LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1097 Sääksjärven asemakaavan muutos, Telinetie 11.9.2018 Kunta: Sijaintialue: Kaava-alue LEMPÄÄLÄ 418-425 SÄÄKSJÄRVI Asemakaavan muutos koskee: Kortteleita 57 ja 58 sekä niihin liittyviä virkistys-, liikenne- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Kortteli 61 sekä siihen liittyviä maa- ja metsätalous-, erityis-, liikenne- ja katualueita. Vireilletulosta ilmoitettu: 16.11.2016 Hyväksyminen Yhdyskuntalautakunta: KH: KV: Teija Mäkelä kaavoituspäällikkö ma puh. 044 486 3418 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, yhdyskunnan palvelualue PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven Uuden Euroopan alueella. Se on kooltaan noin 5,6 ha. Alueen eteläosassa on Ruskontien liikennealuetta sekä Mäkitien, Telinetien ja Höytämöntien katualuetta, kevyen liikenteen katua ja virkistysaluetta. Telinetien pohjoispuoli on rakentamatonta metsää, jonka halki kulkee voimalinjoja. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa polttoaineen jakeluaseman rakentaminen Telinetien, Höytämöntien ja Ruskontien välissä sijaitsevalle alueelle. Lisäksi tarkoituksena on ajanmukaistaa asemakaavaa, joka on vanhentunut ja paikoitellen vaikeasti tulkittava. 2
1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS...13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Aluevaraukset... 14 5.2.1 Korttelialueet... 14 5.2.2 Muut alueet... 14 5.3 Kaavan vaikutukset... 14 5.3.1 Vaikutukset luonnonympäristöön... 14 3
5.3.2 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan... 14 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 14 5.3.4 Vaikutukset asumiseen... 14 5.3.5 Vaikutukset virkistykseen... 14 5.3.6 Vaikutukset palveluihin... 14 5.3.7 Taloudelliset vaikutukset... 15 5.3.8 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen... 15 5.3.9 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...15 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 15 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys 3. Kaavaluonnoksesta saatu palaute 4. Kaavoituksen seurantalomake Selostukseen kuuluu asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Telinetien, Sääksjärven asemakaavan muutosalueen luontoselvitys 2017, Tmi Vespertilio, T:mi Esa Hankonen 2017 Lempäälän luontokohteet - 2014, Kari Laamanen ja Sami Soininen, Ympäristönsuojelu, Lempäälän kunta Lempäälä, Sääksjärvi, muinaisjäännösinventointi 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Oy Teboil Ab:n aloitteesta. Kunnanhallitus päätti asemakaavan muutoksen aloittamisesta 17.10.2016. Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisesta kuulutettiin 16.11.2016. Kaavaluonnosta pidettiin yleisesti nähtävillä 8.2.- 27.2.2017. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan Telinetien ja Ruskontien väliselle alueelle huoltoaseman korttelialuetta jakeluasemaa varten (LH-1). Mäkitien/Telinetien pohjoispuolelle osoitetaan maaja metsätalousaluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueelle merkitään voimalinjojen 4
aluevaraukset sekä ohjeellinen kevyen liikenteen kulkuyhteys Metsolantieltä ja Katajatieltä Mäkitielle. Ruskontien tiealue osoitetaan liikennealueeksi (LT) ja Ruskontien ja sen rinnakkaiskatujen välinen alue suojaviheralueeksi (EV). Mäkitien varresta osoitetaan paikka muuntamolle (EN). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa kadut ja kunnallistekniikan. Jakeluaseman toteuttaa Oy Teboil Ab. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen eteläosan halki kulkee Ruskontie sekä sen rinnakkaistiet Mäkitie ja sen itäpuolinen jatke Telinetie. Alueen itäosan kautta kulkee voimalinja. Muuten alue on rakentamaton. Mäkitien/Telinetien pohjoispuolella on soista metsää. Suunnittelualueen ympäristössä on pientaloalueita. Itäpuolella on teollisuusaluetta. Kuva 2. Ortokuva suunnittelualueesta 5
3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella tehtiin kesällä 2017 luontoselvitys, johon sisältyi luontotyyppi-, kasvillisuus, linnusto-, lepakko- ja liito-oravaselvitys. Luontoselvitys on selostuksen liitteenä 2. Suunnittelualue on selvityksessä jaettu kolmeen osa-alueeseen, jotka on esitetty alla olevalla kartalla. Kuvio 1 on liikennealuetta ja sen lievealueita. Kuvio 2 on puustoista metsätalousaluetta, jolla on kuusi- ja mäntyvaltaista, varttunutta kasvatusmetsää. Kuvio 3 on muusta selvitysalueesta selvästi erottuvaa, rehevää suoelinympäristöä. Lähteisyyttä ilmenee monin paikoin. Suotyyppinä soistuma lukeutuu Metsälain 10 metsäluonnon erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, lähteisiin ruoho- ja heinäkorpiin eli lähdekorpiin. Rehevimmiltä osin on havaittavissa jopa lehtokorven piirteitä. Elinympäristöjen uhanalaisuuden arvioinnissa lähdekorvet on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi elinympäristöiksi. Hallinnollisessa luokittelussa suotyyppi sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot (91D0). Vesienhoitolain ja vesienhoitoasetuksen ympäristönä kuvio kuuluu pohjavesialueiden E-luokan pohjavedestä suoraan riippuvaisiin maaekosysteemeihin. Kuva 3. Luontoselvityksen osa-aluekartta Eläimistö Selvityksessä alueelta ei tavattu lainkaan liito-oravaa. Muutamia lepakkohavaintoja tehtiin. Alueen linnusto on hyvin tavanomaista metsä- ja taajamalinnustoa. Mainittavimpana pesimälajin esiintyy hömötiainen, jonka reviiri ulottuu osittain kuviolle 2. Hömötiainen on uusimmassa lintujen uhanalaisarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi, koska laji on kärsinyt metsien lahopuun vähenemisestä. 6
Kasvillisuus Luontokartan kuviolla 1 esiintyy joutomaiden kasvillisuutta. Kuvio 2 on kasvillisuudeltaan pitkälti boreaalisen mustikkatyypin kangasmetsän ja soistuneen metsämaan mosaiikkia. Kuvion 3 puusto on kuusivaltaista, mutta myös tervaleppää esiintyy runsaasti. Kuviolla esiintyy vaateliaita ja pohjaveden vaikutusta ilmentäviä lajeja. Kuviolla erityisesti mainittavina lajeina voidaan pitää 2aalueella alueellisesti uhanalaisia runsaina esiintyviä korpisaraa sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävää hentosaraa jotka myös indikoivat lähteisyyttä. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Iso-Kyynärön valuma-alueeseen. Se ei ole pohjavesialuetta. Maaperä Suunniteltu jakeluasema sijoittuu moreenimaalle. Kuva 4. Maaperäkartta: ruskealla merkityt alueet ovat saraturvetta ja vaaleimmat alueet moreenia. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Sääksjärven taajaman itälaidalla pientalo- ja teollisuusalueen välissä. Sen eteläosassa on Ruskontie, joka on osa Tampereen toista kehätietä. Palvelut Sääksjärven keskustan palvelut ovat noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vuorekseen on matkaa noin kolme kilometriä, Hervannan keskustaan noin 6,5 km ja Tampereen keskustaan noin 11 km. Virkistys Mäkitien pohjoispuolella olevan voimalinjan alla on polku, joka yhdistää Mäkitien Katajatiehen ja Metsolantiehen. 7
Liikenne Suunnittelualue halki kulkevat Ruskontie ja Mäkitie/Telinetie. Ruskontien eteläpuolella on erillinen kevyen liikenteen väylä. Muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualueen halki kulkee Fingrid Oyj:n 110 kv:n voimajohto Tikinmaa-Multisilta. Voimalinjan johtoalueen leveys on 50 metriä. Se muodostuu 30 metrin levyisestä johtoalueesta ja sen molemmin puolin sijaitsevista 10 metrin levyisistä suojavyöhykkeistä, joilla puuston korkeutta on rajoitettu. Fingridin tavoitteena on, että koko johtoalueella olisi rakentamisrajoitus. Alueen länsireunassa on voimalinja ja pylväsmuuntamo. Uuden Euroopan alue on keskitetyn vesihuollon piirissä. Suunnitellun jakeluaseman tontin eteläreunassa kulkee viemärijohto. Kuva 5. Vesihuollon linjakartta Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on Ruskontien liikenteen aiheuttama melu. Valtioneuvoston päätös N:o 993/1992 koskee melun ohjearvoja. Ohjearvot perustuvat päivä- (klo 07 22) ja yöajan (klo 22 07) keskiäänitasoihin. Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Uusilla asuntoalueilla yöajan ohjearvo on alempi, 45 db. Ruskontien liikenteen aiheuttamaa melua on tutkittu vuonna 2008 Vuoreksen alueen suunnittelun yhteydessä. Asunto- ja virkistysalueiden päiväajan melun ohjearvo on silloin ylittynyt maaston muodoista riippuen 50-150 metrin etäisyydellä ja yöajan ohjearvo 50-100 8
metrin etäisyydellä tien keskilinjasta. Myös moottoritien liikenteen aiheuttamalla melulla voi olla vaikutusta suunnittelualueen melutilanteeseen. 3.1.4 Maanomistus Kiinteistöt 9901:5, 6:349 ja 8:206 omistaa Lempäälän kunta. Alueen länsiosassa olevan kiinteistön 1:79 omistaa Lempäälän seurakunta. Ruskontien tiealueen omistaa Suomen valtio. Muut suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa. Kuva 6. Maanomistuskartta. Lempäälän kunnan omistama alue on merkitty karttaan sinisellä, Lempäälän seurakunnan alue keltaisella ja valtion omistama tiealue punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessa 27.3.2017 maakuntakaavaehdotuksen 2040. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 29.5.2017 maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaantulokuulutus julkaistiin 8.6.2017. Hyväksymispäätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Päätöksessään 23.5.2018 Hämeenlinnan hallinto-oikeus hyväksyi neljän valituksen jättäneen valitukset osittain ja kumoaa Pirkanmaan maakuntavaltuuston päätöksen hyväksyä Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kolmen kaavamerkinnän osalta. Merkinnät eivät koske Lempäälää. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (ruskea väri). Se on myös kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykettä (musta palloviiva), kaupunkiseudun läntisten yritysalueiden kehittämisvyöhykettä (punainen palloviiva) ja tiivistettävää 9
asemanseutua (ruskea kolmioviiva). Kaavakarttaan on merkitty myös voimalinja, Ruskontie ja sen eteläpuolella kulkeva ulkoilureitti (vihreät pallot). Musta kolmio tarkoittaa liityntäpysäköintiä. Kuva 7. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Sääksjärven osayleiskaava, jonka Hämeen lääninhallitus on vahvistanut 13.12.1995. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualueella on virkistysaluetta (VL), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja luonnonsuojelualuetta (SL). Sääksjärven osayleiskaavan uudistaminen ja laajentaminen on tullut vireille keväällä 2017. Kuva 8. Ote yleiskaavayhdistelmästä Asemakaava Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa 5.5.1989 vahvistettu rakennuskaava. Alueen luoteisosassa on voimassa 23.10.1967 vahvistettu rakennuskaava. Suunnittelualueelle on osoitettu noin 3390 m²:n suuruinen yleisten rakennusten tontti (Y) ja noin 2250 m²:n suuruinen liikerakennuksen tontti (AL) sekä virkistys-, liikenne- ja katualueita. 10
Kuva 9. Ote asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavan muutosalue on rajattu karttaan punaisella viivalla. Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Telinetien, Sääksjärven asemakaavan muutosalueen luontoselvitys 2017, Tmi Vespertilio, T:mi Esa Hankonen 2017. Selvitykseen sisältyy luontotyyppi-, kasvillisuus-, linnusto-, lepakko- ja liitooravaselvitys. Selvitys on selostuksen liitteenä 2. Selvitysalueelta rajautui yksi vesienhoitolain ja vesienhoitoasetuksen E-luokan pohjavedestä suoraan riippuvaisen maaekosysteemin elinympäristö, joka kuuluu myös metsälain 10 metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin sekä luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot (91D0); lähdekorpi selvityskuviolla 3. Selvityksessä kuvio suositellaan merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Oy Teboil Ab:n on esittänyt seuraavalla sivulla olevan suunnitelman jakeluaseman ja mainospylonin sijoituksesta. Jakeluasema sijoittuu Lempäälän kunnan omistamalle maalle. Lempäälän kunta on yhdyskuntajohtajan viranhaltijapäätöksellä 27.8.2018 29 varannut Ruskontien ja Telinetien väliseltä alueelta Oy Teboil Ab:lle 565 m²:n suuruisen määräalan, polttoaineen jakelupisteen suunnittelua varten. Varaajalla on 30.9.2019 asti oikeus vuokrata alue. 11
Kuva 10. Jakeluaseman asemapiirros ja mainoslaitteen sijainti. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Rakennusjärjestykseen on tehty muutoksia suunnittelutarvealueiden osalta 13.6.2012. Muutokset ovat tulleet voimaan 26.10.2012 Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutosta alettiin laatia Oy Teboil Ab:n aloitteesta, jotta suunnittelualueelle voitaisiin sijoittaa polttoaineen jakeluasema. Samalla muutetaan ympäröivän alueen asemakaavaa, joka on vanhentunut ja paikoitellen vaikeasti tulkittava. Voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle yleisen rakennuksen ja liikerakennuksen tontti, jotka eivät kooltaan ja rakennusoikeudeltaan vastaa nykyisin toteutettavien yksikköjen kokoa. Lisäksi tontit sijaitsevat suolla, jossa maaperä soveltuu huonosti rakentamiseen. Asemakaavassa on osoitettu myös katuja, joiden toteuttamiseen ei ole tarvetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lempäälän kunnanhallitus päätti 17.10.2016, että Telinetien alueelle aletaan laatia asemakaavan muutosta, ja että asemakaavan laatimisen kustannukset peritään Oy Teboil Ab:ltä. 12
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 1. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä helmikuussa 2017. Kaavaluonnoksesta saatu palaute ja vastineet ovat selostuksen liitteenä 3. 4.3.1 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 26.10.2016. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteet Lempäälän kunnan tavoitteena on, että suunnittelualueen palveluja voidaan kehittää ja että alueen asemakaava voidaan päivittää ajanmukaiseksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää alueen suunnittelualueen luontoarvot. Luontoselvityksessä on todettu, että suunnittelualueen itäosassa Telinetien pohjoispuolella sijaitsee vesienhoitolain ja vesienhoitoasetuksen E-luokan pohjavedestä suoraan riippuvaisen maaekosysteemin elinympäristö, joka kuuluu myös metsälain 10 metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin sekä luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot (91D0); lähdekorpi. Luontoarvojen lisäksi maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon olemassa olevat teknisen huollon verkostot kuten voimalinjat ja vesihuoltolinjat. Muut tavoitteet Oy Teboil Ab:n tavoitteena on perustaa Telinetien varteen polttoaineen jakeluasema. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueella on seuraavat aluevaraukset: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala ha LT Yleisen tien alue 1,3486 LH-1 Huoltoaseman korttelialue 0,0526 MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta 3,1168 EV Suojaviheralue 0,5041 EN Energiahuollon alue 0,0030 Katu 0,5279 Kevyen liikenteen katu 0,0192 Yhteensä 5,5722 13
Tarkemmat tilastotiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 4. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Telinetien ja Ruskontien väliselle alueelle osoitetaan 526 m²:n suuruinen huoltoaseman korttelialue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakelupisteen (LH-1). Alueelle ei osoiteta rakennusoikeutta. Alueen eteläreunassa kulkee vesihuoltolinja. 5.2.2 Muut alueet Ruskontien alue osoitetaan yleisen tien alueeksi (LT). Katualueiden aluevarauksia tarkistetaan nykyistä tarvetta vastaaviksi. Ruskontien varsialueet osoitetaan suojaviheralueeksi (EV) ja Mäkitien/Telinetien pohjoispuoli maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Mäkitien varteen osoitetaan energiahuollon alue puistomuuntamoa varten (EN). 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luonnonympäristöön Luontoselvityksen kuvion 3 on todettu kuuluvan metsälain 10 metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin sekä luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot (91D0); lähdekorpi. Kuvio 3 on osoitettu kaavakartassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo-4). Merkintä edistää luonnonarvojen säilymistä. Metsälain ja luontodirektiivin mukaiset luontotyypit eivät kuitenkaan ole luonnonsuojelulain perusteella suojeltavien alueiden tapaan ehdottomasti suojeltavia. 5.3.2 Vaikutukset maisemaan ja taajamakuvaan Huoltoaseman korttelialueeksi osoitettava alue on nykyisellään liikenneväylien välialuetta, jota on käytetty talvella epävirallisena lumenkaatopaikkana. Alueella ei ole taajamakuvallisia arvoja. Jakeluaseman ja mainospylonin rakentamisella Telinetien ja Ruskontien väliin saattaa olla positiivinen vaikutus taajamakuvaan, varsinkin, jos jakeluaseman ympäristö on hyvin hoidettu. Muutoin asemakaavalla ei ole vaikutusta nykyiseen taajamakuvaan tai maisemaan. 5.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. 5.3.4 Vaikutukset asumiseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta asumiseen. 5.3.5 Vaikutukset virkistykseen Olemassa olevien ulkoilupolkujen säilymistä tuetaan osoittamalla ne kaavakartassa ohjeellisella merkinnällä. Muuten asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. 5.3.6 Vaikutukset palveluihin Polttonesteen jakelupisteen on tarkoitus palvella lähialueen asukkaita ja Ruskontiellä kulkevia kevyitä ajoneuvoja. Tältä osin alueen palvelut parantuvat nykytilanteeseen verrattuna. 14
5.3.7 Taloudelliset vaikutukset Asemakaavan muutos parantaa Oy Teboil Ab:n mahdollisuuksia liiketoiminnan harjoittamiseen. Lempäälän kunta perii Oy Teboil Ab:ltä asemakaavan laatimiskustannukset. 5.3.8 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen järjestämiseen Jakeluasemana rakentaminen saattaa lisätä liikennettä lähialueellaan. Asemakaavan toteuttaminen suunnitellulla tavalla edellyttää kahden tonttiliittymän rakentamista. Niistä toinen sijaitsee Höytämöntiellä ja toinen Telinetiellä. 5.3.9 Vaikutukset ympäristöön ja ympäristönsuojeluun Jakeluasema on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta. Se on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Jakeluaseman alueen maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Tontin maaperä tulee tehdä niin kantavaksi, ettei ajoneuvojen paino aiheuta painumia eikä vaurioita maanalaisia putkistoja ja suojarakenteita. Säiliöitä ei saa sijoittaa niin, että ne olisivat kosketuksissa pohjaveteen. Suunniteltu jakeluaseman sijoituspaikka ei ole pohjavesialueella joten jakeluasema rekisteröidään, mutta se ei tarvitse ympäristölupaa. Jakeluasema ei aiheuta naapuruussuhdehaittaa. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen alkanee pian asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä. 15