1/41 Kohteen tiedot Nimi Katuosoite Postiosoite Tervatek 1950-luvun omakotitalo Käyttäjän tiedot Nimi Katuosoite Postiosoite Rakennuskunta/maakunta Ylöjärvi, Pirkanmaa Sähköposti Puhelinnumero 1950-luvun talo Taloissa on yleensä rankarakenteinen puurunko, verhouksena puupanelointi ja pinnoitteena maalaus. Alapohjana on maanvarainen tai tuulettuva alapohja. Ilmanvaihto on painovoimainen. Taloihin on yleisesti tehty lisälämmöneristyremontti. Tervatek 1950-luvun omakotitalo: Rakenteet 63 Vesikatto 6 kpl Vesikatto Vuotava katto kastelee ullakon ja aiheuttaa kosteusvaurion. Tarkista kattomateriaali ja sen saumakohdat Korjaa vuotava kate ja saumat. Tiilikate kestää keskimäärin 45 vuotta, profiilipeltikate 40 vuotta ja sinkitty ja maalattu konesaumapeltikate 60 vuotta. Vanhempien bitumikermikatteiden eli huopakatteiden käyttöikä on täyttynyt. Uudemmat, kumia sisältävät kumibitumikermikatteet kestävät noin 25 35 vuotta. Katteen kunto kannattaa tarkastuttaa ammattilaisella käyttöiän loppupuolella tai vaihtaa silmin nähden huonokuntoinen kate suosiolla uuteen.
2/41 Kattopinta tulee puhdistaa aika ajoin. Huoltoa vaativa huopakate. Osittain uusittu huopakate. Vesikatteen vuoto räystäällä. Tarkista ja tiivistä läpiviennit Tavallisia läpivientejä ovat piippu, antenni ja viemärin tuuletusputki. Tiivistä vuotavat kohdat kunnolla. Vesi valuu katetta pitkin alaspäin ja tunkeutuu helposti läpivientikohdista kattorakenteisiin. Toisaalta vesi liikkuu tuulen paineesta myös kattopintaa pitkin ylöspäin, joten läpivientien tulee olla joka suunnasta tiiviit. Antenniputken paras paikka on päätyräystään seinälinjan ulkopuolella. Varmista, että antenniputken yläpää on tulpattu, jolloin sadevesi ei pääse putken sisään. Antenniputken läpivienti vesikaton läpi on oltava tiivis.
3/41 Huonokuntoisesta piipunjuuripellityksestä pääsee vesi kattorakenteisiin. Tarkista kattovarusteiden kiinnityskohdat ja savupiipun kunto Tyypillisiä kattovarusteita ovat kattotikkaat, kattosillat ja lumiesteet. Tiivistä kiinnityskohtien vuotopaikat huolellisesti. Teräksiset kattovarusteet kestävät keskimäärin 50 vuotta. Rapautunut savupiippu, puuttuva tai syöpynyt piipunhattu päästävät vettä hormistoon. Kunnosta rapautunut savupiippu. Asenna puuttuva piipunhattu tai vaihda haperoitunut uuteen. Vesikaton yläpuolella oleva muurattu piippu kestää noin 30 vuotta. Savupiipun pää on pellitetty ja suojattu piipunhatulla. Vesikaton varusteita ja läpivientejä. Savupiippu, josta puuttuu piipunhattu. Puhdista sadevesikourut ja syöksytorvet Puhdista kourut ja syöksytorvet vähintään kaksi kertaa vuodessa ja varmistu, että kouruun ei jää seisomaan vettä. Ehjä ja puhdas sadevesijärjestelmä pitää vedet pois talon seiniltä ja perustuksista. Tarkista, että vesi ohjautuu katolta sadevesikouruihin, ja että kouruissa on riittävästi kaatoa syöksytorvia kohti. Kourut ja syöksytorvet kestävät 25 40 vuotta.
4/41 Puhdas räystäskouru ja asialliset lapetikkaat. Melko puhdas räystäskouru. Onko viemärin tuuletusputki eristetty? Eristämätön viemärin tuuletusputki jäätyy pakkastalvella helposti ja aiheuttaa hajuongelmia. Jos putki aiheuttaa ongelmia, eristä se tai vaihda eristettyyn valmisosaan. Eristämätön viemärin tuuletusputki. Tarkkaile katon lämpövuotoja talvella Lämpövuotojen kohdalta lumi sulaa nopeammin ja räystäille muodostuu jääpuikkoja. Varmistu, että sulamisvedet eivät patoudu ja tunkeudu kattorakenteisiin. Varmistu, että kattorakenteet tuulettuvat. Harkitse lämmöneristyksen parantamista.
5/41 Katolta sulava ja räystäille jäätyvä lumi on merkki lämpövuodosta ja yläpohjan huonosta tuulettuvuudesta. Vesikatteen alapuolinen tuuletus 8 Vesikatteen alapuolinen tuuletus Huolehdi, että ilma liikkuu vesikatteen alapuolisessa tuuletustilassa. Tarkista vesikatteen ja eristeen välinen tuuletusrako Katon lappeen suuntaisesti asennetun lämmöneristekerroksen ja vesikatteen välissä pitää olla 5 cm:n, mielellään 10 cm:n, tuuletusrako. Tarkista raon olemassaolo esimerkiksi kylmien sivu-ullakkojen tai harjan tuuletustilan puolelta. Vesikatetta tai aluslaudoitusta vasten asennetut eristeet estävät kattorakenteen tuulettumisen. Kun vesi tiivistyy kylmän katteen sisäpintaan tai vettä pääsee vuotavan katteen läpi, kastuvat ja homehtuvat väärin asennetut eristeet. Jos tuuletusrakoa ei ole, katossa on rakennusvirhe, joka todennäköisesti aiheuttaa homevaurion. Tarkistuta rakenteen kunto ammattilaisella. Kun vesikaton suuntaisen lämmöneristekerroksen ja katteen välistä puuttuu tuuletus, on vaurio todennäköinen. Katon vinon osan tuuletusrako on tukittu lisäeristyksellä. Tuuletusrakoon tiivistyneen veden aiheuttamia jälkiä sivu-ullakon seinäpinnalla.
6/41 Väärin korjattu vesikatto. Katon vinon osan tuuletus puuttuu, ja tiivistyneen veden jälkiä näkyy pinnoilla. Vaurioituneessa vinokatossa tuuletusrako tukittu. Vesi tiivistyy puupintoihin. Varmistu, että ilma liikkuu tuuletustiloissa Tuuletusilma tuuletustiloihin otetaan sivuräystäiltä ja poistetaan molempien päätykolmioiden korkeimmalla kohdalla olevista tuuletussäleiköistä. Yläpohjan lämmin, kostea ilma, tai talvella tasaisesti pinnoilla näkyvä kuura kertoo tuuletustilojen huonosta tuuletuksesta. Jos tuuletusta ei ole toteutettu, asenna päätykolmioiden ylimpään kohtaan tuuletussäleiköt ja koko räystään matkalle jyrsijäverkolla suojattu 20 mm:n rako tai jokaiseen kattotuoliväliin 70 100 mm:n ritiläventtiili. Yläpohjaan asennettu lisälämmöneristys ei saa tukkia sivuräystäiden tuuletusrakoa. Huonon ilmanvaihdon vuoksi syntynyttä erittäin voimakasta mikrobikasvustoa. Korjatun ullakkotilan pinnoille on muodostunut homevaurio puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi. Periaatekuva räystästuuletuksen toiminnasta
7/41 Talon päätykolmiossa on tuuletussäleikkö, mutta tuuletustilaan ei tule räystäiltä korvausilmaa. Liian vähäisen tuulettumisen aiheuttamia jälkiä puupinnoilla. Tuuletusaukkoja ei käytännössä ole ja purujen päällä on kattohuopaa. Etsi vesijälkiä Etsi tuuletustilan kattopinnoista, piipusta, puurakenteista, eristeistä tai aluskatteesta mahdollisia veden jättämiä jälkiä. Vesijäljet rakenteiden pinnoilla paljastavat vuotavan katon tai läpiviennit. Korjaa välittömästi vuotava vesikate tai läpiviennit. Käy talvella pyrypäivän jälkeen tarkistamassa, ettei tuuletustiloihin ole kertynyt lunta. Vuotojälkiä antenniputken alla. Vaurioita avatussa vinokattorakenteessa. Poista eristeiden päälle laitetut tiiviit pinnat Älä varastoi eristeen päälle myöskään mitään. Eristeen pinnalla oleva tiivis kerros, kuten pahvit, muovit, levyt tai matot tai muutoin varastoitu tavara estää eristeen tuulettumisen. Kosteus kerääntyy tiiviin pinnan ja eristeen väliin ja aiheuttaa kosteusvaurion. Alkuperäiset luonnonmateriaalit ovat äärimmäisen herkkiä kosteusvaurioille.
8/41 Ylimääräistä tavaraa eristeen päällä. Tiiviit pinnat eristeiden päältä on poistettava. Eristekerrosten välissä ollut tiivis vaneri on homehtunut. Tiiviit pinnat poistettava. Tarkista, että aluskate yltää ulkoseinien ulkopuolelle Aluskatetta pitkin valuva vesi ei saa kastella seinärakenteita. Aluskate tulee olla asennettu tiiviisti myös läpivienteihin. Jos kattorakenteissa ei alun perin ole aluskatetta, tiivistyvän veden aiheuttamat kosteusvauriot ovat mahdollisia. Alkuperäisissä kattorakenteissa aluskatetta ei ole. Asenna aluskate viimeistään kattoremontin yhteydessä. Aluskate päättyy ennen ulkoseinää. Aluskatetta pitkin valuva vesi kastaa seinärakeenteet. Huonosti aluskatteen läpi tehty piipun läpivienti. Lisää lämmönseristystä?
9/41 Jos harkitset lisälämmöneristystä yläpohjaan, turvallisin vaihtoehto on poistaa kokonaan vanhat luonnonmateriaalit ja asentaa uusi eriste. Yläpohjaan asennettu lisälämmöneristys ei saa tukkia tuuletusrakoja. Räystään tuuletusrako on tukittu lisäeristämisen yhteydessä. Periaatekuva lisäeristyksen yhteydessä tukitusta räystästuuletuksesta. Räystästuuletuksen tukkiminen, esimerkki vauriosta. Eristä kaikki tuuletustiloissa näkyvät putket Tuletustilassa voi olla esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän kanavia tai viemärin tuuletusputki. Lämmöneristä kaikki näkyvät putket ja kanavat, jotta niiden pinnalle ei tiivisty vettä. Johda kaikki tuuletustilassa näkyvät putket vesikaton yläpuolelle. Liesituulettimen putki tulee johtaa katon yläpuolelle ja eristää. Liesikuvun poistoputken eristystä tuuletustilassa. Tarkista yläpohjan höyrynsulku
10/41 Alkuperäinen höyrynsulku on ollut lähinnä ilmansulkuna toimiva toimiva paperi tai pahvikerros. Höyrynsulun ilmavuotoja voit selvittää talvella lämpökuvauksella ja alipaineistuksella. Voit myös kaivaa höyrynsulkumuovin esiin tuuletustilasta eristeiden alta. Yläpohjan höyrynsulun pitää olla tiiviisti kiinni seinien höyrynsulussa. Yläpohjan höyrynsulun vuotaminen aiheuttaa kosteusvaurioita. Sisätilojen lämmin, kosteutta sisältävä ilma pyrkii aina tuuletustilaan reikien ja saumojen kautta. Paikallinen kuura voi talvella paljastaa ilmavuotopaikan. Kun teet suurempaa sisäkattoremonttia, asenna höyrynsulku ja varmistu sen tiiviydestä. Ilmavuoto yläpohjaan hormin juurella. Yläpohjan höyrynsulussa ei saa olla reikiä, ja sen saumat tulee olla tiiviit. Ilmavuodon ja kosteuden mustuttama pilari sivu-ullakolla. Yläpohjan höyrynsulun vuodot. Yläpohjan tiiviyttä voi tutkia lämpökuvauksen avulla. Ikkunat ja ovet 4 Ikkunat ja ovet Huurtuvat ikkunat kertovat ilmanvaihdon ongelmista. Tarkista ikkuna- ja ovipellitysten toimivuus
11/41 Pellitysten vähimmäiskaltevuus on vähintään 30 astetta. Peltien reunojen tulee ulottua vähintään 30 mm ulos seinäpinnasta, jotta seinärakenteet eivät kastu. Tarkista, että pellitykset on liitetty tiiviisti karmeihin, ja pielilaudoitukset asennettu siten, että kaikki ikkuna- ja pielilautoja pitkin valuvat vedet kulkeutuvat pellityksille. Tarkista myös, että pellitysten nurkkataitteet ovat vesitiiviit. Lauta tai vaneri ikkunapellin paikalla ei ole hyväksyttävä ratkaisu. Huonosti asennetun ikkunapellin aiheuttama vaurio. Kellarin ikkunaaan kohdistuu voimakas kosteusrasitus ulkoa. Puinen ikkunapelti on altis vaurioille. Puutteellinen ikkunan pellitys päästää sadevedet seinärakenteeseen, ja sisäpinnoilla ikkunan alapuolella näkyy vuotojälkiä. Puuttuva vesipelti päästää sadevedet seinärakenteeseen. Tarkista ikkunoiden ja ovien tiivisteet sekä niiden sulkeutuminen Valitse tiivisteen paksuus siten, että rako tiivistyy, mutta tiiviste ei haittaa oven tai ikkunan sulkemista. Puuovet ja -ikkunat tiivistetään 3 12 vuoden välein ja huoltomaalataan 5 15 vuoden välein.
12/41 Tämän ikkunan saranat ovat ruostuneet ja liikkuvat kankeasti. Ikkuna ei enää avaudu käsivoimin. Puite ja karmi on maalattu yhteen. Tiivistämätön ja huonokuntoinen vanha ikkuna. Onko uloimmaisen lasin sisäpinta huurussa? Jos uloimmaisen lasin sisäpinnalle tiivistyy kosteutta, pääsee lämmintä sisäilmaa ikkunoiden väliin. Tällöin kosteus tiivistyy kylmemmälle ikkunapinnalle. Tiivistä tällöin hyvin sisäpuitteen raot. Tarkista, että ulkopuite ei ole liian tiivis. Ulkopuitteen ylä- ja alareunaan tulee jäädä tuuletusraot. Huurua ulomman lasin sisäpinnalla. Huonon eristävyyden ja ilmanvaihdon takia vaurioituneita ikkunoita. Kuuraa ulomman lasin sisäpinnalla.
Sisäikkunan sisäpinta huurussa? Jos kosteus tiivistyy sisäikkunan sisäpinnalle, se johtuu yleensä huonosta ilmanvaihdosta tai epätavallisen runsaasta kosteustuotosta sisätiloissa. Paranna sisätilojen ilmanvaihtoa. 13/41 Kuuraa ja huurua sekä sisemmän että ulomman lasin sisäpinnoilla. Ilmanvaihdon toimimattomuus näkyy huuruna ikkunassa. Ulkoseinät ja perustukset 6 Ulkoseinät ja perustukset Ulkoseinien kosteusvauriot johtuvat usein julkisivulaudoituksen puutteellisesta tuuletuksesta. Tarkista tuuletusraon olemassaolo Alkuperäisen julkisivupinnan takana ei ole yleensä tuuletusrakoa. Puisen julkisivulaudoituksen tai rapatun julkisivupinnan takana tulee olla 2 3 cm:n yhtenäinen pystysuuntainen tuuletusrako, joka on ylä- ja alareunasta yhteydessä ulkoilmaan. Myöskään julkisivuverhousta jakavat rimoitukset tai pellitykset eivät saa estää tuulettumista. Pystylaudoitus tuulettuu, kun sen takana on ristiinkoolaus. Jos tuuletusrako puuttuu, tarkistuta seinärakenteen kunto ja teetä korjaussuunnitelmat ammattilaisella. Vaihda vaurioituneet materiaalit. Suojaa tuuletusraot jyrsijäverkolla.
14/41 Julkisivulaudoituksen takaa puuttuu tuuletusrako, ja se on aiheuttanut lahovaurion. Julkisivulaudoituksen takana on kastunut pahvi, ei tuuletusrakoa. Pohjoispuolen ulkoseinä avattuna purut ja alajuoksu märkiä ja tummuneita. Vesijälkiä ulkoseinärakenteen ulkopuolisessa pahvissa. Julkisivulaudoituksen alla ei ollut tuuletusrakoa. Valuuko vesi rappusilta seinärakenteeseen? Varmistu ulkorappusten kohdalla, että seinärakenne pääsee tuulettumaan. Toteuta rappusen kaadot niin, että vedet ohjautuvat seinästä poispäin.
15/41 Betoniportaat on valettu suoraan puuseinää vasten, ja seinärakenne vaurioituu. Rakennusta kohti kallistuva betoniporras kastelee ulkoseinän. Tiivistyykö sisätilojen kosteus ulkoseiniin? Kosteusvaurion voi aiheuttaa myös sisätiloista ulospäin siirtyvä kosteus. Toisinaan ulommaisen vinolaudoituksen ja julkisivulaudoituksen väliin asennettiin bitumihuopa. Näin syntyi vesihöyryä läpäisemätön pinta seinän kylmälle ulkopuolelle. Jos seinärakenteen sisäpuolella ei ole höyrynsulkua, sisäilman vesihöyry pääsee rakenteeseen aiheuttaen kosteusvaurion. Todennäköisimmin kosteusvaurio löytyy idän tai pohjoisen puolen ulkoseinistä tai pesutilojen kohdalta. Tutkimuksen tekemisessä voit tarvita ammattilaisen apua. Rakennetta korjattaessa kiinnitä huomio höyrynsulun tiiviyteen. Tiivis huopa väärässä paikassa rakenteen ulkopinnalla.
16/41 Kosteusjälkiä ulkoseinän sisäpinnalla. Ulkoseinän eristekerrokseen tiivistynyttä kosteutta talvella. Onko ulkoseinään lisätty eristettä? Jos ulkoseinärakennetta on lisälämmöneristetty ulkopuolelta, on vaurioitunut julkisivulaudoitus voitu jättää rakenteen sisään. Tällöin on syytä varautua tutkimuksiin ja mahdollisiin korjauksiin. Tarkemmissa tutkimuksissa joudutaan avaamaan seinärakennetta. Lisäeristys on laitettu vaurioituneen ulkoseinärakenteen päälle. Vanha julkisivupinnoite on jätetty uudemman pinnoitteen taakse. Piiloon ovat jääneet myös seinärakenteen vauriot. Vauriojälkiä vanhassa seinärakenteessa uuden tuulensuojan ja julkisivulaudoituksen alla piilossa. Tarkista julkisivumateriaalien kunto Perustusten, seinien, nurkka- ja pielilaudoitusten tulee olla puu-, betoni-, rappaus- tai maalipinnaltaan ehjiä, eikä niissä saa olla halkeamia tai koloja, joista vesi pääsee rakenteeseen. Läikät ja härmeen muodostuminen sekä maalipinnan hilseily voivat viitata rakenteen kostumiseen, halkeilu myös perustusten painumiseen. Selvitä kastumisen syy, poista se, ja korjaa rikkinäiset julkisivumateriaalit. Lautaverhous kestää noin 50 vuotta. Huoltokäsittely täytyy tehdä 5 20 vuoden välein. Betonisokkelin korjauksen ja pinnoitteen uusimisen huoltoväli on 20 vuotta.
17/41 Maaperästä nouseva kosteus aiheuttaa vaurioita sokkeliin ja puuverhoukseen. Räystäsliittymän aiheuttama julkisivuvaurio. Tarkasta, että ulkoseinän höyrynsulku on tiivis Ulkoseinän höyrynsulun ja ikkuna- tai ovikarmien välistä tai katto- ja seinäliittymistä ei saa tulla ilmavirtoja sisälle. Tarvittaessa pyydä paikalle ammattilainen, joka tutkii tiiviyttä esimerkiksi merkkisavujen tai -aineiden tai talvella lämpökuvauksen avulla. Alkuperäinen höyrynsulkumateriaali on todennäköisesti paperi. Remontin yhteydessä höyrynvastusta kannattaa parantaa. Kellarin seinät 2 Ulkoseinän uloin paperipinta on kastunut. Syy voi olla sisäilman kosteus, joka tiivityy kylmän rakenteen pintaan. Kellarin seinät Kellarin betoniseinän sisäpuolelle asennetut lämmöneristeet kostuvat usein betonin ja eristeen rajapinnasta. Selvitä kellarin ulkoseinien eristeiden kunto
18/41 Betonisen kellariseinän sisäpuolelle alun perin asennetut rapatut toja-eristeet ja verhomuuraukset tai myöhemmin tehdyt lisälämmöneristykset ovat usein homeessa betonin ja eristeen rajapinnasta, koska maassa liikkuva vesi on kastellut betoniseinän. Haju on usein merkki vauriosta. Jos epäilet vauriota, teetä tarkempi kuntotutkimus ja korjaussuunnitelma ammattilaisella. Poista vaurioituneesta seinästä vaurioitunut eriste, äläkä eristä sitä uudelleen sisäpuolelta. Ulkopuolelle on tehtävä pintavesien poisohjaus, kattovesiviemäröinti, salaojitus ja vesi- sekä lämmöneristyskerrokset. Kellarin betoniseinän sisäpuolella on ensin Tojax-levy ja sen päällä verhomuuraus. Kellarin betoniseinän sisäpuolella on turvetäyttö eristeenä. Kellarin kivirakenteet ovat kastelleet sisäpuolisia pintarakenteita. Kellarin ulkoseinää rasittavat kosteuslähteet. Lautaverhoilun takana muoviroskaa ja homeinen Tojax-levy. Selvitä kellaritilojen eristämättömien ulko- ja väliseinien kunto.
19/41 Etsi mahdollisia veden aiheuttamia jälkiä, kosteusläikkiä, betoni- tai maalipinnan hilseilyä, suolojen kiteytymistä. Selvitä kosteuden lähde. Kellaritiloissa ulko- ja väliseinät ovat usein jonkin verran kosteita maaperästä seinään siirtyvän kosteuden vuoksi. Talon ympärillä tulee olla toimiva salaojitus, kattovesiviemäröinti sekä vesija lämmöneristeet. Älä peitä seinäpintoja tiiviillä pinnoitteilla, esimerkiksi tiiviillä maalilla. Kellarin seinän ulkopuolelle asennetaan salaojat sekä veden- ja lämmöeristys. Märkä kellarin lattia ja väliseinän alaosa Kellarin betoniholvin päällä lahovaurioitunut lattiapalkki. Kosteusvaurioitunut kellarin väliseinä. Märkä kellarin ulkoseinä. Salaojat 4 Salaojat Jos salaojia ei ole, tai ne toimivat huonosti, perustukset saattavat kastua.
Ovatko salaojat olemassa? 20/41 Salaojat sijaitsevat rakennuksen perustusten ulkopuolella ja aina anturan alimman tason alapuolella. Salaojien tarkoituksena on johtaa maaperässä liikkuvat vedet rakennuksen ympäriltä pois kastelemasta perustuksia. Jos salaojat puuttuvat, asenna ne. Kun teet rakennukseen uudet salaojat, asenna samalla kattovedet pois vievä sadevesiputkisto ja lisää perustusten vesi- ja lämmöneristystä. Älä johda kattovesiä salaojaan. Teetä suunnitelma ammattilaisella. Salaojakorjaus voi olla mittava työ. Milloin salaojat on rakennettu? Todennäköisesti ennen vuoden 1998 uusia kosteusmääräyksiä asennetuissa salaojissa on puutteita. Aikaisemmin käytetyt tiili- tai peltosalaojaputket ovat lyhytikäisiä ja uusimisen tarpeessa. Uusi huonosti toimiva salaojitus. Salaojat kestävät keskimäärin 40 vuotta ja uusimpien määräysten mukaan toteutetut 50 vuotta. Olemassa olevat salaojat eivät enää toimi, ja kattovesien ohjauksessakin on puutteita. Tarkista salaojien toimivuus Salaojien tarkastuskaivoissa veden pinta saa olla korkeintaan alimman salaojaputken alareunassa. Tarkista keväällä, liikkuuko vesi salaojajärjestelmässä. Selvitä salaojan kuntoa juoksuttamalla ämpärin verran vettä puutarhaletkulla salaojaputkeen kallistussuunnan mukaisesti. Veden tulisi purkautua putken päästä seuraavassa tarkastuskaivossa. Jos epäilet tukosta tai painumaa, tilaa salaojien painehuuhtelu tai kuvaus. Tarkista, että kaivojen lietepesät eivät ole täynnä lietettä. Tarvittaessa tyhjennä lietepesät. Puhdistuta salaojaverkosto 10 vuoden välein.
21/41 Salaojakaivossa veden pinta pitää olla alempana kuin alimman putken alareuna. Tarkista purkuputken pää Jos salaojan purkuputki päättyy avo-ojaan, tarkista, ettei purkuputken pää ole tukkeutunut. Suojaa putken pää esimerkiksi teräsverkolla. Jotta tulviva oja ei pääse kastelemaan perustuksia salaojan kautta, asenna järjestelmään esimerkiksi välikaivo, jossa on padotusventtiili. Pallopadotusventtiili tukkii salaojan pään, jotta tulvatilanteessa vesi ei pääse kaivosta takaisin salaojiin kastelemaan perustuksia. Tarkista myös sadevesiviemäriin yhdistetyssä järjestelmässä, että perusvesikaivossa on padotusventtiili. Maanpinnat 4 Purkuputken pää on ojassa niin matalalla, että tulviva oja voi myös kastella perustukset. Maanpinnat Jos sadevesien poisohjaus ei toimi kunnolla, talon perustukset kastuvat. Ohjautuvatko katolta tulevat vedet oikein? Ohjaa kattovedet pois perustusten viereltä, joko pintakourujen tai sadevesiputkiston avulla. Kattovedet ohjataan pintakourujen avulla vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Jos talon ympärille on rakennettu sadevesiputkisto, ohjataan sadevedet syöksytorvesta rännikaivoon ja edelleen sadevesiputkistoon. Varmistu, että putkisto ei ole tukossa, ja että rännikaivoissa ei ole roskia. Kattovesiä ei saa johtaa salaojajärjestelmään.
22/41 Syöksytorvi kastelee perustuksia. Syöksytorven alta vesi pitää johtaa hallitusti pois. Tarkista maapintojen korkeus ja kaltevuus talon ympärillä Sadevedet eivät saa jäädä seisomaan talon vierustalle. Ulkoseinän alareunan tulisi olla vähintään 30 cm ulkopuolen maaperää ylempänä. Taloa ympäröivien maapintojen tulee kallistua rakennuksesta poispäin kolmen metrin matkalla vähintään 15 cm, jotta pintavedet eivät kastele talon perustuksia. Tarvittaessa poista ja muotoile maanpintaa talon ympäriltä. Varmistu erityisesti rinnetonteilla, ettei rinnettä pitkin valuva vesi kastele taloa. Pidä kellarillisissa taloissa autotalliluiskat, halkokuilut ja kellariin johtavat ulkoportaikot kuivina ja talvella myös lumettomina. Talon ympäriltä on poistetaan maata, jotta perustukset pysyvät kuivina.
23/41 Kellariin johtavat porraskuilut ovat usein hankalia. Aivan liian korkealle nostettu maanpinta. Onko talon seinän vierustalla istutuksia? Puita ei saa olla viiden metrin, pensaita kolmen metrin ja kukkapenkkejä metrin etäisyydellä talosta. Istutusten juuret tukkivat helposti salaojat ja haittaavat talon perustus- ja seinärakenteiden kuivumista. Seinävierustalla olevien kukkien ja pensaiden kastelu pitää talon perustukset kosteina. Talon perustuksen vierellä ei saa kasvaa myöskään nurmikkoa. Betonikiveys tai luonnon kivet suodatinkankaan päälle asennettuna ovat parhaat talonympäryksen materiaalit. Talon vierellä kasvavat puut likaavat ja voivat rikkoa myös vesikatetta. Liian lähelle rakennusta kasvavat istutukset voivat aiheuttaa kosteusvaurion. Läjitä lumet riittävän etäälle talosta
24/41 Lumikasojen riittävä etäisyys talosta on viisi metriä. Suunnittele jo pihan tekovaiheessa lumenläjityspaikat. Luo kevättalvella lumet pois talon viereltä metrin kaistaleelta kastelemasta perustuksia. Luo lumet keväällä kauemmaksi rakennuksen viereltä. Sulava lumi kastelee seinärakennetta. Maanvarainen alapohja 5 Maanvarainen alapohja Lattian betonilaatan ja sen päällä olevan lämmöneristekerroksen tai tiiviin pinnoitteen väliin tulee helposti kosteusvaurio. Selvitä maanvaraisten puukorokelattioiden kunto Lattiarakenteet, joissa puukorotus ja lämmöneristeet on asennettu betonilaatan päälle, ovat erittäin kosteusvaurioherkkiä. Lattialistojen takaa tuleva haju on usein merkki vauriosta. Mikrobit viihtyvät kostean betonilaatan ja sen päällä olevan eristekerroksen välissä. Myös puiset tukirakenteet ovat usein homeessa. Alapohja, jossa betonilaatan päällä on lämmöneriste, kestää keskimäärin 40 vuotta. Roskavalulattian purku paljasti lattiaa rasittaneen kosteuden määrän.
25/41 Avattu puukorokelattia. Kosteuden siirtyminen puukorokelattian sahanpurueristeeseen. Maatunutta purua puukorokelattian roskavalun päällä. Valokuvia sahanpurueristeisestä puukorokelattiasta. Korjaa kostuneet maanvaraiset lattiarakenteet Jos puukorokelattian tai kaksoisbetonilattian rakenteessa on kosteutta, joudutaan yleensä vanha lattia poistamaan ja rakentamaan tilalle uusi. Uuden lattian alle tehdään kapillaarikatko sorasta, ja lämmöneristekerros asennetaan betonilaatan alapuolelle. Teetä tarkempi kuntotutkimus ja korjaussuunnitelmat ammattilaisella. Puukorokelattia purkutöiden jälkeen. Vaurioituneen puukorokelattian tilalle tehdään uusi toimiva rakenne. Tarkista maanvaraisen alapohjan ilmatiiviys Voit tutkia tiiviyttä esimerkiksi merkkisavuilla tai talvella lämpökuvauksen avulla. Alapohjan kautta ei saa päästä ilmavirtoja asuintiloihin. Jos lattiarakenne on todettu vaurioitumattomaksi, mutta havaitset ilmavirtoja lattiarakenteen kautta asuintiloihin, yritä tiivistää ilmavuotokohtia. Kiinnitä seuraavan lattiaremontin yhteydessä erityistä huomiota lattian ilmatiiviyteen. Teetä suunnitelmat ammattilaisella.
26/41 Alapohjan ilmavuotojen paikallistaminen. Märkää betonilattiaa kellarissa. Selvitä eristämättömien maanvaraisten lattioiden kunto (yleensä kellarissa) Etsi mahdollisia veden aiheuttamia jälkiä, kosteusläikkiä, betoni- tai maalipinnan hilseilyä ja suolojen kiteytymistä. Kellaritiloissa lattiat ovat usein kosteita maaperän kosteuden vuoksi, ja tästä syystä lattian tulee päästä kuivumaan kellaritiloihin. Lattian pinnalla ei saa olla tiiviitä pinnoitteita, kuten esimerkiksi tiiviitä muovimattoja tai maaleja. Älä muuta alun perin varastokäyttöön tarkoitettuja kellaritiloja asuintiloiksi. Märkä kellarin lattia ja väliseinän alaosa. Lattiaa ei saa päällystää vesihöyryntiiviillä pintamateriaalilla.
27/41 Kellarin portaikko lahoaa maakosteudesta. Kellarin märät kivirakenteet kastelevat sisäpuolisia pintoja ja rakenteita. Märkiä kellarin rakenteita. Onko maapohjaisia kellaritiloja? Maapohjaisissa tiloissa on usein suuri ilmankosteus, joka saattaa aiheuttaa sisäilmaongelmia. Tarkista, että tilan ilmanvaihto toimii. Teetä korjaussuunnitelma ammattilaisella. Rossipohja 5 Korvausilmaventtiili kellarin puuvarastossa. Puut ovat homeessa sekä lattiat ja seinät puiden alla märät. Rossipohja Tuulettuvissa alapohjissa voi olla kosteusvaurioita. Tarkista tuulettuvan alapohjan puu- ja kivipinnat
28/41 Jos alapohjaan ei ole ulkopuolista kulkuaukkoa, tee se. Jos talon alle ei mahdu ryömimään, alenna maanpintaa. Rossipohja voidaan silloin tarkastaa ja huoltaa tarvittaessa. Tutki puupintoja piikillä. Terveeseen puuhun piikki ei uppoa, mutta laho puu on pehmeää. Jos havaitset pinnoilla kosteusvaurioita, teetä tarkempi kuntotutkimus ammattilaisella. Korjattu rossipohjarakenne. Lattiasienen itiöemiä rossipohjan pinnalla. Rossipohjan kosteusjälkiä. Vaurioitunut rossipohja. Vuotava viemäriputken liitos voi talvella näkyä rossipohjassa näinkin. Tarkista maapohja Maapohjassa ei saa näkyä vesilammikoita eikä merkkejä kuivuneista lammikoista. Estä veden pääsy ryömintätilaan. Talon alla olevan alkuperäisen maapohjan tulee viettää rakennuksen keskeltä perustuksiin päin, jolloin vesi ohjautuu pois talon alta. Poista ryömintätilasta mahdolliset rakennusjätteet, alkuperäinen humusmaa ja homehtuvat materiaalit. Puhdistetun alkuperäisen maapinnan päälle voi levittää suodatinkankaan (KL2) ja 10 30 sentin kerroksen sepeliä, salaojasoraa tai kevytsoraa. Jätä tilaa edelleen niin paljon, että koko lattia pystytään ryömimällä tarkastamaan. Älä varastoi tavaraa ryömintätilassa.
29/41 Poista tuuletustilasta kaikki hometuva materiaali. Orgaanista ainesta maanpinnalla. Märkiä puruja maan pinnalla ja osittain korjattu rossipohja. Rakennusaikaista jätettä ja homehtuvaa materiaalia ryömintätilassa. Ne tulee poistaa. Ryömintätilan pohjalla oleva orgaaninen aines vaurioituu varmasti. Tarkista, että ryömintätila tuulettuu varmasti Ryömintätilan tuuletusaukkojen määrän ja sijainnin tulee olla sellainen, että myös nurkka-alueet tuulettuvat. Ryömintätilan suuri kosteuspitoisuus näkyy pinnoille muodostuvana huurteena tai tiivistyneenä vetenä. Sulava huurre ja tiivistyvä vesi mahdollistavat mikrobikasvuston synnyn kaikille pinnoille myös betoniin. Voit parantaa tuuletusta lisäämällä tuuletusaukkoja sekä asentamalla ryömintätilasta katolle yltävän tuuletusputken, jossa on tarvittaessa poistoimuri. Suunnittele korjaukset ammattilaisen avulla. Perustusten routimisen estämiseksi voi olla tarpeen vähentää talvella ryömintätilan tuuletusta. Älä koskaan estä tuuletusta kokonaan!
30/41 Alapohjan tuuletusaukkoja ei saa tukkia! Tuulettuvan alapohjan ongelmia. Tuulettuvan alapohjan vaurioita. Valokuvia vaurioista. Viemäriputkista puuttuva lämmöneristys ryömintätilassa voi aiheuttaa jäätymisongelmia. Tarkista talon alapohjan ilmatiiviys Ryömintätilasta ei saa päästä lattian kautta ilmavirtoja asuintiloihin. Voit tutkia tiiviyttä esimerkiksi merkkisavujen tai -aineiden tai talvella lämpökuvauksen avulla. Hyvin asennettu tiivis ilmansulku estää ilmavirtojen kulun. Jos havaitset ilmavirtoja ryömintätilasta asuintiloihin, korjaa alapohjan tiiviyttä lattiaremonttien yhteydessä asentamalla tiivis ilmansulkukerros lattiarakenteeseen. Alkuperäisten lattiarakenteiden ilmatiiviydessä on parantamisen varaa.
31/41 Ilmavuotojen paikallistaminen. Rakenneleikkaus, lattian liitos ulkoseinään. Tuulettuvan alapohjan vauriot. Tarkista vanhan osan ja uudemman lisäsiiven välinen lattioiden liittymäkohta Onko talossasi lisäsiiven maavaraisen lattian ja vanhan osan rossipohjan liittymäkohta? Kysymyksessä on riskirakenne, jossa kosteusvauriot ovat yleisiä. Kosteusvaurioita syntyy, koska vanhan osan puurakenteet ovat jääneet uuden osan hiekkatäyttöön tai liitoskohdan tuuletus on katkaistu remontin yhteydessä. Tarkistuta rakenteen toteutus ja kunto aina ammattilaisella. Ilmavuoto lattioiden liitoskohdasta. Märkätilat 7 Rossipohjan ja maanvaraisen lattian liitoskohta, jossa laatat ovat irronneet. Märkätilat Vanhoihin taloihin rakennetut märkätilat, kuten pesuhuone tai sauna, ovat kosteusvaurioriski. Tarkista muovitapettien ja -mattojen saumat
32/41 Korjaa havaitsemasi raot välittömästi, jotta vesi ei pääse vedeneristeenä toimivan muovipinnan alle. Kylpyhuoneen muovitapettien ja muovimattojen saumat sekä muovimaton ja lattiakaivon liitoskohta pitää olla ehjät. Jos pintakosteusilmaisimella mitataan maton päältä lattiassa tai seinässä kosteutta, viittaa tulos kosteusvaurioon. Tarkistuta vaurioitunut rakenne ja teetä korjaussuunnitelmat ammattilaisella. Hyväkuntoinen sauma muovitapetissa ja liitos muovimattoon. Repsottava muovitapetin sauma. Lattiakaivon ja muovimaton epätiivis liittymä. Tarkista putkien läpivientien tiiviys seinissä ja lattiassa Vesi pääsee suihkutilassa rakenteisiin seinän alaosan tai lattian lävistävien putkien ja putkien kiinnikeiden saumoista. Myös suihkuhanan tai saippuatelineiden kiinnikekohdat mahdollistavat veden pääsyn seinärakenteeseen. Varmistu siitä, että kaikki läpivientikohdat, joihin vesi pääsee roiskumaan, ovat ja pysyvät vesitiiviinä. Seuraavassa kylpyhuoneremontissa poista suihkun roiskevesialueelta kaikki seinätai lattialäpiviennit ja siirrä vesiputket tulemaan suihkuhanalle mieluiten katon suunnasta. Teetä suunnitelmat ammattilaisella. Pesuhuoneen epätiiviitä läpivientejä.
33/41 Märkätilan läpiviennit. Tarkista laatoitettujen seinien kunto Seuraa silikoni- ja laastisaumojen sekä laattojen kuntoa ja mahdollista irtoamista. Muutokset voivat viitata mahdolliseen vaurioon. Vedeneristysmääräykset muuttuivat vuonna 1999. Tätä ennen laatoitetuissa kylpyhuoneissa on harvoin toimivaa vedeneristystä laattojen alla, jolloin laatoitettu rakenne on riski. Tarkempi tutkimus ja rakenteen avaus on helpompi tehdä kylpyhuoneeseen rajoittuvista tiloista, esimerkiksi makuuhuoneen tai saunan puolelta. Jos vedeneristys on puutteellinen, harkitse korjausta mahdollisimman nopeasti. Teetä märkätilojen tutkimukset ja korjaussuunnitelmat ammattilaisella. Laatoitettuja pesuhuoneen pintoja. Pesuhuoneen puutteelinen vedeneristys tehnyt tuhoja. Muovimatto vedeneristeenä? Joskus vanha muovimatto ja -tapetti on voitu jättää vedeneristeeksi laatoituksen alle. Vanhat muovimateriaalit kutistuvat ajan kuluessa, ja niiden saumat aukeavat. Lisäksi seinän ja lattian liittymässä muovimaton pyöristynyt nurkka on jouduttu usein viiltämään auki, jotta laatat on saatu asennettua suoraan. Näistä raoista vesi pääsee rakenteisiin. Toimivan vedeneristeen puuttuessa laatoitetuissa rakenteissa on kosteusvaurion riski. Harkitse korjausta.
34/41 Märkätilan muovimaton päällelaatoitus. Tarkista ilmanvaihto Vanhoihin taloihin on jälkeenpäin voitu rakentaa märkätiloja - kuten pesuhuone tai sauna. Jos märkätilojen riittävästä ilmanvaihdosta ei ole huolehdittu, voi vesihöyry tunkeutua kylmiin rakenteisiin, joissa se tiivistyy vedeksi aiheuttaen kosteusvaurion. Paranna tarvittaessa ilmanvaihtoa. Kylpyhuoneen katossa ja saunassa tulee olla poistoilmaventtiilit. Korvausilman tulee siirtyä kylpyhuoneen oven ja kynnyksen välissä olevasta vähintään kahden senttimetrin korkuisesta raosta kylpyhuoneeseen päin. Saunan venttiilin tulisi ohjata korvausilma kiukaan yläpuolelle. Saunan ja suihkutilan välisen oven tulee olla kynnyksetön ja avoin. Jos märkätilan kynnys on tiivis, tulee esimerkiksi ovessa olla siirtoilmasäleikkö. Pesuhuoneen katon poistosäleikössä ei pysy edes paperi. Pesuhuoneen kattoon tiivistyy kosteutta, koska ilmanvaihto ei toimi. Käytä märkätiloja oikein Muista kuivata lattia- ja seinäpinnat aina suihkun jälkeen. Tuuleta sauna saunomisen päätyttyä. Pidä lattiakaivot puhtaina, jotta vesi pääsee vapaasti virtaamaan viemäriin. Lattiakaivon kansi tulee olla irrotettavissa kaivon puhdistusta varten. Tyhjennä lattiakaivon pohjalla oleva sakkapesä ja pese kaivo ja kansi säännöllisesti. Älä kytke märkätilojen lattialämmitystä kesäksi pois. Lattialämmitys pitää märkätilojen pinnat myös kesällä kuivana.
35/41 Pidä lattiakaivo puhtaana. Puupanelointi ei ole pitkäikäinen materiaali märkätiloissa. Tarkista märkätilan kynnyksen tiiviys Kynnyksen tarkoituksena on estää tulvatilanteessa veden pääsy märkätiloista kuiviin tiloihin. Kylpyhuoneen kynnyksen tulee olla vesitiivis ja vähintään 30 mm korkea. Huolehdi, että korvausilma kulkee edelleen oven ja kynnyksen välissä. Korkea kynnys estää veden pääsyn märkätilojen ulkopuolelle. Ilmanvaihto 6 Betonia vasten ja betonin sisällä olevat puurakenteet lahovaurioituvat ennen pitkää.
36/41 Ilmanvaihto 1950-luvun taloissa on yleisesti painovoimainen ilmanvaihto. Oikein toimiva ilmanvaihto poistaa sisäilman epäpuhtaudet ja kosteuden sekä tuo raikasta ilmaa sisätiloihin. Paranna tarvittaessa ilmanvaihtoa Oikein toimiva ilmanvaihto poistaa sisäilman epäpuhtauksia ja kosteutta sekä tuo tilalle raikasta ilmaa. Usein vanhoissa rakennuksissa korvausilmareitit puuttuvat kokonaan ja poistoilmareittejä on tukittu. Painovoimaista ilmanvaihtoa voit parantaa asentamalla lisää korvausilmaventtiilejä oleskelutilojen ulkoseiniin ja ottamalla käyttöön mahdollisesti tulipesien poiston yhteydessä suljettuja hyväkuntoisia ja käyttämättömiä poistoilmahormeja. Hormien käytöstä voi keskustella esimerkiksi nuohoojan kanssa. Ilmanvaihtoa voi parantaa asentamalla korvausilmaventtiilejä oleskelutilojen ulkoseiniin. Kellarin katossa näkyvät vesijäljet viittaavat kellaritilojen huonoon tuulettuvuuteen. Ei pelkkää koneellista poistoa vanhaan taloon Älä koskaan asenna pelkkää koneellista poistoilmanvaihtoa, huippuimuria tai talotuuletinta vanhaan taloon. Pelkän poiston lisääminen saa aikaan ilmavirtauksia rakenteiden läpi, ja niiden mukana tulee helposti epäpuhtauksia sisäilmaan. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon asentamista voit harkita. Ilmanvaihtojärjestelmän korjaukset ja muutokset suunnitelllaan aina vanhan rakennuksen ehdoilla. Ota yhteys asiantuntijaan.
37/41 Kun ilmanvaihtojärjestelmästä puuttuvat korvausilmaventtiilit, toimii antennirasia venttiilinä. Tarkista, että venttiilit ovat aina auki Painovoimaisen ilmanvaihdon poistoilmaventtiilit tulee löytyä keittiön, vessan, kylpyhuoneen, pesuhuoneen, saunan, vaatehuoneen ja varaston katosta tai sisäseinän yläosasta. Pidä poistoilmaventtiilit aina auki, jotta epäpuhdas ilma ja kosteus saadaan poistettua sisätiloista. Korvausilmaventtiilit tulee löytyä olohuoneen, makuuhuoneiden, takkahuoneen ja työhuoneen ulkoseinästä tai ikkunankarmista. Pidä korvausventtiilit aina auki, jotta sisätiloihin tulee raikasta ilmaa. Voit pienentää venttiilien vetohaittaa esimerkiksi lämmittävällä korvausilmaventtiilillä. Pesuhuoneen katon poistosäleikössä ei pysy edes paperi. Poistoilmhormi voi olla tukossa tai tilaan ei tule korvausilmaa riittävästi. Pidä ilmanvaihtojärjestelmä puhtaana Puhdista korvaus- ja poistoilmaventtiilit pölystä pari kertaa vuodessa. Poistoilmakanavat tulee puhdistuttaa vähintään kymmenen vuoden välein. Kysy puhdistusta nuohoojaltasi. Pesuhuoneen poistoventtiili on jäänyt rakennetun väliseinän puristuksiin. Ilmanvaihtokanavistoa on vaikea puhdistaa. Tarkista siirtoilmareittien olemassaolo
38/41 Varmista, että ilma siirtyy sisätiloissa huoneesta toiseen ovien kohdalta. Jos ovi on tiivis, ja ilma ei pääse liikkumaan, ilmanvaihto ei toimi. Varmistat ilman siirtyminen huoneesta toiseen tekemällä sisäovien ja kynnysten väliin vähintään 20 mm:n raon tai asentamalla sisäoviin siirtoilmasäleikön. Liian tiivis kynnys väliovissa voi johtaa ilmanvaihto-ongelmiin. Tuuleta tarvittaessa sisätiloja Tehosta tarvittaessa ilmanvaihtoa ikkunatuuletuksella. Tuuleta lyhyesti varsinkin talvella, niin et hukkaa energiaa. Muutaman minuutin niin sanottu ristituuletus, jossa avataan useita ikkunoita, on tehokkain. Jos tuuletustarvetta on paljon, rakennuksen ilmanvaihto ei toimi. Paranna ilmanvaihtoa. Tekniset järjestelmät 6 Tekniset järjestelmät Vuotavat vesijohdot, viemärit ja vesikeskuslämmityksen putket aiheuttavat kosteusvaurioita. Opettele vesijohdon pääsulun sijainti Opeta se myös muille perheenjäsenille. Vesivahingon sattuessa sulje ensimmäisenä veden pääsulku. Tarkista kerran vuodessa, että venttiili sulkeutuu ja avautuu. Varmista, että venttiili ei vuoda tarkistuksen jälkeen. Vesimittari ja pääsulku märässä kellarissa. Vuotavatko vesijohdot?
39/41 Tee ensin mittaritesti. Varmista, että kaikki vesipisteet ovat kiinni. Käy katsomassa pyöriikö vesimittari. Jos mittari pyörii, on syytä epäillä vuotoa jossain kohtaa talon vesijärjestelmää. Kokeile kädellä, ettei vettä tihku vesiputkien liitoksista. Jos olet epävarma, kuivaa tarkistettavat kohdat ja seuraa tilannetta taskulampulla tai kokeile paperilla. Vessanpöntön vähäisen vuodon voit havaita asettamalla vessapaperin pöntön takaseinään. Jos paperi kastuu, pönttö vuotaa. Jos vesijärjestelmä on alkuperäinen, tutkituta sen kunto ammattilaisella. Varaudu järjestelmän uusimiseen. Vesiputki vuotaa. Vuotavatko viemärit? Tarkista viemärien kunto näkyviltä osin. Puhdista käsienpesualtaiden hajulukot. Tämän jälkeen laita vesi valumaan vuorollaan kussakin vesipisteessä. Tämän jälkeen tarkista lavuaarin alta tai allaskaapista, ettei viemäreissä tai vesilukoissa näy vesivuotoja. Jos epäilet, että viemärit vuotavat rakenteiden sisällä, tai viemärit ovat alkuperäisiä, tutkituta niiden kunto ammattilaisella. Varaudu uusimaan viemärit. Lattiakaivon vuodon aiheuttama jäämöykky rossipohjan tuuletustilassa. Keittiön tiskialtaan viemäri on vuotanut. Vuotaako vesikeskuslämmitys?
40/41 Käy huolella läpi kaikki näkyvillä olevat lämmitysjärjestelmän osat ja tarkista, että missään ei tipu vettä lattialle. Jos liittimissä on runsaasti hapettumaa eli vihreää vaaleaa nöyhtää, on niissä yleensä pieni vuoto. Syynä voi olla vanhan venttiilin löystyminen tai kierreliittimen vuoto. Putkistossa voi olla myös hitsattuja liitoksia ja avonaisia helposti ruostuvia paisuntasäliöitä, mitkä kannattaa tarkistaa. Jos järjestelmä on alkuperäinen, tutkituta sen kunto ammattilaisella. Varaudu järjestelmän uusimiseen. Muovikippo vuotavan patteriventtiilin alla. Mittarilukeman perusteella yläkerran pattereissa ei ole vettä. Vuotava paisuntasäiliö. Tarkista vuotavatko vettä käyttävät kodinkoneet Käy huolella läpi koneiden vesi- ja viemäriliitännät. Pesukoneiden ja jääkaappien alla tulee olla turvakaukalo, joka tuo koneiden vesivuodot esiin. Vältä pyykinpesukoneen asentamista muihin kuin märkätiloihin. Sulje vesihanat käyttökertojen välissä. Jos olet asennuttanut ilmalämpöpumpun, varmistu, että laitteessa tiivistyvä vesi ei pääse kastelemaan talon rakenteita. Varmistu, että putkia ei ole eristetty asbestilla
41/41 Rakennuksen asbestikartoitus on omistajan vastuulla. Jos epäilet jonkun materiaalin sisältävän asbestia, vie materiaalinäyte laboratorioon tutkittavaksi. Asbestia voi olla esimerkiksi vanhoissa putkieristeissä, lattia- tai julkisivumateriaaleissa. Oman kunnan terveystarkastajalta voi kysyä lähimmän laboratorion tietoja. Ehjää, asbestia sisältävää materiaalia ei tarvitse poistaa, mutta se tulee merkitä. Kun asbestipitoista materiaalia lähdetään purkamaan, muista, että asbestipurku on luvanvaraista toimintaa, ja siitä on aina tehtävä ilmoitus työsuojelutarkastajalle. Mahdollisesti asbestia sisältäviä putkieristeitä. Poistoputki asbestia sisältävää Minerit-putkea. TaloPeli-ohjelmisto - Visual computing Oy