Liite Val 20 Kangasalan kaupungin Talousarvio 2018 ja Taloussuunnitelma 2018-2020 Kh 30.10.2017 Val 13.11.2017 138
Sisällys 1 Kunnanjohtajan katsaus... 2 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020... 4 3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat... 8 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 8 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät... 8 3.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 8 3.2.2 Kuntatalous syksyllä 2017... 9 3.2.3 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018... 10 3.2.4 Kangasalan kaupungin talous... 10 3.2.5 Talouden ja toiminnan seuranta... 11 3.2.6 Kaupungin sijoitusvarallisuuden taso... 11 3.3 Talousarvion sitovuustaso... 12 3.4 Tilivelvollisuus... 13 4 Toimintatuotot ja toimintakulut palvelukeskuksittain... 15 4.1 Strateginen johto... 17 4.2. Kangasalan kaupunkikonserni 2018... 21 4.2.1 Kaupunkikonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018... 22 4.3 Sosiaali- ja terveyskeskus... 26 4.4 Sivistyskeskus... 30 4.5 Tekninen keskus... 33 5 Tuloslaskelma 2018-2020... 36 6 Investoinnit palvelukeskuksittain... 39 7 Rahoituslaskelma 2018-2020... 41 8. LIITTEET... 44 8.1 Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna 2018... 44 8.2 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet v. 2018... 45 8.3 Henkilöstömuutokset 2018... 48 8.4. Tietoja konserniyhtiöistä... 51 8.5 Investointien hankeluettelo vuosille 2018-2020... 59 8.6 Kangasalan Vesi -liikelaitos... 62 8.6.1 Kangasalan Vesi liikelaitoksen investoinnit 2018-2020... 64 8.6.2 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2018... 65 8.6.3 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2020... 66 8.6.4 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma 2018-2020... 67
1 Kunnanjohtajan katsaus 30.10.2017 Vuoden 2016 ylijäämäinen tilinpäätös lisäsi vuoden 2018 raamivalmistelun yhteydessä mahdollisuuksia tehdä lisäpanostuksia kriittisiin kohtiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin niin palvelujen kuin elinkeinojenkin edistämisen osalta, totesin tilinpäätösinfossa kesäkuussa 2017. Edellisen valtuuston vastuulliset päätökset saivat aikaan muutoksen, joka mahdollistaa tänään uudet avaukset ja palveluihin satsaamisen. Talouden tasapainon saavuttanut Kangasalan kunta on valmistellut vuosien 2018-2020 talousarviota siten hyvin erilaisista lähtökohdista kuin edeltävinä vuosina, joissa painottui kunnan talouden voimakas tasapainottaminen lukuisten eri toimenpiteiden avulla. Kuntastrategian mukainen vaatimus tasapainoisesta taloudesta on saavutettu. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen tulos on 0,8 miljoonaa euroa plussalla ja suunnitelmakausien 2019-2020 tulokset ovat nekin positiiviset. Vuoden 2018-2020 taloussuunnitelma on nopeasti kasvavan kaupungin ja terveen kuntatalouden talousarvio. Strategisen johdon työssä painotamme uuden kuntastrategian toteuttamisen johtamista ja sen toimeenpanoa. Vielä tällä kertaa talousarvion osana on vanha strategia, mutta jo vuoden 2019 talousarvion valmistelun lähtökohtana on uuden valtuuston tekemä ja hyväksymä strategia. Kaupunginhallitus johtaa mm. strategisen yleiskaavan toimeenpanoa ja osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön. Talousarvio sisältää lisäyksiä erityisesti kasvatukseen ja opetukseen, työllisyyteen ja investointeihin, unohtamatta sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ennen näköpiirissä siintävää maakuntauudistusta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan esimerkiksi sähköiseen asiointiin sekä vahvistetaan asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön tarjottavia palveluja. Myös asiakasraatia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Sivistyskeskuksessa varhaiskasvatuksen painopisteinä ovat uuden varhaiskasvatussuunnitelman linjaamien toimintakulttuurimuutosten käyttöön ottaminen. Myös digitaalisia välineitä hyödynnetään esiopetusryhmien toiminnassa. Opetuspalveluissa painopistealueena on uusien opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittäminen kouluilla. Talousarvioesitys sisältää mm. uuden koulupsykologin palvelussuhteen, 3 luokanopettajan virkaa ja 2 erityisopettajaa. Lisäksi sivistyskeskus varautuu maakuntauudistukseen mm. siten, että sivistyskeskuksen johtajan nimikkeeksi vaihdetaan hyvinvointijohtaja. Myös opetuksen palvelualue saa oman esimiehen, opetuspäällikön. Teknisessä keskuksessa vakautetaan kuntataloutta yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja aktiivista maapolitiikkaa harjoittamalla. Asumisen monimuotoisuutta lisätään, ja maankäyttöä tehostetaan erityisesti palveluiden ja joukkoliikenteen lähellä. Uutena mielenkiintoisena avauksena lanseeraamme tontinjakopalvelun, jolla pyrimme pienasuntojen lisäämiseen taajamissa. Luottamushenkilöiden kanssa yhdessä valmisteltu talousarvion valmisteluprosessi toimi jälleen kerran erinomaisesti. Kaikki lautakunnat työskentelivät aktiivisesti ja valmistelivat talousarvioehdotuksensa kunnanhallituksen antaman raamin puitteissa, sitoutuen yhteiseen työskentelyyn ja valtuuston asettaman tasapainoisen talouden tavoitteen saavuttamiseen. Vuoden 2018 toiminnassa painottuu konserninäkökulman huomioiminen, kaupunki ja sen omistamien yhtiöiden yhteistyön tiivistäminen ja tulevaan maakuntauudistukseen vaikuttaminen ja siihen valmistautuminen. 2
Kasvava Kangasala rakentaa ja investoi jatkuvasti, maltilla ja harkiten. Investointien määrä perustuu kaupungin kokonaistalouden kestävyyteen, kykyyn rahoittaa investoinneista aiheutuvat poistot sekä kyvystä kattaa investoinneista seuraavat käyttötalousmenot. Kyseessä on talouden johtamisen näkökulmasta kokonaisuus, jossa kaikkien eri osa-alueiden tulee olla keskenään tasapainossa. Keskeisimmät investoinnit vuonna 2018 ovat uuden Vatialan koulun rakentaminen, Lamminrahkan pääkatu ja eritasoliittymä sekä infran ja kiinteistöjen peruskorjaus. Saarenmaan uusi elinkeinoalue etenee. Maanhankinta on onnistunut hyvin ja alueen kaavoitusta valmistellaan suunnitellusti. Osallistumme työllisyyden hoidon seudulliseen hankkeeseen ja tiivistämme yhteistyötämme toisen asteen ammatillisen opetuksen kanssa ja valmistaudumme uuden ammattioppilaitoksen valmistumiseen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja muutosvalmiuksiin panostetaan tuleva maakuntauudistus huomioiden toteuttaen uudistuva Kangasala opintokokonaisuutta. Vuonna 2018 ryhdymme toteuttamaan uutta kuntastrategiaa. Sen painotukset esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, asiakaskokemuksen parantamisesta ja kasvatuksen sekä opetuksen kehittämisestä ohjaavat eri palvelukeskusten toimintaa. Itsenäisen kaupungin keskeisin tunnusmerkki on terve ja tasapainoinen talous. Vuoden 2018 ja suunnitelmavuosien 2019-2020 talousarvioehdotus on tasapainossa. Kaupungin velkaantumiskehitys on käytännössä pysäytetty eikä tuloveroprosenttia ole tarvetta esittää korotettavaksi. Kangasalan kehitys on valtakunnan kärkeä. Se näkyy mm. niin, että väkiluvun prosentuaalinen kasvu suhteessa asukaslukuun vuonna 2016 oli Suomen kolmanneksi ripeintä. Uudet asukkaat tuovat kuntaan uusia ideoita, elinvoimaa ja myös taloudellisia voimavaroja. Kiitän lämpimästi kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä tasapainoisen talousarvion erinomaisesta valmistelusta kaikissa sen eri vaiheissa. Rakennetaan yhdessä Kangasalasta entistäkin vetovoimaisempi, houkuttelevampi ja viihtyisämpi meille kaikille. Oskari Auvinen kunnanjohtaja 3
2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014. Kangasalan onnistumissuunnitelma kunta-strategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan kasvun ja kehityksen kohti uutta vuosikymmentä. Strategia valmistui laajan valmistelun tuloksena luottamushenkilöiden, henkilöstön ja yleisöpalautteen perusteella. Visio ja strategiset tavoitteet päivitettiin. Tavoitteista on muodostettu painopisteitä, joissa meidän on onnistuttava. Palvelukeskukset muodostavat tavoitteensa strategisista tavoitteista ja painopisteistä. Kuntastrategia päivitetään vuosittain osana talousarviovalmistelua. Näin kuntastrategian tavoitteet etenevät edelleen talousarvioon ja sitä kautta osaksi palvelukeskusten operatiivista toimintaa. Kuntastrategiaa täydennetään sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavan ohjelmajohtamisen avulla. Valtuusto hyväksyi esimerkiksi kesäkuussa 2014 elinkeino-ohjelman, jossa esitetään kohdennettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön nopea muutos edellyttää strategian vuosittaista tarkastelua. Keskeisiä toimintaa ohjaavia uusia asiakokonaisuuksia ovat elinvoiman vahvistamiseksi opiskelijaja nuorison hyvinvointiin liittyvät teemat, MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -sopimuksen kokonaisuus sekä maakuntauudistuksen esiin tuomat mahdollisuudet ja muutostarpeet kuntaorganisaation toiminnassa. Kangasalla 13.10.2017 kunnanjohtaja Oskari Auvinen 2. Kangasalan kunnan visio/näkymä 2020 Kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala kesäpäivän kulttuurikunta - turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kangasalla oksalla ylimmällä! Kangasala kasvaa vetovoimaisena osana Tampereen kaupunkiseutua. Kangasala on imagoltaan vahva kesäpäivän kulttuurikunta ja aktiivinen osa kaupunkiseudun kokonaisuutta. Luonto harjumaisemineen on Kangasalan vahvuus. Kulttuurielämä ilmenee monipuolisesti eri muodoissaan. Turvallisuus on Kangasalla niin fyysistä kuin sosiaalista. Kangasala tarjoaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia, aktiivista elämää. Maankäytön suunnittelulla, rakentamisen ohjauksella ja ympäristöarvojen huomioimisella luodaan kuntalaisille laadukas ja viihtyisä ympäristö, jossa ihmiset, toiminta, rakennukset ja luonto kohtaavat sopusoinnussa toisensa. Oksalla ylimmällä: Kangasala tuntee historiansa ja sillä on näköala tulevaisuuteen! 4
3. Toiminta-ajatus Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 4. Strategian toteuttamisen näkökulmat ja tavoitteet valtuustokaudelle 2013-2017 Strategisia tavoitteita konkretisoidaan vuosittain valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja lautakuntien käyttösuunnitelmissa yksilöidyiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, jotka ovat toiminnan perustana. OIKEUDENMUKAISUUS YHTEISÖLLISYYS TEHOKKUUS JA TUOTTAVUUS VISIO / NÄKYMÄ 2020 kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala Kesäpäivän kulttuurikunta Turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. KANGASALLA -OKSALLA YLIMMÄLLÄ! AVOIMUUS REHELLISYYS ASIAKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 1. Hyvinvoiva asukas / kuntalainen 2. Palvelutarjonnan riittävyys ja laatu 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito RESURSSIT 4. Tasapainoinen talous 5. Maapolitiikassa onnistuminen 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen PROSESSITJA RAKENTEET 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen 8. Verkostoituminen ja edunvalvonta UUSIUTUMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö TO IM EN PIDE- ja YHTEISTYÖOHJELM A T MAAPOLIITTINEN OHJELMA VIHERALUE- OHJELMA OMISTAJA- STRATEGIA KANGASALAN KYMPPI 2016-2025 ELINKEINOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2014-2020 KULTTUURI-, VAPAA-AIKA-, LIIKUNTA- JA NUORISO- POLIITTINEN OHJELMA HENKILÖSTÖ JA TYÖHYVINVOINTI- OHJELMA 5. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet suuntaavat toimintaa kohti visiota. Ne kertovat, mitä tehdään, jotta vision saavuttaminen olisi mahdollista. 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Palvelutuotannon painopiste on ennaltaehkäisyssä, asiakas- / asukaslähtöisyydessä ja omatoimisuudessa sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. 5
Kunnan peruspalveluissa huomioidaan väestöennusteet ja -rakenne ja niiden muutoksiin varaudutaan. Kunnan palvelutuotannon prosesseja arvioidaan asiakaslähtöisesti. Otetaan huomioon palvelutarpeiden erilaisuus ja valinnanvapauden lisääntyminen. Tuetaan perheiden hyvinvointia ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään erityisesti nuorten elämänhallintaa. Perusopetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin edistäen lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille turvataan kasvu- ja oppimismahdollisuudet antamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja opetusta toimivissa tiloissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita ja palveluvalikoimaa kehitetään tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus sekä palvelutarpeen oikea kohdentuminen ja oikea-aikaisuus. Hyvän elämän eväisiin kuuluvat Kangasalla yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet: liikunta ja muu vapaa-ajan toiminta vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia. Yhteisöt luovat runsaasti vapaa-ajan toimintaa ylläpitäen vireitä asuinalueita ja kyläkeskuksia. Yhdistysten ja seurojen tekemää yhteiskunnallista työtä pyritään kannustamaan, jotta perinteinen talkoohenki tukee kunnan myönteistä kehitystä. Samalla edistetään paikalliskulttuuria eri muodoissaan sekä toimitaan osaltaan vastavoimana yhteiskunnan jatkuvasti tarkentuvan sääntelyn lisääntymiselle. 2. Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Kangasala on Pirkanmaan itäisen alueen kasvava kunta, joka tekee tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikkien lähialueen kuntien kanssa. Kangasalan erinomainen maine on kunnan menestykselle tärkeä. Se tukee kunnan vetovoimaisuutta asukkaiden, matkailijoiden, opiskelijoiden kuin yritystenkin piirissä. Kunnan maapolitiikkaa ja kaavoitusta ohjataan tavoitteellisesti kaupunkiseudun rakennemallin suuntaan. Uudiskaavoituksessa kunta kaavoittaa pääasiassa omistuksessaan olevaa maata. Maata hankitaan tulevaisuuden kannalta keskeisiltä alueilta, tavoitteena vähintään vuosikymmenen tonttivaranto. Kangasala kehittää yhdyskuntarakennetta hallitusti taloudellisemmaksi ja toimivammaksi osana Tampereen kaupunkiseutua. Alueiden rakentaminen ja täydennyskaavoitus tukevat olemassa olevien taajamien seuranta-alueiden kehittymistä. Maaseutualueilla asutusta ohjataan kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Toimintojen suunnittelussa pyritään turvaamaan sekä läheisyys että saavutettavuus. Liikkumisen sujuvuudesta huolehditaan. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Ydinkeskustassa tapahtuvalla rakentamisella luodaan harkitusti selkeälinjaista kunnan keskustaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen panostetaan. Kuntalaisille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä. Luonnonympäristö, maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat asukkaiden ja vierailijoiden kannalta Kangasalan suuri vahvuus. Kangasala on vapaa-ajan asutuksen kärkikuntia Suomessa. Loma-asukkaat vahvistavat yritysten palveluiden kysyntää ja kulttuurielämää. Loma-asukkaiden viihtyvyydestä huolehditaan heille suunnattuja palveluita kehittämällä ja kohdennettua markkinointiviestintää lisäämällä. 6
Yritysten kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle luodaan menestymisen mahdollisuudet siten, että toimivien ja uusien yritysten tarpeet ja työpaikat nähdään kriittisinä menetystekijöinä. Yritysmyönteinen päätöksenteko on nopeaa ja joustavaa. Kangasalan lukio ja kunnan alueella toimivan ammattioppilaitos ovat vetovoimaisia, omaleimaisia ja monipuolisia. Ne vastaavat erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä lisätään. 3. Palvelujen tarpeen kasvaessa kuntatalouden hallitseminen nähdään sekä haasteena että mahdollisuutena. Taloudenhoidon tavoite on kehittää ja tukea kuntalaisten hyvinvointia. Talouden hallinta ja tasapaino edellyttävät koko kuntakonsernista saatavaa ajantasaista taloustietoa ja aktiivista reagointia saatuun informaatioon. Toimintakulujen kasvun tulee olla hallittua ja investoinnit ajoitetaan ja mitoitetaan oikein. Palveluverkkoa kehitetään toiminnallisesti tehokkaammaksi. Kuntastrategia, maankäytön, kaavoituksen, palveluverkon kehittämisohjelma ja investointiohjelma yhdistyvät Kangasalan 10-ohjelmassa. Palvelutoiminta on tehokasta ja tuottavaa. Uusien tuotantomenetelmien, digitalisaation ja innovaatioiden käyttöönottoa tuetaan pitkän aikavälin taloudellisuuden takaamiseksi. Pyritään kustannustehokkaisiin ja ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin. Parannetaan valmiutta muutosten ennakointiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Kunnan tulonhankintaa vakautetaan maan myynnillä ja rakennuskantaa monipuolistamalla. Taksaja maksupolitiikkaa tarkastellaan vuosittain tulorahoituksen osana. Hallitaan korjausvelkaa turhien investointien ja korjaustoimenpiteiden välttämiseksi. Nykyisten kiinteistöjen käyttöä tehostetaan. Valtuuston päättämä omistajapolitiikka tukee perustehtävässä onnistumista siten, että kunnan koko konsernirakenteen erilaiselle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. 4. Kangasalan kunta on uudistumiseen kannustava ja henkilöstöstään huolehtiva ja kuunteleva työnantaja. Työnantajapolitiikan tavoitteena on motivoitunut, uudistusmyönteinen, hyvinvoiva, oppiva ja tehokas henkilökunta. Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara kunnan palvelutuotannossa. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa osaavista henkilöistä. Rekrytoinneissa korostetaan osaamista, kehityshakuisuutta ja palvelumyönteisyyttä. Kuntastrategiaan sitoutumista parannetaan. Palvelumyönteisyyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin lisätään. Yhteistoiminta on osallistavaa ja vuorovaikutteista. Henkilöstöä kannustetaan uudistumaan ja kehittämään osaamistaan. Työhyvinvointiin, palkkausjärjestelmien kehittämiseen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan.. 7
3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttö-talous-, tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen talous on palaamassa kasvu-uralle. Talousluvut ovat vahvistuneet, ja ennakoivat indikaattorit tukevat näkemystä kasvun jatkumisesta. Kasvu on kuitenkin pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, ja nettovienti on jäämässä heikoksi. Bkt:n kasvu jatkuu seuraavina vuosina, vaikka hivenen hidastuen. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 % edellisestä neljänneksestä, mikä oli selvästi odotettua enemmän. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,4 % vuonna 2017. Vuoden 2018 kasvuksi muodostuu 1,6 % ja vuoden 2019 kasvuksi 1,5 %. Talouskasvun nopeutuessa se on myös laaja-alaisempaa. Talouden aktiviteetti ei ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan myös vienti kasvaa selvästi. Teollisuuden kääntyminen reippaaseen kasvuun tukee myös tuottavuuden nopeaa kohentumista. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä asuntoinvestoinneista ja rakentamisesta teollisuuden ja yritysten koneisiin ja laitteisiin sekä tutkimus- ja kehittämisinvestointeihin. Kasvun perusta vankentuu, kun myös viennin kasvu kiihtyy lähes viiteen prosenttiin. Ulkomaan kaupan vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun kääntyy positiiviseksi vuonna 2017. Suomen julkinen talous painui viime vuosikymmenen lopulla syvästi alijäämäiseksi. Vaikka talouskasvu on ollut vaimeaa viime vuosina, alijäämä on pienentynyt sopeutustoimien vuoksi. Suotuisa suhdannetilanne kohentaa julkisen talouden rahoitusasemaa, mutta ennustettu talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista epätasapainoa. Julkisen talouden sektoreista valtio ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä, ja työeläkesektori sekä muut sosiaaliturvarahastot lievästi ylijäämäisiä. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon pysyy korkealla tasolla. Valtion velka oli viime vuoden lopussa 102 mrd. euroa, josta se kohoaa tämän vuoden loppuun mennessä n. 108 mrd. euroon. Velka jatkaa kasvuaan lähivuosina, joskin kasvuvauhti hidastuu. Velan lisäksi valtiolla on takausvastuita, joiden määrä on kohonnut jo 46 mrd. euroon. 8
3.2.2 Kuntatalous syksyllä 2017 Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja. Kuntatalouden tila keväällä 2017 oli pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 milj. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli 2 938 euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Kuntien yhteenlasketut toimintakulut olivat vuonna 2016 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan 36,7 mrd. euroa. Kasvua toimintakuluissa oli 0,5 % edeltävän vuoden tilinpäätöstietoihin verrattuna. Toimintatuotot olivat 7,7 mrd. euroa, mikä tarkoitti 1,5 % kasvua edellisvuoden tasosta. Yhteenlaskettu toimintakate oli ennakkotietojen mukaan -28,6 mrd. euroa. Se heikkeni edellisestä vuodesta 142 milj. euroa eli 0,5 %. Toimintakatteen vähäiseen heikkenemiseen vaikutti toimintakulujen maltillinen kasvu sekä toimintatuottojen lisääntyminen. Toimintakulut kasvoivat 188 milj. euroa eli 0,5 %. Toimintakulujen vähäinen kasvu johtui erityisesti henkilöstökulujen pienenemisestä 202 milj. eurolla. Henkilöstökulut vähenivät kaikkiaan 1,4 % edellisvuodesta. Toimintatuotot kasvoivat 110 milj. euroa eli 1,5 %. Toimintatuottojen lisääntymiseen vaikutti eniten maksutuottojen sekä muiden toimintatuottojen kasvu. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 928 milj. euroa, mikä merkitsi 3,1 prosentin kasvua. Valtionosuuksien osuus verorahoituksen kasvusta oli 596 milj. euroa ja verotulojen 332 milj. euroa. Suurimman osan verotulojen kasvusta muodostavat tuloverot, joiden tuoton lisäys oli 367 milj. euroa. kuntien osuus yhteisöverojen tuotosta väheni puolestaan 95 milj. euroa. Kasvanut verorahoitus kattoi toimintakatteen heikkenemisen ja vuosikate parani 806 milj. euroa eli 42,2 prosenttia. Kuntien verotulojen kasvua hidastaa lähivuosina ansiotulojen maltillinen kehitys. Vuonna 2017 kuntatalouden ansiotaso kehittyy markkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti: sopimuspalkkoja ei koroteta ja lomarahoja leikataan 30 prosentilla. Verotulojen heikkoon kehitykseen erityisesti vuonna 2017 vaikuttaa myös kilpailukykysopimuksessa sovitut palkansaajien lakisääteisten maksujen, mm. palkansaajien päivärahamaksun korotus, joka pienentää kuntien verotuloja 180 milj. eurolla. Ansiokehityksen ennustetaan pysyvän edelleen maltillisena lähivuosina ansiotason nousun jäädessä huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä vauhtia hitaammaksi, mikä on sopusoinnussa keskimääräistä hitaamman talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Koko maata koskevan verotuloennustekehikon 19.9.2017 mukaan maksettava kunnallisveron tuotto kasvaa 0,2 prosenttia vuoden 2017 arvioon verrattuna. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan nousevan 6,2 prosenttia ja yhteisöveron tilitykset vähenevät -1,6 prosenttia. Kuntatalouden toimintaympäristön muutokset liittyvät myös kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin sekä kuntien mahdollisuuksiin vastata tulevaisuuden muuttuviin palvelutarpeisiin. Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsintaan liittyvät toimenpiteet eivät ole vielä tuottaneet vähentämiselle asetettuja tavoitteita. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien ja kuntatalouden toimintaympäristöön on vielä osittain tarkentumatta. Esimerkiksi vuosityöajan pidentämiseen liittyvien säästöjen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. 9
Säästöjen toteutuminen edellyttää, että kunnissa päätetään erikseen hyödyntää työajan pitenemisen tuottamaa mahdollisuutta säästöihin. 3.2.3 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2018 Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2018 hallitusohjelman mukaisesti indeksitarkistus kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotusta kevennetään yhteensä 300 milj. eurolla, mistä kuntien osuus on 105 milj. euroa. Veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä 26 milj. eurolla. Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveroa korotetaan hallituskaudella vuosittain siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla eli noin 25 milj. euroa vuosittain. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 60 milj. euroa vuoden 2018 tasossa arvioituna korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Pieni- ja keskituloisten monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuodesta 2018 alkaen syksyllä 2017 annettavan hallituksen esityksen mukaisesti. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 milj. eurolla sekä korottamalla jo aiemmin todettua kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 milj. eurolla ja kiinteistöveroa 25 milj. eurolla. Lisäksi hallitus vahvistaa kuntataloutta antamalla kunnille mahdollisuuden maksutuottojen lisäämiseen. Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2017 aikana esityksen laeiksi jätelain ja ympäristösuojelulain muuttamisesta, minkä arvioidaan lisäävän vuodesta 2018 alkaen vuosittain kuntien maksutuottoja noin 5 milj. eurolla. Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa vuonna 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta noin 0,1 prosenttia. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen on nettomääräisesti noin 129 milj. euroa kuntataloutta heikentävänä vuonna 2018. Väestön ikärakenteen muutos on aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessakin suuria haasteita kuntatalouteen. Väestön ikääntyessä koko maan väestöllinen huoltosuhde heikkenee lähivuosina nopeasti, eli lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa. Vaikka työvoimaan osallistumisaste on noussut vanhemmissa ikäluokissa, on väestön ikärakenteen muutos niin voimakas, että työvoiman määrän kasvu pysähtyy ja kääntyy lopulta tulevaisuudessa laskuun. Tämä heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sekä hoito- että hoivapalveluiden tarpeen kasvua että aiempaa heikompia verotulojen kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta tilannetta hankaloittavat lisäksi erityisesti suuret alueelliset erot väestön ikärakenteessa. Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena suurin vastuu ikääntymiseen liittyvistä kustannuspaineista on siirtymässä kunnilta maakunnille, mutta ikärakenteen muutos haastaa jatkossakin kuntia. Työmarkkinatilanne on pitkän taantuman jäljiltä edelleen synkkä. Työllisyysaste on kuitenkin tuoreiden tilastojen perusteella parantunut ja pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt. Korkea rakennetyöttömyys hidastaa työttömyyden laskua talouskasvun elpyessä. 3.2.4 Kangasalan kaupungin talous Kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainossa, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haastavaa, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma saattavat antaa erilaisen kuvan taloustilanteesta. Erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasalla, tilanne on tämän suuntainen. Kangasalan kunnan tilinpäätösten tuloslaskelman osoittama tulos on vuodesta 2010 ollut positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2012 (-1,3 milj. euroa) ja 2014 (-1,7 milj. euroa). Tilinpäätösten tulosten syntymiseen 10
ovat vaikuttaneet merkittävästi kertaluonteiset erät, kuten käyttöomaisuuden myyntivoittotulot, kunnan sijoitusomaisuuteen liittyvät kirjaukset sekä muut kertaluonteiset erät, kuten vuonna 2013 jälkiverotilityksen maksukirjaus joulukuulle ja Pirkanmaan koulutuskuntakonsernin -kuntayhtymän purkamiseen liittyvät tulokirjaukset. Vuoden 2014 tilinpäätös oli 1,7 milj. euroa alijäämäinen siitä huolimatta, että tilinpäätös sisälsi merkittävän määrän kertaluonteisia tuloeriä. Vuoden 2014 toiminnallinen tuloslaskelma osoitti 5,6 milj. euroa alijäämää, kun se vuonna 2013 oli 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Ilman kertaluonteisia tuloeriä kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuodesta 2010 kunnan lainamäärä on nousut 48,2 milj. eurosta 62,0 milj. euroon vuodelle 2016. Vastaavana aikana kunnan verotuloprosentti on nostettu 19,50 prosenttiin vuodelle 2010 ja 21,00 prosenttiin vuodelle 2015. Vuoden 2015 tilinpäätös on 5,7 milj. euroa ylijäämäinen ja toiminnallinen tuloslaskelma osoitti ensimmäistä kertaa ylijäämää, 2,3 milj. euroa. Edellytykset hyvään tilinpäätökseen syntyivät kesäkuussa 2015 pidetyssä valtuuston kokouksessa, jolloin päätettiin olennaisista muutoksista Kangasalan kunnan toimintaan ja talouteen. Päätösten vaikutukset näkyvät myös vuoden 2016 talouden kehityksessä ja tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 tilinpäätöksen toiminnallinen tulos oli 6,9 milj. euroa ylijäämäinen ja tuloksesta voitiin muodostaa 6,8 milj. euron investointivaraus Lamminrahkan tuleviin investointikohteisiin. Talouden tasapainon saavuttamiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä olivat mm. henkilöstökustannusten hallinta, vakituista henkilökuntaa vähennetään vähintään 58 vakanssilla vuosina 2015-2017, luokkakokojen kasvattaminen, tuntikehyksen supistaminen ja jakotuntien määrän vähentäminen, Lahdenkulman koulun lakkauttaminen, Suoraman lähikirjaston ja Kuhmalahden terveysaseman sulkeminen. Päätösten taloudellinen vaikutus jo vuoden 2015 tilinpäätöksen tulokseen oli merkittävä ja sen merkitys korostui vuoden 2016 tilinpäätöksen tuloksessa. Nyt käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii säilyttämään vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöksissä saavutetun talouden tasapainon. Maakuntauudistuksen toteutuessa taloussuunnitelmavuosi 2020 on tarkasteltava uudelleen erityisesti tulorahoituksen suhteen, kun lopulliset päätökset ja taloudelliset selvitykset ovat kuntien tiedossa. Talousarvioesityksessä vuosittaiset nettoinvestoinnit on pyritty sopeuttamaan 15-16 milj. euron vuosittaiseen menokehykseen siten, että velkaantuminen pysyy kohtuullisena suunnitelmakaudella. Vain välttämättömät investointitarpeet toteutetaan. Talousarvion valmistelua on ohjattu vahvalla otteella jonka yhtenä tavoitteena on ollut luoda riittävän vankka taloudellinen kantokyky vastata tuleviin merkittäviin investointihaasteisiin joista merkittävin on Lamminrahkan alueen rakentaminen. Vuoden 2018 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 42,7 milj. euroa, vähennystä vuoden 2016 tilinpäätökseen 2,8 milj. euroa ja 6,2 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 191,1 milj. euroa, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 3,2 milj. euroa ja 1,7 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut sisältävät henkilöstölisäyksiä sivistyskeskukseen, työllisyyden hoitoon sekä lastensuojelun ostopalveluihin. Verotulot ovat yhteensä 125,9 milj. euroa ja valtionosuudet 36,3 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvion vuosikate on 13,3 milj. euroa, joka kattaa 22,2 milj. euron investoinneista 60,2 prosenttia. Talousarvion tulos on 12,6 milj. euron poistojen jälkeen 0,8 milj. euroa. Vuoden 2019 vuosikate on 16,1 milj. euroa, joka kattaa 20,7 milj. euron investoinneista 77,7 prosenttia. Tilikauden tulos on 12,6 milj. euron poistojen jälkeen 3,5 milj. euroa. Vuoden 2020 tulos on 13,9 milj. euron poistojen jälkeen 0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate 14,6 milj. euroa kattaa 21,3 milj. euron investoinneista 68,5 prosenttia. Suunnitelmakauden 2018-2020 yhteenlaskettu tulos on 5,0 milj. euroa. 3.2.5 Talouden ja toiminnan seuranta Valtuustolle toimitettava talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan kolmannesvuosittain. Kaupunginhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. Merkittävimpien konserniyhtiöiden talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan puolivuosittain. 3.2.6 Kaupungin sijoitusvarallisuuden taso Vuoden 2005 talousarvion ja 2005-2007 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarviokäsittelyn yhteydessä määritellään sijoitusvaroille ns. säilyttämistaso, joka lasketaan siten, että alkuperäiseen pääomaan 12,38 milj. euroa lasketaan vuoden 1996 alusta 4 prosentin korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusvarojen määräksi saadaan: 11
31.12.2014 25,61 milj. euroa 31.12.2015 26,63 milj. euroa. 31.12.2016 27,70 milj. euroa 31.12.2017 28,81 milj. euro 31.12.2018 29,96 milj. euroa Mikäli sijoitusvarojen tuotto ylittää 31.12.2018 määritellyn tason, on mahdollista erillisellä valtuuston päätöksellä tulouttaa sijoitusvarojen tuottoa investointihankkeiden rahoittamiseksi, jotka edistävät Kangasalan kaupungin keskustan vetovoimaa ja elinkeinoelämän kehittämishankkeiden toteuttamista. Sijoitusomaisuutta ei käytetä kaupungin palvelutuotannon toimintakulujen katteeksi. Mikäli strategisten kehittämishankkeiden toteuttaminen edellyttää voi valtuusto tehdä edellä esitetystä täydentävän erillispäätöksen sijoitusomaisuuden käytöstä. 3.3 Talousarvion sitovuustaso Talousarvio- ja suunnitelma on kaupungin toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä palvelukeskuksille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat palvelukeskusten ulkoiset toimintamenot ja ulkoiset toimintatulot. Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Ylimääräisen tai budjetoimattoman tulon kertyminen ei oikeuta menojen ylittämiseen. Myöskään sisäiset laskutusyksiköt kuten rakentamisen palvelualue ja ateriapalvelu eivät saa kesken vuotta lisätä menojaan ilman valtuuston hyväksyntää. Myös toimintatuotot ovat sitovia eriä ja niiden kertyminen on palvelukeskusten vastuulla. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys ja antolainasaamisten vähennys. Kriisitilanteessa kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä kriisitilanteiden edellyttämiä kiireellisiä ja välttämättömiä rahoituspäätöksiä. Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. Kuntastrategiasta talousarviokirjaan kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat palvelukeskuksittain valtuustoon nähden sitovia. 12
Sitovat määräraha-arviot TA 2018 SITOVAT MÄÄRÄRAHA-ARVIOT VUODELLE 2018, ulkoiset ml. vesilaitos Tulot 1 000 Menot 1 000 Käyttötalousosa Käyttötalousosa Toimintatuotot 42 713 Toimintakulut -191 073 Strateginen johto 1 739 Strateginen johto -22 387 Sosiaali- ja terveyskeskus 25 478 Sosiaali- ja terveyskeskus -100 005 Sivistyskeskus 4 245 Sivistyskeskus -46 080 Tekninen keskus 4 300 Tekninen keskus -18 450 Kangasalan Vesi -liikelaitos 6 950 Kangasalan Vesi -liikelaitos -4 150 Tuloslaskelmaosa 163 050 Tuloslaskelmaosa -1 435 Verotulot 125 900 Korkokulut -1 225 Valtionosuudet 36 289 Muut rahoituskulut -210 Korkotuotot 56 Muut rahoitustuotot 805 Investointiosa 3 210 Investointiosa -22 154 Strateginen johto 1 500 Strateginen johto -2 900 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut -315 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut -109 Tekniset palvelut 1 710 Tekniset palvelut -16 745 Kangasalan Vesi -liikelaitos Kangasalan Vesi -liikelaitos -2 085 Rahoitusosa 14 300 Rahoitusosa -11 141 Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 300 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -11 141 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Korottomien velkojen muutos 600 Kokonaistulot yhteensä 223 873 Kokonaismenot yhteensä -225 802 30.10.2017 3.4 Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä niiden jaostojen ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, elinkeinojohtaja, henkilöstöjohtaja, laskentapäällikkö, sosiaali- ja terveyskeskuksen talousjohtaja, sivistyskeskuksen hallintopäällikkö, ateria- ja siivouspalvelupäällikkö sekä palvelukeskusten johtajat. Lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat palvelualueiden esimiehet sekä hallintosäännössä määrätyt toimielinten esittelijät. 13
KÄYTTÖTALOUS 14
4 Toimintatuotot ja toimintakulut palvelukeskuksittain 13.11.2017 Strateginen johto, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 14 959 996 15 412 981 15 565 081 104,0 15 565 081 15 565 081 ulkoiset 2 405 748 1 525 900 1 738 900 72,3 1 738 900 1 738 900 sisäiset 12 554 248 13 887 081 13 826 181 110,1 13 826 181 13 826 181 Toimintakulut -23 813 049-24 741 530-24 877 564 104,5-24 940 497-24 910 497 ulkoiset -20 875 258-22 191 786-22 387 428 107,2-22 450 361-22 420 361 sisäiset -2 937 791-2 549 744-2 490 136 84,8-2 490 136-2 490 136 Toimintakate -8 853 053-9 328 549-9 312 483 105,2-9 375 416-9 345 416 Sosiaali- ja terveyskeskus, Ta 2018/Tp eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 28 782 473 25 744 000 25 478 400 88,5 25 478 400 0 ulkoiset 27 775 738 25 744 000 25 478 400 91,7 25 478 400 sisäiset 1 006 735 0,0 Toimintakulut -108 995 480-106 361 673-107 014 837 98,2-107 815 783 0 ulkoiset -102 099 202-99 350 597-100 005 054 97,9-100 806 000 sisäiset -6 896 278-7 011 076-7 009 783 101,6-7 009 783 Toimintakate -80 213 007-80 617 673-81 536 437 101,6-82 337 383 0 Sivistyskeskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta2018/ Tp2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 4 101 656 4 626 730 4 245 230 103,5 4 245 230 4 245 230 ulkoiset 3 980 538 4 626 730 4 245 230 106,6 4 245 230 4 245 230 sisäiset 121 118 0 0-100,0 0 0 Toimintakulut -61 554 026-63 795 280-64 888 954 105,4-65 138 587-65 108 931 ulkoiset -45 088 890-44 986 468-46 080 141 102,2-46 329 774-46 300 118 sisäiset -16 465 136-18 808 812-18 808 813 114,2-18 808 813-18 808 813 Toimintakate -57 452 370-59 168 550-60 643 724 105,6-60 893 357-60 863 701 Tekninen keskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 18 167 227 19 400 572 19 524 553 107,5 20 039 553 20 039 553 ulkoiset 4 598 820 4 176 019 4 300 000 93,5 4 815 000 4 815 000 sisäiset 13 568 407 15 224 553 15 224 553 112,2 15 224 553 15 224 553 Toimintakulut -17 136 032-19 189 112-19 306 545 112,7-19 846 545-17 051 545 ulkoiset -16 019 099-18 345 067-18 450 000 115,2-18 990 000-16 195 000 sisäiset -1 116 933-844 045-856 545 76,7-856 545-856 545 Toimintakate 1 031 195 211 460 218 008 21,1 193 008 2 988 008 Val 13.11.2017 ulkoiset kulut: vuodelle 2019 varattu määräraha -100 000 euroa /Jukola, on siirretty vuodelle 2018-30 000 euroa ja vuodelle 2019 jää -70 000 euroa 15
Kunta yhteensä, ilman Ta 2018/Tp vesilaitosta, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 66 011 352 65 184 283 64 813 264 98,2 65 328 164 39 849 764 ulkoiset 38 760 844 36 072 649 35 762 530 92,3 36 277 530 10 799 130 sisäiset 27 250 508 29 111 634 29 050 734 106,6 29 050 634 29 050 634 Valmistus omaan käyttöön 42 737 47 000 47 000 110,0 47 000 47 000 Toimintakulut -211 499 333-214 087 595-216 087 900 102,2-217 741 412-107 070 973 ulkoiset -184 083 195-184 873 918-186 922 623 101,5-188 576 135-84 915 479 sisäiset -27 416 138-29 213 677-29 165 277 106,4-29 165 277-22 155 494 Toimintakate -145 445 244-148 856 312-151 227 636 104,0-152 366 248-67 174 209 Kangasalan Vesi eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 7 129 207 7 080 000 7 332 500 102,9 7 492 500 7 672 500 ulkoiset 6 737 413 6 710 000 6 950 000 103,2 7 110 000 7 290 000 sisäiset 391 794 370 000 382 500 97,6 382 500 382 500 Toimintakulut -4 027 394-4 299 696-4 417 898 109,7-4 517 898-4 617 898 ulkoiset -3 801 231-4 031 738-4 149 940 109,2-4 249 940-4 349 940 sisäiset -226 163-267 958-267 958 118,5-267 958-267 958 Toimintakate 3 101 813 2 780 304 2 914 602 94,0 2 974 602 3 054 602 Poistot ja arvonalentumiset -2 263 657-2 590 000-2 495 000 110,2-2 483 000-2 567 000 Kunta yhteensä, Ta 2018/Tp ml.vesilaitos, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 73 140 559 72 264 283 72 145 764 98,6 72 820 664 47 522 264 ulkoiset 45 498 257 42 782 649 42 712 530 93,9 43 387 530 18 089 130 sisäiset 27 642 302 29 481 634 29 433 234 106,5 29 433 134 29 433 134 Valmistus omaan käyttöön 42 737 47 000 47 000 110,0 47 000 47 000 Toimintakulut -215 526 727-218 387 291-220 505 798 102,3-222 259 210-111 688 871 ulkoiset -187 884 426-188 905 656-191 072 563 101,7-192 826 075-89 265 419 sisäiset -27 642 301-29 481 635-29 433 235 106,5-29 433 135-22 423 452 Toimintakate -142 343 431-146 076 008-148 313 034 104,2-149 391 546-64 119 607 16
4.1 Strateginen johto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Oskari Auvinen Talous Strateginen johto, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 14 959 996 15 412 981 15 565 081 104,0 15 565 081 15 565 081 ulkoiset 2 405 748 1 525 900 1 738 900 72,3 1 738 900 1 738 900 sisäiset 12 554 248 13 887 081 13 826 181 110,1 13 826 181 13 826 181 Toimintakulut -23 813 049-24 741 530-24 877 564 104,5-24 940 497-24 910 497 ulkoiset -20 875 258-22 191 786-22 387 428 107,2-22 450 361-22 420 361 sisäiset -2 937 791-2 549 744-2 490 136 84,8-2 490 136-2 490 136 Toimintakate -8 853 053-9 328 549-9 312 483 105,2-9 375 416-9 345 416 Toimintaympäristö Strateginen johto muodostuu seuraavista tehtävistä: vaalit, tarkastustoimi ja strateginen johto, elinkeinopalvelut, kehittämispalvelut, henkilöstöpalvelut, viestintä, työllisyyspalvelut, talouspalvelut, ateria- ja siivouspalvelut, lakimiespalvelut, logistiikkapalvelut, liikennesuunnittelu, verotus sekä omistajaohjaus. Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Kaupunginhallitus luo edellytyksiä kaupunkilaisten hyvinvoinnille vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, johtamalla ja kehittämällä strategista suunnittelua ja kaupungin hallintoa sekä ohjaamalla ja yhteen sovittamalla organisaation toimintaa kuntastrategian ja valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen tehtäväalueita ovat mm. palvelut, talous ja maankäyttö, asunto-, elinkeino- ja maapolitiikka, edunvalvonta, kuntien välinen yhteistoiminta, sidosryhmät ja tiedottaminen, omistajapolitiikka ja omistajastrategia, konserniohjaus ja konsernivalvonta. 1.6.2017 Kangasalan luottamushenkilöorganisaatio muuttui valtuuston 25.1.2016 12 päätöksen mukaiseksi. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Presidentinvaalit toimitetaan 28.1.2018 ja tarvittaessa toinen äänestyspäivä on 11.2.2018. Maakuntavaalit toimitetaan 28.10.2018 (9.8.2018 tehdyn valtakunnallisen linjauksen mukaan). Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet. Strateginen johto sisältää mm. valtuuston, kaupunginhallituksen, taloushallinnon, tietohallinnon, henkilöstöpalvelut, asiakirjahallinnon ja toimistopalvelut, yhteisöjäsenyydet, avustukset, tiedotuksen, elinkeinoasiat, verotuskustannukset, kehittämisasiat ja ystävyyskuntatoiminnan kustannukset. Talouspalvelut tukee kaupungin strategista johtamista sekä palvelukeskusten toimintaa kirjanpidon, palkkahallinnon sekä keskitetyn ict -palvelun rutiini- ja asiantuntijapalveluilla. Vuodesta 2017 alkaen kirjanpidon ja palkkahallinnon palvelut on tuottanut KuntaPro Oy. Talouspalvelut tuottaa virallisen talousraportoinnin hallitukselle ja valtuustolle sekä vastaa johdon raportoinnin kehittämisestä. Toimistopalvelut tukee kaupungin toimintaa tuottaen puhelinvaihdepalveluja ja asian- ja asiakirjahallinnan kokonaisuuden. 17
Ateria- ja siivouspalvelut tuottaa palvelua kaupungin varhaiskasvatukselle, kouluille, sosiaali- ja terveyspalveluiden laitoksiin sekä lisäksi siivouspalveluita virastoihin ja kaupungin muihin kohteisiin. Ateria- ja siivouspalvelut ostaa kotiateriat kotihoidon tarpeisiin, sekä ateria- ja/tai siivouspalveluita mm. Apilan Rekola, Konsta-kirjastoauto ja Kontulan juhlatalo. Elintarvikehankinnoissa noudatetaan vähintään valtuuston määrittelemää kotimaisuusastetta. Liikennesuunnittelu- ja logistiikkapalvelut vastaa kaupungin kuljetuksista ja liikenteestä. Lakimiespalvelut vastaa kaupungin oikeudellisista asiantuntijapalveluista sekä keskusvaalilautakunnan sihteerin ja kaupungillisen pysäköinninvalvojan tehtävien hoitamisesta. Viestintä välittää asukkaille ja muille sidosryhmille tietoa kaupungin toiminnasta, edistää päätöksenteon avoimuutta sekä aktivoi kaupunkilaisia osallistumaan ja vaikuttamaan kaupungin asioihin. Työllisyyspalvelut vastaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista ja kaupungin järjestämistä työllisyyttä edistävistä palveluista. Kuntouttava työtoiminta siirtyi osaksi työllisyyspalveluita sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Henkilöstöpalvelut johtaa, koordinoi ja kehittää organisaation henkilöstöasioita esimiestyön tukena. Kunnan palkkaa saavan henkilöstön määrä on n. 1 930 henkilöä. Vakituisen henkilöstön määrä on 1 646 henkilöä (9/2017 tilanne). Henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina säästötoimenpiteiden ja palvelurakenteen muutoksen johdosta. Elinkeinopalveluilla tuetaan yritysten kehittymistä, toimintaympäristöä ja uudistumista. Houkuttelemme yrityksiä sijoittumaan kuntaan aktiivisella markkinoinnilla ja tonttipolitiikalla. Toiminnan painopistealueet 2018 Kaupunginhallitus johtaa talousarvion valmistelua ja talouden hallintaa kuntastrategian mukaisesti talouden tasapainon ylijäämäisenä pitämiseksi talousarvio- ja suunnitelmakaudella. Kaupunki varautuu merkittäviin investointeihin omarahoitusosuutta vahvistamalla talousarviosuunnitelmakaudella. Kaupunginhallitus johtaa uuden kuntastrategian toimeenpanoa ja se huomioidaan vuoden 2019 talousarviota valmisteltaessa. Strategian valmistelussa hallitus ennakoi mahdollisen maakuntauudistuksen vaikutukset Kangasalan kaupungin toimintaan. Kaupungin edunvalvonta kaikilla eri tasoilla korostuu maakuntauudistuksen mahdollisesti edetessä. Strategisen johdon työssä painotetaan uuden kuntastrategian toteuttamisen johtamista ja sen toimeenpanoa. Kaupunginhallitus johtaa strategisen yleiskaavan toimeenpanoa. Kangasala osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön ja tekee lisäksi tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikilla kaupungin raja-alueilla. Keskeisimmät yhteistyökohteet Tampereen kaupungin kanssa ovat Lamminrahka-Ojalan alue sekä Tarastenjärven ja Saarenmaan elinkeinoalueet. Kaikessa kehittämistyössä huomioidaan MAL-sopimuksen tavoitteet. Konsernirakenteen uudistamistyö jatkuu ja kaupunginhallitus arvioi tarkoituksenmukaisen omistamisen perusteita omistajastrategian kautta. Omistaja- ja konserniohjausta toteutetaan jatkamalla vuonna 2015 aloitettua kuntakonsernin tiivistämistä siten, että kaikelle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. Uusi konserniohje yhtenäistää konserniyhtiöiden ohjaamista. Uusien hallitusjäsenten perehdyttämiseen panostetaan uuden hallituskauden alkaessa. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan päivitetyn toimintaohjeen mukaisesti. Konserniohjausta tiivistetään siten, että konsernijohto tapaa keskeisten kaupungin omistamien yhtiöiden hallitukset ja seuraa valtuuston yhtiöille asettamien tavoitteiden toteuttamista. 18
Ateria- ja siivouspalveluissa toteutetaan tuotanto- ja toimintatapamuutos. Tuotanto- ja toimintatapamuutos yhtenäistää ateria- ja siivouspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi ja vähentää hävikin määrää sekä lisää tasalaatuista palvelua. Muutokseen liittyen laadunvalvontaa digitalisoidaan ja lisästään kuntalaisen osallistamista palvelun kehittämiseen asiakasraadeilla, jatkuvalla auditoinnilla sekä näkyvyydellä. Henkilöstötyötä ohjaa kuntastrategiasta johdettu henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Uutta kuntastrategiaa valmistellaan syksyllä 2017. Sen jälkeen päivitetään myös henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Vuoden 2018 henkilöstötyön painopisteenä on henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelmatyön lisäksi osaamisen kehittäminen uudistuvan kaupungin tarpeet huomioon ottaen. Työkykyjohtamista kehitetään edelleen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Palkkausjärjestelmien kehittämistyötä jatketaan. Henkilöstöpalvelut varautuu myös tulevan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöjärjestelyihin ja osallistuu tarpeen mukaan seudulliseen valmistelutyöhön. Elinkeinopalveluja kehitetään yrityspalvelujen jatkuvaksi parantamiseksi. Elinkeinopalvelujen päätavoitteita ovat erinomaiset, nopeasti ja helposti saatavilla olevat elinkeinopalvelut. Keskeisiä kehityshankkeita ovat Saarenmaan uuden elinkeinoalueen kehittäminen, Lamminrahkan kiertoliittymien yhteyteen valmisteltavat elinkeinoalueet ja Tarastejärven kiertotalousalueen edistäminen yhteistyössä alueen kehittäjän kanssa. Muita tavoitteita ovat toimintaympäristön kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen, keskustan kehittäminen, työelämälähtöinen koulutuspolitiikka, monimuotoiset hankinnat, maaseutu, matkailu, lentoliikenteen kehittämiseen varautuminen, yritysten nopea ja ratkaisuhakuinen palvelu sekä markkinointi. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäminen aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuuta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä voimavarojen puitteissa. Kangasalan kaupunki on mukana Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kokeilussa 2017-2018, kokeilun kohderyhmänä on ne työnhakijat, jotka saavat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Kokeilun tarkoituksena on kehittää palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä toimintamalleja. Viestinnässä painottuu uudistetun strategian jalkauttaminen koko kuntaorganisaatioon, asukkaille ja muille sidosryhmille. Uusien elinkeinoalueiden kehittämistä ja keskustan uusia rakennushankkeita tuetaan viestinnällisesti. Työyhteisöjen hyvinvointia ja tuloksellisuuden lisäämistä edistetään säännöllisellä ja monipuolisella työyhteisöviestinnällä. Sote- ja maakuntauudistuksesta sekä työllisyyskokeilusta viestitään seudullisen viestintäyhteistyön mukaisesti. STRATEGISET TAVOITTEET 2018 3. Elinkeinopalvelujen kehittäminen ja työllisyyden hoito 4. Tasapainoinen talous: tuottavuus, tehokkuus ja vaikuttavuus 6. Konsernirakenteen ja omistamisen kehittäminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Elinkeinopalvelujen kehittäminen ja uusien elinkeinoalueiden valmisteleminen (Taraste, Saarenmaa, Lamminrahka) 3.2. Osallistutaan kaupunkiseudun työllisyyskokeiluun ja lisätään työllisyyspalveluja 4.1 Talous pidetään ylijäämäisenä suunnitelmakaudella ja varaudutaan tuleviin investointeihin 4.2 Konserni- ja tukipalveluissa lisätään digitalisointia, sekä ateria- ja siivouspalveluissa vakiinnutetaan toimintatapamuutos. 6.1 Konsernirakenteen kehittäminen ja omistajaohjauksen tiivistäminen 10.1 Työyhteisöjen hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääminen 19
Tehokkuusmittarit Kangasala Sairauspoissaoloprosentti (koko kunta) * arvio Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 5,72 5,4* 4,9 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ts 2019 Henkilöt joilla ei sairauspoissaoloja vuoden aikana (kaikki palvelussuhteet, koko kunta, prosenttia) 40,7 42 (arvio) Koulutuspäivien määrä 5186 5200 (arvio) Ts 2020 43 45 47 5300 5300 2300 Aterian hinta 2,82 2,79 2,76 2,76 Joukkoliikenteen matkustajamäärä 1 192 465 1 450 000 1 600 000 1 750 000 1 900 000 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 TA 2017 TAe 2018 TS 2019 Ts 2020 Vuosikate euroa /asukas 694 429 426 533 436 Lainakanta euroa /asukas 1 986 1 711 1 781 1 802 1 997 Henkilöstö (budjetoidut vakanssit) 239* 218* 218 218 Strateginen johto Toimintakulut /asukas 763 787 780 770 762 Nettomenot / euroa/asukas 284 297 292 290 286 *1.1.2017 alkaen Talouspalvelut siirtynyt ulkoiselle palveluntuottajalle (kirjanpito ja palkanlaskenta). Asukasmääräennuste Väestö 31.12.2016: 31 190 (virallinen) Väestö 31.12.2017: 31 450 Väestö 31.12.2018: 31 900 Väestö 31.12.2019: 32 300 Väestö 31.12.2020: 32 700 20
4.2. Kangasalan kaupunkikonserni 2018 KANGASALAN KAUPUNKIKONSERNI (Konsernin omistusosuus %) TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEISÖT Koy Oy Kangasalan Taloherttua 100,0 % Kangasalan Jäähalli Oy 35,3 % Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Nattarin Lähipalvelukeskus 24,3 % Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Tieliikennemuseo 48,3 % Kangasalan Lämpö Oy 100,0 % Kuntien hankintapalvelu KuHa Oy 20,7 % Kangasalan Uimahalli Oy 100,0 % Sahalahden Esikäsittelylaitos Oy 41,0 % Kangasala-talo Oy 100,0 % SÄÄTIÖT Koy Kangasalan Harjunsola I 66,0 % Kuhmalahden Vanhustentalosäätiö 100,0 % Koy Kangasalan Harjunsola II 66,0 % Vehkajärven Vanhustentalosäätiö 100,0 % Koy Kangasalan Parkki 100,0 % KUNTAYHTYMÄT Koy Kangasalan Säästökeskus 64,6 % Pirkanmaan liitto Ky 5,5 % Koy Vatialan Kasarminportti 59,6 % Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Ky 6,0 % As Oy Isopenni 100,0 % Tampereen Kaupunkiseudun Ky 8,1 % As Oy Kuhmalahden Kolikko 100,0 % Valkeakosken seudun koulutus Ky 0,5 % As Oy Kuhmalahden Vili 100,0 % As Oy Pirkanpelto 100,0 % As Oy Tulimäenvatro 100,0 % 21
4.2.1 Kaupunkikonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2018 Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Ki Oy Taloherttua Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 Vuokra-asuntotarpeen tyydyttäminen. Tarpeen mukainen lisärakentaminen, jolla luodaan uusia vuokratasoltaan kohtuuhintaisia asuntoja. Olemassaolevan kiinteistökannan jatkojalostaminen mm. peruskorjauksin. Omistuksessa olevan kiinteistökannan kustannustehokas elinkaaren hallinta. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästön tiedostamisen lisääminen asukkaille. Sähköisen asioinnin edelleen kehittäminen. 100,0 Yhtiö tuottaa inhouse yhtiönä kuntakonsernille laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) Osinko omistajalle 20 000 euroa Osuuden lisääminen Kangasalan vuokra-asuntotuotannossa: - Opiskelija-asumisen lisääminen - MAL3-sopimuksen ja muiden seudullisten tavoitteiden (mm. kohtuuhintaiset vuokra-asunnot) huomioiminen yhtiön toiminnassa Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset vuokra-asuntojen peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste on 96 % Vuokra-asumisen tehokas markkinointi Kaupungin 100 %:sti omistamien As Oy:n osakkeiden hankinta Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen *Osinko omistajalle 120 000 euroa Val 13.11.2017: Osinko omistajalle 100 000 euroa Laadukkaat palvelut kaupunkikonsernille Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistön hoito, siivous) tuottavuuden parantaminen. Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Olemassa olevien huoneistojen hyödyntäminen opiskelija-asumiseen sekä kartoitus uuden yksikön rakennuttamisesta, jonka huoneistoista osa hyödynnettäisiin opiskelija-asumiseen. Yhtiön päivitetyn liiketoimintastrategian- ja kiinteistöstrategian jatkuva arviointi ja päivittäminen. Jatkuvuussuunnitelma ja kiinteistöjen salkuttaminen. Talousarvion suunnittelu kattamaan asetetut tavoitteet ja toteutumisen seuranta. Uudistettujen kotisivujen jatkojalostaminen ja sähköisen asuntohaun parantaminen Riskeihin liittyviä osa-alueita tarkastellaan ja kartoitetaan aktiivisesti, jota kautta toimintatapoja ja toimenpiteitä voidaan kehittää riskien minimoimiseksi. Ydinprosessien kuvaaminen Toimitaan omistajan linjauksen mukaisesti As Oy osakkeiden hankinnassa. Vuosikertomus laaditaan seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä. Strategian päivitys Yhtiön palvelutarjooman kehittäminen omistajatarpeen mukaisesti Toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen lisääminen 22
Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,00 Ainutlaatuisen asiakaskokemuksen tarjoava, asiakkaan kiinteistöomaisuuden arvoa kasvattava palveluorganisaatio (visio 2018) Yhtiö toimii markkinaehtoisesti ja tuottaa laadukkaita palveluita tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) Osinko omistajalle 180 000 euroa Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistönhoito, siivous), tuottavuuden parantaminen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Asiakaskokemuksen parantaminen Myynnin ja markkinoinnin tehostaminen Palveluiden tuotteistaminen asiakastarpeen mukaisesti Henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen lisääminen Yhtiö kehittää omistaja-arvoa pitkäjänteisesti siten, että yrityksen arvo kasvaa ja omistaja saa optimaalisen osinkotuoton yhtiöstään. Kangasalan Lämpö Oy Kangasalan Uimahalli Oy 100, 00 Taloudellisesti tuotettua puhdasta energiaa luontoa säästäen tulevaisuutta ajatellen. 100, 00 Kuohu on merkittävä osa Kangasalan kaupungin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, esim. 20 vesiliikuntaryhmää viikossa. Kuohu toimii virkistyskeskuksena, joka tuottaa monipuolisia liikuntapalveluja kaikille asiakasryhmille sekä edistää hyvän uimataidon saavuttamista. Kuohu on kaikkien asiakasryhmien kohtauspaikka josta asiakkaat saavat iloa elämään, ja kertovat hyvästä palvelukokemuksesta myös eteenpäin. Kuohuun tulevat uudet asiakkaat saavat niin hyvän palvelun että he jäävät pysyviksi asiakkaiksi. Kuohu on luotettava yhteistyökumppani ja haluttu työpaikka. Osinko omistajalle 280 000 euroa Lämmöntuotantotapojen monipuolistaminen. Uusien innovatiivisten toimintatapojen ja yhteistyömuotojen selvittäminen Tehokas lämmöntuotanto Osallistuminen uusien merkittävien kehittämisalueiden kehittämiseen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Kaupungin avustus enintään 765 000 euroa Asiakasmäärä 200 000 Uimahallin laajennuksen sujuva toteuttaminen Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Sujuva yhteistyö hotellihankkeessa Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Taloussuunnittelu Keskustan biolämpölaitoksen kaava hyväksytty ja hankesuunnittelu aloitettu. Hankkeen yhteydessä selvitetään uusia toimintatapoja ja yhteistyömuotoja. Kaasulla tuotetun kaukolämmön hyötysuhde >87 % Osallistuminen uusien merkittävien kehittämisalueiden energiahuollon kehittämiseen liiketaloudellisin periaattein. Riskienhallinan kehitys riskikartoituksen pohjalta. Yhteistyön lisääminen kunnan terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen kanssa uusien palvelujen kehittämiseksi uuden altaan valmistuessa. Lämmön-, sähkön-, ja veden kulutusten tarkka seuranta ja säästöjen hakeminen Tarkka budjetointi ja talouden seuranta Laajennuksen toteutuksen valvonta suunnitelmien mukaan Innovoidaan palvelujen uudelleen järjestelyt ja aukioloajat hotelliyrittäjän kanssa Uuden toiminnanohjausjärjestelmän monipuolinen hyödyntäminen henkilöstön kanssa. Erinomaisen asiakaspalvelun ylläpitäminen Riskianalyysissä esiin nousseiden toimenpiteiden toteutus ja nopea reagointi uusiin riskeihin. Vuosikertomus www-sivuille. 23
Yhteisö (kaupungin omistusosuus-%) Kehittämisvisio Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Kangasalatalo Oy Kangasalan Parkki Oy KI Vatialan Kasarminportti KI Oy Kangasalan Harjunsola I KI OY Kangasalan Harjunsola II 100,00 Kangasala-talo on monipuolisesti kasvava, muista erottuva kulttuuritalo 100,00 Yhtiö hallinnoi keskustakorttelin maanalaista pysäköintiä. 59,60 Kiinteistön tilat ovat omistajien ja yritystilasopimuksella olevien yrittäjien käytössä. Toiminta jatkuu ennallaan. 66,0 (100 % 31.12.2017) Laaditaan kehittämisvisio alueen kehittämiseksi. 66,0 Toiminta jatkuu toistaiseksi. Kiinteistön liike- /toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä. Kaupungin avustus kulttuuripalveluiden tuottamiseen enintään 260 000 euroa. Kaupungin avustus museopalveluiden tuottamiseen enintään 250 000 euroa. Kaupungin vuokratuki enintään 602 000 euroa. Kangasala-talon yhteiskävijätavoite 45 000 asiakasta, josta museon tavoite 11 000 kävijää. Sujuva yhteistyö keskustan kehittämisessä/hotellihankkeessa Kangasala-talon toiminnan kehittämisessä keskitytään erityisesti museo- ja kokoustoimintaan Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yleisesti saatavilla olevan vuosikertomuksen laatiminen Yhtiö on valmiudessa käynnistämään pysäköintilaitostoiminnan mahdollisen omistajaohjauksen mukaisesti Kiinteistön omistusratkaisu yhteistyössä nykyisen sopimuskumppanin kanssa Kiinteistön kunto säilytetään hyvänä Riskienhallinnan kehittäminen Siirretään kohde KI Oy Taloherttualle, joka laatii kehittämisvision Laaditaan kehittämisvisio ja kiinteistön tarkoituksenmukainen ylläpitäminen jatkuu Kulttuuri- ja museopalvelut sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin. Omia tulonlähteitä etsitään ja kehitetään pitkäjänteisesti. Kävijätavoite saavutetaan pitämällä ohjelmisto sekä tapahtumatarjonta laadukkaana ja monipuolisina. Taidemuseon näyttelyvalinnoissa keskitytään laadukkaisiin ja vetovoimaisiin taidenäyttelyihin. Museon ilmaispäivät lisäävät näyttelyiden saavutettavuutta. Kokoustoiminnassa tähdätään isoihin Kangasala-salin täyttäviin kokoustapahtumiin Toimintaa kehitetään hotellihanke mahdollisuuksineen huomioiden Riskienhallintaan kehitettyä prosessia pidetään yllä aktiivisesti. Vuosikertomus julkaistaan talon nettisivuilla. Tarvittavat toimenpiteet omistajaohjauksen toteuttamiseksi Jatkuva, aktiivinen huolenpito ja ajoissa toteutetut huolto- ja korjaustoimet Vuokralaisten toiveet huomioidaan kiinteistön kehittämisessä. Talotekniikan ja vaipan ylläpito järkevään hintaan vuokralaisia tyydyttävällä tasolla. Vuoden 2017 aikana putket ja ikkunat menneet todella huonoon kuntoon, joten kehittämisvisio aloitettava mahdollisimman pian. Vuokraus mahdotonta rakennuksen huonon kunnon vuoksi Yhteistyökumppanin etsintä kehittämiseen. Talotekniikan ylläpitokorjauksia jatketaan noin kymmenen vuoden pts:lla. Vuokralaisten tarpeet huomioiden 24
KI Oy Kangasalan Säästökeskus As Oy Isopenni As Oy Kuhmalahden Kolikko As Oy Kuhmalahden Vili As Oy Pirkanpelto As Oy Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Tulimäenvatro 64,60 Kiinteistön ylläpito ja kehittäminen kustannus-tehokkaasti 100,00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen 100, 00 Asunto-osakeyhtiön tekninen ja taloudellinen kehittäminen Toiminnan ylläpitäminen kiinteänä osana kulttuurikorttelia Riskienhallinnan kehittäminen ja raportoiminen Yhtiön toiminnan ja kiinteistön kehittäminen, tarkoituksenmukainen elinkaaren hallinta. Riskien hallintaa ylläpidetään ja reagoidaan havaittuihin riskeihin. Taloudellisen kehityksen pitäminen vakaana Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiön tulorahoitus riittää Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut Yhtiölle on laadittu viiden ostajille Toiminnallinen käyttöaste vuoden suunnitelma peruskorjauksista 98 % Riskienhallinnan kehittäminejärjestelyihin Yhtiö valmistautuu omistus- Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset peruskorjauskulut. Toiminnallinen käyttöaste 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen. Asunnot tai yhtiö liitetään Ki Oy Taloherttuaan Yhtiö ylläpitää asunnot houkuttelevina vuokralaisille ja ostajille Yhtiölle on laadittu viiden vuoden suunnitelma peruskorjauksista 25
4.3 Sosiaali- ja terveyskeskus Vastuuhenkilö: vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Marika Lanne Talous Sosiaali- ja terveyskeskus, Ta 2018/Tp eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 28 782 473 25 744 000 25 478 400 88,5 25 478 400 0 ulkoiset 27 775 738 25 744 000 25 478 400 91,7 25 478 400 sisäiset 1 006 735 0,0 Toimintakulut -108 995 480-106 361 673-107 014 837 98,2-107 815 783 0 ulkoiset -102 099 202-99 350 597-100 005 054 97,9-100 806 000 sisäiset -6 896 278-7 011 076-7 009 783 101,6-7 009 783 Toimintakate -80 213 007-80 617 673-81 536 437 101,6-82 337 383 0 Toimintaympäristö Sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminta tukee ja edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä ehkäisee sairauksia ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja poistaa haittoja, jotka rajoittavat kuntalaisten toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Kangasala toimii vastuukuntana Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueella, joka järjestää ko. toimialueen palvelut Kangasalan kaupungin ja Pälkäneen kunnan asukkaille. Tampere toimii vastuukuntana yhteistoiminta-alueella (Tampere, Orivesi, Kangasala, Pälkäne, Valkeakoski, Urjala ja Akaa), joka järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut. Lisäksi Tampere hoitaa Pirkanmaan kuntien sosiaalipäivystyksen ja lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen hankinnan, myös sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut ostetaan Tampereen kaupungilta. Perusterveydenhuollon yö- ja viikonloppupäivystys järjestetään Valkeakosken aluesairaalassa. Tampereen kehyskunnat muodostavat yhteisen erikoissairaanhoidon palvelujen tilaajarenkaan ja tekevät tiivistä yhteistyötä muissakin sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Sosiaali- ja terveyskeskus muodostuu kolmesta eri palvelualueesta: vanhuspalvelut, terveyspalvelut sekä sosiaali- ja perhepalvelut. Kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvat alueen yritysten työterveyshuoltopalvelut kuin myös kaupungin työntekijöiden työterveyshuolto on siirtynyt yksityisen palvelun tuottamaksi vuoden 2017 alusta lukien. Vanhuspalveluihin kuuluvat kotiin annettavat palvelut, kotona asumista tukevat kuntouttavat palvelut kuten päiväkeskukset ja lyhytaikaishoito sekä pitkäaikaiset asumispalvelut ja vanhainkotihoito sekä vanhusten omaishoidon tuki. Vanhuspalveluiden tavoitteena on turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville ikäihmisille ensisijaisesti ihmisen omaan kotiin. Terveyspalveluihin kuuluvat avovastaanotot (vastaanotot, röntgen ja päivystys), terveysneuvonta, kuntoutus, suun terveyspalvelut, terveyskeskussairaala, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoito. Terveyspalveluiden tarkoituksena on tuottaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä terveyden- ja sairaanhoidon palveluita sekä vastata erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnasta yhteistyössä kehyskuntien tilaajarenkaan kanssa. Sosiaali- ja perhepalveluiden palvelualueeseen kuuluvat aikuissosiaalityö, lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, perheneuvola ja vammaispalvelut. Sosiaalityön keskeinen tehtävä on puuttua sosiaalisiin ongelmiin ja ehkäistä niitä sekä edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä ja itsenäistä elämää (vammaiset ja kehitysvammaiset). Sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa ohjaavat Kangasalan kuntastrategia ja oman toimialan keskeiset ohjelmat: Hyvinvointikertomus, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2017-2020, Vammaispoliittinen ohjelma 2013 2020 ja Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014 2020. Lähitulevaisuudessa toimintaympäristöön vaikuttaa voimakkaasti valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. 26
Toiminnan painopistealueet 2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, toimintakyvyn ylläpito sekä asiakkaiden osallisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen ovat lähtökohtina palvelujen järjestämisessä. Tätä tuetaan mm. panostamalla sähköiseen asiointiin sekä vahvistamalla asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön tarjottavia palveluja (kotihoito, kotisairaala, sosiaalinen kuntoutus). Asiakasraatia hyödynnetään palveluiden kehittämisessä. Tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen valmistaudutaan osallistumalla valtakunnallisiin, maakunnan laajuisiin kärkihankkeisiin (Ikäneuvo ja Pippuri - lapsi- ja perhepalvelut) sekä osallistumalla tarvittaessa Pirkanmaalla asiaa valmistelevien työryhmien työskentelyyn. Lisäksi arvioidaan tapauskohtaisesti osallistumista muihin valmistautumista tukeviin hankkeisiin. Omassa palvelutuotannossa kehitetään toimintatapoja ja -rakenteita, jotka tähtäävät peruspalveluiden kilpailukyvyn parantamiseen, esimerkiksi aukioloaikoja pidentämällä työajan muutoksin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lisäksi aktiivisesti etsitään ja edistetään uudenlaisten yhteistyötapojen syntymistä, mitkä tukevat tulevan elinvoimakunnan kuntalaisille tarjoamia hyvinvointipalveluja. Perusterveydenhuollossa edelleen kehitetään sähköisiä palveluja (terveyskanavan käyttöönotto) ja lisätään omahoitoa tukevia palveluja, mm. käynnistämällä Arkeen voimaa -hanke. Vanhuspalveluissa toteutetaan palvelurakenneuudistusta siirtämällä palvelutuotannon painopistettä kotiin annettaviin palveluihin. Ikäihmisten sähköisiä palveluja kehitetään osana Ikäneuvo-hanketta. Pälkäneen kunnan valtuusto on kokouksessaan 15.5.2017 päättänyt, että kunta ei enää vuokraa Harjutuulen kiinteistöä Kangasalan kaupungille ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen palvelutuotantoon, minkä seurauksena ympärivuorokautinen hoito yksikössä päättyy 1.6.2018 mennessä. Ratkaisun kustannusvaikutus on + 700 000 euroa. Tältä osin Pälkäneen palvelujen kokonaiskustannukset tarkentuvat käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Sosiaali- ja perhepalveluissa osallistutaan perhekeskustoimintamallin kehittämiseen osana Pippuri-hanketta. Tavoitteena on, että perhekeskus kokoaa nykyisen hajanaisen palvelukentän ja tuottaa lähipalveluina hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluja. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon osalta valmistellaan Pirkanmaalle yhteisiä myöntökriteerejä ja soveltamisohjeita, jotka otetaan käyttöön niiden valmistuttua. Lisäksi palvelualueella valmistaudutaan sosiaalipalvelujen tietojen tallentamiseen Kanta-arkistoon tulevaisuudessa kehittämällä rakenteista kirjaamista. Talousarvioesityksessä vuodelle 2018 on vuoden 2017 talousarvioon nähden tehty euromääräisiä lisäyksiä tukemaan palvelutuotannon toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Erityisesti menolisäyksillä pyritään vahvistamaan ennalta ehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta ja tukemaan eri asiakasryhmien kotona asumista. Vammaispalvelun asumispalveluihin on lisätty 230 000 euroa, vammaispalvelun omaishoidon tukeen 100 000 euroa, hoitotarvikkeisiin 140 000 euroa, lääkinnälliseen kuntoutukseen 80 000 euroa, mielenterveyspalveluiden kuntoutustyöryhmän ostopalveluihin 90 000 euroa, lastensuojelun laitos- ja sijaisperhehoitoon 547 000 euroa sekä ennalta ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen 140 000 euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun on varattu 450 000 euroa. Suunnitelmavuonna 2019 varaudutaan erikoissairaanhoidon palvelujen oston kasvuun 300 000 eurolla ja lastensuojelun laitos- ja sijaisperhehoidon menojen kasvuun 500 000 eurolla. Pälkäneen kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannus on 14 800 000 euroa, mikä on 300 000 euroa vuoden 2016 tilinpäätöksen toteutumaa enemmän (kasvu 2 %:a), mutta samalla tasolla vuoden 2017 talousarvion kanssa. Pälkäneen osuus ei sisällä erikoissairaanhoidon maksuosuutta. STRATEGISET TAVOITTEET 2018 1. Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 2. Uudistuvat, sähköiset palvelut 3. Palvelutuotantotapojen jatkuva parantaminen sekä palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 27
Toiminnalliset tavoitteet 1.1 Painopistettä siirretään ennalta ehkäiseviin ja toimintakykyä ylläpitäviin palveluihin 1.2 Kuntalaisten osallisuutta lisätään ja yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään 1.3 Nuorten hyvinvointia edistetään monialaisena yhteistyönä 2.1 Teknologiaa hyödynnetään ja vuorovaikutteista sähköistä asiointia lisätään 3.1 Palvelutuotannon kokonaiskustannukset ovat kilpailukykyisiä seudullisesti ja kaupungin kokoluokassa 3.2 Palvelurakennetta ja palvelutuotantotapoja uudistetaan lisäämällä avopalveluita ja kehittämällä kilpailukykyä, kotiin vietäviä palveluita ja matalan kynnyksen palveluita sekä palveluverkon käyttöä tehostamalla. Tehokkuusmittarit 2016 2017 2018 Kangasala Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 390 400 420 Kotihoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 14,75 13,30 13,30 Kotihoito: välitön työaika %, sairaanhoitajat 31,0 36,0 36,0 Kotihoito: välitön työaika %, lähihoitajat 46,0 53,0 60,0 Tk-sairaalan osaston käyttöaste % 92 95 95 Tk-sairaalan hoitojakson pituus pv 10,8 10 9 Avosairaanhoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 49,37 50,07 50 Vammaispalvelupäätösten määrä / viranhaltija 69,6 114,5 120 Lapsiperheiden sosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä 103 83 83 Aikuissosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä 104,3 125 125 Tehokkuusmittarit 2016 2017 2018 Pälkäne Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 140 150 157 Kotihoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 21,40 22,00 21,40 Kotihoito: välitön työaika, sairaanhoitajat 31,0 36,0 36,0 Kotihoito: välitön työaika, lähihoitajat 46,0 53,0 60 Tk-sairaalan osaston käyttöaste % 92 95 95 Tk-sairaalan hoitojakson pituus pv 10,8 10 9 Avosairaanhoito, palkat euroa/toteutuneet käynnit 43,03 43,24 43 Vammaispalvelupäätösten määrä / viranhaltija 16,8 38 * 40 Lapsiperheiden sosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä 37 33 33 Aikuissosiaalityö, palvelutarpeen arvioinnit / työntekijä 27 55 55 * Vuonna 2017 vammaispalveluissa ollut yksi työntekijä vähemmän kuin vuonna 2016 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Kangasala Kotihoidon nettokustannukset: kotihoito, tehostettu kotihoito ja tukipalvelut/ euroa/asukas 177 164 166 168 170 Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito/ 249 310 225 225 225 euroa/asukas Erikoissairaanhoito PSPH/euroa/asukas 1040 991 1023 1025 1000 Lastensuojelukustannukset euroa/0-17 v. 407 330 400 400 370 (sis. avo- ja sijaishuolto) Vammaispalvelujen kustannukset euroa/asukas 108 114 110 108 108 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Pälkäne Kotihoidon nettokustannukset: kotihoito, tehostettu kotihoito ja tukipalvelut/ euroa/asukas 283 242 280 280 280 Ympärivuorokautinen pitkäaikaishoito/ euroa/asukas 513 554 554 523 523 Erikoissairaanhoito PSHP/euroa/asukas 1259 1103 1159 1139 1100 Lastensuojelukustannukset euroa/0-17 v. (sis. avo- ja sijaishuolto) 474 400 470 450 430 28
Vammaispalvelujen kustannukset euroa/asukas 132 105 130 120 110 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 KANGASALA JA PÄLKÄNE Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) 700,23 700,23 700,23 700,23 700,23 Sosiaali- ja terveyspalvelut, 2580 2575 2569 2539 2539 nettomenot/kangasala/euroa/asukas Sosiaali- ja terveyspalvelut, nettomenot/pälkäne/euroa/asukas 3409 3383 3383 3383 3383 29
4.4 Sivistyskeskus Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski Talous Sivistyskeskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta2018/ Tp2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 4 101 656 4 626 730 4 245 230 103,5 4 245 230 4 245 230 ulkoiset 3 980 538 4 626 730 4 245 230 106,6 4 245 230 4 245 230 sisäiset 121 118 0 0-100,0 0 0 Toimintakulut -61 554 026-63 795 280-64 888 954 105,4-65 138 587-65 108 931 ulkoiset -45 088 890-44 986 468-46 080 141 102,2-46 329 774-46 300 118 sisäiset -16 465 136-18 808 812-18 808 813 114,2-18 808 813-18 808 813 Toimintakate -57 452 370-59 168 550-60 643 724 105,6-60 893 357-60 863 701 Toimintaympäristö Sivistyskeskuksen yhteinen tavoite on tukea ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Sivistyskeskus tuottaa monipuolisia varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluja. Palveluilla turvataan kunnan elinvoimaa ja kuntalaisten hyvinvointia, mahdollisuuksia virikkeiseen vapaa-aikaan ja monipuoliseen osallistavaan toimintaan. Palveluita tarjotaan asiakaslähtöisesti, ja niitä ylläpidetään sekä kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Sivistyskeskuksen samoin kuin koko kaupungin toimintaympäristö muuttuu lähivuosina merkittävästi. Soteuudistukseen valmistautuminen, kasvavan kaupungin väestön tarpeisiin vastaaminen, uusien varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien juurruttaminen vaikuttavat sivistyskeskuksen palveluihin ja niiden toimintakulttuuriin. Varhaiskasvatuksen palvelualueeseen kuuluvat päiväkotihoito, perhepäivähoito, esiopetus, avoin varhaiskasvatustoiminta, yksityinen varhaiskasvatus, lasten hoidon tuet sekä palveluseteli. Opetuspalvelut sisältävät opetustoimen järjestämän esiopetuksen, perusopetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan ja lukiokoulutuksen. Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta vastaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, jonka isäntäkuntana toimii Tampereen kaupunki. Kangasalan toimipisteen opetus siirtyy uusiin Pikkolaan rakennettaviin toimitiloihin syksyllä 2018. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, taiteen perusopetus, muut kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut. Palvelualueeseen kuuluu myös kansalaisopistopalvelut, jotka tuottaa Valkeakoski-opisto. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä Kangasala-talon kanssa. Talossa on 290-paikkainen konserttisali, Kimmo Pyykkö -taidemuseo, taidegalleria, Kangasalan valtuuston kokoussali sekä kunnanhallituksen kokoustila. Ohjelmistossa on mm. klassinen ja kevyt musiikki, kuvataide, teatteri, elokuva, tanssi sekä kirjallisuus. Kangasala-taloa hallinnoi Kangasala-talo Oy. Sivistyskeskuksen toimintaa ohjaavat Kangasalan kuntastrategia ja oman toimialan keskeiset ohjelmat, joita ovat mm. varhaiskasvatussuunnitelma (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), esiopetuksen perusteet (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat (valtakunnallinen ja kuntakohtainen), Lapsesta nuoreksi ehyellä polulla Kangasalan kunnan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kehittämissuunnitelma 2014 2020, PIKI-kirjastojen toimintaohjelma 2013 2017, Hyvinvointikertomus, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma 2017 2020 (sis. lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä liikunnan vision ja tavoitteet), Tampereen seutukunnan nuorisotyöohjelma 2017 2020 ja Kangasalan Lähiliikuntapaikkaohjelma 2018 2030. 30
Toiminnan painopistealueet 2018 Sivistyskeskuksen keskeisenä toiminnan painopistealueena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Palvelukeskuksen toimintoja kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Vuoden 2018 aikana sivistyskeskus osallistuu hallituksen kärkihankkeena toteutettavaan LAPE-hankkeeseen (Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma) lapsiperheiden palvelujen kehittämiseksi ja sujuvan yhteistyön varmistamiseksi tulevissa maakunnallisissa hallinnon rakenneuudistuksissa. Varhaiskasvatuksen painopisteinä ovat uuden varhaiskasvatussuunnitelman linjaamien toimintakulttuurimuutosten käyttöön ottaminen. Digitaalisia välineitä hyödynnetään esiopetusryhmien toiminnassa niissä yksiköissä, joissa on tai tullaan hankkimaan tabletit. Joustavan koulun aloittamisen malli laaditaan. Lasten hyvinvointia tukevien elintapojen vahvistamista jatketaan Sapere-ruokakasvatusmenetelmä, liikuntaohjelman ja yhteisöllistä toimintakulttuuria tukevan arkityön avulla. Lisäksi varhaiskasvatuksen painopisteenä on muuttuvan toimintakulttuurin ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhteensovittaminen. Opetuspalveluiden painopistealueena on edelleen 1.8.2016 alkaen käyttöön otettujen uusien opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittäminen kouluilla mm. täydennyskoulutuksen ja tutortoiminnan avulla. Opetuspalveluiden talousarvioesitys sisältää uuden koulupsykologin palvelussuhteen 1.1.2018 alkaen toisen asteen oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi ja riittävien, laadukkaiden tukipalvelujen turvaamiseksi lapsille ja nuorille. Läntisen ja keskisen alueen oppilasmäärän kasvun vuoksi talousarvioesityksessä on 3 luokanopettajan viran lisäys 1.8.2018 alkaen. Oppilasmäärän lisäys tulee huomioida myös pedagogisen tuen opetushenkilöstön määrässä, joten talousarvioesitys sisältää 2 erityisopettajan lisäyksen 1.8.2018 alkaen. Resurssimuutos perustuu vuosille 2017-2022 laadittuun Pedagogisen tuen kehittämissuunnitelmaan. Yläkouluresurssia esitetään lisättäväksi Pikkolan ja Pitkäjärven kouluilla 1.8.2018 alkaen. Sähköisten oppimateriaalien käytön lisäämisen ja opetussuunnitelmauudistuksen vuoksi oppikirjaja tarvikerahaa on korotettu. Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Niitä voidaan käyttää myös tavoitteellisesti edistämään terveyttä ja hyvinvointia. Pirkanmaalla on valmistunut keväällä 2017 alueellinen kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelma, jonka täytäntöönpanoa Kangasalla käynnistetään vuoden 2018 aikana. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen palvelualueella kirjaston ja kulttuurin toiminnallisina painopistealueina ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelut. Lasten kirjastopalveluita kehitetään Lukutaitoa leikiten - hankkeen kautta mm. lisäämällä yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä neuvoloiden kanssa. Painopistealueena on myös kirjastopalveluiden saavutettavuuden parantaminen mm. Vatialan omatoimikirjaston myötä laajentuvin aukioloajoin. Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden yhteistyötä Kangasala-talon kanssa jatketaan mm. yhteisen Kulttuuria lähelle -kulttuuripalveluiden saavutettavuushankkeen kautta saaduin toimintamallein. Nuorisotyössä painotetaan kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaisesti ennakoivan työn merkitystä, missä kouluyhteistyöllä ja oppilashuollollisella kerhotoiminnalla on lisääntyvä painoarvo. Liikunnan painopistealueina ovat liikuntaneuvonta, erityisryhmien ja ikäihmisten liikuntapalvelut sekä kaupungin liikuntapaikkojen käytön koordinointi. Päiväkoti- ja koulutilojen riittävyyttä ja kuntoa selvitetään yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. STRATEGISET TAVOITTEET 2018 1. Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 7. Sähköisten palvelujen ja kustannustietoisuuden kehittäminen 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 31
Toiminnalliset tavoitteet 2018 1.1 Kuntalaisten osallistaminen palvelujen kehittämisessä 1.2 Uusien opetussuunnitelmien mukaisen toiminnan kehittäminen kouluilla 1.3 Varhaiskasvatussuunnitelman linjaamien toimintakulttuurimuutosten sisäistäminen 1.4 Liikuntaneuvonnan kehittäminen vapaa-aika- ja terveyspalveluiden yhteistyönä 1.5 Uusien toimintatapojen kehittäminen nuorisotilatyön rinnalle 7.1 Digiloikan saattaminen osaksi arkipäivän toimintaa 9.1 Esiopetuksen ja joustavan koulun aloituksen mallin luominen 9.2. Opetustilojen optimaalisen käytön suunnittelu ja toteutus 9.3 Lasten kirjastopalveluita kehitetään 9.4 Kirjastopalveluiden saavutettavuutta parannetaan omatoimikirjasto-konseptilla Tehokkuusmittarit 2016 2017 2018 Kangasala Päiväkotipaikka, toimintamenot (netto) /vuosi 9 901 9 900 9 500 Opetuspalvelut toimintamenot /oppilas 8 388 8 508 8 541 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, toimintamenot /asukas 138 135 143 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ts 2019 Ts 2020 Kunnallisessa varhaiskasvatuspalveluissa 1513 1620 1630 1630 1630 olevien lasten määrä Yksityisessä varhaiskasvatuksessa olevien 374 390 390 430 450 lasten määrä Kirjastopalvelut, toimintamenot /asukas 68 68 70 70 69 Kirjastopalvelut, aineistomääräraha 6 6 5,9 5,9 5,8 /asukas Kirjastopalvelut, lainoja/asukas 18,1 18,1 18,3 18,5 18,5 Nuorisotilatoiminnassa mukana olevien nuorten määrä Nuorisojärjestöavustukset /asukas /alle 29v asukas Eläkeläisten- ja erityisryhmien liikunta, ryhmät / osallistujamäärä 468 430 0,90 2,73 0,89 2,64 0,89 2,61 0,88 2,59 0,87 2,57 23 / 443 20 / 420 18 / 400 22 / 450 24 / 480 Liikuntaseura-avustukset /asukas 3,86 3,82 3,82 3,77 3,73 Päiväkotipaikka, toimintamenot / asukas Opetuspalvelut, toimintamenot / asukas Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) 682 700 713 705 705 1 151 1 170 1 180 1 173 1158 703 689* 697*) 699 699 Sivistyskeskuksen toimintamenot /asukas 1 979 2 032 2 065 2 048 2 022 *) Sisältää kaksi sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyskeskukseen siirtyvää henkilöä 32
4.5 Tekninen keskus Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Mikko Ilkka Talous 13.11.2017 Tekninen keskus, eurot Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Ta 2018/Tp 2016 -% Ts 2019 Ts 2020 Toimintatuotot 18 167 227 19 400 572 19 524 553 107,5 20 039 553 20 039 553 ulkoiset 4 598 820 4 176 019 4 300 000 93,5 4 815 000 4 815 000 sisäiset 13 568 407 15 224 553 15 224 553 112,2 15 224 553 15 224 553 Toimintakulut -17 136 032-19 189 112-19 306 545 112,7-19 846 545-17 051 545 ulkoiset -16 019 099-18 345 067-18 450 000 115,2-18 990 000-16 195 000 sisäiset -1 116 933-844 045-856 545 76,7-856 545-856 545 Toimintakate 1 031 195 211 460 218 008 21,1 193 008 2 988 008 Val 13.11.2017 ulkoiset kulut: vuodelle 2019 varattu määräraha -100 000 euroa /Jukola, on siirretty vuodelle 2018-30 000 euroa ja vuodelle 2019 jää -70 000 euroa Toimintaympäristö Tekninen keskus vastaa kunnan maankäytöstä, yhdyskuntatekniikasta, tiloista ja rakennuksista, vesihuollosta, rakentamisen ohjaamisesta ja ympäristönsuojelusta. Sen tehtäviin kuuluu maapolitiikan toteuttaminen, maankäytön suunnittelu, vesihuollon, katujen ja muiden yleisten alueiden ja tilojen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, maaomaisuuden hoito, rakentamiseen ja ympäristönsuojeluun liittyvien lupien käsittely sekä paikkatietorekisterin ja kartaston ylläpitoon liittyvät tehtävät. Palvelualueet ovat maankäyttö, rakentaminen, ympäristö- ja rakennusvalvonta sekä Kangasalan Vesi liikelaitos. Teknisen keskuksen tavoitteet perustuvat kuntastrategiaan ja MAL-sopimukseen. Muita tavoitteita ohjaavia strategioita ja ohjelmia ovat kaupunkiseudun rakennesuunnitelma, asuntostrategia, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastostrategia. Toiminnan painopistealueet 2018 Tekninen keskus pyrkii osaltaan vakauttamaan kuntataloutta erityisesti yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja aktiivista maapolitiikkaa harjoittamalla. Tätä tukevat käynnissä olevat maakunnan ja kaupunkiseudun suunnitelmat, kuntien ja valtion välinen aiesopimus sekä kunnan oma maankäytön toteuttamisohjelma. Asukkaiden hyvinvointia ja arjen helppoutta edistetään tukemalla taajamien lähipalveluita ja kestävää liikkumista. Asumisen monimuotoisuutta lisätään, ja maankäyttöä tehostetaan erityisesti palveluiden ja joukkoliikenteen lähellä. Verkostojen ja kiinteän omaisuuden kunnosta huolehtiminen on kuntatalouden näkökulmasta tärkeätä. Niiden laajentaminen ja uusiminen on kallista, minkä vuoksi nykyisten rakenteiden hyödyntäminen on aina suunnittelun ensimmäinen vaihtoehto. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseen pyritään uusia työpaikka-alueita kehittämällä. Myös nykyisten yritysalueiden tehokkaampi hyödyntäminen ja toimialakeskittymien tukeminen kuuluu teknisen keskuksen tehtäviin yhdessä elinkeinotoimen kanssa. Matkailun edellytysten parantaminen edellyttää kunnan määrätietoisia toimia ja palvelukeskusten yhteistyötä sekä suunnittelussa että toteutuksessa. 33
Taloustilanteen vuoksi resurssit keskitetään vaikutuksiltaan merkittävimpiin tehtäviin. Lisäksi hankkeita pyritään toteuttamaan kuntien ja yksityisten välisten yhteistoimintamuotojen avulla, jolloin kunnan omia investointeja voidaan vähentää. STRATEGISET TAVOITTEET 2018 1. Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito 5. Maapolitiikassa onnistuminen 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018 1.1 Julkisten ulkotilojen, verkostojen ja alakeskusten palveluiden kehittäminen 1.2 Virkistysalueiden käytön ja luontomatkailun edistäminen 1.3 Lamminrahkan rakentamisen käynnistäminen 3.1 Keskustan elinvoiman vahvistaminen 3.2 Tarastenjärven ja Rusko Saarenmaan alueen kehittäminen seudullisesti merkittäväksi työpaikka-alueeksi 3.3 Huutijärven Kisarannan Kaivannon alueen toimintojen ja ympäristön kehittäminen 5.1 Maapoliittisten toimien kohdentaminen taajamarakenteen eheyttämiseen 5.2 Laadukkaan ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen 5.3 Täydennysrakentamisen ja peruskorjauksen edistäminen investoinneissa 7.1 Sähköisten asiointijärjestelmien ja osallistumismenetelmien kehittäminen Tehokkuusmittarit 2016 2017 2018 2019 Katujen hoito /m2 0,39 0,41 0,41 0,42 Rakennusten energiankulutus kwh/m3 58,6 63,0 63,0 63,0 Informatiiviset tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 Ts 2018 Ts 2019 Ts 2020 Maanhankinta, ha 42 35 35 40 40 Tonttien luovutus, kpl 24 40 40 55 55 Valmistuneita asuntoja, kpl 470 310 300 300 300 Asemakaavavaranto, AK (yht/kunta), vuosi Asemakaavavaranto, AR (yht/kunta), vuosi Asemakaavavaranto, AO (yht/kunta), vuosi 12,5/2,8 10,5 / 4,0 10,5 / 5,0 20,5 / 16,0 12,0 / 3,5 10,0 / 4,0 10,0 / 5,0 24,0 / 16,0 8,9/2,0 8,0/2,5 8,3 / 3,4 16,0 / 12,0 20,0/16,5 24,0/16,5 16,0/12,5 Liikenneväylät, km 222 222 225 236 236 Puistot, ha 53 53 53 53 53 Leikkikentät, uima- ja venerannat, ulkoliikuntapaikat, 102 102 102 102 102 kpl Kaupungin omistamat luonnonsuojelu- ja Natura-alueet, kpl 8 9 10 13 13 Henkilöstön määrä (budjetoidut vakanssit) 124 124 123 123 123 Toimintakate euroa/asukas 366 447 449 447 353 34
TULOSLASKELMA 2018-2020 35
5 Tuloslaskelma 2018-2020 13.11.2017 Tuloslaskelma ulkoiset, ml. vesilaitos, euroa TP 2016 Muutettu TA 2017 TAE 2018 2019 2020 TA2018/ TP2016, % TOIMINTATUOTOT 45 498 257 42 782 649 42 712 530 43 387 530 18 089 130-6,12 % Myyntituotot 26 052 059 25 375 139 25 595 520 25 789 520 9 292 020-1,75 % Maksutuotot 12 212 131 12 222 960 11 789 760 11 789 760 3 407 760-3,46 % Tuet ja avustukset 2 226 667 1 639 000 1 400 150 1 400 150 1 390 150-37,12 % Muut toimintatuotot 5 007 399 3 545 550 3 927 100 4 408 100 3 999 200-21,57 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 42 737 47 000 47 000 47 000 47 000 9,98 % TOIMINTAKULUT -187 884 425-188 905 656-191 072 564-192 825 128-89 265 418 1,70 % Henkilöstökulut -85 684 572-85 756 107-86 070 979-86 348 325-50 601 925 0,45 % Palvelujen ostot -74 893 197-75 474 020-77 277 671-78 547 065-18 978 605 3,18 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 134 859-10 740 386-10 932 084-11 095 796-8 382 676 7,87 % Avustukset -13 025 118-12 807 430-12 088 500-12 088 500-8 391 600-7,19 % Muut toimintakulut -4 146 679-4 127 713-4 703 330-4 745 442-2 910 612 13,42 % TOIMINTAKATE -142 343 432-146 076 007-148 313 034-149 390 598-71 129 288 4,19 % VEROTULOT 124 960 918 122 643 000 125 900 000 130 030 000 68 100 000 0,75 % VALTIONOSUUDET 38 584 871 37 600 282 36 289 218 36 020 678 18 269 652-5,95 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 438 959-793 100-574 000-584 000-654 000-230,76 % Korkotuotot 5 839 12 100 56 400 46 400 36 400 865,85 % Muut rahoitustuotot 6 638 947 755 200 804 600 824 600 874 600-87,88 % Korkokulut -1 257 409-1 327 300-1 225 000-1 245 000-1 355 000-2,58 % Muut rahoituskulut -4 948 419-233 100-210 000-210 000-210 000-95,76 % VUOSIKATE 21 641 316 13 374 175 13 302 184 16 076 080 14 586 364-38,53 % POISTOT JA ARVONALENTUMISET -12 848 443-11 984 066-12 546 697-12 568 410-13 884 768-2,35 % Suunnitelman mukaiset poistot -12 848 443-11 984 066-12 546 697-12 568 410-13 884 768-2,35 % TILIKAUDEN TULOS 8 792 873 1 390 109 755 487 3 507 670 701 596-91,41 % VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET -6 778 865 Poistoeron muutos 21 135 Varausten muutos -6 800 000 2 200 000 2 000 000 1 470 000-132,35 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 2 014 008 1 390 109 2 955 487 5 507 670 2 171 596 46,75 % Tuloslaskelma on kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelman sitovia eriä ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, satunnaiset erät ja tilinpäätössiirrot. Tuloslaskelmassa toimintatuottojen arviot palvelukeskuksittain perustuvat palvelualueilla tehtyyn arviointiin. Verotuloarviot perustuvat valtakunnalliseen arvioon eri verolajien kehityksestä. Tästä arviosta on laadittu kuntakohtaiset veroennustekehikot ja arviossa on käytetty viimeisintä syyskuussa julkaistua arviota. Kunnallisveron tuottoarvio perustuu 21,0 kunnallisveroprosentin tuottoarvioon. Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty kuntakohtaista arviota vuodelle 2018 ja vuodet 2019 ja 2020 on johdettu kuntasektorille tulevien valtionosuuksien leikkausten määrän arvioista ja tulevasta maakuntauudistuksen vaikutuksesta vuodelle 2020. Valtionosuudet tulevat laskemaan tilinpäätösvuoteen 2016 verrattuna. Poistot tuloslaskelmaan on laskettu käyttöomaisuusohjeen mukaisesti. Poistot tulevat nousemaan tulevina vuosina, siitä huolimatta, että investoinneista toteutetaan vain välttämättömimmät peruspalvelutuotantoon liittyvät investointikohteet. 36
Verotulot KIINTEISTÖVEROPROSEN- TIT VAIHTELUVÄLIT (kiinteistöverol.) Kangasala TA 2017 Kangasala TA 2018 Kangasala TS 2019 Kangasala TS 2020 Yleinen 1,03-2,00 0,93 1,03 1,03 1,03 Vakituiset asuinrakennukset 0,41-0,90 0,43 0,43 0,43 0,43 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset * 0,93-1,80 1,03 1,03 1,03 1,03 Yleishyödylliset yhteisöt alaraja 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 Voimalaitokset 0,60-2,285 ei määritelty ei määritelty ei määritelty ei määritelty Rakentamattomat asuinpaikat 2,00-6,00 2,00 2,00 2,00 2,00 * Vaihteluväli 0,93-1,80 mutta enintään 1,00 vakituisia asuinrakennuksia suurempi Yhteenveto verotuloista 1 000 Verolaji TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kunnallisvero * 114 489 114 268 116 150 119 200 56 400 Muutos% 3,1-0,1 1,6 2,9-52,7 Kiinteistövero 6 935 6 868 6 850 7 100 7 300 Muutos% 2,7-0,,9-0,2 3,7 2,8 Yhteisöveron tuotto 3 536 2 977 2 900 3 730 4 400 Muutos% -4,5-15,8-2,6 28,6 17,9 Suunnitelmapoistot Poistot on laskettu kaupungin käyttöomaisuusohjeen mukaisesti. Poistot näkyvät palvelukeskusten menoissa seuraavasti: - poistot vesijohto- ja jätevesiverkosta näkyvät yhdyskuntatekniikan palveluprosessissa poistoina sekä vesilaitoksen liiketoimintaprosessissa - poistot rakennuksista näkyvät rakennuttamisen palvelualueella poistoina ja sisältyvät palvelukeskuksilta perittävään sisäiseen vuokraan - poistot kalustosta näkyvät kullakin palvelualueella 37
INVESTOINTIOSA 38
6 Investoinnit palvelukeskuksittain Investointiosassa esitetään määrärahat käyttöomaisuuden hankintaan. Käyttöomaisuus aktivoidaan taseeseen ja poistetaan tuloslaskelman kautta vuosikuluina. Käyttöomaisuuden hallinnassa noudatetaan valtuuston hyväksymää käyttöomaisuusohjetta. Investointiosan määrärahat varataan käytön mukaisina. Käyttöomaisuusinvestoinnit esitetään seuraavassa palvelukeskuksittain. Investoinnit, euroa TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Palvelukeskuksittain Strateginen johto Tp 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 5 849 472 300 000 1 500 000 300 000 300 000 Kulut -16 658 459-3 000 000-2 900 000-2 750 000-2 250 000 Netto -10 808 987-2 700 000-1 400 000-2 450 000-1 950 000 Sosiaali- ja terveyskeskus TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 0 0 0 0 0 Kulut -254 954-455 000-315 000-150 000 0 Netto -254 954-455 000-315 000-150 000 Sivistyskeskus TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 0 0 0 0 0 Kulut -336 172-329 500-109 000-480 000-590 000 Netto 0-329 500-109 000-480 000-590 000 Tekninen keskus TP 2016 MTA 2017 Tae 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 188 597 10 000 1 710 000 10 000 10 000 Kulut -5 264 094-10 480 000-16 745 000-14 710 000-14 970 000 Netto -5 075 496-10 470 000-15 035 000-14 700 000-14 960 000 Kunta yhteensä, ilman vesi-liikelaitosta TP 2016 MTA 2017 Tae 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 6 038 069 310 000 3 210 000 310 000 310 000 Kulut -22 513 679-14 264 500-20 069 000-18 090 000-17 810 000 Netto -16 475 610-13 954 500-16 859 000-17 780 000-17 500 000 Kangasalan Vesi-liikelaitos TP 2016 MTA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 332 151 0 0 0 0 Kulut -2 215 576-2 489 000-2 085 000-2 610 000-3 505 000 Netto -1 183 425-2 489 000-2 085 000-2 610 000-3 505 000 Kunta yhteensä, ml. Vesi -liikelaitos TP 2016 MTA 2017 Tae 2018 TS 2019 TS 2020 Tuotot 6 370 220 310 000 3 210 000 310 000 310 000 Kulut -24 729 255-16 753 500-22 154 000-20 700 000-21 315 000 Netto -18 359 035-16 443 500-18 944 000-20 390 000-21 005 000 Val 13.11.2017: - Liiku ja Leiki, lisäys -100 000 euroa / vuosi (2018-2020) - Sahalahden kevyenliikenteenväylän rakentaminen, lisäys -100 000 euroa /vuosi, ( 2018-2020) - Ulkokenttien perusparantaminen (Suoraman jalkapallokenttä) lisäys vuodelle 2018-50 000 euroa - Tarastenjärvi, -300 000 euron määrärahan siirto vuodelta 2017 vuodelle 2018 - Tekolumilaitteiston vaihtoehtojen selvittäminen, vuodelle 2018 lisäys - 15 000 euroa Investointien sitovuustaso valtuustossa Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. 39
RAHOITUSLASKELMA 2018-2020 40
7 Rahoituslaskelma 2018-2020 30.10.2017 Rahoituslaskelma, euroa TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 21 641 315,87 12 274 175,29 13 302 184,37 16 076 079,77 14 586 364,30 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -1 215 922,92-400 000,00-650 000,00-650 000,00-650 000,00 20 425 392,95 11 874 175,29 12 652 184,37 15 426 079,77 13 936 364,30 Investointien rahavirta Investointimenot -24 729 254,88-15 953 500,00-22 154 000,00-20 700 000,00-21 315 000,00 Rahoitusosuudet investointeihin 1 029 593,88 0,00 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 556 549,42 400 000,00 3 860 000,00 960 000,00 960 000,00-17 143 111,58-15 553 500,00-18 294 000,00-19 740 000,00-20 355 000,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 3 282 281,37-3 679 324,71-5 641 815,63-4 313 920,23-6 418 635,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset -41 872,87 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainauksen vähennykset -16 221,34 31 000,00 0,00 0,00 0,00-58 094,21 31 000,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 466 668,00 14 000 000,00 14 300 000,00 14 200 000,00 20 900 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00-10 262 000,00-11 140 600,00-12 790 000,00-14 380 000,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos -10 846 414,49 0,00 0,00 0,00 0,00-379 746,49 3 738 000,00 3 159 400,00 1 410 000,00 6 520 000,00 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -196 533,64 0,00 0,00 0,00 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos 548 187,79 0,00 0,00 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos 47 581,15 0,00 600 000,00 600 000,00 600 000,00 399 235,30 0,00 600 000,00 600 000,00 600 000,00 Rahoituksen rahavirta -38 605,40 3 769 000,00 3 759 400,00 2 010 000,00 7 120 000,00 Rahavarojen muutos 3 243 675,97 89 675,29-1 882 415,63-2 303 920,23 701 364,30 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 39 596 420,01 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 36 352 744,04 0,00 0,00 0,00 0,00 3 243 675,97 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Se on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirtaa. Tässä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin Rahavarojen muutos. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnitelmakauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Tiedossa olevat, merkittävät maksuvalmiuden muutokset suunnitelmakaudella, esimerkiksi pitkäaikaisten saamisten muutokset (valtionosuussaatavien, kauppahintasaamisten tai lainasaamisten muutokset) voidaan merkitä omaksi rivikseen rahoitusosaan tai perusteluteksteihin. 41
LIITTEET 42
KONSERNIYHTIÖILLE JA YHTEIS- TOIMINTATAHOILLE MYÖNNETTÄ- VÄT AVUSTUKSET VUONNA 2018 43
8. LIITTEET 8.1 Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna 2018 Avustuksen kohde euroa Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 STRATEGINEN JOHTO Kangasalan Uimahalli Oy Kunnan osuus uimahallin rakentamisen rahoituksen (korko + lainanlyhennys) kustannuksista (avustus maksetaan korko- ja lainanlyhennyslaskua vastaan) Toiminta-avustus uimahallin toimintaan 532 000 279 800 527 200 enint. 242 800 524 000 enint. 243 000 Kangasala-talo Oy - vuokratuki 680 000 enint. 602 000 enint. 602 000 Elinkeinotoimi Kangasalan Matkailurengas ry 20 000 20 000 20 000 Kiinteistö Oy Tieliikennemuseo Mobilia III hankkeen toteuttamiseksi rahoituskuluavustus lainaajalle 2009-2023, n. 18 000 /vuosi Mobilia IV hanke 2015-2024 Val 10.11.2008 112 18 000 100 000 18 000 100 000 18 000 100 000 SIVISTYSKESKUS Kangasala-talo Oy - kulttuuripalveluiden tuottamiseen - museopalveluiden tuottamiseen 260 000 220 000 enint. 260 000 enin. 250 000 enint. 260 000 einnt. 250 000 TEKNINEN KESKUS Kangasalan Jäähalli Oy - avustus (jäähallisopimukseen perustuva v, 1996, v. 2006, 2016 ) Kh 8.2.2016 37 65 000 75 000 75 000 YHTEENSÄ, euroa 2 174 800 2 095 000 2 092 000 44
JÄSENMAKSUT JA YHTEISTOIMIN- TAOSUUDET VUONNA 2018 45
8.2 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet v. 2018 Strateginen johto Yhteisö Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pelastakaa Lapset ry Kangasalan Pohjola-Norden ry Pirkanmaan virkistysalueyhdistys ry Räpinologit ry Sappeen matkailualueen kehittämisyhdistys ry Suomalaisen Työn liitto Suomen Punainen Risti, Hämeen piiri Suomi-Venäjä seura ry, Kangasalan osasto Suomi-Saksa yhdistys ry Tampereen Kesäyliopistoyhdistys ry Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Metsänhoitoyhdistys Roine Gramex Yhteensä Jäsenmaksuperuste 120 euroa / 1 000 asukasta 3,4 euroa / 1 000 asukasta 3 senttiä / asukas 9 senttiä / asukas 3 senttiä / asukas 100 euroa / jäsenkunta 97 euroa / jäsenkunta Kuntajäsenmaksu 3 senttiä / asukas 3 senttiä / asukas 0,25 euroa / asukas 12,5 senttiä / asukas Kunnan metsähehtaarit 8,7 senttiä / asukas Yhteistoiminta ja muut maksuosuudet Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 Tampereen aluepelastuslaitos 2 154 051 2 082 000 2 142 000 Suomen Kuntaliitto 97 861 98 127 98 127 Kunnallinen työmarkkinalaitos, jäsenmaksuennakko (asukaslukukerroin 0,3926575 x vuodenvaihteen asukasluku 24 973 32 474 25 000 ja verotettavien tulojen kerroin 0,000002355 x verotettava tulo) Pirkanmaan liitto (maksuperusteena v. 2014 verotettava tulo) 224 834 230 182 230 182 Yhteensä 2 501 719 2 442 783 2 495 309 Vesilaitos Suomen vesilaitosyhdistys ry v. 2016 laskutettu vesimäärä Tp 2016 Ta 2017 Tae 2018 6 520 5 900 6 600 46
HENKILÖSTÖMUUTOKSET 2018 ja Ts 2019-2020 47