Talous ja kaupunkikonserni 4.10.2017 Gunilla Höglund Vt. kaupunginkamreeri gunilla.hoglund@pietarsaari.fi
Kunnan tulot Valtionosuudet Verot Myyntituotot ja maksut
Valtionosuudet milj. Ennuste 2017 2016 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 35,8 36,9 34,6 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus +3,5 +2,0 +2,5 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet +0,9 +0,3 +0,1 YHTEENSÄ 39,2 39,2 37,2
Pietarsaari 1 000 S 0 Yhteenveto TILIVUOSI 2015 2016 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero 68 907 67 731 66 455 66 808 68 489 Muutos % 1,1-1,7-1,9 0,5 2,5 Yhteisövero 5 867 5 177 6 002 5 905 6 093 Muutos % 9,7-11,8 15,9-1,6 3,2 Kiinteistövero 5 438 4 677 5 225 5 225 5 225 Muutos % -0,8-14,0 11,7 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 80 213 77 585 77 683 77 938 79 808 Muutos % 1,6-3,3 0,1 0,3 2,4
Milj. 2016 osuus 2015 muutos Myyntituotot 69,0 75,6 % 71,5-3,5 % Maksutuotot 13,2 14,5 % 12,3 +7,7 % Tuet ja avustukset 3,9 4,3 % 4,5-13,1 % Muut toimintatuotot 5,0 5,5 % 5,8-12,6 % YHTEENSÄ 91,2 100,0 % 94,1-3,1 %
Milj. 2016 osuus 2015 muutos -3,1 Toiminnan tuotot 91,2 43,7 % 94,1 % Verotulot 77,5 37,2 % 80,2-3,3 % Valtionosuudet 39,2 18,8 % 37,2 +5,3 % Rahoitustuotot 0,7 0,3 % 0,8-8,7 % YHTEENSÄ 208,6 100,0 % 212,3-1,7 %
TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kuntalaki säätelee kunnan toimintaa ja taloutta. Kunnalla on oltava talousarvio yhdeksi kalenterivuodeksi sekä taloussuunnitelma, joka kattaa vähintään kolme vuotta. Kunnan talousarvion hyväksyy kaupunginvaltuusto ennen edeltävän vuoden loppua, eli vuoden 2018 talousarvio on oltava hyväksyttynä 31.12.2017 mennessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Sekä talousarvio että taloussuunnitelma hyväksytään samanaikaisesti. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviossa tehtävistä muutoksista. Talousarvion tulee sisältää kunnan toiminnan tavoitteet, joiden lähtökohtana on kuntastrategia. Tavoitteet tulee muotoilla siten, että ne ovat mitattavissa euroissa tai muulla tavoin, jotta tilinpäätöksessä voidaan todeta, ovatko tavoitteet täyttyneet. Talousarvio on sitova kunnan toimielimille ja henkilöstölle ja näin ollen valvonnan ja ohjauksen väline.
Ulkoiset toimintakustannukset TP 2016 osuus TP 2015 muutos Henkilöstökustannukset 107,2 51,9 % 109,4-2,0 % Palvelujen ostot 65,9 31,9 % 62,7 +5,0 % Materiaalit ja tarvikkeet 13,6 6,6 % 13,4 +1,3 % Tuet 9,0 4,4 % 9,0 +0,5 % Muut toimintakustannukset 11,0 5,3 % 10,7 +2,7 % YHTEENSÄ 206,7 100,0 % 205,2 +0,7 %
Kalenteri Huhti-toukokuu Touko-kesäkuu Kesäkuu Elo-syyskuu Loka-marraskuu Marras-joulukuu TKK ja kaupunginjohtaja valmistelevat ehdotukset seuraavan kauden talousarviokehyksiksi Kaupunginhallituksen ehdotus talousarvion kehyksiksi Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarvion kehykset Lautakunnat laativat talousarvioehdotuksensa kullekin lautakunnalle kehysten perusteella TKK käsittelee lautakuntien talousarvioehdotukset Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus käsitellään kaupunginhallituksen talousarvioseminaarissa Kaupunginhallituksen talousarvioesitys vahvistetaan Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota ja hyväksyy sen
Talousarvioon kuuluvat: Yleiset perustelut ja strategiasuunnitelma Käyttötalousosio Tulosyksikkökohtaisesti arvioidut tulot ja määrärahat, tehtävän tavoite mitattavassa muodossa, kaupungin strategian mukaiset tavoitteet Tuloslaskelmaosio Rahoitusanalyysi Investointiosio
Käsitteitä Määräraha = valtuuston lautakunnalle tai johtokunnalle antama, summan ja käyttötarkoituksen osalta rajattu valtuus käyttää varoja. Arvioitu tulo = valtuuston lautakunnalle tai johtokunnalle vahvistama tulotavoite. Sitova nettoperiaatteen mukaisesti. Toimintatuet = Käyttötalouden nettomenot Vuosikate = Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot = Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.
Tilinpäätös Kuntalain 113 :n mukaan tilinpäätökseen kuuluvat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Niiden liitteenä olevat tiedot erittelyineen Talousarvion toteutumisvertailu Toimintakertomus, jossa arvioidaan tavoitteet Valmista tarkastusta varten ennen maaliskuun loppua. Lisäksi kunnan, joka yhdessä tytäryhteisön kanssa muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia konsernitilinpäätös sekä sisällyttää se tilinpäätökseensä.
Omavaraisuusaste = mittaa kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä. (hyvä = 70 %) Vakavaraisuus oli 62,7 % vuonna 2016 (62,9 % 2015). Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisen arvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Velkaantuneisuus = Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. (hyvä = 30 %) Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa, miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kertynyttä ylijäämää oli 77,7 milj. euroa vuonna 2016 (4015 /asukas). Kaupungin velkakanta oli 2257 euroa asukasta kohden. Koko maan velkakanta oli alustavasti 2930 euroa asukasta kohden vuonna 2016.
Vaatimukset talouden tasapainosta Talouden katsotaan olevan tasapainossa kun vuosikate = suunnitelman mukaiset poistot = käyttöinvestoinnit Kunnan talouden ei pidä osoittaa alijäämää pitempään kuin kolme vuotta peräkkäin. Alijäämän syiden analyysi ja suunnitelma talouden tasapainottamiseksi on esiteltävä (kaupunginhallitus).
TYTÄRYHTEISÖT Kaupungin osuus OSUUDET KUNTAYHTYMISSÄ Kaupungin osuus Pietarsaaren Yrityskiinteistöt Oy 100,00 % Vaasan sairaanhoitopiiri 5,50 % Pietarsaaren Energia Oy 100,00 % Malmin kiinteistöt ky 67,69 % Pietarsaaren Satama Oy 100,00 % Kårkulla kf för spec.omsorger 4,48 % Alerte Ab Oy 100,00 % Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 2,73 % Fast. Ab Bodgärdet Kiinteistö Oy, 100,00 % Optima samkommun 35,91 % Pietarsaaren Vanha Satama Oy 51,62 % Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 13,67 % Pietarsaaren Jäähalli Oy 68,02 % Kvarnens sk (Kronoby folhögssk.) 9,52 % Fastighets Ab Ebba Kiinteistö Oy 100,00 % Svenska Österbottens Förbund för utbildning och kultur 4,48 % Pohjanmaan liitto 12,35 % OSAKKUUSYHTIÖT Kaupungin osuus Oy Katternö Ab (Pietarsaaren Energia Oy:n kautta) 40,32 % Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordia 41,00 % Oy Timberpak Ab (Pietarsaaren Satama Oy:n kautta) 24,59 % Venealan Teknologiakeskus BTC Ab 49,50 % Kiinteistö Oy Kruunupyyn Lentohalli 30,00 % Pohjanmaan Biokaasu Oy 31,10 % Baltic Boat Yard Oy 62,50 %
Tytäryhtiö= kunnalla on yksinomainen päätösvalta yhteisössä ja voi esim. valita hallituksen Osakkuusyhteisö= kunta omistaa yhteisöstä 20-50 %, mutta sillä ei ole yksinomaista päätösvaltaa Kuntayhtymä= kunnat omistavat kuntayhtymän
www.pietarsaari.fi/ Hallinto ja päätöksenteko/rahatoimisto www.kuntaliitto.fi www.vm.fi