Kaarinan kaupungin osavuosiraportti Kjtj Kaupunginhallitus

KVA 17.9.2018 Liite 83/2018 Kaarinan kaupungin osavuosiraportti 1.1.-30.6.2018 Kjtj 3.9.2018 Kaupunginhallitus 10.9.2018 Kaupunginvaltuusto 17.9.2018 1

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Yleiskatsaus talouteen... 4 2. Väestön muutos... 6 3. Tuloslaskelma, rahoitus ja investoinnit... 7 4. Tulos sitovuustasoittain... 8 5. Kaupunkikonserni... 10 5.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka... 10 5.2. Kaarinan Kehitys Oy... 13 5.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt... 16 5.3.1 KOy Kaarinan Vuokratalot... 16 5.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina... 17 6. Tarkastuslautakunta... 18 7. Hallintopalvelut... 19 7.1. Hallinnon tukipalvelut... 19 7.2. Henkilöstölautakunta... 25 8. Sivistyspalvelut... 28 8.1. Sivistyslautakunta... 28 8.1.1 Yleishallinto...30 13.1.2 Koulutus... 31 8.1.3 Varhaiskasvatus... 34 8.2. Vapaa-ajan lautakunta... 35 8.2.1 Vapaa-ajan palvelut... 37 9. Sosiaali- ja terveyspalvelut... 39 9.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta... 39 9.1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto... 42 9.1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut... 43 9.1.3. Ikäihmisten palvelut... 44 9.1.4. Terveyspalvelut... 44 9.2. Erikoissairaanhoito... 45 10. Tekniset palvelut... 46 2 Sisällys

10.1. Tekninen lautakunta... 46 10.1.1. Teknisten palveluiden yleishallinto... 48 10.1.2. Infrapalvelut... 49 10.1.3. Vesihuoltolaitos...50 10.1.4. Tila- ja ravintopalvelut... 51 10.1.5. Liikunta- ja viherpalvelut... 52 11. Kaupunkikehityspalvelut... 54 11.1. Kaupunkikehityslautakunta... 54 11.1.1. Maankäyttö ja elinvoima... 55 11.2. Ympäristölautakunta... 57 11.2.1. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta... 58 12. Investoinnit... 61 3 Sisällys

1. Yleiskatsaus talouteen Kaupungin ensimmäinen puolivuosi on toteutunut talousarvion mukaisesti ja tulos on positiivinen. Toimintatuotot ovat jääneet hieman tasaisesta kertymästä. Toimintakulut ovat nousseet edellisestä vuodesta 2,5 % ja ovat muutetun talousarvion mukaiset. Toimintakate toteutui -80, 1 milj. eurona, joka ei ylitä muutettua talousarviota. Edelliseen vuoteen nähden toimintakate heikkeni 4,4 milj. euroa. Valtuustoon nähden sitovissa määrärahoissa palvelualueilla ei ollut merkittäviä ylityksiä. Talousarvioon on hyväksytty alkuvuonna määrärahojen muutoksia. Valtuusto on hyväksynyt lisämäärärahaa käyttötalouteen yhteensä 1,26 milj. euroa ja investointeihin 2,39 milj. euroa. Verotulot ovat kehittyneet alkuvuodesta hyvin ja valtionosuudet ovat talousarvion mukaiset. Vuosikate on 10 miljoonaa euroa, joka on lähes 2 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Puolen vuoden tulos on 5,7 miljoonaa euroa. Kaupunki ei ole ottanut lisää lainaa alkuvuoden aikana. Toteutuneet investoinnit, 6,6 miljoonaa euroa, on katettu vuosikatteella eli omalla rahoituksella. Investointiennuste on kuluvalle vuodelle on 16,6 miljoonaa euroa ja se tarkoittaa toteutuessaan loppuvuonna noin 10 miljoonan euron lisävelkaa. Velka per asukas oli kesäkuun lopussa 2081 eur. Asukasmäärä on noussut vuoden alusta 180 henkilöllä, joka on 1,1 % kasvuvauhti. Talousarviossa kasvua odotetaan vuositasolla 1,5 %. TALOUSARVIOMUUTOKSET Kaupunginvaltuusto on käsitellyt talousarvion määrärahamuutoksia kokouksissaan 11.12.2017, 29.1.2018, 12.3.2018, 23.4.2018, 21.5.2018 ja 11.6.2018. Päätösten mukaan on käyttötalouteen henkilöstölautakunnalle lisätty 155 000 euroa palkkausjärjestelmämuutoksiin, sivistyslautakunnalle 735 000 euroa varhaiskasvatuksen asiakasmaksumuutoksiin ja oppimisympäristöasiantuntijan palkkaukseen ja 350 000 euroa Hovirinnan koulun väistötilaratkaisuihin sekä hallinnon tukipalveluihin 20 000 euroa Pontelan sisäisen vuokran ja ylläpidon kattamiseen. Investointien muutokset ovat alla olevassa erittelyssä. Käyttötalous (1000 euroa) TA 2018 Talousarviomuutokset MTA 2018 Muutos % Henkilöstölautakunta Tuotot 1 722 0 1 722 0,0 % Kulut -1 724-155 -1 879 9,0 % Kate -2-155 -157 Sivistyslautakunta Tuotot 4 755-700 4 055-14,7 % Kulut -63 292-385 -63 677 0,6 % Kate -58 537-1 085-59 622 1,9 % Hallinnon tukipalvelut Tuotot 3 297 0 3 297 0,0 % Kulut -5 308-20 -5 328 0,4 % Kate -2 012-20 -2 032 1,0 % Käyttötalous yht. Tuotot 57 301-700 56 601-1,2 % Kulut -217 368-560 -217 928 0,3 % Kate -160 066-1 260-161 326 0,8 % 4

Investoinnit (1000 euroa) TA 2018 Kaarina-talon kalusteinvestoinnit Talousarviomuutokset MTA 2018 0-680 -680 Muutos % Hovirinnan rantasauna -600-400 -1 000 66,7 % Kaarina-talon rakennushanke 0-370 -370 Kaarinan Palvelukiinteistöt Oy:n osakkeet 0-610 -610 Kultanummen päiväkodin lämmitysjärjestelmä -30-160 -190 533,3 % Kiinteistö Oy Piikkiön kauppakeskus osakkeet 0-170 -170 Investoinnit -20 973-2 390-23 362 11,4 % 5

2. Väestön muutos Kaarinan kaupungin väestömäärä on vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä kasvanut 184 henkilöllä. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna väestön määrä on 1,2 % suurempi. Tammi - kesäkuu 2018 2017 Muutos Elävänä syntyneet 151 182-17,0 % Kuolleet 147 157-6,4 % Syntyneiden enemmyys 4 25-84,0 % Kuntien välinen tulomuutto 1 037 1 017 2,0 % Kuntien välinen lähtömuutto 867 892-2,8 % Kuntien välinen nettomuutto 170 125 36,0 % Maahanmuutto 38 22 72,7 % Maastamuutto 28 19 47,4 % Nettomaahanmuutto 10 3 233,3 % VÄESTÖN MUUTOS 184 153 20,3 % Väestö yht. 33 283 32 891 1,2 % Lähde: tilastokeskus, lopulliset väestönmuutokset 06/2017 ja ennakkotieto 06/2018 35 000 Väestön ikäjakauman kehitys 31 798 32 148 32 590 32 738 33 105 33 285 33 596 30 000 Asukasmäärä 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 75-65-74 15-64 7-14 0-6 Yht. 0 2013 2014 2015 2016 2017 06/2018 TA2018 6

3. Tuloslaskelma, rahoitus ja investoinnit (1000 ) TOT 6/2018 MTA 2018 TOT %/ TA 2018 TOT 6/2017 TP 2017 TOT%/ TP 2017 TOT 18/ TOT 17 ENN 18 Myyntituotot 6 748 15 436 43,7 % 6 992 15 228 45,9 % -3,5 % 15 436 Maksutuotot 4 798 9 238 51,9 % 5 359 10 514 51,0 % -10,5 % 9 238 Tuet ja avustukset 903 1 174 76,9 % 857 1 002 85,6 % 5,3 % 1 174 Vuokratuotot 1 428 3 099 46,1 % 1 357 2 896 46,9 % 5,2 % 3 099 Muut toimintatuotot 1 683 3 584 46,9 % 3 055 3 999 76,4 % -44,9 % 3 584 Toimintatuotot yhteensä 15 559 32 531 47,8 % 17 620 33 639 52,4 % -11,7 % 32 531 Valmistus omaan käyttöön 104 395 26,3 % 175 439 39,8 % -40,6 % 395 Henkilöstökulut -37 737-78 512 48,1 % -37 506-75 849 49,4 % 0,6 % -78 512 Palvelujen ostot -42 383-85 506 49,6 % -41 505-83 720 49,6 % 2,1 % -86 006 Aineet, tarv. Ja tavarat -6 854-12 881 53,2 % -6 515-12 906 50,5 % 5,2 % -12 881 Avustukset -6 717-12 741 52,7 % -6 415-12 639 50,8 % 4,7 % -13 241 Vuokrat -1 887-4 566 41,3 % -1 435-2 894 49,6 % 31,6 % -4 566 Muut kulut -150-46 329,1 % -65-138 46,9 % 131,2 % -46 Toimintakulut yhteensä -95 728-194 252 49,3 % -93 441-188 147 49,7 % 2,4 % -195 252 TOIMINTAKATE -80 065-161 326 49,6 % -75 646-154 069 49,1 % 5,8 % -162 326 Kunnallisvero 72 260 128 670 56,2 % 69 147 125 226 55,2 % 4,5 % 127 835 Yhteisövero 2 746 5 026 54,6 % 2 991 4 979 60,1 % -8,2 % 5 316 Kiinteistövero 168 7 142 2,4 % 124 7 061 1,8 % 35,6 % 7 148 Verotulot yhteensä 75 174 140 838 53,4 % 72 262 137 266 52,6 % 4,0 % 140 299 Valtionosuudet 13 937 28 077 49,6 % 14 437 28 774 50,2 % -3,5 % 28 077 Verot ja valtionosuudet 89 110 168 915 52,8 % 86 699 166 040 52,2 % 2,8 % 168 376 Korkotuotot 319 250 127,6 % 294 632 46,5 % 8,5 % 350 Muut rahoitustuotot 679 430 157,8 % 529 596 88,7 % 28,4 % 680 Korkokulut -28-550 5,0 % 11-33 -31,9 % -362,2 % -550 Muut rahoituskulut -4-30 12,7 % -6-10 61,7 % -35,3 % -30 Rahoitustuotot ja -kulut 966 100 966,1 % 827 1 186 69,8 % 16,8 % 450 VUOSIKATE 10 012 7 689 130,2 % 11 880 13 157 90,3 % -15,7 % 6 500 Poistot -4 286-8 800 48,7 % -4 083-9 145 44,6 % 5,0 % -8 800 TULOS 5 726-1 111-515,2 % 7 797 4 012 194,3 % -26,6 % -2 300 Korolliset lainat 69 267 79 657 87,0 % 63 333 69 300 91,4 % 9,4 % 79 657 Rahat ja pankkisaamiset 17 964 15 555 115,5 % 15 949 14 878 107,2 % 12,6 % 15 555 Nettovelat 51 303 64 102 80,0 % 47 384 54 422 87,1 % 8,3 % 64 102 Investoinnit 6 578 23 362 28,2 % 8 916 22 130 40,3 % -26,2 % 16 562 Velka euroa per asukas 2 081 2 371 87,8 % 1 926 2 093 92,0 % 8,1 % 2 371 Asukasmäärä 33 285 33 596 99,1 % 32 891 33 105 99,4 % 1,2 % 33 596 7

4. Tulos sitovuustasoittain (1000 ) TOT 6/2018 MTA 2018 TOT %/ TA 2018 TOT 6/2017 TP 2017 TOT%/ TP 2017 TOT 18/ TOT 17 ENN 18 Konsernijohto Tuotot 2 Kulut -2 404-4 159 57,8 % -2 420-4 295 56,3 % -0,7 % -4 159 Kate -2 401-4 159 57,7 % -2 420-4 295 56,3 % -0,8 % -4 159 Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut -21-52 40,0 % -21-38 55,6 % -2,1 % -52 Kate -21-52 40,0 % -21-38 55,6 % -2,1 % -52 Hallintopalvelut Tuotot 1 643 3 297 49,8 % 1 642 3 220 51,0 % 0,1 % 3 297 Kulut -2 504-5 328 47,0 % -2 526-5 147 49,1 % -0,9 % -5 331 Kate -861-2 032 42,4 % -884-1 927 45,9 % -2,6 % -2 035 Henkilöstölautakunta Tuotot 709 1 722 41,2 % 697 1 561 44,6 % 1,8 % 1 722 Kulut -690-1 879 36,7 % -616-1 480 41,6 % 12,1 % -1 751 Kate 19-157 -12,1 % 81 80 100,8 % -76,4 % -29 Sivistyslautakunta Tuotot 2 701 4 055 66,6 % 3 059 4 883 62,6 % -11,7 % 4 055 Kulut -31 292-63 677 49,1 % -30 218-60 660 49,8 % 3,6 % -63 752 Kate -28 591-59 622 48,0 % -27 159-55 777 48,7 % 5,3 % -59 697 Vapaa-ajan lautakunta Tuotot 195 349 55,9 % 158 440 36,0 % 23,2 % 349 Kulut -2 372-4 600 51,6 % -2 091-4 077 51,3 % 13,4 % -4 618 Kate -2 177-4 251 51,2 % -1 932-3 637 53,1 % 12,6 % -4 269 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotot 4 681 10 298 45,5 % 4 731 10 776 43,9 % -1,1 % 10 298 Kulut -32 667-65 940 49,5 % -32 093-65 611 48,9 % 1,8 % -66 941 Kate -27 985-55 642 50,3 % -27 361-54 835 49,9 % 2,3 % -56 643 Erikoissairaanhoito Tuotot Kulut -19 836-40 050 49,5 % -19 686-39 444 49,9 % 0,8 % -40 050 Kate -19 836-40 050 49,5 % -19 686-39 444 49,9 % 0,8 % -40 050 Tekninen lautakunta Tuotot 15 509 32 466 47,8 % 15 544 31 582 49,2 % -0,2 % 32 466 Kulut -14 767-29 809 49,5 % -14 082-28 297 49,8 % 4,9 % -29 840 Kate 742 2 657 27,9 % 1 463 3 285 44,5 % -49,3 % 2 626 Kaupunkikehityslautakunta Tuotot 1 907 3 947 48,3 % 3 216 4 454 72,2 % -40,7 % 3 947 Kulut -816-1 510 54,0 % -715-1 542 46,4 % 14,1 % -1 510 Kate 1 091 2 436 44,8 % 2 501 2 912 85,9 % -56,4 % 2 436 Ympäristölautakunta Tuotot 369 467 79,0 % 250 504 49,7 % 47,3 % 467 Kulut -414-923 44,8 % -477-898 53,1 % -13,3 % -923 Kate -45-456 9,8 % -227-395 57,4 % -80,2 % -456 Yhteensä Tuotot 27 717 56 601 49,0 % 29 297 57 420 51,0 % -5,4 % 56 601 Kulut -107 781-217 928 49,5 % -104 943-211 489 49,6 % 2,7 % -218 928 Toimintakate -80 065-161 326 49,6 % -75 646-154 069 49,1 % 5,8 % -162 326 8

Käyttötalousosa Käyttötalousosan menot 1-6/2018, 1000 euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut 52 503 Tekniset palvelut 14 767 Sivistyspalvelut 33 664 Konsernijohto ja hallintopalvelut 5 618 Kaupunkikehitys -palvelut 1 229

5. Kaupunkikonserni 5.1. Konsernijohto: kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja elinkeinopolitiikka KONSERNIJOHTO Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Elinkeinopolitiikka kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta kaupunginjohtaja Harri Virta, kaupunginhallituksen pj. kaupunginjohtaja Harri Virta TOIMINTA-AJATUS Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja sekä elinkeinopolitiikka. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ talouden tasapaino Kiinteistöstrategian laadinta Strategia on valmis kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Toteutunut 1-6/2018: Kiinteistöstrategian laadinta on viivästynyt teknisen johtajan vaihtumisen vuoksi. Kiinteistöstrategialle laatimiselle on annettu lisäaikaa, jotta tekninen johtaja ehtii ensin perehtymään palvelualueeseensa. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto osallistuu aktiivisesti ja ohjaa Kaarina-strategian valmistelua ja päättää strategiasta huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Valtuusto ohjaa aktiivisesti mahdollisen maakuntauudistukseen valmistautumista. Valtuusto seuraa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman pohjalta päätettyjen toimenpiteiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto luo edellytyksiä asukasluvun kasvulle. Toteutuminen: Kaupunginvaltuusto osallistui joulukuussa 2017 Kaarina-strategian valmistelutyöpajaan, jossa pohdittiin kaupugin visiota, arvoja ja strategisia päämääriä. Valtuuston puheenjohtajiston rooli muiden toimielinten puheenjohtajien rinnalla oli merkittävä strategiaa valmisteltaessa. Puheenjohtajien työpajoissa Kaarina-strategiaa viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa. Kaarinastrategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.6.2018. 10

Kaupunginhallitus Kuntalain velvoittamana kaupunginhallitus vastaa muun muassa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä edustaa kuntaa työnantajana, vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan toiminnan omistajaohjauksesta sekä huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa Kaarina-strategian valmistelusta ja sen jalkauttamisesta. Kaupunginhallitus valmistautuu sote-uudistukseen. Toimintaa sopeutetaan niin, että uudistuksen jälkeenkin Kaarina on elinvoimainen kaupunki.. Toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainottamissuunnitelman toteutumisen seurannan ohjaamista varten perustettu erillinen taloustyöryhmä jatkaa työtään. Talouden tasapainottamistyötä jatketaan. Uusien merkittävien investointien osalta selvitetään eri rahoitusvaihtoehdot. Kaupunginhallitus ohjaa aktiivisesti kiinteistöstrategian tekemistä. Toteutuminen: Kaarina-strategiaa valmisteltiin syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana kaupunginhallituksen vuonna 2017 hyväksymän ohjeellisen suunnitelman mukaan. Strategian jalkautus- ja viestintäsuunnitelmaa valmistellaan parasta aikaa ja se hyväksytään kaupunginhallituksessa lokakuussa 2018. Kaarina-strategian ajantasaisuutta seurataan ja sitä arvioidaan ensimmäisen kerran jo ensi vuonna. Tuolloin strategiaa voidaan tarkistaa sote- ja maakuntauudistuksen etenemisen mukaisesti. Taloustyöryhmän puheenjohtaja Kari Friman ja talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen esittivät selvityksen Kaarinan kaupungin talouden kestävyydestä kesäkuussa. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtajan tavoitteet määritetään Kuntalain edellyttämässä johtajasopimuksessa ja siinä sovitussa vuosittaisessa kehityskeskustelussa kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kanssa. Toteutuminen: Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunginjohtaja kävivät vuotta 2018 koskevan kehityskeskustelun, jossa johtajasopimuksen mukaisesti määriteltiin kaupunginjohtajan tavoitteet vuodelle 2018. Johtajasopimuksessa mainittujen tavoitteiden, strategisten tavoitteiden, talousarviossa mainittujen tavoitteiden lisäksi tavoitteena on palvelustrategian päivittäminen, hyvinvointisuunnitelman päivittäminen, kouluhankkeiden ohjaaminen, seuraaminen ja tukeminen, Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu (henkilökohtaisesti varautuminen ja kasvupalvelut) kaarinalaisten parhaaksi, Elinkeinopolitiikan ja elinvoiman kehittäminen, teknisen johdon perehdyttäminen, viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen, sivistyspalveluiden tukeminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittäminen Kaarinassa, organisoinnin ja palvelujen kehittämien, Läntisen ohikulkutien ja kehätie 40 hankkeiden edistäminen, saaristotien turvallisuuden parantaminen, Lemunniemen ja Rauhalinnan kaavoituksen ohjaaminen, omistajaohjauksen kehittäminen, osallistamisprosessien kehittäminen (aluetyö, henkilöstön osallistaminen, luottamushenkilöiden osallistaminen) ja sisäisen valvonnan kehittäminen (hankinta yms.). 11

Elinkeinopolitiikka Kaarinan Kehitys Oy Kaarinan kaupungin ja Kaarinan Kehitys Oy:n välisen ostopalvelusopimuksen kokonaisarvo on 200.000 euroa. Tästä yhtiön perustoimintojen hoitamiseen varataan 155.000 euroa. Loppu 45.000 euroa varataan seuraavasti: Yrityspalveluiden ja työllistämisen tehostaminen 25.000 euroa (yritysasiamies/työllisyyskoordinaattori, yritysten työvoimakysynnän selvittäminen ja rekrytoinneissa auttaminen) Elinkeino-ohjelman toteuttaminen 20.000 euroa Toteutuminen: Kaarinan Kehitys Oy:n yritysasiamies/työllisyyskoordinaattori aloitti maaliskuussa 2018. Hän on kiertänyt aktiivisesti yrityksiä sekä auttanut yritysten rekrytointitarpeissa ja muissa kehittämisasioissa. Yritysasiamies/työllisyyskoordinaattori toimii myös työllisyystoimikunnan esittelijänä ja aktiivisesti kaupungin työllistämispalveluiden sekä TE-toimiston kanssa yhteistyössä. Turun seudun kehitys Oy ja Turku Science Park Oy Turun seudun kuntien omistama Turun seudun kehitys Oy ostaa kuntien elinkeinopalvelut ostopalvelusopimuksen mukaisesti Turku Science Park Oy:ltä. Kaarinan Kehitys Oy tarjoaa Turun seudun kehitys Oy:lle toimitusjohtajapalvelut erikseen sovitun mukaisesti. Turku Science Park Oy tuottaa Turun seudun kunnille yrityspalveluita ja toimii myös korkeakoulujen innovaatioiden kaupallistajana ja liiketoiminnan kehittäjänä. Yrityksille tuotetaan lisäarvoa tarjoamalla Suomen parhaat tukipalvelut liiketoiminnan aloittamiselle, kehittämiselle, verkostoitumiselle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Turku Science Park Oy tarjoaa alueen yrityksille monitasoisesti uusia verkostoja ja kasvamisen mahdollisuuksia, tukien erityisesti korkean teknologian yritysten toimintaa. Turku Science Park yhdistää yritysten strategiset kehitys- ja tutkimustarpeet erityisesti alueen korkeakouluihin, mutta myös esimerkiksi kaikkien Suomen teknillisiin korkeakouluihin, nopeuttaen tuote-, tuotanto-, liiketoiminta- ja osaamiskehitystä ja markkinoille tuloa. Yhtiö mahdollistaa oppilaitoksen tutkijoiden ja yritysten saumattoman yhteistoiminnan, mikä johtaa yritysvetoiseen, monialaiseen ja tuloksekkaaseen innovaatioyhteistyöhön. Life Science kiihdyttämö, Smart Chemistry Park, Spark up, Turku Future Technologies sekä uusi meri- ja valmistavan teollisuuden kiihdyttämö toimivat uusien liiketoimintakonseptien kiihdyttäjinä, joiden toimintaa vakiinnutetaan. Toimintaa tehdään yhteistyössä laajojen sidosryhmien kanssa. Rahoituksen hakeminen yrityksille on keskeisessä asemassa. Kaarinan kaupungin maksuosuus seudulliseen elinkeinotoimintaan on 9,85 /asukas eli vuonna 2018 (31.12.2016 asukasluvun mukaan) 322 469. Tämän lisäksi seudulliseen elinkeinotoimeen esitetään lisäkehitysinvestointia lentokenttätoimintojen tukemiseksi 19 119. Toteutuminen: Turku Science Park Oy:n toiminta on toteutunut em. mukaisesti. Yhtiö on lanseerannut Turku Business Region-konseptin, jonne on koottu seudun yritys- ja innovaatiopalvelut sekä kärkitoimialojen esittely. Lentokenttätoimintojen tukeminen on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Turun seudun kehitys Oy on laskuttanut Kaarinan kaupunkia maksuosuuden mukaisesti. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Toimiva ja tuloksellinen omistajaohjaus edellyttää, että konsernijohto seuraa ja valvoo aktiivisesti konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden sekä omistajapoliittisten linjausten toteutumista. Konsernijohdolle tuleekin taata riittävät voimavarat seurantaan ja valvontaan. 12

Konserniyhteisöjen tulee osaltaan sitoutua raportoimaan esimerkiksi tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä toiminnan kestävyyteen ja omaisuuden arvon kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä. Kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden yhtiöjärjestyksiin tulee sisällyttää määräykset, jotka varmistavat kunnan omistajaohjauksen toteutumisen tytäryhtiössä. Talouden tasapainotavoitteen toteutumisen uhkana on kaupungin väestönkasvun pysähtyminen, työttömyyden lisääntyminen, yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja kaupungin hyvinvoinnin huonontuminen. Seurauksena on kaupungin verotulojen pieneneminen, kulujen kasvaminen ja palvelutarpeen lisääntyminen. Koska sote- ja maakuntauudistus vähentää merkittävästi kaupungin verotulojen määrää ja samanaikaisesti investointitarpeet ovat kasvussa, kaupungin rahoitusvaje saattaa kasvaa ennakoitua suuremmaksi. Tämän riskin pienentämiseksi laadittua talouden tasapainotussuunnitelmaa tulee seurata tiiviisti ja reagoida aktiivisesti ja riittävän ajoissa mahdollisesti muuttuviin talousnäkymiin. Väestön kasvulle luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämisellä ja maankäytön hyvällä suunnittelulla. Talousraportointia parannetaan edelleen niin, että raportointi on ajantasaista ja raportoinnissa keskitytään päätöksenteon kannalta olennaisiin asioihin. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 2 0,0 % Kulut -2 404-2 420-0,7 % -4 159-4 159-4 295 Kate -2 401-2 420-0,8 % -4 159-4 159-4 295 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Toteutuu talousarvion mukaisesti. 5.2. Kaarinan Kehitys Oy TOIMINTA-AJATUS Kaarinan Kehitys Oy on kaupungin ja yrittäjien yhteinen elinkeinoyhtiö, jonka tehtävänä on osallistua kaupungin elinkeinopolitiikan suunnitteluun sekä kaupungin elinkeino-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Toiminnan tavoitteena on: olla Turun seudun vetovoimaisin kaupunki yrittäjien ja yritysten sekä niiden henkilöstön näkökulmasta parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen luomalla tiivis ja säännöllinen yhteistyö yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan kaupungin elinkeino-ohjelman 2016-2025 strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Yritysystävällisin kaupunki, 2. Aktiivinen yhteistyö ja 3. Vetovoimainen Kaarina. Tavoitteiden mukaan vahvistetaan kaupungin yrityslähtöistä toimintaa, kehitetään laaja-alaista yhteistyötä seudun eri toimijoiden kanssa ja lisätään Kaarinan houkuttelevuutta vahvistamalla kaupungin vetovoimatekijöitä. 13

Kaarinan kaupungin strategia 2014 2020 Maailma muuttuu Kaarina toimii korostaa rohkeutta toimia edelläkävijänä uuden tekniikan hyödyntämisessä ja uusien elinkeinojen edistämisessä. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Kaarinan Kehitys Oy:n toiminnan perustana ovat yhteistyö, verkostoituminen ja tapahtumat yritysten kanssa, yritysalueiden markkinointi ja sijoittumispalvelut, yhteistyö seudullisen kehittämisyhtiön kanssa sekä yritysten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Elinkeino-ohjelmassa 2016 2025 on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset tavoitteet, painotukset ja resurssit lähivuosille (2016-2020). Kaupungin yritysalueiden markkinointia toteutetaan yhdessä maankäytön kanssa. Toimitilakyselyissä päävastuu on Kaarinan Kehityksellä. Markkinoinnissa osallistutaan tarpeen mukaan seudullisen yhtiön ja/tai lähikuntien kanssa tehtäviin yhteisiin markkinointitoimiin. Positiivinen rakennemuutos Turun seudulla vaikuttaa selvästi sijoittumiskyselyiden määrän kasvamiseen. Sama kehitys vaikuttaa myös osaavan työvoiman tarpeen lisääntymiseen ja sitä kautta mahdollisesti rekrytointiongelmiin yrityksissä. Kaarinan Kehitys Oy:n on tarkoitus vuoden 2018 aikana kiertää yrityksissä selvittämässä muiden asioiden lisäksi myös työllistämistarpeita ja tähän työhön mahdollisesti palkattavan yritysasiamies/työllisyyskoordinaattorin tehtävänä on auttaa yrityksiä työvoiman hankinnassa. Yritysasiamies/työllisyyskoordinaattorin tulee tehdä tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen sekä kaupungin hyvinvointitoimialan kanssa. Henkilö voi mahdollisesti olla yhteinen resurssi. Yhdessä yrittäjien kanssa järjestetään erilaisia tilaisuuksia mm. Kaarinan Yrittäjyysviikko, Kaarina Business Race ja Krossin markkinointitapahtumat. Tavoitteena on lisäksi järjestää yrittäjille vuosittain 5-6 koulutus- ja ajankohtaistilaisuutta. Hyvä yritysilmapiiri edellyttää kokonaisvaltaista yrittäjämyönteisyyttä sekä ruohonjuuritasolla että kaikessa päätöksenteossa. Hyvä ja toimiva yhteistyö kaupungin eri toimialojen kanssa on tärkeää. Yritysmyönteisyyteen tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta yritysten ja yrittäjäyhteisöjen kanssa. Kaarinan Kehitys Oy:n työntekijöiden tehtävänkuvassa aktiivinen yhteydenpito yrityksiin korostuu. Yritysasiamies/toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan asiantuntijajäsenenä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten hallituksien kokouksiin sekä Krossin jaoston kokouksiin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan maakunnallisten ja kansallisten tutkimusten kautta. Tavoitteena on Kaarinan sijoittuminen mittauksissa edelleen kärkisijoille Suomen 50 suurimman kaupungin joukossa. Toteutuminen: Kaarinan Kehitys Oy on palkannut maaliskuussa 2018 uuden yritysasiamiehen/työllisyyskoordinaattorin, joka on kiertänyt tiiviisti yrityksiä ja auttanut yritysten rekrytointiasioissa sekä muissa kehittämisasioissa. Molemmat Kehityksen yritysasiamiehet toimivat linkkinä kaupungin ja yrittäjien välillä. Kaarinan kaupunki oli kuudetta kertaa peräkkäin Taloustutkimuksen kuntien imagotutkimuksen ykkösenä. Tutkimus julkistettiin vuoden 2018 alussa. Kaarina on omistajanvaihdoshankkeen pilottikuntana ja keväällä on järjestetty kaksi omistajanvaihdosklinikkaa Kaarinan Kehityksessä. Päivät ovat olleet täynnä. Lisäksi hankkeen kanssa järjestettiin Omistajanvaihdostreffit, jossa oli noin 70 osallistujaa. Yrittäjyysviikon tapahtumissa oli yhteensä 190 osallistujaa. Aamukahvitilaisuuksia on järjestetty työpaikkaliikenteen kehittämisestä, palkkatuesta ja työnantajapalveluista sekä maaseudun kehittämistuista. Forssan kaupunginvaltuusto tutustui Kaarinan yritysmyönteiseen toimintaan keväällä. 14

VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Elinkeino-ohjelman tavoitteisiin sitoutuminen ja niiden edistäminen* Tavoite Yritysystävällisin kaupunki Aktiivinen yhteistyö Vetovoimainen Kaarina Mittarin tavoitearvo Kaarina sijoittuu yritysilmapiirimittauksissa kolmen parhaan joukkoon Kaupungin yrittäjät ovat tyytyväisiä yhtiön palveluihin sekä kaupungin yritysmyönteiseen toimintaan. Kaarinaan tulee uusia yrityksiä ja asukkaita. Toteutunut 1-6/2018: Kaarina 6. kertaa Taloustutkimuksen kuntien imagotutkimuksen nro 1, Suomen Yrittäjien ELPO-tutkimuksessa kymmenen parhaan joukossa. Muutosten ennakointi ja muutoksiin reagointi Kaupungin elinvoimaa tukevat julkiset hankinnat Yrittäjien tulevien tarpeiden ennakointi Pienhankintajärjestelmän ja hankintaosaamisen kehittäminen. Uusi hankintaohjeistus. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Toteutunut 1-6/2018: Pienhankintajärjestelmän toimittaja on valittu. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaarinan Kehitys Oy:n tavoitteiden toteuttamisen kannalta merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu seuraavat: 1. Myönteisen yritysimagon (ja asiakastyytyväisyyden) rapautuminen a. Yritykset ja sidosryhmät otetaan tiiviimmin mukaan kehittämisyhteistyöhön. b. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin päättäjien ja yritysten kanssa c. Vahvistetaan vuorovaikutusta kaupungin eri toimialojen kanssa 2. Toiminnan riittävä resursointi ja rahoituspohjan kapeus a. Pienen (3 henkeä) organisaation palvelukyky on rajallinen ja henkilöriski korostuu. Yhtiössä pyritään vahvistamaan verkostoitumiseen perustuvaa toimintamallia panostamalla henkilöstön osaamistason kehittämiseen, tietotekniikan parempaan hyödyntämiseen ja viestintään. b. Yhtiöllä ei ole aina välttämättä mahdollisuuksia reagoida muuttuviin tilanteisiin tai tarpeisiin niukan resursoinnin vuoksi 3. Onnistuminen verkostoitumisessa ja sidosryhmäyhteistyössä a. Investointi- ja sijoittumispäätöksiä tehtäessä yritysten asiointikokemuksella on merkittävä vaikutus kaupungin yritysimagoon. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että koko kaupunkiorganisaatiossa noudatetaan asiakaslähtöisyyttä ja yritysystävällisyyttä 15

b. Elinkeino-ohjelman päivityksessä esiin nousseet kehittämiskohteet huomioidaan yhtiön toiminnassa. 4. Tulipalo, sähkökatkot ja tietoliikenneongelmat a. Lamauttaa käytännön toiminnan vaikeuttaen normaalia asiakaspalvelua ja viestintää. Lyhytkestoisina vaikutus ei merkittävä. b. Varmistetaan asiakasrekisterien ja tiedostojen varmuuskopiot ja sijainti. 5.3. Muut keskeiset konserniyhteisöt Muut keskeiset konserniyhteisöt kaupunginjohtaja Harri Virta 5.3.1 KOy Kaarinan Vuokratalot TOIMINTA-AJATUS Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kaupungin strategian toteutumista. Tytäryhteisöjen toiminta-ajatusten tulee olla linjassa koko konsernin toiminta-ajatuksen kanssa. Kiinteistö Oy Kaarinan Vuokratalojen toiminta-ajatuksena on tarjota kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018: Yhtiö omistaa ja vuokraa kohtuuhintaisia asuinhuoneistoja Kaarinan kaupungissa. Yhtiö jatkaa kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamista laaditun suunnitelman mukaisesti. Toteutuminen: Energiatehokkuuden III vaiheen osalta suunnittelu on valmistunut. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö/ energiatehokkuuden parantaminen Energiatehokkuuden parantaminen vuokrataloissa* Energiatehokkuuden III vaiheen toteuttaminen. Toteutuminen 1-6/2018: Energiatehokkuuden III vaiheen suunnittelu valmistunut. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Yhtiö on laatinut pelastussuunnitelmat kaikkiin kiinteistöihin. Suunnitelmasta on tiedotettu asukkaita. Pelastussuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota varautumiseen sähkön- tai vedenjakelun häiriötilanteissa. Yhtiö on varautunut mahdollisiin johdannaissopimusten negatiivisiin markkina-arvoihin. 16

5.3.2 As Oy Katariinankulma Kaarina TOIMINTA-AJATUS Yhtiön toiminta-ajatuksena on vuokrata senioreille suunniteltuja asuntoja niitä tarvitseville ja Kaarinan kaupungille vanhustyön toimistotiloja sekä palvelutoritila. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Yhtiön rakennusten rakennustyöt ovat käynnissä vuonna 2018. A-talo valmistunee helmikuussa 2018 ja B-talo syksyllä 2018. Toteutuminen: A-talo valmistui aikataulussa ja B-talon rakennustyöt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. 17

6. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta tarkastuslautakunnan pj Hannu Hurme TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan ja sen tytäryhteisöjen tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan edellinen päättynyt tilikausi. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018: Tarkastuslautakunta tekee esityksen valtuustolle tilintarkastajan valinnasta, tilinpäätöksen käsittelystä ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Tilintarkastusyhteisön kilpailutus ja esitys valtuustolle tehdään vuoden 2018 aikana. Lautakunta kokoontuu vuoden aikana noin 11 kertaa. Ulkoinen tilintarkastaja tekee konsernissa noin 50 työpäivää tarkastustyötä. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu valvoa sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Vuonna 2018 tarkastuslautakunnan tavoitteena on saada kokonaiskuva kaupungin ja kaupunkikonsernin viestinnästä ja sen tavoitettavuudesta. Toteutuminen: Tarkastuslautakunta on tehnyt esityksen tilintarkastajan valinnasta 12.6.2018 kokouksessaan. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti 25.6.2018 kokouksessaan. Tarkastuslautakunta on kuullut kaupungin palvelualoja niiden viestinnän keinoista ja jatkaa kuulemista syyskaudella 2018. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Luova Kaarina/ Onnistumisten markkinointi ja aktiivinen esilletuonti Selvittää, miten kaupungin ja kaupunkikonsernin viestintä tavoittaa kaupunkilaiset. 31.12.2018 mennessä on saatu kokonaiskuva kaupungin ja kaupunkikonsernin viestinnästä ja sen tavoittavuudesta. Toteutuminen 1-6/2018: Tarkastuslautakunta on kuullut hallintopalveluja ja sivistyspalveluja niiden viestinnän keinoista kevätkaudella 2018. Kuulemiskierrosta on tarkoitus jatkaa syyskaudella 2018. Tarkastuslautakunta toteutti sekä kaupunkiorganisaation sisäisen että kaupunkilaisille suunnatun viestintäkyselyn kevätkaudella 2018. Lautakunta käsitteli saadut vastaukset ja asetti tavoitteeksi uudistaa kyselyjen tekeminen syyskaudella 2018. TALOUS euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 0 0 0,0 % 0 0 0 Kulut -20 674-21 112-2,1 % -51 625-51 625-37 963 Kate -20 674-21 112-2,1 % -51 625-51 625-37 963 18

7. Hallintopalvelut Hallintopalvelut hallintojohtaja Päivi Antola 7.1. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalvelut Kanslia- ja viestintäpalvelut Talous- ja hankintapalvelut Tietohallinto Keskusvaalilautakunta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hallintojohtaja Päivi Antola hallintojohtaja Päivi Antola talousjohtaja Sinikka Sinervuo-Koskinen tietohallintojohtaja Kari Hölsö hallinnon asiantuntija Juuso Alatalo hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen TOIMINTA-AJATUS Hyvin hoidettu hallinto on kaiken toiminnan perusta. Hallintopalveluiden toimialue huolehtii kaupungin kanslia- ja viestintäpalveluista talous- ja hankintapalveluista henkilöstöpalveluista tietohallinnosta niin, että johto ja palvelutuotannosta vastaavat yksiköt saavat asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua. Hallintopalvelut vastaa myös osana kanslia- ja viestintäpalveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön toiminnasta. Yksikön toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoite "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan". Yksikkö tuottaa koko kaupunkiorganisaation, yhdistysten ja muiden kumppanien kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman ja lähipiirinsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Hallintopalveluiden toimialue palvelee kaarinalaisia ja muita ulkoisia asiakkaita sekä konsernin sisäisiä asiakkaita joustavasti, nopeasti ja laadukkaasti. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Sähköisen asiakirjahallinnan kehittämisen jatkaminen* Uuden asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu niin, että uusi järjestelmä voidaan ottaa käyttöön vuoden 2019 alusta. 19

Toteutuminen 1-6/2018: Kuntatoimiston asianhallintajärjestelmän päivittämisestä Twebasian- ja asiakirjanhallintaan päätettiin huhtikuussa. Uuden version käyttöönottoa on valmisteltu tiiviisti. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää uutta tehtäväluokitusta ja tiedonohjaussuunnitelmaa. Tehtäväluokitus on valmistunut ja tiedonohjaussuunnitelman valmistelu on hyvässä vauhdissa. Kaiken kaikkiaan valmistelussa on edetty vuodelle 2018 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/ Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Laskentapalvelukeskuksen hallittu siirtyminen vastuukuntamallista osakeyhtiömalliin. Valmistelutyö vuoden 2018 aikana. Osakeyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2019 ja hoitaa velvoitteensa osakkaina oleviin kuntaasiakkaisiin. Toteutuminen 1-6/2018: Yhtiön osakassopimus ja uusi yhtiöjärjestys hyväksyttiin Kaarinassa huhtikuun kaupunginvaltuustossa ja osakassopimus allekirjoitettiin kesäkuussa. Tämä vaihe viivästyi suunnitellusta aikataulusta huomattavasti ja aiheuttaa käytännön järjestelyille kiirettä loppuvuodeksi. Yhtiökokous päätti kesäkuussa yhtiön nimenmuutoksesta Tilikunta Oy:ksi, valitsi yhtiölle uuden hallituksen ja tilintarkastajan. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen/talouden tasapaino Rahoitusriskien hallinta* Lainasalkku ja suojaukset ovat tasapainossa. Toteutuminen 1-6/2018: Kaupungin lainamäärä ei ole lisääntynyt kuluvana vuonna, koska investoinnit ovat toteutuneet talousarviota hitaammin. Lainojen suojausten osalta 50 milj. euron suojaus toteutui heinäkuun alussa. Tulevien suojausten osalta seurataan korkojen kehitystä ja ollaan tarvittaessa valmiit muokkaamaan tulevia suojauksia. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Tietosuoja- ja tietoturvakäytänteiden vieminen kiinteäksi osaksi yksiköiden toimintaprosesseja Kaarinan kaupungin esimiehet ja työntekijät tuntevat ja tunnistavat tietosuojaan sekä tietoturvaan liittyvien prosessien kriittisyyden ja osaavat toimia lakien ja asetusten velvoittamina. Toteutuminen 1-6/2018: EU-tietosuoja-asetuksen mukaiset kehitystoimet aloitettiin jo syksyllä 2017. Syksyllä 2017 jokaiselta palvelualueelta nimettiin tietosuojatyöryhmä, joka kartoitti palvelualueen käytössä olevat henkilörekisterit. Jokaisesta henkilörekisteristä tehtiin tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuojaseloste ja kaikki tietosuojaselosteet julkaistiin internetissä 25.5.2018 mennessä. Syksyllä ja keväällä pidettiin tietosuojaan liittyviä infoja kaupungin johtoryhmälle, esimiehille ja tietosuojatyöryhmälle. Kaupunginjohtaja nimesi 16.3.2018 kaupungin tietosuojavastaavan, mutta nimetty henkilö irtisanoutui kaupungin palveluksesta kesäkuussa 2018. Uuden tietosuojavastaavan haku on käynnistetty elokuussa 2018. 20

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti/ Riskiryhmissä olevien löytäminen Hyvinvointisuunnitelman laatiminen ja aktiivinen seuranta Hyvinvointisuunnitelma on laadittu toukokuun 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2018 aikana on luotu malli, jolla suunnitelman seuranta on kytketty osaksi kaupungin talousarvio- ja tilinpäätösprosessia. Toteutuminen 1-6/2018: Mittarin tavoitearvo ei ole hyvinvointisuunnitelman osalta aikataulullisesti toteutunut. Hyvinvointikertomus hyväksyttiin omana kokonaisuutenaan kaupunginvaltuustossa 12.3.2018. Keväällä 2018 kaupunkiin perustettiin poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä, jonka yhtenä tehtävänä on hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatiminen ja seuranta. Työryhmä on kokoontunut kesäkuussa kerran ja aloittaa hyvinvointisuunnitelman laatimisen elokuussa. Hyvinvointisuunnitelman viivästyminen on mahdollistanut sen, että se sidotaan uuteen Kaarina-strategiaan ja sen jalkauttamiseen. Työryhmän työskentelyä aikataulutettiin talousarviokäsittelyyn yhteneväksi. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaupungin perustehtävää uhkaavat riskit Hallinnon tukipalveluiden toimintaa uhkaavat erityisesti mahdollinen suuri sähkökatkos sekä rahoitukseen liittyvät korkoriskit. Hallintopalveluissa on laadittu vuonna 2010 suunnitelma, jossa on tarkasteltu mm. sähkökatkon vaikutuksia hallintopalveluissa sekä toimenpiteitä, joilla sähkökatkoihin varaudutaan. Tietojärjestelmien mahdollisimman häiriötön toiminta kaupungin palvelutuotannolle on yhä tärkeämpää. Tietohallinnossa tietoteknisen tuotantotilojen siirrolla seudulliseen Tieran hallinnoimaan konesaliin on eliminoitu riskejä, jotka aiheutuvat pitkästä sähkökatkoksesta, tulipalosta tai vesivahingosta. Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit Sähköisen asiakirjahallinnan edistämisen haasteena on riittävien resurssien kohdentaminen toimialoilla hankkeen toteuttamiseen. Samoin henkilöstön osaaminen tulee varmistaa sähköisen asiakirjahallinnan kehittämisessä. Taloudelliset riskit aiheutuvat lähinnä vieraan pääoman saatavuus- ja hintariskistä sekä tehtyjen johdannaissopimusten suojaavuudesta nykyiseen ja tulevaan velkapääomaan nähden. Korkosuojausten suunnittelussa tehdään yhteistyötä riippumattoman asiantuntijaorganisaation kanssa. Muutoksia suojauksiin ollaan valmiina tekemään markkinatilanteen muuttuessa. Tietosuoja- ja tietoturvakäytänteiden vieminen kiinteäksi osaksi yksiköiden toimintaprosesseja ei onnistu, mikäli tarvittavia henkilöresursseja ei voida irrottaa em. tehtäviin. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Kanslia- ja viestintäpalvelut Kaupungin verkkosivuja uudistetaan vastaamaan nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. Sisältöjä muokataan asiakaslähtöisemmiksi ja sisältöjen ja tekniikan toteutuksessa huomioidaan mm. uudet esteettömyysvaatimukset, mobiilikäytettävyys, PTV-integrointi sekä sähköisten 21

palveluiden tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 2017 on käynnistetty kaupungin verkkosivujen sisältöjen kehittäminen ja tätä työtä jatketaan vuonna 2018. Tavoitteena on julkaista uusi sivusto viimeistään vuoden 2019 alkupuolella. Uuden sivuston ulkoasu suunnitellaan vastaamaan kaupungin uudistettua brändiä ja ilmettä. Kuntaviestinnän tutkimuksen mukaan tiedotus- ja asukaslehdet on edelleen suosittu ja tarpeellinen viestintäkanava eri ikäryhmissä. Suosiota selittänee esimerkiksi se, että tällaisissa julkaisuissa tieto on koottu valmiiksi paketiksi, eikä sitä tarvitse itse kerätä eri lähteistä. Kaupungin näkökulmasta tiedotteiden koonti omaan julkaisuun vähentää muuta ilmoittelutarvetta ja säästää kustannuksia. Sivumäärän rajallisuus on kuitenkin edellyttänyt ilmoitusten karsintaa, eikä toimitettua sisältöä ole voitu julkaista kuin kerran vuodessa ilmestyvässä tuplanumerossa. Toimitettujen juttujen myötä kaupungin palveluja ja toimintaa voidaan tuoda paremmin esille kuitenkin niin, että ajankohtaistiedottaminen ei vähene. Kuukausittain ilmestyvää tiedotusliitettä jatketaan edelleen. Sen rinnalla toteutetaan uutta asukaslehteä, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Vuonna 2018 uudistetaan asianhallintajärjestelmä ja hankitaan tiedonohjausjärjestelmä, jolla mahdollistetaan siirtyminen sähköiseen asiakirjahallintaan ja arkistointiin. Siirtymistä sähköiseen toimintatapaan on valmisteltu kaupungin sähköisen asiakirjahallinnan kehittämishankkeessa, eka-projektissa. Projektin aikana on tehty kaupungille uutta tehtäväluokitusta sekä tiedonohjaussuunnitelmaa (TOS). Järjestelmien uudistamisen myötä voidaan ottaa eka-projektissa tehty työ täysimääräisesti käyttöön. Järjestelmien käyttöönotto vaatii henkilöstön kouluttamista, joka hoidetaan kanslia- ja viestintäpalveluissa. Uuden kuntalain ja hallintosäännön mukanaan tuomien uusien käytäntöjen ja toimintatapojen jalkauttamista ja edelleen kehittämistä jatketaan. Presidentinvaali toimitetaan 28.1.2018 ja mahdollinen toinen vaali 11.2.2018. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään 28.10.2018. Kanslia- ja viestintäpalveluihin perustettiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö 1.6.2017 alkaen. Vuoden 2018 aikana valmistellaan uusi hyvinvointisuunnitelma, kytketään hyvinvointisuunnitelman seuranta tiiviisti osaksi kaupungin talousarvio- ja tilinpäätösprosessia sekä käynnistetään yhteistyössä palvelualueiden kanssa hankkeita, joilla parannetaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yleishallinnon kaksi toimistosihteeriä siirtyvät hallinnollisesti kanslia- ja viestintäpalveluihin 1.1.2018 alkaen. Toteutuminen: Nykyinen verkkosivusto muokattiin tammikuussa 2018 vastaamaan ulkoasultaan uudistettua brändiä ja ilmettä. Verkkosivujen sisältöjen kehittämistä on jatkettu aiemman aikataulun mukaisesti vuonna 2018. Kaupungin jokaiselta vastuualueilta on muodostettu työryhmiä, joiden kanssa on toteutettu verkkosivujen sisältötyöpajoja. Työpajat jatkuvat vuoden 2018 loppuun. Verkkosivujen tekninen uudistus siirrettiin vuodelle 2019. Tavoitteena on saada palkattuna projektille vetäjä. Uutta asukaslehteä ei kilpailutettu keväällä 2018. Sen sijaan tiedotuslehti laajennettiin kesäkuussa 2018 toimitettuja juttuja sisältäväksi asukaslehdeksi. Tavoitteena on viedä asia uudelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi niin, ettei jatkossa julkaistaisi kahta erillistä lehteä (tiedotuslehti ja asukaslehti), vaan yhtä julkaisua voitaisiin hyödyntää molempiin tarkoituksiin. Kuntatoimiston asianhallintajärjestelmän päivittämisestä Tweb-asian- ja asiakirjanhallintaan päätettiin huhtikuussa. Uuden version käyttöönottoa on valmisteltu tiiviisti. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää uutta tehtäväluokitusta ja tiedonohjaussuunnitelmaa. Tehtäväluokitus on valmistunut ja tiedonohjaussuunnitelman valmistelu on hyvässä vauhdissa. Kaiken kaikkiaan valmistelussa on edetty vuodelle 2018 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. 22

Palvelualueiden hallintotehtävissä työskentelevistä henkilöistä koostuva hallintoverkosto on kokoontunut kahdesti ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Verkostossa on kerrattu uuden kuntalain ja hallintosäännön mukanaan tuomia uusia käytäntöjä ja toimintatapoja sekä sovittu yhteisistä hallintomenettelyyn liittyvistä pelisäännöistä. Presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018. Tasavallan presidentiksi valittiin Sauli Niinistö ensimmäisellä vaalilla 62,6 % kannatuksella. Toista vaalia ei järjestetty, koska yksi ehdokas sai yli 50 % kannatuksen ensimmäisessä vaalissa. Äänestysaktiivisuus oli valtakunnallisesti 69,9 %. Kaarinan kaupungissa äänestysaktiivisuus oli 75,7 % eli valtakunnallista tasoa korkeampi. Maakuntavaaleja ei järjestetä 28.10.2018 lainsäädäntötyön viivästymisen vuoksi. Kyseisen lainsäädäntötyön ja siten maakuntavaalien ajankohta on edelleen avoinna. Hyvinvointikoordinaattori aloitti 2.1.2018 tehtävässään terveyden ja hyvinvoinnin yksikössä. Hyvinvointisuunnitelman valmistelu aloitetaan elokuussa vasta perustetussa poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä. Työryhmän työskentelyä on aikataulutettu talousarviokäsittelyn mukaisesti. Alkuvuonna 2018 valmisteltiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikön, sivistystoimen ja liikuntapalveluiden yhteistyönä hankehakemus Liikkuva koulu -ohjelmaan. Toukokuussa Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi Sykettä kouluihin! -hankkeelle rahoitusta 26 000 euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yleishallinnon kaksi toimistosihteeriä siirtyivät hallinnollisesti kanslia- ja viestintäpalveluihin 1.1.2018 alkaen. Muutos on mahdollistanut esityslistaprosessiin liittyvien sijaisjärjestelyjen joustavan kehittämisen. Talous- ja hankintapalvelut Talouspalvelut Vuoden 2016 aikana laskentapalvelujen yhdistämistä itäisten kuntien (Lieto, Kaarina, Paimio ja Sauvo) kanssa selvitettiin ja sopimukseen päästiin loppuvuonna. Laskentapalvelukeskus aloitti 1.1.2017 vastuukuntamallilla, jossa Kaarina toimii vastuukuntana. Liedosta ja Paimiosta siirtyi Kaarinan kaupungille laskentapalveluihin18 henkilöä. Yhteistyösopimuksen mukaan toiminta muutetaan osakeyhtiömalliin viimeistään 1.1.2019. Vuoden 2018 aikana toteutetaan hallittu siirtyminen osakeyhtiömalliin ja uuden toimintamallin toteutus kunta-asiakkaiden palvelemiseksi. Tulevien vuosien investointien rahoitustarpeet ja kaupungin rahoitusriskit huomioiden pidetään kaupungin tase terveellä pohjalla. Investoinneissa myös muut rahoitusvaihtoehdot kuin taserahoitus analysoidaan jokaisen suuremman investoinnin kohdalla. Taloushallinnon tehokuutta parannetaan uudella organisaatiolla, jossa sote-palveluiden controller ja maakuntauudistuksen jälkeen jäävän kaupungin controller toimivat talousjohtajan alaisuudessa. Tämä vähentää päällekkäistä työtä ja auttaa valmistautumisessa tekeillä olevaan maakuntauudistukseen. Myös kaupungin kokonaisetu tulee tällöin paremmin huomioitua. Toteutuminen: Kaarina vastuukuntana -mallilla toimivan talouspalvelukeskuksen siirtyminen osakeyhtiönä toimimiseen etenee suunnitelmallisesti, mutta aikataulustaan reilusti myöhässä. Osakaskuntien luottamushenkilöiden osakassopimusta ja yhtiöjärjestystä koskeva käsittely vei puolet vuoden hallittuun siirtymiseen varatusta ajasta. Käytännössä varsinaiset yhtiön lukuun tehtävät valmistelutyöt saattoivat alkaa vasta elo-syyskuun vaihteessa. Kaupunginhallitukselle on kesäkuun alussa järjestetty tiedotusta kaupungin velanhoitokyvystä ja tulevien investointien taseinvestointeina toteuttamisen vaikutuksesta kaupungin talouteen taloustyöryhmän toimesta. Uusi taloushallinnon organisaatio toimii hyvin ja luo puitteet hyvälle yhteistyölle ja yhtenäisille toimintatavoille. 23

Hankintapalvelut Hankinnan ja logistiikan osaamista on keskitetty kaupungissa. Uusi hankinta- ja logistiikkapäällikkö aloitti helmikuun lopussa 2017 ja hoitaa palvelualueiden pyynnöstä hankintojen kilpailutusta ja ohjeistusta asiantuntijan roolissa. Hän hoitaa myös kaupungin koulukuljetusten järjestämisen ja on kaupungin yhteyshenkilönä Föli -joukkoliikenneasioissa. Hankintojen parempaa ohjausta ja hallintaa yhteisen pienhankinta- ja kilpailutusjärjestelmän kautta toteutetaan vuoden 2018 alusta alkaen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus ja raportointi varmistetaan koko kaupungin tasolla. Toteutuminen: Kaarinan kaupungin pienhankinta- ja kilpailutusjärjestelmä kilpailutettiin ja hankittiin keväällä. Koulutukset ohjelman käyttöön on aloitettu ja tavoitteena on kouluttaa ja saada järjestelmä kaikkien kilpailutuksia ja pienhankintoja tekevien käyttöön syksyn 2018 aikana. Tietohallinto Tietohallinnon tehtäväkenttä muuttuu vähitellen entistä moniulotteisemmaksi. Pilvipalveluiden käyttöönotto tulee lisääntymään vuonna 2018, mikä tuo haasteita sovelluksien välisten liittyminen hallintaan. Pilvipalveluiden tavoin myös älypuhelimien määrä kasvaa tasaiseen tahtiin, koska yhä useammassa palvelussa ja sovelluksessa on automaattinen tuki mobiililaitteille. Mobiililaitteita on jo niin paljon, ettei niiden hallinta, laite kerrallaan, ole enää mahdollista, vaan hallintaan tarvitaan erillinen hallintaohjelmisto. Tulostamisen sijasta monessa sovelluksessa voidaan siirtyä digitaalitulostukseen, mikä edellyttää muutoksia tietotekniseen tuotantoympäristön. Jo nyt voimassa oleva EU-tietosuoja-asetus muuttuu kevään 2018 aikana kansalliseksi tietosuojalaiksi. Uusi tietosuojalaki korvaa vanhan henkilötietolain (1999) ja laki tulee voimaan 25.5.2018. Uusi laki tulee muuttamaan henkilörekistereihin liittyvää dokumentointivelvoitetta ja henkilötietojen käsittelyyn liittyviä käytännön työprosesseja. Laki edellyttää, että kaupunkiin on nimettävä kaupunkitason tietosuojavastaava, joka vastaa, ohjeistaa ja koordinoi koko kaupungin tietosuoja-asioita. Kaupunkikohtaisen tietosuojavastaavan lisäksi kaupungissa tulee olla palvelualuekohtaisia tietosuojavastaavia (esim. terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut). Uutta tietosuojalakia on jo esitelty johtoryhmässä, esimiesinfossa ja tietoturvatyöryhmässä. Kevään 2018 aikana tietoturvavastaava käy läpi kaikki vastuualueet, ja opastaa heitä tarvittavien kuvauksien tekemisessä ja työprosessien muutoksien tunnistamisessa. Vähimmäistavoite on, että jokainen henkilörekisteri tunnistetaan, ja niistä tehdään uusi tietosuojaseloste. Uusi tietosuojalaki edellyttää entistä tarkempaa tietosuoja- ja tietoturvapoikkeamien kirjaamista. Tavoitteena on esitellä poikkeamiin liittyvä yhteenveto kaupungin johtoryhmälle joulukuussa 2018. Toteutuminen: Alkuvuoden aikana käyttöön tuli vain yksi uusi pilvipalvelu, teknisten palveluiden hankehallintajärjestelmä (IntelliR). Kaupungissa on kuitenkin käynnissä useampikin sovellusprojekti, jossa sovelluksen tuotantoympäristöksi tullee nk. pilvipalvelu. Älypuhelimien määrä kasvaa vähintäin noin 100 puhelimella vuodessa. Nyt kaupungissa on käytössä 631 älypuhelinta. Käyttöönotetut puhelimet on vakioitu, ettei käytössä olisi kymmeniä eri puhelinmerkkejä ja kymmeniä eri puhelinmalleja. Puhelimien merkiksi on valittu Samsung, koska Samsungilla on tarjota älypuhelimille toimiva hallintapalvelu. Tietosuoja-asioiden osalta edistyminen on kuvattu jo edellisillä sivuilla hallintopalveluiden sitovissa tavoitteissa. 24

TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 1 643 1 642 0,1 % 3 297 3 297 3 220 Kulut -2 504-2 526-0,9 % -5 311-5 308-5 147 Kate -861-884 -2,6 % -2 015-2 012-1 927 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talousarvio toteutuu suunnitellusti. 7.2. Henkilöstölautakunta Henkilöstölautakunta Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöpalvelut ja koulutus Työyhteisön kehittämisryhmä hallintojohtaja Päivi Antola henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala TOIMINTA-AJATUS Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on ohjata ja kehittää sekä henkilöstöresurssien suunnittelua että henkilöstöpolitiikkaa niin, että Kaarinan kaupungin palvelutarjonnasta vastaa osaava, sitoutunut sekä työ- ja uudistumiskykyinen henkilöstö. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen / Toimiva johtaminen Valmistautuminen uuden henkilöstöhallintajärjestelmän käyttöönottoon Henkilöstöpalveluiden ohjelmistotarpeen kokonaisarviointi on tehty Henkilöstöhallintajärjestelmä on päätetty ja käyttöönottosuunnitelma tehty Toteutuminen 1-6/2018: Vuoden aikana on selvitetty ohjelmistotarve ja tutustuttu useaan eri järjestelmävaihtoehtoon. Tarvearviointi on tehty yhdessä itäisten kuntien kanssa. Henkilöstöjärjestelmää ei ole vielä päätetty, eikä käyttöönottosuunnitelmaa tehty tai aloitettu. HR-järjestelmän hankinta siirtyy palkkajärjestelmän hankinnan viivästymisestä johtuen. Tämän hetkisen arvion mukaan uuden palkkausjärjestelmän kilpailutus tehdään syksyllä 2018. HR-järjestelmä tullee olemaan osa tätä kilpailutusta. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti / Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus Työhyvinvointikysely tuloksellisena johtamisen välineenä Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella asetetaan kaupunkikohtainen tavoite työhyvinvoinnin edistämiseksi 25

Kyselyn tuloksia käytetään yksiköissä työhyvinvoinnin kehittämisessä ja johtamisessa Vastausprosentti nousee edelliseen kyselyyn verrattuna Toteutuminen 1-6/2018: Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli 59 % ja se ei noussut aikaisemmasta (61 %). Työhyvinvointikyselytulosten perusteella työhyvinvoinnin edistämiseksi asetettiin kehryn ja henkilöstölautakunnan yhteinen tavoite: vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Myös kaupungin johtoryhmä asetti osaltaan tavoitteen henkilöstön hyvinvoinnin edistämiselle: kehityskeskusteluiden ja johtamisen parantaminen ja kehittäminen. Kyselytulokset on määrä käydä läpi kaikissa työyksiköissä esimiesten johdolla. Kyselytulosten perusteella yksiköissä laaditaan työhyvinvointisuunnitelma. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Uuden henkilöstöhallintajärjestelmän hankinnan suunnittelussa on varmistettava henkilöstöpalveluiden kokoaikainen ja tiivis mukana olo suunnitteluyhteistyössä laskentapalvelukeskuksen ja tietohallinnon sekä myös itäisten kuntien (ITKU-kuntien) henkilöstöpäälliköiden kanssa. Riskinä saattaa olla tähän kohdennettavan ajan riittävyys sekä tiedon tehokas kulku. Työhyvinvointikyselyn osalta mahdollisena riskinä on kyselyn teknisen toteutuksen onnistuminen, koska kysely toteutetaan ensimmäistä kertaa ulkopuolinen toimija (Keva). Lisäksi henkilöstön sitoutuminen sekä kyselyn vastaamiseen että tulosten hyödyntämiseen on yksi riskitekijä tavoitteen toteutumisen kannalta. Varsinkin johdon ja esimiesten sitoutuminen on ensiarvoista siinä, että kyselyä käytetään johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen välineenä. TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Kaarinan kaupunki tarvitsee uuden henkilöstöhallintajärjestelmän siinä yhteydessä, kun laskentapalvelukeskus hankkii uudet ohjelmistot ja keskuksen toiminta muuttuu osakeyhtiömalliseksi. Tällä hetkellä Kaarinassa ei ole erillistä ns. HR-järjestelmää, vaan järjestelmänä toimii palkkajärjestelmä. Samanlainen tilanne on muillakin palvelukeskuksessa mukana olevilla ITKU-kunnilla (Lieto, Paimio, Sauvo), joten valmistautumista uuteen HRjärjestelmään tehdään tiiviinä yhteistyönä muiden kuntien HR:n kanssa. Vuoden 2017 aikana selvitetään mahdollisia ohjelmistotoimittajia ja tämä työ jatkuu tarvittaessa vielä vuoden 2018 puolella. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus suunnitella vaatimukset ja käyttöönoton aikataulu uudelle järjestelmälle. Samalla tulee arvioitavaksi henkilöstöpalveluiden ohjelmistotarve kokonaisuudessaan, koska nykyisen palkkajärjestelmän lisäksi käytössä on erilaisia ohjelmia henkilöstöpäätöksissä ja henkilöstöjohtamisen tukena (mm. Web-tallennus, WebPalveluaikalaskenta, KuntaRekry, KuntaHR, WebAGS) - Mitä nykyisiä ohjelmistoja pidetään uudenkin HR-ohjelmiston jälkeen ja toisaalta mitkä nykyiset ohjelmistot tulevat alas ajettavaksi. Kaarinan kaupunki pääsi mukaan Kevan toteuttamaan työhyvinvointikyselyyn. Kysely päästään toteuttamaan alkuvuonna 2018. Kevan asiantuntijoiden tukea saa prosessin rakentamiseen sekä tulosten tulkintaan ja linkittämiseen osaksi organisaation tuloksellista kehittämistyötä. Keva toteuttaa vuoden 2018 kyselyn lisäksi yhden seurantakyselyn, ja jatkossa kyselyn voi hyvin todennäköisesti tehdä verkossa itse. Kyselyn raportoinnissa on saatavissa vertailua myös muihin kunta-alan organisaatioihin. Toteutuminen: Vuoden aikana on selvitetty ohjelmistotarvetta ja tutustuttu useaan eri järjestelmävaihtoehtoon yhdessä itäisten kuntien kanssa. Tarvearviointi on tehty eri 26

palveluntarjoajien ja järjestelmien tutustumisten yhteydessä. HR-järjestelmän hankinta siirtyy palkkajärjestelmän hankinnan viivästymisestä johtuen. Tämän hetkisen arvion mukaan uuden palkkausjärjestelmän kilpailutus tehdään syksyllä 2018. HR-järjestelmä tullee olemaan osa tätä kilpailutusta. Uuden palkkausjärjestelmän hankinta-aikataulu siirtyi tarkemman selvitystyön jälkeen ja hankintatavan muuttumisen vuoksi. Kevan toteuttama työhyvinvointikyselyprosessi onnistui hyvin: Kyselyyn vastaaminen sujui hyvin, Keva toimitti selkeät tulosraportit kehittämisajatuksin sekä vertailupohjan muihin kuntaalan organisaatioihin. Vastaajamäärää ei kuitenkaan onnistuttu nostamaan. Kyselyyn vastasi 1 008 henkilöä, jolloin vastausprosentti oli 59 % (vuonna 2015 se oli 61 %). Kyselytulokset on määrä käydä läpi kaikissa työyksiköissä esimiesten johdolla, johon suuntaviivat annettiin Keva:n asiantuntijoiden ja henkilöstöpalveluiden tilaisuudessa & ohjeilla. Kyselytulosten perusteella yksiköissä laaditaan yksikkökohtainen työhyvinvointisuunnitelma. Palvelualueiden johtoryhmät ja kehry seuraavat työn etenemistä. Yksikkökohtaisten työhyvinvointia edistävien tavoitteiden lisäksi tavoitteet asettivat myös johtoryhmä sekä henkilöstölautakunta ja kehry. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 709 697 1,8 % 1 722 1 722 1 561 Kulut -690-616 12,1 % -1 724-1 879-1 480 Kate 19 81-76,4 % -2-157 80 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talousarvio toteutuu suunnitellusti. Henkilöstölautakunnalle siirrettiin kaupunginvaltuuston 29.1.2018 9 päätöksellä 155 000 euroa palkankorjauksiin. Tämä määräraha tullaan siirtämään henkilöstölautakunnalta oikeille sitovuustasoille syksyn 2018 aikana. 27

8. Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen 8.1. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen TOIMINTA-AJATUS Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle Kaarinassa. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Kaarinan keskustan koulutilojen suunnittelu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keskustan koulutilarakentamisen ohjelma vuoteen 2025 asti on valmis. Toteutuminen 1-6/2018: Koulutilarakentamisen ohjelma on valmis. Ohjelma tuodaan teknisen, vapaa-ajan ja sivistyslautakunnan hyväksyttäväksi syksyllä. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: Uuden varhaiskasvatuslain ja -suunnitelman jalkauttaminen käytännön toimintaan Varhaiskasvatuslain kymmenen tavoitetta on käsitelty, toteutumisen tila on arvioitu sekä kehittämistoimenpiteet on määritelty. Toteutuminen 1-6/2018: Varhaiskasvatuksen vastuualueella on eri kokoonpanoissa käsitelty varhaiskasvatuslain seitsemän ensimmäistä periaatetta ja tavoitetta. Varhaiskasvatuksen yksiköissä on keskusteltu ryhmävarhaiskasvatussuunnitelmien laadinnasta. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Sivistyslautakunnan alaisen toiminnan ydintehtävä on kerrottu lautakunnan toimintaajatuksessa: Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluilla luodaan edellytykset kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Sivistyslautakunnan vuoden 2018 tavoitteet ja toiminta liittyvät erityisesti kolmeen pääkohtaan: palveluiden tuottaminen oikea-aikaisesti ja tarvetta vastaavasti, sektorien välisen yhteistyön ja prosessien kehittäminen sekä sähköisten toimintaympäristöjen nykyaikaistaminen. Sivistyslautakunnan pidemmän ja lyhyemmän aikavälin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että käytettävissä ovat riittävät resurssit perustehtävän hoitamiseen. Johdon ja esimiesten tulee pitää huolta siitä, että henkilöstöllä on osaaminen ja motivaatio työn tekemiseen asiakkaan paras huomioiden. Tavoitteiden toteutuminen vaatii jokaisella organisaation tasolla ymmärrystä siitä, että vaikka kaikilla työntekijöillä on oma perustehtävä, yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä kuntalaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintamme kulmakiviä ovat asiakaslähtöisen asenne ja osaaminen, prosessien ja yhteistyön toimivuus, henkilöstön osaaminen ja motivaatio sekä resurssien tehokas käyttö. 28

TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 2 701 3 059-11,7 % 4 055 4 055 4 883 Kulut -31 292-30 218 3,6 % -63 677-63 677-60 660 Kate -28 591-27 159 5,3 % -59 622-59 622-55 777 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Alkuvuoden 2018 aikana sivistyslautakunnan talousarviota on muutettu kaksi kertaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.5.2018 63, että sivistyslautakunnan vuoden 2018 talousarvioon lisätään 350 000 euron lisämääräraha Hovirinnan koulurakennuksen tilaelementtihankintaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi samassa kokouksessa 21.5.2018 64, että sivistyslautakunnan vuoden 2018 talousarvioon myönnetään 735 000 euron lisämääräraha. Sivistyslautakunta on 16.1. päättänyt 3, että 1.1. tulee voimaan muutokset maksuluokkiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisesti. Samassa kokouksessa ( 4) tehtiin myös päätös uuden osa-aikaisuusvaihtoehdon lisäämisestä 1.3. alkaen. Näiden muutosten vaikutukset varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kertymään ovat 700 000 euroa. Oppimisympäristöasiantuntijan palkkaukseen myönnettiin 35 000 euron lisämääräraha. Yllä mainitut muutokset toteutettiin vähentämäälä sivistyslautakunnan toimintatuottoja 700 000 eurolla ja lisäämällä sivistyslautakunnan toimintakuluja 385 000 euroa. Vaikutus toimintakatteeseen on 1 085 000 euroa heikentävä. Toimintatuotot Sivistyslautakunnan toimintatuotot ovat kertyneet alkuvuoden aikana hyvin. Koulutuksen vastuualueelle on tullut kevään aikana useita hankeavustuksia, mitkä kohentavat vastuualueen kertymää merkittävästi. Hankeavustuksille kohdistuu saman verran kustannuksia, joten vaikutusta toimintakatteeseen ei ole. Hankeavustuksia on saatu esimerkiksi kerhotoiminnan kehittämiseen, käyttäjälähtöisen oppimisympäristön kehittämiseen, koulutukselliseen tasaarvoon, Liikkuva koulu hankkeeseen sekä kielen opetuksen varhentamiseen. Kotikuntakorvausmenot ovat laskeneet vuodesta 2017. Laskennan perusteena oleva perusosa on pienentynyt ja ulkopaikkakuntalaisten määrä perusopetuksessa on vähentynyt. Iltapäiväkerhojen maksut ja lasten määrä toiminnan piirissä ovat samalla tasolla kuin vuonna 2017. Varhaiskasvatuksen hoitopäivämaksut ovat kertyneet muutetun talousarvion mukaisesti. Tulot ovat kuitenkin vähentyneet 250 000 eurolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toimintakulut Sivistyslautakunnan toimintakulut ovat toteutuneet muutetun talousarvion mukaisesti. Sivistyspalvelujen yleishallinto Sivistyspalvelujen yleishallinnon talousarvio on toteutunut suunnitellusti. Säästöä näyttää syntyvän hieman palvelujen ostoissa ja tarvikehankinnoissa. Koulutus Koulutuksen vastuualueen toimintakulut ovat kertyneet hieman talousarviota jäljessä. Henkilöstökulujen kertymä on vuoden 2017 tasolla mutta lisääntyy syksyn myötä opetustuntien lisääntyessä. Syyslukukaudelle 2018 jaettiin opetukseen yhteensä 6623 vuosiviikkotuntia. Oppilasmäärä on kasvanut 101 oppilaalla perusopetuksessa (2,8%). Erityisen tuen oppilaiden määrä on myös kasvanut 7,2 % vuosien 2017 ja 2018 välillä. Näillä näkymin koulutuksen vastuualue pysyy budjetissaan, mutta haasteita tuovat kasvava ohjaajatarve ja oppilasmäärän kasvu. Ohjaajatarve on kasvanut oppilaiden lisääntyneiden henkilökohtaisten tuen tarpeiden vuoksi. 29

Asiakaspalvelujen ostot ovat vähentyneet vuodesta 2017. Kotikuntakorvauksen perusosa on pienentynyt ja kaarinalaisten lasten määrä muissa kunnissa on vähentynyt 328:sta 306:een. Väistötilojen kustannukset ovat nostaneet kokonaisuutena vastuualueen kulujen kokonaiskertymää sekä palvelujen ostoissa että vuokrissa. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen palvelurakenne on muuttunut viime vuosien aikana. Perhepäivähoidon piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt ja samoin siihen liittyvät kustannukset (150 000 euroa, -11,5%). Sen sijaan ostopalvelupaikoilla olevien lasten määrä on nousussa ja kustannukset tulevat tältä osin ylittymään. Lasten määrä on noussut 14 %:lla (2017: 630, 2018: 721) ja kustannukset tätä myötä vastaavaan aikaan viime vuonna verrattuna 515 000 euroa (15,8%). Omien kunnallisten päiväkotien talous toteutuu suunnitellusti. Kokonaisuutena lasten määrä oman tuotannon piirissä on laskenut. Omien päiväkotien osalta muutoksen lasten määrään on aiheuttanut se, että suuren esiopetusikäluokan tilalle on tullut enemmän tuen tarpeessa olevia ja alle 3-vuotiaita lapsia. Yksityisen hoidon tuen kertymä on talousarvion mukainen, mutta kotihoidon tuen osalta syntyy säästöä. 8.1.1 Yleishallinto Yleishallinto vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Sivistyspalveluiden yleishallintoon kuuluvat palvelualueen johto sekä keskitetyt toimistopalvelut. Yleishallinnossa osallistutaan aktiivisesti sivistyspalveluiden sähköisen toimintaympäristön kehittämiseen ja tuetaan vastuualueita kehittämistyössä. Opetusteknologiapäällikön toimenkuvaa on laajennettu koskemaan koko palvelualuetta ja samalla tehtävänimike on muutettu digikehittämispäälliköksi. Sähköisten toimintaympäristöjen kehittämisen tarvekartoitus ja kehittämissuunnitelma laaditaan kesäkuun loppuun mennessä niin, että työn tuloksia voidaan hyödyntää vuoden 2019 talousarviovalmistelussa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja varhaiskasvatuksen palveluihin selvitetään jälleen vuonna 2018. Vuorossa on kysely, jolla selvitetään palveluiden sisältöön liittyvää tyytyväisyyttä kaikille toimijoille yhteisillä kysymyksillä. Kyselyn tuloksia verrataan vuoden 2016 tuloksiin ja tulokset esitellään sivistyslautakunnalle kesäkuussa 2018. Kaikki toimintayksiköt laativat tulosten perusteella omat kehittämistavoitteensa seuraavalle toimintakaudelle. Yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa palvelualueella laaditaan suunnitelma, jonka tavoitteena on yhdenvertaisuuden lisääminen kaupungin palveluissa ja kaupunkilaisten arkisissa ympäristöissä. Suunnitelma on valmis lokakuun 2018 loppuun mennessä. Palvelualueella osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja maakunnan omaan lapsi- ja perhepalveluiden uudistamistyöhön. Sivistyspalvelut ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön hankkeessa esille nostettavia toimintamalleja ja kehittää prosesseja ja palveluita entistä asiakaslähtöisemmiksi yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Muutoksella valmistaudutaan tulevaan sote-uudistukseen. Palvelualueella kiinnitetään edelleen huomiota Askel-hankkeen etenemiseen. Henkilöstö sitoutuu työhön organisaation kaikilla tasoilla. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa tehdään selvitys siitä, millaisista ennaltaehkäisevistä ja matalan kynnyksen palveluista heidän asiakkaansa olisivat hyötyneet ennen ajautumista raskaisiin ja korjaaviin palveluihin. Tietoa hyödynnetään sosiaali- ja terveys- sekä sivistyspalveluiden yhteisessä kehittämisessä. Seudullista yhteistyötä kehitetään aktiivisesti etenkin itäisten kuntien kanssa. 30

Toteutuminen: Varhaiskasvatuksessa nykyinen toiminnanohjausjärjestelmä on vanhentunut. Kevään 2018 aikana on käyty läpi mahdollisia vaihtoehtoisia toiminnanohjausjärjestelmiä järjestämällä yksiköiden esimiehille ja varhaiskasvatuksen hallinnon henkilöstölle esittelytilaisuuksia sekä teknisiä palavereja tietohallinnon kanssa. Tavoitteena on esittää v. 2019 rahoitusta varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmän uusimisprosessiin. Opetushallitus on tuottamassa varhaiskasvatukselle valtakunnallista Varda-tietokantapalvelua. Varda-tietovaranto kokoaa varhaiskasvatuksen kansallisessa suunnittelu- ja ohjaustyössä tarvittavat tiedot yhteen paikkaan. Kaarinassa Varda-tietovarannon pääkäyttäjäksi on nimetty sivistyspalveluiden digikehittämispäällikkö. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen asiakastytyyväisyyskyselyt tehtiin huhtikuussa. Kehittämistavoitteet laaditaan loppukesän aikana. Osana maakunnan lapsi- ja perhepalveluiden uudistamishanketta Kaarinassa on oma poikkihallinnollinen ja monialainen LAPE-ryhmä kehittämässä ja uudistamassa palveluja. Uusi ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen palvelu on koulutuksen vastuualueen sekä sosiaali- ja perhepalveluiden Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöjen Linkki-toiminnan kanssa solmima sopimus. Linkki-toiminta on 10-18 vuotiaiden nuorten ja heidän vanhempiensa hyvinvoinnin tukemista. Toiminta alkaa Hovirinnan koulussa ja Kaarinan lukiossa. Kaarinan opettajia ja rehtorit ovat käyneet opintokäynneillä tutustumassa itäisistä kunnista Liedon ja Paimion uusiin ja remontoituihin kouluihin. 13.1.2 Koulutus Koulutus vs. johtava rehtori Kaj Kanervavuori TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Opetussuunnitelma: Perusopetuksen ja lukion uudistuneet opetussuunnitelmat koskevat syksyllä 2018 koko peruskoulua ja lukiota lukuunottamatta vanhimpia luokkia. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistamisessa yksi keskeisimpiä asioita on arviointi. Kehittyvän opetussuunnitelmatyön avulla vuosittain arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista ja oppilaiden monipuolista oppimisen arviointia sekä yhtenäisyyttä Kaarinassa. Yhden ikäluokan osaaminen arvioidaan yhdessä aineessa yhteisellä kokeella. Liikkuva koulu hankkeella liikunnallistetaan koulupäivää monipuolisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään oppituntien liikunnallistamiseen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu lisää palvelutarpeita esim. S2-opetuksen, kotikielen opetuksen, erityisopetuksen ja vieraiden uskontojen osalta. Lukion tavoitteena on vetovoimaisuuden ja ensisijaisten hakijoiden määrän lisääminen, johon yhtenä keinona on monipuolinen tiedottaminen ja markkinointi. Sähköinen ylioppilaskirjoitus laajenee siten, että keväällä 2018 sähköisenä suoritetaan uusina aineina aiempien lisäksi englanti, biologia, portugali, latina ja italia ja syksyllä 2018 entisten lisäksi äidinkieli/suomi 2. vieraana kielenä, ruotsi 2.vieraana kielenä, venäjä, fysiikka, kemia ja saame. Henkilöstö ja johtaminen: Henkilöstön koulutuksen painopisteenä on uusien opetussuunnitelmien toteuttaminen. Jokainen koulu järjestää lukuvuoden aikana ainakin yhden pedagogisen kahvilan, jossa käsitellään ajankohtaisia oppimiseen liittyviä asioita. Jokaisessa koulussa järjestetään yhteisöllisesti työntekijöiden hyvinvointiin liittyviä tapahtumia. Rehtorit ottavat entistä enemmän vastuuta yksikkönsä taloussuunnittelusta ja -seurannasta. 31

Tieto- ja viestintätekniikka: Uuden Tieto- ja viestintäsuunnitelman avulla tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään aktiivisesti, monipuolisesti ja oppijalähtöisesti. Perinteinen kaksipäiväinen Mobiilioppimisen koulutuspäivä järjestetään helmikuussa sisällöllisesti uudistuneena. Hankkimalla tablet-laitteita leasingsopimuksella kevennetään laitteiden hankinta-, hallinta- ja poistoprosesseja. Oppilaat: Oppilaiden osallisuuden lisäämisellä parannetaan työskentelyilmapiiriä ja parannetaan koulumotivaatiota, tässä tärkeänä tukena ovat oppilaskuntien, hyvinvointiryhmien ja vanhempainyhdistysten panokset. Huoltajien osallistuminen ja vanhempainyhdistysten toiminta tukee koulujen kasvatustyötä. Lisätään yhteistyötä kaupungin lasten ja nuorten palveluissa: poissaolojen seurannalla ja varhaisella puuttumisella estetään syrjäytymistä. Erityislasten määrä kasvaa. Rakentaminen ja peruskorjaukset: Opetustyötä leimaa monessa koulussa väliaikaisuus väistötilojen vuoksi. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi joustavien opetusjärjestelyjen mahdollistamiseksi. Väistötilojen suunnittelussa ja hankinnassa tehdään yhteistyötä teknisten palveluiden kanssa. Oppimisympäristöjen toteuttamisessa otetaan huomioon uusi opetussuunnitelma ja liikunnallistaminen. Koulujen pieniä hankkeita tuetaan omalla pienellä hankerahoituksella vuoden 2017 tapaan. Toteutuminen: Opetussuunnitelma Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön valtakunnallisen suunnitelman mukaan. Opetussuunnitelma käyttöönottoa ja sen toteutumista arvioitiin keväällä Kansallisen arviointikeskuksen tuottaman arviointimateriaalin / -kyselyn pohjalta. Jokaisessa koulussa pidettiin valtakunnallinen matematiikan koe kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille. Kokeen tulokset arvioitiin kouluittain. Liikkuva koulu on osana koulun arkea kaikissa kouluissa. Kouluihin on koulutettu oppilaista välituntiliikuttajia ja henkilökunta on saanut toiminnallisuuteen liittyvää koulutusta. Näiden avulla on saatu koulun arkeen enemmän liikuntaa ja toiminnallistettu oppitunteja. Lisäksi kouluissa on järjestetty liikunnallisia teemapäiviä. "Liikkuvan koulun" myötä kouluille on hankittu lisää välineistöä, jotka aktivoivat oppilaita välituntiliikuntaan. Useissa kouluissa toimii ns. välituntivälinelainaamo. Välituntiliikkunnasta on tullut kouluissa säännöllistä toimintaa. Lisäksi kannustetaan kaikissa siirtymisissä (myös koulumatkat) kulkemaan matkat joko jalan tai polkupyörällä. Kaarinaan on perustettu Liikkuvan koulun ohjausryhmä, jossa on opettajajäsen / jäseniä jokaisesta koulusta. Ohjausryhmä koordinoi hankeen toteutumista. Kotikielen opetusta on tarjottu albanian, arabian, bosnian, kiinan, venäjän ja vietnamin kielissä. Eri kotikieltä opiskelevien oppilaiden määrä kasvaa. Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä kasvaa vuosittain ja kasvua viime keväänä edellisvuoteen verrattuna oli yht. n. 10%. S2- opetusta (suomi toisena kielenä) on tarjottu niissä kouluissa, joissa on vieraskielisiä oppilaita. Vieraiden uskontojen osalta opetus on haastavaa, koska niihin ei löydy aina opettajia. Osa opetuksesta tapahtuu etänä tai oman seurakunnan puitteissa. Islam-uskontoa on tarjottu Kaarinassa. Lukio Lukio panosti tiedottamiseen peruskoulun päättäville. Opiskelijatutorit vierailivat opintoohjaajan koordinoimana kaikilla Kaarinan yhtenäiskouluilla sekä muutamissa turkulaisissa yläkouluissa. Kaarinan yhdeksännet luokat vierailivat lukiolla. Lukio oli mukana Kaarinan 32

päättöluokkalaisille suunnatuilla koulutusmessuilla ja Turun seudun opinto-ohjaajille järjestettiin erillinen koulutuspäivä Kaarinan lukion tarjonnasta lokakuussa. Huoltajille ja 9. luokkalaisille järjestettiin tammikuussa esittelyilta, koulusta tehtiin 360-video ja kirjallista materiaalia päivitettiin ajanmukaiseksi. Focus-linjan koordinaattorit ja opinto-ohjaaja vierailivat myös ysien vanhempainilloissa kertomassa opiskelumahdollisuuksista. Ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa ei kuitenkaan noussut toivotulle tasolle. Yleislinjan 79 aloituspaikkaa haki 60, musiikkiteatterilinjan 28 paikkaa 6 ja focus-linjan 28 paikkaa 9 hakijaa. Aloittajamäärät linjoilla olivat yleislinjalla 79, musiikkiteatterilinjalla 11 ja focus-linjalla 5. Todennäköisenä syynä hakijoiden vähyyteen oli yhteishaun alla saatu, enimmäkseen kielteinen mediajulkisuus peruuntuneen musikaalin ja musiikkiteatterilinjan lopettamisesitys lautakunnassa. Digitaaliseen ylioppilaskokeeseen siirtyminen on onnistunut suunnitellusti. Opiskelijat saavat koejärjestelmästä käytännön kokemusta jo opettajien pitämien kurssikokeiden kautta. Yli puolet kaikista kurssikokeista tehdään tietokoneilla. Opettajakuntaa tukee koulun digitiimi, joka järjestää koulutuksia kokeiden laadintaan ja ylioppilaskokeiden valvontaan. Uuden opetussuunnitelman edellyttämään monipuoliseen arviointiin opettajia on tukenut pedagoginen tiimi, joka on vastannut veso- ja kiky-päivien koulutuksellisesta sisällöstä. Koulutuksiin on sisältynyt aina yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä. Lukio on mukauttanut toimintansa talousarvion asettamiin rajoihin. Henkilöstö ja johtaminen Kouluissa on laadittu TYHY-suunnitelmat lukuvuoden ajaksi. Kaikissa kouluissa on jo kevään aikana järjestetty opettajien työntekemistä tukevaa koulutusta pedagogisten kahviloiden muodoissa. Aiheina kahviloissa ovat olleet mm. oppimisen erilaiset ongelmat, IT-taidot, oppilaan tuki. Työntekijöiden hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota järjestämällä henkilökunnalle työhyvinvointi-iltapäiviä / - iltoja, erilaisia työpaikalla tapahtuvia yhteisiä hetkiä (aamukahvit tms.), kevätretkiä sekä kulttuuritapahtumia. Koulutuksen osa-alueella on rehtoreista muodostettu oma taloustyöryhmä, joka jatkoi toimintaansa. Ryhmä on vuoden aikana tukenut rehtoreita talousasioissa. Rehtorit vastaavat oman yksikkönsä talouden toteutumisesta. Lisäksi ryhmä osallistuu aktiivisesti talousarvion laatimiseen. Rehtorit seuraavat talouden kehitystä suhteessa talousarvioon kuukausittain. Kouluviihtyvyyttä ovat lisänneet myös mahdollisuus kokeilla erilaisia oppimisympäristöjä. Tieto- ja viestintätekniikka TVT-suunnitelma on hyväksytty ja otettu käyttöön kevään 2018 aikana. Mobiilioppimisen päivät järjestettiin neljännen kerran helmikuussa 2018. Tapahtuma vastasi hyvin sisäisen koulutuksen tarpeisiin ja keräsi myös kohtuullisesti kävijöitä muista kunnista. Tablet-laitteiden hankinta leasing-palveluna hyväksyttiin opetuksen mobiililaitteiden hankintamalliksi keväällä 2018. Uutta hankintamallia on hyödynnetty ensimmäistä kertaa n. 2000 laitteen uusimisprosessissa. Oppilaat Kaikissa Kaarinan kouluissa toimii oppilaskunta. Lisäksi oppilaita on osallistettu koulun toimintaan erilaisin muin tavoin kuten esim. tukioppilastoiminta, välituntiliikunta ja kummioppilastoiminta. Oppilaskunnat järjestävät erilaisia tapahtumia, kilpailuja, teemapäiviä 33

tms. Useissa kouluissa lisäksi mm. rehtori tapaa säännöllisesti oppilaskuntaa tai sen edustajia. Toimintoja ohjaavat opettajat ovat merkittävä osa yhteisöllisyyttä. Uusien oppimisympäristöjen suunnitteluissa oppilaita on osallistettu mm. erilaisin kyselyin. Kouluissa on vaihtelevasti toimivat vanhempainyhdistykset. Joissain koulussa niiden osallistuminen koulun toimintaa tukevan on hyvinkin aktiivista ja merkityksellistä, mutta vastaavasti joissain kouluissa yhdistysten toiminta on kovin suppeaa. Kaarinassa otettiin käyttöön poissaolojen seuranta- ja puuttumismalli kaikissa kouluissa. Puuttumismalli on tehty yhdessä oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon kanssa. Toimintamallia toteutettiin aktiivisesti ja siitä saatiin jo ensimmäisen lukuvuoden aikana hyviä kokemuksia. Toimintaa ja käytäntöjä kehitettiin edelleen. Rakentaminen ja peruskorjaukset Hovirinnan ja St. Karins skolan hankesuunitelmaa valmistettiin kevään 2018 aikana ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 25.6.2018. Valkeavuoren koulun uuden hankesuunnitelman valmistelu aloitettiin. Kouluissa toteutettiin oppimisympäristöihin liittyviä pieniä hankkeita mm. erilaisin kalustekokeiluin. Erilaiset väistötilaratkaisut vaativat paljon joustavuutta opetustyössä! Väistötilat tuottivat myös lisäkustannuksia kouluille. 8.1.3 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kemppainen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Varhaiskasvatuksen tavoitteet johdetaan uudesta lainsäädännöstä ja sen jalkauttamisesta käytännön toimintaan. Sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti kiinnitetään huomiota hyvän yhteistyön luomiseen erityisesti perhekeskuksen kanssa. Varhaiskasvatuslain jalkauttamiseksi panostetaan esimiesten johtamistaitoihin ja varsinkin pedagogiseen johtamiseen järjestämällä esimiehille koulutusta. Koko varhaiskasvatuksen henkilökunnalle järjestetään yhteinen koulutus varhaiskasvatuslain ja uuden varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämien muutosten viemiseksi henkilökunnan tietoon. Varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen välillä yhteisten työkäytäntöjen luominen on tärkeää. Erityisesti haastavissa asiakastilanteissa voidaan säästää aikaa ja rahaa ja parantaa asiakaspalvelua, kun on yhteinen tapa toimia. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmässä halutaan lisätä avoimen toiminnan mahdollisuuksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Lasten liikunta ja erityisesti ohjattu ulkoliikunta on toiminnan kehittämisen tärkeä painopiste. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä tarvittaessa koulutusta, skeemavalmennusta ja mahdollisuus osallistua liikuntaharrastusta kannustaviin tapahtumiin esim. Kunnon Eväät -tapahtuma. Työssä jaksamista tuetaan myös ikäohjelman keinoin. Turvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota mm. päiväkotien ulko-ovien lukkojen osalta. Varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmän toimivuutta ja palvelun laatua arvioidaan itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiakaspalautteiden sekä ulkopuolisen auditoinnin avulla. Varhaiskasvatuksen kustannuksia voidaan alentaa luopumalla hajasijoitetuista yksiköistä ja keskittämällä toimintoja laajempiin, toiminnallisiin kokonaisuuksiin. 34

Palvelusetelin käyttöönottoa harkitaan. Päätös tehdään keväällä 2018 ostopalvelupaikkojen kilpailutuksen jälkeen. Toteutuminen: Sosiaalityön, perhetyön, neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämään on perustettu työryhmä, jonka tavoitteena on tutustua toinen toistensa työhön, kartoittaa yhteistyön tekemisen esteet ja pohtia keinoja yhteistyön parantamiseksi. Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Tutustuminen on toteutunut ja yhteistyö mm. varhaiskasvatuksen ja perhetyön yhteisten kotikäyntien osalta on alkanut. Syksyllä toteutuu yhteinen koulutus. Lisäksi on vireillä ajatus perhetyöntekijöiden jalkauttamisesta päiväkoteihin. Yhteistyömuotojen kehittämisessä on apuna Lupa auttaa -hankkeen varhaiskasvatuksen koordinaattori. Varhaiskasvatuksen vastuualueelle on valittu liikuntakoordinaattori. Työsuhde on hankkeeseen liittyvä ja määräaikainen. Työ alkaa 1.8.2018 ja päättyy 30.6.2020. Päiväkotien lukkojen uusimisessa ja valvontakameroiden hankkimisessa on tehty yhteistyötä tilakeskuksen kanssa. Mm. vuorokoti Rinkeliin on hankittu uudet lukot, ovikellot ja valvontakamerat. Päätös palvelusetelin käyttöönotosta tehdään talousarviokäsittelyn yhteydessä. 8.2. Vapaa-ajan lautakunta Vapaa-ajan lautakunta kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola TOIMINTA-AJATUS Vapaa-ajan palvelut tuottavat kuntalaisten hyvinvointia edistäviä palveluita. Vastuualue tarjoaa kaupungin eri palvelualueiden, yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä tietoa, palveluita ja olosuhteita, jotka aktivoivat kuntalaisia oman hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen kirjaston, kulttuurin, palvelupisteiden sekä nuorisotyön ja kansalaisopiston monipuolisella tarjonnalla. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Vastuualueen viestintää yhtenäistetään soveltuvin osin ja henkilöstön tehtävänjakoa viestinnässä selkeytetään. Vastuualueelle on laadittu viestintäsuunnitelma vuoden 2018 aikana. Toteutuminen 1-6/2018: Viestintäsuunnitelma on tehty ja on sovittu tiedottamisen pelisäännöissä. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kansalaisopisto tekee asiakaskyselyn uusien toimipisteiden toimivuudesta. Nuorisopalvelut tekevät syventävän kartoituksen palvelutarpeista kouluterveyskyselyn esille nostamista asioista. Kyselyn tuloksia käytetään tulevan vuoden toimintaa suunniteltaessa. 35

Toteutuminen 1-6/2018: Kansalaisopisto: kysely tehdään syksyn aikana. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut: kirjasto on tehnyt keväällä 2018 kattavan palvelukyselyn kaarinalaisille. Nuorisopalvelut: Nuorisopalvelut on tehnyt kyselyn nuorisotiloilla ja verrannut tuloksia kouluterveyskyselyn tuloksiin. Tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi ovat nousseet nuorten mielenterveysasiat. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Toteutuminen 1-6/2018: Toimintaa tuodaan lähelle koteja Lähikirjastojen palveluja on parannettu ja aukioloaikoja lisätty omatoimikirjastojen käyttöönotolla. Nuorisopalveluissa on lisätty kesätoimintoja ja päiväleiritoimintaa alueittain. Kansalaisopiston kursseja on järjestetty hajautetusti eri puolilla kaupunkia. Kansalaisopisto: koulujen väistötiloihin siirtyminen on vaikeuttanut Littoisten alueen kurssien järjestämistä. Muilla alueilla kurssien järjestäminen on onnistunut hyvin. Nuorisopalveluissa on lisätty kesätoimintaa. Uusina toimintamuotoina ovat kiertävä nuorisoauto "Nugipagu" ja nuorten kesätyöntekijöiden ylläpitämä "Mid Cafe" -kesäkahvila ja opastuspiste Kuusiston linnanraunioilla. Piikkiön kirjaston aukioloaikoja on lisätty kirjaston omatoimiajalla. Uusi toiminta on selvästi lisännyt kirjaston käyttöä. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kesäleiritoiminta suunnitellaan hyvissä ajoin, jotta leirien markkinointiin jää riittävästi aikaa. Kirjaston, kulttuurin ja palvelupisteiden toiminnan yhteensovittamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti tiedonkulkuun ja henkilöstön sitoutumiseen muutostilanteessa. Kansalaisopiston kurssien suunnittelu saadaan valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä, jotta tila-anomukset saadaan ajoissa käsiteltäväksi kouluille ja liikuntapalveluihin. Tämän perusteella saadaan varmistus kurssien toteuttamisesta ajoissa myös tuntiopettajille. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 195 158 23,2 % 349 349 440 Kulut -2 372-2 091 13,4 % -4 600-4 600-4 077 Kate -2 177-1 932 12,6 % -4 251-4 251-3 637 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Toimintatuotot 36

Kulttuuri ja kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat kertyneet lähes talousarvion mukaisesti. Tuotot ovat kuitenkin vähentyneet vuoteen 2017 verrattuna noin 10 000 euroa (-24 %). Syy vähentyneisiin tuloihin on ollut se, ettei asiakasmaksuja ole voitu periä tammi-helmikuussa lainkaan. Kansalaisopiston toimintatuotot ovat kertyneet totuttuun tapaan. Lukukausimaksut laskutetaan enimmäkseen syys- lokakuussa ja toimintatuottojen todellinen kertymä näkyy vasta silloin. Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat kertyneet talousarvion mukaisesti. Toimintakulut Vapaa-ajan palvelujen yleishallinto Vapaa-ajan palvelujen yleishallinnon toimintakulut toteutunevat suunnitellusti. Kulttuuri ja kirjasto Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sekä asiointipisteen talousarvio toteutuu kokonaisuudessaan suunnitellusti. Kirjaston toimintakuluja nostaa uuden pääkirjaston valmistuminen ja sitä kautta vuokrakustannusten nousu. Myös vartioinnin ja siivouksen kustannukset ovat tätä myötä nousseet. Kulttuuripalveluiden menoja kasvattavat Kaarina-talon tapahtumista aiheutuvat uudet kustannukset, mutta koska toritapahtumia ei ole voitu järjestää purkutöiden vuoksi tänä vuonna pysyvät toimintakulut tasapainossa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toimintakulut ovat toteutumassa suunnitellusti ja ovat viime vuoden tasolla. Kansalaisopiston toiminta on hyvin rahoitettu valtion toimesta. Toimintakatteesta noin 65 % rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksien kautta. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen toimintakulut ovat ylittymässä jonkin verran johtuen kesätoiminnan lisäämisestä ja ensimmäistä vuotta toteutettavien toimintojen vaatimasta ohjaajaresurssin lisäämisestä. Tilanne pyritään tasapainottamaan syksyn 2018 aikana. 8.2.1 Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelut kansalaisopiston rehtori Risto Jaakola TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Vastuualueen toiminnan päätarkoituksena on edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä: Tuotamme monipuolisia kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluja sekä kansalaisopiston kursseja kuntalaisille. Uusi Kaarina-talo tarjoaa monipuolisia tiloja kuntalaisten kokoontumiseen. Palveluiden monipuolisuutta, tarvelähtöisyyttä ja hyvää kohdentumista tavoitellaan asiakaslähtöisesti laajan ja aktiivisen yhteistyön avulla. Vapaa-ajan palveluiden yksiköt olivat aiemmin organisoituneet toiminnallisesti eri tavalla. Näin ollen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden kannalta uudet, yhtenäiset toimintaperiaatteet muodostuvat olennaiseksi tavoitteeksi vastuualueen ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena. Uusi Kaarina-talo muuttaa etenkin kulttuurin, kirjaston sekä palvelupisteen toimintaa, mutta vaikutukset ulottuvat jossain määrin myös vastuualueen muihin yksiköihin. Uudet tilat haastavat ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla. Palvelut madaltavat fyysistä saatavuutta: Kaarina-talo on esteetön ja palveluita tuotetaan yhä enemmän lähipalveluna kaupungin eri osissa. Saavutettavuuteen kiinnitetään huomiota myös sähköisissä palveluissa. 37

Toteutuminen: Kaarina-talo on otettu tehokkaasti käyttöön. Uudet tilat ovat innostaneet ajattelemaan uudella tavalla ja mahdollistaneet uusia toimintatapoja: tiloissa on järjestetty uudenlaisia tapahtumia. Esimerkiksi lapsille suunnattu Harry Potter -ilta sekä lukuisat näyttelyt ovat olleet sellaisia, joita ei olisi vanhoissa tiloissa voitu järjestää ainakaan samassa laajuudessa kuin nyt. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden toimintaa on myös järjestelty uudella tavalla. Kirjaston, kulttuurin ja palvelupisteiden henkilökunta on tiimiytetty uutta tilannetta vastaavasti. Palvelujen saatavuutta on parannettu: Piikkiön omatoimikirjasto on laajentanut aukioloaikoja ja lisännyt lainauksien määrää. Nuorisopalveluiden kiertävä nuorisoauto sekä Kuusiston linnanraunioilla pidettävä kesäkahvila ovat lisänneet palveluntarjontaa eri kaupunginosissa. Kansalaisopisto on ottanut toukokuussa käyttöön uudistuneen ilmoittautumisportaalin. Se on entistä selkeämpi ja loogisempi käyttää, mikä parantaa palvelun saavutettavuutta sähköisissä palveluissa. 38

9. Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi 9.1. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTA-AJATUS Järjestää kaarinalaisille arkielämän sujumisen turvaavia, hyvinvointia edistäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Kullakin vastuualueella tehdään 28.2.2018 mennessä suunnitelma siitä, miten asiakaskokemusta mitataan ja miten tuloksia hyödynnetään. Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet; toimiva johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palveluketjun toimivuus; organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Tuotamme vaikuttavia, oikea-aikaisia ja asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asiakkaan kokemus palvelukokonaisuudesta on myönteinen ja hän haluaa jatkossakin käyttää palveluitamme. Palveluiden saavutettavuutta ja sujuvuutta lisätään, asiakkaan kokeman vuorovaikutuksen laatua parannetaan ja henkilökunnan palvelualttiutta lisätään mm. lean-hankkeilla ja henkilökunnalle vuoden 2018 aikana järjestettävällä asiakaspalveluvalmennuksella. Vuoden 2018 aikana tehtävissä rekrytoinneissa tarkastellaan asiakaspalveluasennetta ja - taitoa yhtenä keskeisenä osaamisalueena. Toteutuminen 1-6/2018: Tavoitteet ovat jo toteutuneet asiakaskokemuksen mittaamisen osalta kaikilla vastuualueilla. Monimenetelmäinen asiakaspalvelukoulutus järjestetään syksyn aikana koko henkilökunnalle. 39

Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. Kaupunki edistää jatkuvasti erilaisin toimin moniarvoisuutta eli jokaisen kykyä kunnioittaa toista ihmistä riippumatta tämän ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai kansalaisuudesta. Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden moniammatillisena yhteistyönä laadittu toimintamalli ja -suunnitelma yhdenvertaisuuden lisäämiseksi kaupungin palveluissa ja kaupunkilaisten arkisissa ympäristöissä on valmis lokakuun 2018 loppuun mennessä. Toimintasuunnitelmasta ilmenee, miten työntekijöiden tietoisuutta moniarvoisuudesta vahvistetaan ja eri ammattiryhmiä autetaan jäsentämään sitä omassa työssään. Ymmärrystä erilaisuutta kohtaan lisätään tarjoamalla kaupungin työntekijöille työvälineitä edistää erilaisten yksilöiden ja ihmisryhmien välisten yhteyksien syntymistä Kaarinassa. Riskiryhmissä olevien löytäminen Tehdään aktiivisesti yhteistyötä eri järjestöjen kanssa moniarvoisuuden vahvistamiseksi Kaarinassa. Toteutuminen 1-6/2018: Tavoitteen toteuttamista on suunniteltu yhdessä sivistyspalveluiden kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Paljon ja/tai kalliita palveluita käyttävien kaupunkilaisten palveluketjuja muokataan uusien kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöönottamiseksi.* Eri asiakasryhmien palvelukokonaisuuksien kehittämistä jatketaan soteuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Kaarinan kaupunki on aktiivisesti mukana niin palvelutuotannon kuin palveluiden järjestämisenkin suunnittelussa. 40

Palveluketjun toimivuus Kaarina on aktiivisesti mukana hallituksen kärkihankkeiden maakunnallisissa toimeenpanohankkeissa (Lupa auttaa ja KomPAssi). Luova Kaarina Innovatiivisuuden tukeminen Toteutuminen 1-6/2018: toteutunut suunnitellusti. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Työhyvinvointitoimenpiteiden vaikuttavuus; organisaation kehittäminen niin, että se vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeita Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Toimivat työskentelyketjut ja selkeät vastuusuhteet Henkilökunnan osaaminen saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön; henkilökunta osallistuu laajasti työnsä kehittämiseen.* Toiminnan ja organisaation kehittämishanke ASKEL etenee suunnitellusti ja henkilöstö sitoutuu siihen organisaation kaikilla tasoilla. Asiakaslähtöisyyden ja palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen on vuonna 2018 edelleen kaikkien yksiköiden keskeisenä tavoitteena. Henkilökunta saa riittävästi tietoa sote-uudistuksen etenemisestä ja sen paikallisista vaikutuksista. Toteutuminen 1-6/2018: Kaarinan kaupungin uutta strategiaa on työstetty yhdessä henkilökunnan kanssa. Askel-hankkeen keskeiset teemat, asiakaslähtöisyys ja yhdessä tekeminen, nousivat uuden strategian keskeisiksi arvoiksi. Henkilökuntaa on kannustettu seuraamaan Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen viestintää eri kanavissa, mutta uudistuksen pitkittyminen on vähentänyt henkilökunnan kiinnostusta aiheeseen. *) tavoitteena myös edellisenä vuonna TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta merkittävimmät riskit liittyvät toisaalta työn tekemisen edellytyksiin, toisaalta perustehtävässä onnistumiseen. Laajat sähkökatkokset ja vesihuoltoverkoston saastuminen voivat pahimmillaan johtaa ihmishenkien menettämiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta on tietojärjestelmistä ja -liikenteestä hyvin riippuvaista. Monet asiakkaat tarvitsevat poikkeustilanteissa apua. Kaikissa kaupungin alueella toimivissa asuin- tai hoitoyksiköissä ei ole varavoimaa. Erityisenä riskiryhmänä voidaan pitää sellaisia yksin eläviä liikunta- ja muistirajoitteisia, kroonisesti sairaita ja huonokuntoisia ihmisiä, jotka eivät ole 41

kaupungin palveluiden piirissä. Sähkön ja veden saantiin liittyvissä poikkeustilanteissa on varauduttava mm. evakuointeihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisenä tavoitteena on tuottaa vaikuttavia, oikea-aikaisia ja tarpeisiin perustuvia palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli siinä ei onnistuta, kalliiden korjaavien palveluiden tarve kasvaa ja samalla osa asiakkaista jää vaille tarvitsemaansa tukea ja apua. Pahimmillaan huono-osaisuus, sairastavuus ja syrjäytymisen ylisukupolvisuus lisääntyvät, mikä on kestämätöntä niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, tarvitaan ammattitaitoista, motivoitunutta henkilökuntaa, uskallusta muuttaa toimintatapoja ja taitavaa johtamis- ja esimiestyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista hankaloittaa se, että käytettävissä oleva tieto on taaksepäin katsovaa ja seurantamittaristot ovat puutteelliset. Tieto on hajautunut useisiin tietojärjestelmiin, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa. Kun oikeaa ja riittävää tietoa päätösten tueksi ei ole saatavilla, riskinä on, että resursseja ei käytetä tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Sote-uudistukseen valmistautuminen työllistää ainakin osaa sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnasta myös vuonna 2018. Samalla on kuitenkin varmistettava, että johtajilla ja esimiehillä on riittävästi aikaa huolehtia siitä, että palvelutuotanto toimii laadukkaasti ja tehokkaasti siihen saakka, kun se on Kaarinan kaupungin vastuulla. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 4 681 4 731-1,1 % 10 298 10 298 10 776 Kulut -32 667-32 093 1,8 % -66 940-65 940-65 611 Kate -27 985-27 361 2,3 % -56 642-55 642-54 835 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Kesäkuun tilanteessa toimintatuottojen toteutuma on 45 % (v. 2017 44 % tilinpäätöksestä), toimintakulujen toteutuma 50 % (49 %) ja toimintakatteen toteutuma 50 % (50 %). Perhe- ja sosiaalipalveluiden vammaispalvelujen yksikössä talousarvion kulut ja sitä myöten toimintakate tulee ennusteen mukaan ylittymään 500 t. Kulujen arvioitua suurempi kasvu johtuu vaativan hoitotarpeen asiakkaiden lisääntymisestä, akuuttien sijoitusten lisääntymisestä sekä hoitopaikkojen ennakoimattomista kustannusnousuista. Ikäihmisten palveluissa tehostettuun palveluasumiseen ja omaishoitoon nykyisillä asukkailla sidotut määrärahat ylittävät talousarvion. Vaikka sijoituksia vuoden aikana aina luonnollisesti myös päättyy, talousarviossa pysyminen palvelutarpeen jatkuvasti kasvaessa on vaikeaa. Tehostetun palveluasumisen talousarvion kulujen ja samalla toimintakatteen ennustetaan ylittyvän 500 t. Terveyspalveluissa talousarvion ennustetaan toteutuvan suunnitellusti. 9.1.1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleishallinto sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Yleishallinnon talousarvioon sisältyvät palvelualueen johto, sosiaali- ja terveyslautakunnan toiminta, sosiaaliasiamiespalvelut, seudullinen sosiaalipäivystys, seudullisten ja muiden kehittämishankkeiden maksuosuudet sekä ympäristöterveydenhuolto. 42

Kaarinan kaupunki on tehnyt vuonna 2017 uuden toistaiseksi voimassa olevan yhteistyösopimuksen sosiaalipäivystyksestä 19 muun kunnan kanssa. Sosiaalipäivystys huolehtii virka-ajan ulkopuolella kiireellisistä sosiaalityön palveluja vaativista kriisi- ja hätätilanteista. Talousarviovaraus on 80.000. Ympäristöterveydenhuolto on järjestetty 13 kunnan osalta seudullisesti vuoden 2009 alusta Liedon kunnan toimiessa isäntäkuntana. Talousarviovaraus on 169.798, jossa on vuoteen 2017 laskua 8.656 /-4,9 %. Varaus perustuu Liedon ympäristöterveyslautakunnan talousarvioehdotukseen ja vuoden 2016 suoritteisiin. Laskutuksesta 80 % tapahtuu suoriteperusteisesti ja 20 % väestön suhteessa. Sosiaaliasiamiestoiminta on ostettu vuodesta 2011 alkaen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab:ltä, joka tuottaa palvelun myös 10 muulle kunnalle. Toteutuminen: Toteutuu suunnitellusti. 9.1.2. Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Perhe- ja sosiaalipalvelut järjestetään niin, että kuntalaiset saavat riittävän tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työtä suunnataan yhä vahvemmin kuntalaisten arkisiin ympäristöihin: kotiin ja vapaa-aikaan, kouluun ja päiväkotiin. Asiakaslähtöisyyden kehittämistä jatketaan muun muassa asiakasraatihankkeella, henkilökunnalle järjestettävällä asiakaspalveluvalmennuksella ja yhteystyöllä vammaisneuvoston kanssa. Sivistyspalvelujen kanssa tehdään yhteystyötä muun muassa koulupoissaolojen vähentämiseksi. Kustannustietoisuutta vahvistetaan kaikessa työssä. Ryhmämuotoisia toimintoja lisätään edelleen ja toimintaa pyritään järjestämään yli kuntarajojen. Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden prosessien kehittämistä jatketaan edelliseltä vuodelta saatujen tulosten ja kokemusten perusteella. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden palvelutarpeisiin vastataan entistä monipuolisemmalla valikoimalla palveluntuottajia ja samalla pystytään lisäämään kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuutta ja tavoitteellisuutta. Koko vastuualuetta koskevaa yhdennettyä palvelutarpeenarviointia kehitetään vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen oikea-aikaisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Perhe- ja sosiaalipalveluissa tehdään kuntayhteistyötä käytäntöjen ja palveluiden seudulliseksi kehittämiseksi ja ollaan mukana Varsinais-Suomen valtakunnallisessa kärkihankkeessa Lupa auttaa ja jatketaan aktiivista valmistautumista soteen. Toteutuminen: Työ on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Palveluiden saatavuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Yhteistyö sivistyspalveluiden kanssa on ollut monitasoista ja jatkuu edelleen loppuvuoden aktiivisena. Kustannustietoisuutta on vahvistettu muun muassa esimiehille suunnatulla koulutuksella. Erityisen ilahduttavaa on kustannusten lasku lastensuojelussa. Ryhmämuotoisia palveluita on kehitetty yksilötyön rinnalle. Yhdennetty palvelutarpeen arviointi tiimi on aloittanut työskentelynsä. Yksiköt ovat aktiivisesti mukana useissa Lape-hankkeissa sekä osallistuvat sote-uudistuksen työryhmiin. Kuntien välistä yhteistyötä tehdään useilla tasoilla. 43

9.1.3. Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Riittävien ja oikea-aikaisten palveluiden sekä kokonaisvaltaisen palveluohjuksen avulla turvataan ikäihmisille mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä varmistetaan koti- ja omaishoidon jatkuvuutta (ikäihmisten palvelujen varhaisen tuen mallin vahvistaminen, painopiste yleispalveluihin). Ikäihmisten palvelujen palvelurakennetta kehitetään vastaamaan laatusuosituksen valtakunnallisia tavoitteita (palvelurakenneindikaattoriseuranta). Palveluiden vaikuttavuutta ja taloudellisuutta kehitetään panostamalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä paljon palveluita tarvitsevien riskiryhmien, etenkin muistisairautta sairastavien palveluiden kehittämiseen. Palveluinnovaatioiden, uusien välimuotoisten asumispalveluiden kehittäminen (ikäihmisten yhteisöllinen asuminen) ja palvelusetelijärjestelmän kehittäminen lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, korostavat asiakaslähtöistä palvelua. Toteutuminen: Työ on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisvaltaista palveluohjausta tarjoava palvelutori Eerikki aloitti toimintansa maaliskuussa. Palvelurakenneindikaattori-seurannan mukaan ikäihmisten palvelurakenne on kehittynyt laatusuositusten linjausten mukaisesti, joskin kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen tulee vielä panostaa. Katariinankulman senioritalon yhteisökotien toimintamallia on suunniteltu ja tilat valmistuvat elokuun lopussa. Palvelusetelijärjestelmää on työstetty yhteistyössä perhe- ja sosiaalipalvelujen vastuualueen ja muiden kuntien kanssa. 9.1.4. Terveyspalvelut Terveyspalvelut johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Perusterveydenhuollon kysynnän kasvu jatkuu vuonna 2018 talouden hitaan elpymisen. Palvelutarvetta lisää kunnan väkimäärän kasvu. Sairaanhoitopiiri ja Kela siirtävät kuntoutusvelvoitteita kuntiin, mikä osaltaan lisää perusterveydenhuollon menoja. Kaarinassa erityispiirteenä on edelleen kansalaisten valinnanvapauden aiheuttama lisäpaine avosairaanhoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja hammashuollossa. Kustannusten kasvua hillitään parantamalla paljon palveluita käyttävien tutkimusten ja hoidon jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta yhdessä sosiaalityön kanssa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettua asumista järjestetään yhä enemmän avohoitopainotteisesti itsenäisenä asumisena laitosasumisen sijaan. Jotta terveyspalveluiden kysynnän ja kustannusten jatkuva kasvu saataisiin taittumaan, pitää hyvin järjestettyjen korjaavien palveluiden ohella panostaa kuntalaisten mahdollisuuksiin ja haluun tehdä omaa hyvinvointiaan parantavia valintoja. Terveyspalvelut jatkaa yhdessä liikuntatoimen kanssa kuntalaisten hyvinvoinnin kohentamista hyvinvoinnin palveluketjun avulla. Pyrkimyksenä on aktivoida erityisesti sellaisia kuntalaisia, jotka perussairauksiensa vuoksi hyötyisivät arkiliikunnan lisäämisestä. Yhdessä ikäihmisten palveluiden kanssa jatketaan yhteistyötä vanhusten kaatumisvammojen vähentämiseksi ja kuntoutuksen monipuolistamiseksi. Terveyskeskussairaalan hoitoa kehitetään kuntouttavampaan suuntaan. Toteutuminen: 44

Paljon palveluita käyttävien kuntalaisten tutkimusta, hoitoa ja tukitoimia on saatu jossain määrin suunnitelmallisempaan suuntaan asiakasyhteistyöryhmän avulla, mutta tavoitteessa ei olla. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuettu asuminen ei ole vähentynyt alkuvuoden aikana. Riittävän tuen järjestäminen palveluasumisen sijasta itsenäisesti asuville ei ole nykyisellä henkilökuntamäärällä ollut toistaiseksi mahdollista. Alkuvuoden aikana hyvinvoinnin palveluketjun (Puhtila) toiminta on suunniteltu uudelleen. Ryhmätoiminta käynnistyy syksyn aikana. Sairaalassa kehittämisen painopiste on kuntoutuksessa ja saattohoidossa. Työ on edennyt tavoitteen mukaisesti. 9.2. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Erikoissairaanhoidon kustannukset muodostuvat pääosin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnasta. Omia ostopalveluita kustannuksissa on noin 0,5 milj.. (ns. täydentävä erikoissairaanhoito). Kuntalaisilla on jo nyt varsin laaja valinnanvapaus erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Tämän oikeuden käyttö ohjannee jonkin verran erikoissairaanhoitoa hankittavaksi muualta kuin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys- ja ensihoitopalvelu sisältyvät edelleen erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuteen. Huolehtimalla keskeisten kansansairauksien mahdollisimman hyvästä diagnostiikasta ja hoidosta perustasolla, voidaan hillitä erikoissairaanhoidon kulukehitystä. Toteutuminen: Lähetemäärän kasvu etenkin terveyskeskuksesta erikoissairaanhoitoon vaikuttaa taittuneen alkuvuoden aikana noin 4 % tasolle. Lähetemäärä muualta on kasvanut jonkin verran enemmän. Lähetemäärän kokonaiskasvu viime vuoteen verrattuna on 4,6%. Euromääräisesti merkittävintä on ollut akuuttihoidon, syöpähoitojen ja psykiatrian kasvu. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot Kulut -19 836-19 686 0,8 % -40 050-40 050-39 444 Kate -19 836-19 686 0,8 % -40 050-40 050-39 444 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Edellä taulukossa olevat toteutumaluvut ovat kirjanpidon mukaiset sairaanhoitopiirin tasaerälaskutukseen perustuvat sisältäen myös Kaarinan omat erikoissairaanhoidon ostopalvelut. Todellinen, käyttöön perustuva kustannus, mukaan lukien kalliin hoidon tasausmaksu ja erityisvelvoitemaksu, on kesäkuun loppuun mennessä sairaanhoitopiirin osalta 5,5 % tasaerälaskutusta suurempi. Käyttö kuitenkin tasaantuu hiljaisempien kesäkuukausien aikana, joten talousarvion ennakoidaan tässä vaiheessa toteutuvan suunnitellusti. 45

10. Tekniset palvelut Tekniset palvelut tekninen johtaja Jyrki Haapasaari 10.1. Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta tekninen johtaja Jyrki Haapasaari TOIMINTA-AJATUS Tekninen lautakunta tuottaa kaupungin asukkaiden, yritysten ja kaupungin oman toiminnan tarvitsemat ympäristö-, yhdyskuntatekniset- ja tilapalvelut tehokkaasti ja oikea-aikaisesti hyvässä yhteistyössä kumppaneiden kanssa siten, että palvelujen käyttäjät ovat tyytyväisiä. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Liikenneohjauslaitteiden kartoitus, puutteiden selvitys sekä puutteiden korjaus pääosin vuonna 2018 Työ valmis 31.12.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Työ etenee tavoitteiden mukaisesti. Ekologisesti viihtyisä ympäristö: Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja tuntemisen edistäminen Piikkiön taajaman keskeisten viheralueiden hoidon järjestämissuunnitelma Suunnitelma valmis 30.6.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Piikkiön taajaman keskeisten viheralueiden hoidon suunnitelma on valmistunut. Elyn tiealueiden kesähoidosta emme ole allekirjoittaneet sopimusta, mutta asiat ovat suullisesti sovittu kevättalvella 2018. Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti: Lähiliikunnan roolin korostaminen Tietoisuuden lisääminen lähiliikuntapaikoista järjestämällä viisi erillistä teemapäivää/tempausta eri puolilla kaupunkia. Toteutumisen arviointi Toteutuminen 1-6/2018: Pääosa tapahtumista tullaan järjestämään syksyllä 2018. Yksi viikoittainen tapahtuma on toteutettu, joka jatkuu vielä syksylläkin. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Toteutuksen kannalta luotettavien ja taloudellisten suunnitelmien valmistuminen viimeistään 3 kk ennen työohjelman mukaista kohteen rakentamista Toteutumisen arviointi 31.12.2018 46

Toteutuminen 1-6/2018: Tavoite toteutunut pääosin. Ekologisesti viihtyisä ympäristö Säännöllinen lähikalan käyttö kiertävässä ruokalistassa, lähikalaa tarjotaan 1 krt / 6 vko Arviointi 31.12.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Tavoite toteutunut pääsääntöisesti Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Vuokranhallintajärjestelmän käyttöönotto Järjestelmä käytössä 31.7.2018. Toteutuminen 1-6/2018: Käyttöönottovaihe on käynnissä ja ohjelmaa muokataan vielä Kaarinan kaupungille sopivaksi. Järjestelmä on käytössä näillä näkymin syksyn 2018 kuluessa. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Kiinteistöjen energianhallintajärjestelmän käyttöönotto Järjestelmä käytössä 31.12.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Energiahallintajärjestelmän käyttöönotto on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Koulutusta järjestelmän käytöstä pidetään vielä syksyn kuluessa. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Siivouspalveluiden uusi kilpailutusmalli Työ on valmis 30.6.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Uuden kilpailutusmallin kehittäminen on vielä kesken, tehtäväkuvien muutosten takia. Työvalmis on 31.12.2018 Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Rakennuttamisen erilaisten toteutusmallien selvitys Työ on valmis 30.6.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Erityisesti Hovirinnan koulun, mutta myös muiden alkamassa olevien suurten kouluhankkeiden valmisteluun liittyen on perehdytty erilaisiin urakka- ja toteutusmuotoihin sekä teorian että muiden kuntien kokemusten kautta, unohtamatta organisaation sisällä olevan aiemman osaamisen jakamista. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen Sähköisen kunnossapitotyökalun käyttöönotto korjauskohteiden dokumentoimiseksi vesihuollossa Työ valmis 31.12.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Tietojärjestelmä on otettu käyttöön. Hyvien käyttökokemusten seurauksena sen käyttöä on jo laajennettu urakoitsijoiden suuntaan niin, että he voivat itsenäisesti tallentaa mm. tekemiensä vesijohtoliitosten dokumentoinnit järjestelmään. Jatkossa tavoitteena on saada dokumentit linkitettyä karttanäkymään, joka parantaa huomattavasti järjestelmän käytettävyyttä erityisesti tietojen löydettävyyden osalta. 47

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Valtuuston asettamien sitovien tavoitteiden osalta asetettaviin tavoitteisiin sisältyy lähinnä henkilöistä riippuvaa osaamisriskiä. Tätä pyritään eliminoimaan soveltuvilta osin lisäkoulutuksin. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 18 MTA 18 TP 17 Tuotot 15 509 15 544-0,2 % 32 466 32 466 31 582 Kulut -14 767-14 082 4,9 % -29 809-29 809-28 297 Kate 742 1 463-49,3 % 2 657 2 657 3 285 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Teknisten palvelujen yleishallinnon talousarvio toteutuu suunnitellusti. Infrapalvelujen toimintatuotot ovat kertyneet hieman talousarviota pienempänä ja kertymä on noin 33 prosenttia (-560 000 euroa) vähemmän kuin vastaavalla ajankohdalla vuonna 2017. Toimintakulut ovat vähentyneet ja ovat kesäkuun toteuman mukaan hieman talousarviota jäljessä. Vähennystä viime vuoteen näkyy erityisesti aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Vesihuoltolaitoksen toimintatuotot ovat kertyneet talousarvion mukaisesti. Vesimaksutulot ovat vähentyneet vuoteen 2017 verrattuna noin 30 000 euroa. Kaupungin veden hankintakustannukset ovat noin 130 000 euroa korkeammat kuin viime vuoden kesäkuussa. Muilta osin toimintakulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Tila-ja ravintopalvelujen toimintatuotoissa on merkittävä lisäys vuoteen 2017 verrattuna. Sisäiset vuokrat ja muut liiketoiminnan tuotot ovat noin 600 000 euroa suuremmat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Käynnissä olevat rakennushankkeet ovat lisänneet sisäisen laskutuksen tarvetta. Toimintakulut ovat kasvaneet vastaavasti 665 000 euroa vuoden 2017 kesäkuuhun verrattuna. Toimintakatteen osalta tila- ja ravintopalvelujen toteuma on talousarvion mukainen. Liikunta- ja viherpalvelujen toimintatuotot ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Toimintakulut ovat likimain vuoden 2017 tasolla ja toteutunevat talousarvion mukaisesti. Lautakunnan talous etenee kokonaisuutena suunnitelmien mukaisesti. 10.1.1. Teknisten palveluiden yleishallinto Teknisten palveluiden yleishallinto tekninen johtaja Jyrki Haapasaari TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Yleispalvelut vastaa teknisten palveluiden palvelualueen yleishallinnosta. Vuoden 2018 aikana keskeisenä tavoitteena on liikuntapalveluiden toiminnan integroiminen osaksi muuta teknisten palveluiden toimintaa ja kehittää eri toimintojen välistä yhteistoimintaa. Edistää kaupungin strategisia tavoitteita mm. Hovirinnan rannan kehittämisellä ja keskustan tiivistämistä tukevilla hankkeilla. Lisäksi vuoden aikana on tarkoitus myös selvittää erilaisia kaupungin tarpeisiin sopivia hankkeiden toteutusmalleja. Erityinen painopiste asetetaan vuoden aikana asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden kehittämiseen. Toteutuminen: Erilaisten hankkeiden toteutusmuotojen selvittelyä on tehty erityisesti Hovirinnan koulun, mutta myös muiden alkamassa olevien suurten kouluhankkeiden valmisteluun liittyen. Mm. 48

perehtyen erilaisiin urakka- ja toteutusmuotoihin sekä teorian että muiden kuntien kokemusten kautta, unohtamatta organisaation sisällä olevan aiemman osaamisen jakamista. Liikunta- ja viherpalveluiden integrointi osaksi muuta teknisten palveluiden toimintaa on hyvällä mallilla. Yhteistyö vastuualueen sisällä on ollut kasvussa viime syksystä lähtien ja sen kehittäminen edelleen on vastuualueen päätavoitteena. Hovirinnan ranta-alueen ympäristösuunnittelu valmistui kesäkuun alussa. Tämän jälkeen rantaalueen korjaus- ja kunnostustyö kilpailutettiin Hilmassa. Työt ranta-alueella käynnistyvät todennäköisesti syyskuun alussa. Rantaravintolan rakennusurakan kilpailutus käynnistyy myöhemmin syksyllä. Kaarinan keskustan kehittämisen etenee suunnitellusti. Oskarinkadun ja Kaarinatalon ympäristön viimeistelytyöt ovat valmistuneet mutta urakkaa ei vielä ole vastaanotettu. Syksyllä 2018 käynnistetään torin suunnittelu, joskin rakentaminen torin osalta ajoittuu vuodelle 2020. 10.1.2. Infrapalvelut Infrapalvelut kaupungininsinööri Risto Saari TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Liikenneväylillä kiinnitetään erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen. Panostusta liikenneväylien korjauspäällystyksiin jatketaan, ja samoin jatketaan katuvalaistuksen osalta energiaa syövien lamppujen korvaamista vähän energiaa kuluttavilla LED -valaisimilla. Sähköinen palautepalvelu otettiin käyttöön vuonna 2016. Tämän avulla kuntalaiset voivat antaa myös paikkaan sidottua palautetta. Palvelu on saavuttanut suuren suosion. Vuonna 2017 otettiin käyttöön myös katujen reaaliaikainen katujen kunnossapidon näkymä kaupungin nettisivuilla, jonka tunnettavuutta on tarkoitus tulevan vuoden aikana lisätä. Sähkökaupan on varauduttu nykyistä suurempaan tappioon vuonna 2018. Arvioitu tappio on 200.000 euroa. Vuonna 2017 sähkökauppa tuottaa näillä näkymin vielä selkeästi suuremman tappion. Kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä Föli aloitti toimintansa 1.7.2014. Toiminta on vakiintunut ja vuoden 2017 käyttäjämäärien ja kustannusten pohjalta tehdään tarvittaessa pienimuotoisia tarkistuksia aikatauluihin ja palvelutarjontaan. Reittejä tarkistetaan ja tarvittaessa muutetaan vastaamaan palvelun kysyntää. Fölin käyttö on kasvanut tasaisesti ja tätä kautta kaupungin subvention on arvioitu vähenevän vuoden 2018 aikana. Yksityistieavustuksiin on varattu aiempia vuosia vastaavasti 65.000 euroa. Hulevesien hallinta siirtyi 1.1.2017 alkaen viemärilaitokselta Infrapalvelujen hoidettavaksi. Hulevesien hallinta on päätetty rahoittaa verovaroin, jonka takia sitä ei enää käsitellä erillisenä taseyksikkönä muun vesihuollon tavoin. Toteutuminen: Liikenneväylillä on kiinnitetty erityistä huomiota kevyen liikenteen turvallisuuteen. Panostusta liikenneväylien korjauspäällystyksiin on jatkettu, samoin on jatkettu katuvalaistuksen osalta energiaa syövien lamppujen korvaamista vähän energiaa kuluttavilla LED -valaisimilla. Vuonna 2017 otettiin käyttöön myös katujen reaaliaikainen katujen kunnossapidon näkymä kaupungin nettisivuilla, jonka tunnettavuutta pyritään lisäämään ennen tulevaa talvikautta. Sähkökaupan tappioksi on vuonna 2018 arvioitu 200.000 euroa. Alkuvuonna sähkökauppa on tuottanut tappiota arvioitua enemmän. Yksityistieavustuksia on jaettu aiempia vuosia vastaavasti, 65.000 euroa. 49

Investointikohteista alkuvuonna ovat valmistuneet Kurkelantien / Pyhän Katariinan tien liikennevalot, Paraistentien / Voivalantien kiertoliittymä, Rettigintien klv:n rakentaminen ja kadun päällystäminen, Kuhilaispellon ja Voivalan puutarhan kunnallistekniikat sekä Salvelan kevyen liikenteen sillan peruskorjaus. 10.1.3. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitos vesihuoltopäällikkö Pirkkoliisa Heinonen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Vesihuoltolaitos huolehtii kokonaisvaltaisesti kaupungin vesihuoltoverkosta. Verkosto käsittää 376 km käyttövesiverkostoa ja 349 km jätevesiverkostoa. Verkostosta noin 80 % on jo muovia ja loput 20 % saneerausta kaipaavia valurautaa tai betoni putkia. Lisäksi verkostoon kuuluu kaksi vesitornia, 72 jäteveden pumppaamoa, 21 ilmanpoistokaivoa ja 89 palovesiasemaa. Kaupunki on eriyttänyt hulevesiverkoston pois vesihuoltolaitoksen toiminnasta, kaupungin hoidettavaksi. Veden kaupungille toimittaa Turun Seudun Vesi Oy. Jätevedet johdetaan Turun Seudun Puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolle Kakolaan. Vesihuoltolaitos tekee vesihuoltoverkoston asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt sekä pumppaamoiden hoito-, korjaus- ja huoltotyöt. Vuotovesien määrän vähentäminen edellyttää verkoston suunnitelmallista kunnossapitämistä ja saneerausohjelman toteuttamista. Vesihuollon saneerauksia jatketaan tehdyn saneeraussuunnitelman mukaan. Suurimpana saneeraushankkeena on Hovirinnan alueen vanhat verkostonosat ja Puostan pumppaamon saneeraus. Investointibudjetista suurin osa menee uusien alueiden yhteishankkeisiin. Talousarvioesitys ei sisällä korotuksia vesihuollon maksuihin. Talousarviovuonna selvitetään mahdollisuudet vesihuollon lisäliittymismaksujen kohtuullistamiseen. Toteutuminen: Vesihuoltolaitos tekee vesihuoltoverkoston asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotyöt sekä pumppaamoiden hoito-, korjaus- ja huoltotyöt. Vuotovesien määrän vähentäminen edellyttää verkoston suunnitelmallista kunnossapitämistä ja saneerausohjelman toteuttamista. Vesihuollon saneerauksia on jatkettu tehdyn saneeraussuunnitelman mukaan. Suurimpana saneeraushankkeena Hovirinnan vesihuollon saneeraus etenee suunnitellusti, Puostan pumppaamon saneerausta ei ole aloitettu, koska hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteistyössä infrarakentamisen kanssa ja sieltä rahat poistettiin tämän vuoden budjetista. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Vesihuoltolaitos on lain perusteella muodostettu erillinen taseyksikkö kaupungin koko talouden sisällä. Vesihuoltolaitoksen luvut sisältyvät teknisen lautakunnan lukuihin. Teknisen lautakunnan toimintakatteen lisäksi valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite on vesihuoltolaitoksen kohdalla liikeylijäämä. Taloudellisesti eriytetty Vesihuoltolaitos sisältää vesilaitoksen ja viemärilaitoksen kustannukset. Vesihuoltolaitosten sitovana tavoitteena on maksaa kaupungin laitokseen sijoitetulle pääomalle korkoa 6 %. Lisäksi vesihuoltolaitokset maksavat lainapääomalle 4,5 %:in korkoa. 50

Vuonna 2018 vesihuoltolaitoksen tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen kunnossapitotyökalu korjauskohteiden dokumentoimiseksi ja operatiivisen tason toimintojen tehostaminen sähköisten työkalujen avulla. Toteutuminen: Vuonna 2018 vesihuoltolaitoksen tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen kunnossapitotyökalu korjauskohteiden dokumentoimiseksi ja operatiivisen tason toimintojen tehostaminen sähköisten työkalujen avulla. Tämä työ on hyvässä vauhdissa. 10.1.4. Tila- ja ravintopalvelut Tila- ja ravintopalvelut tilakeskuksen päällikkö Matti Toivonen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Tila- ja ravintopalveluissa kehityksen painopiste on edelleen sähköisten palveluiden hyödyntämisessä, sekä uusiutuvien energioiden käyttöönotossa. Kaupungin energiastrategian mukaan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutus pitäisi vähentyä 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lähtötasona pidetään vuosien 2011 2013 keskimääräistä lämmitysenergian ominaiskulutusta, joka on 42,93 kwh/rm³. Lämmitysenergian kulutus on laskenut vuosittain, mutta sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ilmanvaihtokoneiden käyttöaikoja on tarkennettu, tämän vuoksi kiinteistöjen energiankulutus on kasvanut takaisin vuoden 2011-2013 keskimääräiselle tasolle ja tulee vielä nousemaan edellä mainitusta syystä vuonna 2017 noin 13 prosenttia. Lämmitysenergian kulutuksen säästötavoite on määriteltävä uudestaan kun on tiedossa toteuma vuodelle 2017. Kiinteistöjen uusituvan energian osuus tulee olemaan vuonna 2018 noin 10 prosenttia. Kaupungin energiastrategian mukaan 15 prosenttia kiinteistöistä tulee olla uusiutuvaa energiaa käyttävää vuoteen 2020 mennessä. Kaupungin energiastrategian ja uusiutuvan energian tavoitteeseen pääsemiseksi investoidaan energiaa säästäviin toimiin, joita on mm. liikuntasalien varustamien vaiheittain led-valaisimilla, samoin kaikki uudistettavat muut valaisimet ovat led-valoja, mikäli vain mahdollista. Lisäksi tehdään lukuisia pienempiä energiansäästötoimia ja kerätään käyttökokemuksia asennetuista aurinkosähkökalvoista. Ruokapalveluiden järjestämä työpaikkaruokailu päättyy vuoden 2018 alussa virastotalolla kun Kaarina-talon lounaskahvila aloittaa toimintansa. Jatkossa kaupungin järjestämä työpaikka ruokailu on edelleen mahdollista Kaarinan pääterveysasemalla ja Kaarinakodissa. Myös uusi toiminnanharjoittaja tarjoaa lounasta henkilökuntahintaan. Isännöinnin toimintaa kehitetään ottamalla käyttöön vuokranhallintajärjestelmä, joka mahdollistaa vuokrauksen ajantasatiedon paremman hallinnan. Kunnossapidossa jatketaan vedenohjausten modernisointia ja kattoturvatuotteitten päivitystä. PTS suunnitelmaa pyritään laajentamaan vuoteen 2028 asti. Panostetaan yhteistyöhön ammattiopistojen sekä ammattikorkeakoulujen ja tukityöllistävien tahojen kanssa antamalla harjoittelupaikkoja ja järjestämällä töitä tukityöllistettäville. Lisäksi kesätöihin pyritään saamaan halukkaita nuoria nostamalla kunnossapidon mielikuvaa nuorten työllistäjänä. Rakennuttamisen kanssa etsitään synergiaetuja erikokoisten projektien vastuunjaossa. Rakennuttamisessa selvitetään vaihtoehtoisten toteutusmallien käyttö uudiskohteissa. Ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden yhteistyötä jatketaan edelleen pienten päiväkotien osalta lisäämällä yhdistelmätyöntekijöiden määrää. Ruokapalveluissa käytettävistä pesu- ja puhdistusaineista vähintään 75 % on saanut ympäristömerkin. Siivouspalveluissa uusitaan kilpailutusmalli paremman siivouslaadun takaamiseksi jatkossa. Pyritään hyödyntämään rakennuttamisen ja kunnossapidon organisaatiouudistuksen mahdollistavat parhaat toimintatavat. Rakennuttamisessa selvitetään erilaisten toimintamallien käyttöä uudiskohteissa. 51

Kiinteistönhoidon työnjohdon organisaatiouudistuksen jalkauttamista ja uuden palvelupyyntö järjestelmän sisäänajoa jatketaan. Kiinteistönpito-ohjelmiston mahdollistama energianhallintajärjestelmän otetaan käyttöön vuonna 2018. Myynnissä tai myyntiin tulevia kiinteistöjä: Vanha Littoisten päiväkoti, Rauhalinnan ja Salvelan kartanot. Toteutuminen: Vuoden 2018 alusta Koriston päiväkodissa aloitti yhdistelmätyöntekijä, joka huolehtii sekä siivouksesta sekä ruokapalvelulusta. Tekninen lautakunta päätti 22.5.2018 pidetyssä kokouksessa siivous- ja ruokapalveluiden yhdistämisestä ja samalla yksikön nimen muuttamisesta puhtaus- ja ravintopalveluiksi 1.8.2018 alkaen. Yhdistymisen myötä työskentely eri kohteissa siivouksen ja ruokapalvelun välillä tulee jatkossa olemaan sujuvampaa. Uuden pesu- ja puhdistusainesopimuksen myötä ympäristömerkin saaneiden tuotteiden valikoima on kasvanut ja ne ovat myös käytössä. Kaarinatalon siivouksessa käytetään aktiivivettä ja vain pienessä määrin pesuainetta. Siivouksen uusi kilpailutusmalli on suunittelijan tehtävänä vuoden loppuun mennessä, se ei ole vielä valmistunut. Kiinteistöjen energiataloutta on edelleen pyritty parantamaan vaikka ilmanvaihtokoneiden käyttö tilapäisesti lisääkin energian kulutusta. Kiinteistöjen kiinteistöautomatiikka pyritään parantamaan / uudistamaan, jotta energian kulutusta pystytään tulevaisuudessa paremmin seuraamaan / säätämään. Vuoden 2018 alkupuoliskolla on aloitettu kiinteitöjen järjestelmällinen kuntoarvioiden, - tutkimusten teettäminen, jotta tarvittavat korjaustoimet saadaan ajoissa selville ja tarvittavat korjaustoimenpiteet budjetoitua. Rauhanlinnan kartano on myyty kesällä 2018. Kiinteistöjen hoidon organisaation uudistamisen jalkauttamista on jatkettu ja kiinteistönhoidon tasoa on pyritty ja pyritään edelleen parantamaan. 10.1.5. Liikunta- ja viherpalvelut Liikunta- ja viherpalvelut viheraluepäällikkö Ossi Vesalainen TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Vastuualueen toiminnan keskiössä on Kaarinan kaupunkistrategian tavoitteet "hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti - kaupunkilaisten tietoisuuden ja vastuun lisääminen omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan" sekä "ekologisesti viihtyisän ympäristö". Nämä kaksi tavoitetta ovat toiminnan kulmakiviä uudelle vastaperustetulle vastuualueen henkilöstölle, kun uudistamme toimintaamme ja organisaatiotamme tulevaisuudessa. Kaarinan kaupungin liikunta- ja viherpalveluiden keskeinen tehtävä on tuottaa monipuolisia palveluita niin toiminnan, olosuhteiden kuin tiedottamisenkin osalta. Näitä palveluita tuotetaan yhdessä muun kaupunkiorganisaation, yritysten, yhdistyksien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tavoitteena monipuolinen ja laadukas liikunnanohjaustoiminta sekä toimivat ja viihtyisät virkistys- ja liikunta-alueet monimuotoista Kaarinalaista luontoa unohtamatta. Monipuolisilla liikunta- ja viherpalveluilla ja kansalaistoimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla voidaan edistää toimintakykyä ja elämän mielekkyyttä. Alueelliset, asiakaslähtöiset, matalan kynnyksen liikuntapalvelut ja etsivä liikuntatyö voivat parhaimmillaan tarjota hyvin vaikuttavaa varhaista tukea kuntalaisille. Potentiaaliset ongelmat voivat tulla ratkaistuksi ja kielteinen kierre katkaistuksi jo ennen, kuin ne kumuloituvat raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeeksi. 52

Vuoden aikana tulee selvittää "Puhtila"-hankkeen vetovastuu liikunta- ja viherpalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Liikuntapaikkojen ylläpito keskittyy liikunnan suorituspaikoilla laadukkaan toiminnan mahdollistamiseen ja kehittämiseen. Yleisten alueiden ylläpito keskittyy Kaarinan keskustan ja sen asuinalueiden viheralueiden sekä liikenneviheralueiden hoitoon. Yleisten alueiden ylläpidon lisäksi liikunta- ja viherpalvelut huolehtivat myös kaupungin kiinteistöjen ulkoalueiden ylläpidosta ja niiden kehittämisestä. Piikkiön keskustan valtion omistamien liikenneviheralueiden ylläpito siirtyy ELY-keskukselta Kaarinan kaupungille. Sisäliikuntapaikkojen valvontajärjestelmää parannetaan teknisiä järjestelmiä kehittämällä ja henkilöstöresursseja organisoimalla. Itäisten kuntien reitistöhanke on liikunta- ja viherpalveluiden vetämä hanke, jossa tavoitteena on luoda neljän kunnan - Kaarina, Lieto, Paimio ja Sauvo - alueelle jopa 600 kilometriä merkittyjä patikointi-, pyöräily- ja melontareittejä. Hankkeen ensimmäinen vaihe käsittää verkoston suunnittelun ja neuvotteluiden aloittamisen maanomistajien ja tienhoitokuntien kanssa. Ensimmäinen vaihe alkoi 1.8.2017 ja se päättyy 28.2.2018, jonka jälkeen alkaa 2. vaiheessa hankkeen toteuttaminen. Kakkosvaiheen käynnistyminen edellyttää Varsin Hyvä ry:n hankerahoitusta. Toteutuminen: Viherpalveluissa tänä keväänä on ulkoistettu puhtaanapito ja nurmikonleikkuu. Puhtaanapito käsittää roska-astioiden tyhjentämisen, niiden lähialueiden ja uimarantojen siivouksen koko Kaarinan alueella. Nurmikonleikkuu käsittää yleisten viheralueiden ja kiinteistöpihojen nurmikoiden leikkuut kaikilla muilla alueilla paitsi Piikkiön hoitoalueella. Piikkiön hoitoalueen nurmikoiden leikkuuta hoitaa Kaarinan kaupungin oma henkilöstö. Ensi kaudella Piikkiön hoitoalueiden nurmikonleikkuut tullaan myös ulkoistamaan. Myös liikuntapalveluissa toimintaa on kehitetty. Piikkiön hoitoalue yhdistettiin Littoisten hoitoalueen kanssa. Piikkiön liikuntahallin ilta- ja viikonloppupäivystys siirrettiin Littoisten Monitoimitalolle ja Piikkiön liikuntahallille asennettiin valvontakamerajärjestelmät, joita Littoisten monitoimitalolla etänä valvotaan. Keskusliikuntapuistoon on palkattu täksi kesäksi kaksi kausityöntekijää, joilla helpotetaan mm. loma-ajan ja vuorotyöt aiheuttamaa henkilöstövajetta. Talvikausina viherpalveluiden työntekijöitä ja urakoitsijoita on ollut mm. luistinkenttien hoitotöissä. "Puhtila"-hankkeelle perustettiin työryhmä, joka selvittää perusteellisemmin hankkeen sisältöä ja vetovastuuta. Jatkossa liikunta- ja viherpalveluiden intresseissa on tuottaa hankkeelle vain liikunnanohjausta. Uusia lähiliikuntapaikkoja on rakennettu Kirismäkeen, Salvelaan ja Nunnaan. Kirismäkeen valmistui lasten leikkialue ja aikuisten ulkokuntoilualue sekä pelialue kaiken ikäisille. Salvelaan valmistui frisbeegolfkenttä. Keskusliikuntapuiston pääkatsomon kattaminen valmistui keväällä. Talousmetsien työt hoidettiin tammikuun ja huhtikuun aikana. Itäisten kuntien reitistöhankkeen 1-vaihe saatiin päätökseen 31.5.2018. Kesäkuussa 2018 saimme Varsin Hyvältä tiedon, että hankkeen 2-vaihekin sai myönteisen avustuspäätöksen. Hankkeen 2-vaihe käynnistyy elokuussa 2018. 53

11. Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkikehityspalvelut kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki 11.1. Kaupunkikehityslautakunta Kaupunkikehityslautakunta kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTA-AJATUS Kaupunkikehityslautakunta tuottaa kaupungin asukkaille hyvän asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön suunnittelemalla ja ohjaamalla alueiden rakentamista avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi toiminnalla tarjotaan houkuttelevia tontteja asuntorakentamiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö: Ranta-alueiden saavutettavuuden parantaminen Asuinalueiden asemakaavoituksen painopiste on Rauhalinnassa Rauhalinnan asuinalueen länsiosan kaavaluonnos on valmis Olemassa olevan taajaman kehittymistä tukeva alueiden rakentaminen Uudenmaantien varren taajaman kehittäminen yhtenäiseksi nauhaksi Piikkiön taajaman osayleiskaavan tavoitteet ja rakennemalli ovat valmiit Toteutuminen 1-6/2018: Tavoite on toteutumassa suunnitellusti Luova Kaarina: Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten maanvuokrasopimusten tekeminen ja rajapintapalvelun käyttöönotto sähköisissä sopimuksissa Toteutuminen 1-6/2018: Tavoite on toteutunut. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Kaavoituksessa liittyy ennalta arvioituun aikatauluun aina epävarmuutta. Kaavaprosessiin vaikuttavat sekä kaupungin oma päätöksenteko, että kaupunkilaisten ja viranomaisten esille tuomat kysymykset. Varmuutta lisäävät vaihtoehtojen suunnittelu sekä eri osapuolten osallistuminen kaavatyöhön. Maaomaisuuden hallintaan ja kiinteistökauppoihin liittyy teknisiä ja ympäristöllisiä riskejä. Riskejä ei voida poistaa kokonaan, mutta toiminnassa huomioidaan 54

niiden olemassaolo. Negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää ennakkoselvityksillä sekä asiantuntemuksen kehittämisellä. Ohuen organisaation vuoksi sisältyy toimintaan henkilöriskiä. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 1 907 3 216-41 % 3 947 3 947 4 454 Kulut -816-715 14 % -1 510-1 510-1 542 Kate 1 091 2 501-56 % 2 436 2 436 2 912 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Myyntitulot tulevat olemaan arviolta 3,95 Me. Menot toteutuvat suunnitellusti. 11.1.1. Maankäyttö ja elinvoima Maankäyttö kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Maankäyttö ja elinvoima -vastuualueella tapahtuu merkittäviä muutoksia eläköitymisten vuoksi vuonna 2019. Virastotalon peruskorjausvuosi 2018 tulee olemaan työtilojen osalta poikkeuksellinen. Kaupungin palvelupiste muuttaa Kaarina-taloon. Koko teknisen sektorin asiakaspalvelu on tarkoitus keskittää virastotalon kolmannen kerroksen keskelle. Organisaation muuttaminen on vähentänyt kaupunginarkkitehdin yleiskaavoitukseen käyttävissä olevaa työaikaa. Strategisen suunnittelun ja elinvoiman korostaminen uudistuksessa ei synny ilman tekijöitä. Suunnitellaan maankäyttö ja elinvoima -vastuualueella 2019 ja 20 tapahtuvien muutosten toteuttaminen. Kaavoitus Kaavoituksen lähtökohtana on täydentää olemassa olevaa taajamarakennetta. Kaavoitusohjelma perustuu Turun kaupunkiseudun rakennemallin mitoitukseen. Tarkoituksena on mahdollistaa kaavoituksen puolesta rakennemallin mukainen kasvu. Se vastaa noin 1,3 prosentin vuotuista väestön kasvua. Kaarinan kasvu on ollut pitkään yhden prosentin luokkaa vuodessa. Alueiden toteutuminen saattaa kestää arvoitua kauemmin. Asumisen maankäytön ohjelma 2017 21 valmistuu. Siinä määritellään tämän valtuustokauden aikana käynnistettävät uudet asuntoalueet. Ohjelman laatiminen liittyy kaupungin strategiatyöhön. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava valmistuu. Piikkiön taajaman osayleiskaavan tavoitteet ja luonnos laaditaan. Tavoitteiden laatiminen liittyy kaupungin strategiatyöhön. Kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia kehitetään lähinnä palautepalvelun avulla. Asemakaavoituksen painopiste on asumisen suunnittelussa. Oskarinaukion uusi asemakaava valmistuu keväällä. Tarkoitus on purkaa nykyinen liiketalo ja rakentaa tilalle asuntoja sekä katutason liiketilaa. Rauhalinnan länsiosan suunnittelu on käynnissä koko vuoden ajan Ladjapuron ja Saaristotien välillä. Rauhalinnan talouskeskuksen alueen asemakaavatyötä voidaan jatkaa, kun päärakennuksen tuleva käyttö on selvillä. Kaupungin oman maaomaisuuden kannalta ovat tärkeitä myös Hulkkionkaaren länsiosan, Silvolanmetsän, Paltan ja Kalttassuon Kalevalankadun asemakaavatyöt. Maankäyttösopimuksilla tehdään Ala-Lemun niemen, Auvaisten eteläosan ja Verkakylän asemakaavoja. Vanhaa asemakaavakantaa uusitaan Makarlan alueella. 55

Uusina hankkeina ovat tulossa Torppalan ekokylä, Avantin katuyhteys Hämeentielle, Häämäen yritysalue sekä Toivonlinnan asemakaavan uusiminen. Kaupunkiseudun linjausten mukaisesti arvonleikkaukseen perustuvaa maankäyttösopimusmallia kehitellään uusien hankkeiden yhteydessä. Krossin yritysaluetta kehitetään muun muassa edistämällä jo asemakaavoitettujen alueiden käyttöön ottoa. Moottoritien pohjoispuolelle asemakaavoitetun yritysalueen markkinoinnin edellytyksenä on katuyhteys Lakarintieltä Krossinkaarelle. Kadun asemakaavatyö on käynnissä. Katuverkkoa pyritään kehittämään myös Tammenmäen alueella. Krossia kehitetään myös maapoliittisilla keinoilla. Kiinteistö- ja paikkatietopalvelut Sähköisten palveluiden parantamista on tehty muutaman vuoden ajan. Tämä työ jatkuu vuonna 2018. Tuotantokäyttöön otetaan tonttien laskutusohjelma. Tonttien sähköisen varauspalvelun käyttöönotto käynnistetään. Rakentamattomien rakennuspaikkojen korotetun kiinteistöveron kohteena olevien kiinteistöjen etsimiseen on viimevuosina panostettu. Veron piirissä on nyt noin 400 kiinteistöä. Rakentamattomien rakennuspaikkojen vuotuinen verotuotto on arviolta 350.000 euroa. Vuoden 2017 lopussa aloittaa uusi henkilö toimitusinsinöörinä ja mittaustyön johtajana. Perehdytys ja koulutus haastaviin tehtäviin tulevat vaatimaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Maastomittauksen autot ovat yli kymmen vuotta vanhoja. Vuotuiset korjaus- ja huoltokulut ovat merkittävät. Pyrimme tulevien vuosien aikana päivittämään autokantaa niin, että se vastaa paremmin tämän hetkisiin tarpeisiin. Maaomaisuuden hallinta Maan myynnin tavoite on 3,1 Me. Myynnin tulee olla silloin noin 3,5 Me. Myytävien alueiden tasearvo on noin 0,1 Me. Uusien alueiden katujen rakentamiseen menee myyntituloista noin 0,3 Me. Omakotitontteja myydään Hulkkionkaaren, Lounais-Empon ja Pontelan alueilta vuodelta 2017 jäävän tonttivarannon ja hajatonttien lisäksi. Rivitalotontteja myydään Uusihaasta, Rauhalinnasta, Untolasta ja Piikkiön keskustasta. Rauhalinnan ja Salvelan kartanot sekä Furubergin rakennukset myydään. Vanhojen rakennusten myynnissä on saatu hyvää palautetta kaupungin omien edustajien asiantuntemuksesta, jota hyödynnetään jatkossakin. Osaamista täydennetään ostopalveluilla. Vuosittaisia tonttitapahtumia ovat Rakenna & Sisusta -messut sekä omakotirakentajien tontti-info ja kiertoajelu keväällä. Rakennusliikkeille järjestetään oma tonttitapahtuma loppukeväästä. Markkinointiin käytetään myös kaupungin tonttisivuja sekä hakupalveluita ja kampanjoita internetissä. Rauhalinnan keskiosan asemakaavan kerrostalotontit ratkaisevat, miltä Rauhalinna näyttää ulospäin. Tonttien luovuttamisesta järjestetään suunnitteluvarauskilpailu. Siinä on tonteilla kiinteä hinta, mutta kilpaillaan suunnitelmilla. Maanvuokratuloja arvioidaan saatavan 0,6 Me. Vuokratuloihin vaikuttaa korkotaso. Vuokratonttien lunastukset pienentävät vuokra-alueiden määrää. Omakotitontteja voi toisaalta myös vuokrata Hulkkion Kaijalankadulta ja Kirismäestä. Parantuneen taloudellisen tilanteen vuoksi yritystonttien kysyntä on lisääntynyt. Myytävien rakennusten sähkö, lämmitys ja verkostojen eriyttäminen, tiemaksut sekä tonttien markkinointi ovat merkittäviä kustannuseriä. Sähköisten palveluiden parantamista jatketaan. Tonttien sähköinen varausjärjestelmä otetaan käyttöön. Maanvuokralaskutukset hoidetaan uudella ohjelmalla, joka poistaa päällekkäisen työn. Sähköisten sopimusten tekemistä laajennetaan kiinteistökaupoista maanvuokrasopimuksiin. Sopimusten valmisteluun otetaan käyttöön rajapintapalvelu. Yritysvaikutukset: Monia maankäytön alueen asioita voi jatkossa hoitaa sähköisesti. Esimerkiksi yritystonttien hakeminen ja sopimusten tekeminen sähköisesti helpottavat ja nopeuttavat asioiden hoitamista. Krossin aluetta kehitetään eri keinoilla. Kaavahankkeet tukevat olemassa olevien yritysten asemaa ja luovat uusia mahdollisuuksia muun muassa keskustassa ja Rauhalinnassa. 56

Toteutuminen: Toimintasuunnitelma on toteutumassa pääosin suunnitellusti. Pontelan tonttien luovuttaminen siirtyy vuodelle 2019, koska asemakaavan valmistuminen kesti odotettua kauemmin. Rauhalinnan kartanon päärakennus myytiin kesällä. Salvela sekä Furubergin rakennukset ovat myytävänä. 11.2. Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä TOIMINTA-AJATUS Kaupunkilaisille turvataan terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava kestävän kehityksen mukainen elinympäristö kehittämällä, hoitamalla ja suojelemalla luontoa ja muuta ympäristöä sekä hyvää rakentamistapaa edistämällä. Ympäristölautakunta toimii rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. Littoistenjärven neuvottelukunta edistää järven suojelua, valvoo järveen ja sen valumaalueeseen liittyviä hankkeita ja suunnitelmia. Neuvottelukunta vastaa myös säännöstely-yhtiön kustannuksista. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Strateginen tavoite ja kriittinen menestystekijä Tavoite Mittarin tavoitearvo Ekologisesti viihtyisä ympäristö Virkistysalueiden sekä luontokohteiden hyödyntäminen ja niiden tuntemisen edistäminen Kartoitetaan luontopolkujen kunto ja laaditaan kunnostussuunnitelma Toteutuminen 1-6/2018: Kartoitustyöt aloitettu kesäkuussa. Rauvolan pitkospuut korjattu. Laatu- ja kustannustietoinen johtaminen: Ympäristönsuojelun ja rakennus-valvonnan toiminnallisten tehtävien yhteensovittamistarkastelu uudessa organisaatiossa Perustehtävien selkeyttäminen, menettelytapojen uudelleentarkastelu, tehtäväkuvien päivittäminen, keskeisimpien prosessien päivittäminen Toteutus 30.6.2018 Toimiva johtaminen Sähköisen asioinnin kehittäminen, digitalisointi Rakennuslupahakemusasiakirjojen vastaanottaminen sähköisesti mahdollista Taksojen ja rakennusjärjestyksen päivittäminen Päivitetty 30.6.2018 Toteutuminen 1-6/2018: Yhteismenettelyt kaavalausunnoissa ja siistittävissä rakennuspaikkakohteissa on otettu käyttöön. Tehtäväkuvien ja prosessien päivittämistyö kesken. 57

Sähköistä lupa-asiointia on kartoitettu ja samalla on tutkittu mahdollista rakennusvalvonta-ohjelman vaihdosta. Rakennusjärjestyksen sisällön varsinainen valmistelutyö on lähes tehty. Taksan päivitystyö aloittamatta. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN VARMISTAMINEN JA RISKIENHALLINTA Tavoitteiden saavuttamisen osalta riskit ovat lähinnä henkilöstön ajankäyttöresursseissa. Sähköisen asioinnin kehittämiseen vaikuttaa jonkin verran myös muut kaupungin digitalisointiin liittyvät hankkeet. TALOUS 1000 euroa 1-6/18 1-6/17 Tot 18/17 Enn 2018 MTA 2018 TP 2017 Tuotot 369 250 47,3 % 467 467 504 Kulut -414-477 -13,3 % -923-923 -898 Kate -45-227 -80,2 % -456-456 -395 ARVIO VUODEN 2018 TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA Talous toteutuu suunnitellusti. 11.2.1. Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN 1-6/2018 Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta -vastuualueen keskeisiä tehtäviä ovat rakentamiseen ja ympäristöön liittyvät luvat, valvonta, ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen sekä ympäristöasiantuntijana toimiminen. Vastuualueen toimistotilat siirtyvät virastotaloon. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun henkilöstö sijoitetaan yhteen yhteiseen tilaan, joten yhteistyömahdollisuudet paranevat. Siirtyminen tulee aiheuttamaan henkilöstölle ylimääräisiä tehtäviä. Uuden rakennusvalvontaohjelman käyttöönottovaihe saatettu päätökseen ja nyt on luontevaa tehdä digiloikka sähköisen lupa-asioinnin piiriin. Lupien sähköinen hakeminen on mahdollista jo alkuvuonna 2018. Tavoitteena on, että kaikki lupahakemukset (myös paperisina jätetyt) siirretään sähköiseen muotoon. Tilapäistyövoimin pyritään jatkamaan myös vanhojen lupakuvien saattamista sähköiseen muotoon. Talousarviossa on aiemman mukaisesti varattu määrärahat Littoistenjärven neuvottelukunnan ja säännöstely-yhtiön tehtävien hoitamiseen sekä eläinsuojelutoimintaan. Vuoden aikana tarkastellaan Littoistenjärveen liittyvien eri tahojen mahdollista yhteensovittamista yhdeksi toimijatahoksi sekä eläinsuojelutoimintaan liittyvän määrärahan huomioimista jatkossa ympäristöterveyspalvelujen talousarviossa. Lakiasiantuntijapalvelujen saatavuus kartoitetaan lähikuntien kanssa. Toteutuminen: Siirtyminen yhteisiin toimistotiloihin ei toteudu vuonna 2018. 58

Sähköistä lupa-asiointia on kartoitettu ja samalla on tutkittu mahdollista rakennusvalvontaohjelman vaihdosta. Vanhojen lupakuvien skannausprojektia on jatkettu. Littoistenjärveen liittyvää selvitystyötä ei ole aloitettu. Lakiasiantuntijapalvelukokeilusta on sovittu Naantalin kaupungin kanssa. 59

Investointiosa Investointimenot, 1000 euroa 25 000 22 164 20 973 23 362 20 000 16 562 15 000 10 000 6 578 5 000 0 TP 2017 TA 2018 MTA 2018 ENN 2018 TOT 1-6/2018 60 Kaupunkikehityspalvelut