poisto.

21. KATODINEN SÄÄTELY Sellaisten olosuhteiden luominen, jossa raudoituksen katodiset alueet eivät voi osallistua anodireaktioon. Happipitoisuuden rajoittamismenetelmä 9.1 (CC): Inhibiittorin impregnointi tai sekoittaminen laastiin.

22. KATODINEN SUOJAUS Raudoituksen korroosion pysäyttäminen heikon sähkövirran avulla, jolloin anodiverkko tms. uhrautuu raudoituksen hyväksi. Katodinen suojausmenetelmä 10.1 (CP): Sähköisen potentiaalin hyväksikäyttö.

23. RAUDOITUKSEN PINNOITUS Sellaisten olosuhteiden luominen, jossa raudoituksen anodiset alueet eivät voi osallistua anodireaktioon. Raudoituksen suojausmenetelmä 11.1 (CA): Raudoituksen suojaus aktiivisia pigmenttejä sisältävällä pinnoitteella. Raudoituksen suojausmenetelmä 11.2 (CA): Raudoituksen eristäminen ympäröivästä betonista pinnoitteella, joka on sähköinen eriste.

24. BETONIN INHIBOINTI Sellaisten olosuhteiden luominen, jossa raudoituksen anodiset alueet eivät voi osallistua anodireaktioon. Raudoituksen suojausmenetelmä 11.3 (CA): Betonin inhibointi joko pintakäsittelynä, laastiin sekoitettuna tai sähkökemiallisesti.

ASIAKIRJAJÄRJESTELMÄ YLEISET ASIAKIRJAT HANKEKOHTAISET ASIAKIRJAT AINA VOIMASSA KAUPALLISET ASIAKIRJAT YSE 98 KSE Alistamissopimus Lomakkeet 1. Urakkasopimus 2. Tarjouspyyntö 3. Urakkaohjelma 4. Urakkarajaliite 5. Urakkatarjous 6. Määräluettelo 7. Yksikköhintaluettelo 8. Turvallisuusasiakirja Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet Lait ja asetukset Viranomaismääräykset TEKNISET ASIAKIRJAT RYL Normit Standardit Ohjeet 1. Työselitykset 2. Piirustukset 3. Kuntotutkimusraportti Hyvä rakentamistapa MITÄ KAIKKEA KONSULTIN ON HUOMIOIVA SUUNNITTELUSSA?

ASIAKIRJOJEN SISÄLTÖ 1. TYÖSELITYS MITÄ JA MITEN TEHDÄÄN 2. MÄÄRÄLUETTELO KUINKA PALJON TEHDÄÄN 3. PIIRUSTUKSET MISSÄ TEHDÄÄN 4. URAKKAOHJELMA MILLÄ EHDOILLA TEHDÄÄN 5. URAKKARAJALIITE KUKA TEKEE

URAKKALASKENTA-ASIAKIRJOJEN TARKOITUS KOLME PÄÄTARKOITUSTA JA VAIHETTA: 1. URAKKALASKENTA VERTAILUKELPOISTEN TARJOUSTEN SAAMINEN 2. URAKKASOPIMUS URAKAN SISÄLLÖN MÄÄRITTÄMINEN 3. KORJAUSTYÖ RAKENNUSTYÖN OHJAAMINEN

TYÖSELITYKSEN TARKOITUS KUINKA MÄÄRITETÄÄN KORJAUSTYÖN LAATU? 1. LAATUVAATIMUKSET MATERIAALIT, TYÖ 2. LAADUNVARMISTUS MITTAAMINEN TARKASTUS DOKUMENTAATIO

TYÖSELITYKSEN SISÄLTÖ LAATUVAATIMUKSIEN PERIAATE: ASIAKIRJOISSA MÄÄRITETÄÄN MATERIAALIEN JA TYÖN LOPPUTULOKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ TASO.

TYÖSELITYKSEN SISÄLTÖ LAATUVAATIMUKSET: 1. MATERIAALIT MATERIAALIEN OMINAISUUDET 2. TYÖMENETELMÄT HYVÄKSYTTÄVÄ TYÖTAPA 3. LOPPUTULOS MITATTAVAT

TYÖSELITYKSEN SISÄLTÖ LAATUVAATIMUKSIEN PERIAATE: LAATUVAATIMUKSEN ON OLTAVA MITATTAVA JA YKSILÖITY. Esim. Pinnoitteen tartuntalujuuden alustaansa on oltava vähintään 1,5 MN/m2.

TYÖSELITYKSEN SISÄLTÖ LAADUNVARMISTUKSEN PERIAATE: ASIAKIRJOISSA MÄÄRITETÄÄN MENETELMÄT, JOILLA URAKOITSIJA OSOITTAA MÄÄRITELTYJEN LAATUVAATIMUSTEN TÄYTTYMISEN.

TYÖSELITYKSEN SISÄLTÖ LAADUNVARMISTUSMENETELMÄT: 1. MATERIAALIEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄ/CE-MERKINTÄ 2. TYÖMAASUUNNITELMAT 3. MALLITYÖ 4. KELPOISUUSKOKEET JA TARKASTUKSET

RAKENNUTTAJAN MÄÄRÄLASKENTA MÄÄRÄLUETTELON TARKOITUS TARKENTAA URAKAN SISÄLTÖÄ NOPEUTTAA URAKKALASKENTAA MAHDOLLISTAA MÄÄRIIN PERUSTUVAN KUSTANNUSARVION LAATIMISEN HUOM! ONKO MÄÄRÄLUETTELO RAKENNUTTAJAA SITOVA (=SOPIMUSASIAKIRJA) VAI PELKÄSTÄÄN URAKKALASKENTAA VARTEN.

RAKENNUTTAJAN MÄÄRÄLASKENTA ESIMERKKI URAKKAOHJELMA Rakennuttaja antaa määräluettelon käytettäväksi tarjouslaskentaa varten. Rakennuttaja edellyttää, että urakkatarjoukset tehdään annetun määräluettelon perusteella. Tarjouksen tekijä on velvollinen sisällyttämään tarjoukseen kustannukset niistä suorituksista, joita määräluettelossa ei ole mainittu, mutta jotka muiden laskenta-asiakirjojen mukaan kuuluvat urakkaan. Valittu urakoitsija on velvollinen tarkistamaan ja tekemään korjausesitykset esitettyihin massamääriin ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Määräluettelossa sidottu määrä -termillä määritettyjen töiden mahdolliset lisätyöt ja hyvitykset tehdään määräluettelon ja työselityksessä esitettyjen ainemenekkien ja urakoitsijan esittämien yksikköhintojen perusteella. Sidotut määrät tarkastetaan työsuorituksen yhteydessä erikseen sovittavalla tavalla. Määräluettelo liitetään sopimusasiakirjoihin vain sidotut määrät -termillä mainittujen määrien osalta.

URAKKAMENETTELYT VASTUUTAHOT TILAAJA VAIHEET 1. TARKASTAJA/ KUNTOTUTKIJA (suunnittelija) 2. TILAAJA JA SUNNITTELIJA 3. SUUNNITTELIJAT Tuotetoimittajat 4. TILAAJA Urakoitsija URAKOITSIJA Tuotetoimittajat TILAAJA Suunnittelija 5. 6. 7. RAKENTEEN KUNNON SEURANTA 2. ERIKOIS- KUNTO- TARKASTUS TUTKIMUS HANKE- SUUNNITTELU KORJAUS- SUUNNITTELU URAKKA- MENETTELYT KORJAUSTYÖ 7. LOPPU- TARKASTUS PÄÄSISÄLTÖ - Kuntoarvio - Muu raportti -Kunnossapitotarveselvitys - Vuosikorjaukset --Vauriot Vaurioasteet ja niiden -laajuus, Vaurioiden aste, syyt, -vaikutukset Tutkimukset ja -eteneminen Raportti - Tutkimusraportti - Periaateratkaisut - Menetelmät - Korjaustuotteiden ominaisuudet - Laatuvaatimukset - Määrät - Työselitykset - Piirustukset - Urakkamuodot - Tarjouspyynnöt - Tarjous - Urakkasopimus - Työnopastus - Työvälineet - Laadunvarmistus - Työ- ja ympäristönsuojelu - - Laadunvarmistus - mittaukset - Toteutumapiirustukset - Laaturaportti

98 KORJAUSURAKOIDEN ONGELMAT Laatuongelmat -> tulee sutta Aikatauluongelmat -> urakka venyy Kustannusongelmat -> tarvitaan lisää rahaa 11.1.2018

KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET 1. Hankkeen valmistelu 2. Suunnittelu 3. Toteutus

KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET HANKKEEN VALMISTELUVAIHE Pääsuunnittelijan puuttuminen = puuttuu henkilö, joka vastaa suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta. Tehtäväluettelossa on määritelty 40 pääsuunnittelijan vastuulle kuuluvaa lakisääteistä velvollisuutta. -> mm. lähtötietojen ristiriidattomuuden ja ajantasaisuuden varmistaminen

KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET SUUNNITTELUVAIHE Asiakirjoista puuttuu hyväksyttävän lopputuloksen määrittely = suunnitelmissa ei ole määritelty laatuvaatimuksia Laatuvaatimuksen pitää olla yksiselitteinen ja/tai mitattavissa. Ei näin: Työ pitää tehdä parhaalla mahdollisella tavalla.

KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET TOTEUTUSVAIHE Urakoitsijoiden itselleluovutuksen puuttuminen. Urakoitsijalla on velvollisuus osoittaa sopimuksenmukaisen lopputuloksen täyttyminen = laadunvarmistus. Perinteinen malli: Valvoja käy tarkastamassa virheet ja puutteet, jotta tiedetään mitä pitää korjata/jäi tekemättä.

KORJAUSURAKOINNIN HAASTEET KIPUPISTEET KONSULTIT URAKOITSIJAT VALVOJAT TILAAJAT KOKEMUKSEN PUUTE UUDISRAKENTAMISEN PAINOLASTI HYPPY SUUREEN TUNTEMATTOMAAN EPÄMÄÄRÄISET TARJOUSPYYNNÖT HAALARI-HOMMIEN VIEROKSUNTA TYÖNJOHDON JA AMMATTITAIDON PUUTE TEHTÄVÄN EPÄMÄÄRÄISYYS EPÄREALISTISET AIKATAVOITTEET TAITAMATON KOPIOINTI LAADUNHALLINNAN ALIARVIOINTI KOULUTUKSEN PUUTE TEKNISEN TIETÄMYKSEN TASO PÄTEVÖITYMINEN VAJAVAISTA PÄTEVÖITYMINEN VAJAVAISTA PÄTEVYYSLUOKITUS PUUTTUU KILPAILUTTAMINEN

KORJAUSURAKOINNIN HAASTEET KUSTANNUSTEN HALLINTA 1. Toteutuneiden määrien laskeminen - kehitettävää: yleiset/hankekohtaiset ohjeet määrälaskennasta 2. Lisätöiden määrittäminen - kehitettävää: purkutöiden laajuuden ja haitta-aineiden huomioiminen suunnitelmissa

RAKENNUTTAMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 119 Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn rakennusluvan mukaisesti. Hänellä tulee olla hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö.

RAKENNUTTAMINEN RakMK A2 3.1 Pääsuunnittelijan tehtävät ja vastuu kokonaisuudesta 3.1.3 Määräys Pääsuunnittelijan tulee lisäksi seurata korjaus- tai muutostyössä rakenteita avattaessa tai purettaessa ilmi tulevien seikkojen vaikutuksia suunnitteluun, huolehtia muutossuunnittelun yhteensovittamisesta ja tarvittaessa muutosten edellyttämän hyväksynnän tai rakennusluvan hakemisesta

URAKAN OSAPUOLET JA VASTUUT Rakennuttaja ARKsuunnittelija RAKsuunnittelija Urakoitsija Urakkasopimus Tilaaja Huomioitavaa: Suunnittelijan pätevyys Valvojan pätevyys Konsulttivastuu Kuntotutkija Valvoja LVIsuunnittelija

URAKAN OSAPUOLET JA VASTUUT Urakoitsija Urakkasopimus Tilaaja Konsulttisopimus YSE KSE Konsultti Kuntotutkija Rakennuttaja PS, ARK, RAK, LVISA, valvoja Huomioitavaa: Suunnittelijan pätevyys Valvojan pätevyys Konsulttivastuu

SUUNNITELMIEN HYVÄKSYTTÄMINEN

RAKENNUTTAMINEN MUISTILISTA: 1. KONSULTTIEN VASTUUASIAT (KSE) KUNTOTUTKIJA/SUUNNITTELIJA/VALVOJA (VOIKO/PITÄÄKÖ OLLA SAMA?) KONSULTTIVASTUUN MÄÄRÄ (MIKÄ ON OIKEA MÄÄRÄ?) 2. ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS (KSE/YSE) URAKKAOHJELMAN ASIOITA EI SAA ESITTÄÄ TYÖSELITYKSESSÄ (ESIM. TAKUUASIAT) 3. TAKUUASIAT (YSE) TAKUUAIKA (ONKO 2 VUOTTA RIITTÄVÄ?) VAKUUDEN MÄÄRÄ (ONKO 2 % RIITTÄVÄ?)

RAKENNUTTAMINEN URAKKAMUODOISTA: Kokonaishintaurakka yleisin. Yksikköhintaurakka, kun todellinen määrä selviää vasta purkutöiden yhteydessä (esim. ruiskubetonointi). Laskutyöurakka sopii pieniin kohteisiin (veloitusperusteet työ + tarvikkeet). Tavoitehintaurakka on harvinainen.

CASE JAKOMÄKI ONKO KORJAAMINEN JÄRKEVÄÄ? - Korjausaste normaalisti 50 70 % (ATT), tavoite alle 50 % - Kustannuskatto 2100 /m2 - Korjaus katetaan vuokrilla (6 /m2 -> 8 /m2) - Hankesuunnitelman kustannusarvio 3.000 /m2 -> puretaan

CASE JAKOMÄKI - Korjausaste 70 % - Korjauskustannus 2100 /m2 LÄHTÖTILANNE: PURKUVAIHE:

CASE SILLAT ONKO KORJAAMINEN JÄRKEVÄÄ? - Sillan peruskorjaus 25-30 % uudisrakentamisesta 300-500 /m2 - Kustannuskatto 60 % uudisrakentamisesta - Huomioitava käyttöikä + kantavuusasiat

LAADUNVARMISTUSSUUNNITELMA

1. MATERIAALIEN HYVÄKSYNTÄ Urakoitsija toimittaa dokumentit materiaalien tyyppihyväksynnästä tai CEmerkinnästä.

2. TYÖSUUNNITELMAT Urakoitsija laatii mm. - Purkusuunnitelma - Kosteuden hallintasuunnitelma - Asennussuunnitelma - Betonointisuunnitelma

3. MALLITYÖ Tehdään työn alussa kaikista työvaiheista. Hyväksytään katselmuksessa.

4. KELPOISUUSKOKEET Urakoitsija tekee mm. - Betonin puristuslujuus - Betonin pakkasenkestävyys - Tartuntavetokokeet - Tarkastukset

URAKOITSIJAN ITSELLELUOVUTUS (YSE 98) 11 Urakoitsijan laadunvalvonta 1. Urakoitsija tarkastaa itse suoritusvelvollisuuteensa kuuluvan työn laadun sekä korjaa mahdolliset puutteet ja virheet ennen tilaajalle tapahtuvaa luovutusta. 71 3. Urakoitsijan on ennen vastaanottotarkastusta itse varmistettava, että rakennustyö on valmis ja täyttää sopimuksen mukaiset vaatimukset.

URAKOITSIJAN ITSELLELUOVUTUS (YSE 98) ITSELLELUOVUTUKSEN PERIAATTEET: 1. URAKOITSIJA OSOITTAA URAKAN LOPPUTULOKSEN VASTAAVAN URAKKASOPIMUKSEN MUKAISTA SISÄLTÖÄ -> DOKUMENTAATIO. 2. SISÄLTÖ MÄÄRITETÄÄN ITSELLELUOVUTUSSUUNNITELMASSA. 3. ITSELLELUOVUTUS ALKAA TYÖMAAN ALOITUKSESTA.

YHTEENVETO 1. KORJAUSHANKKEESSA EI OLE OIKOTIETÄ HANKKEEN KULKUKAAVIO. 2. SUURIN OSA RAKENNUSAIKAISISTA YLLÄTYKSISTÄ JOHTUU PUUTTEELLISISTA TAI VIRHEELLISISTÄ LÄHTÖTIEDOISTA KUNTOTUTKIMUS. 3. HANKESUUNNITTELUSSA MÄÄRITETÄÄN HANKKEEN SISÄLTÖ, KUSTANNUKSET JA KÄYTTÖIKÄ PERIAATERATKAISUT. 4. 11 KORJAUSPERIAATETTA, 27 KORJAUSMENETELMÄÄ, TUHANSIA KORJAUSTUOTTEITA VAURION SYY ON POISTETTAVA OIKEA KORJAUSMENETELMÄ.