INNOKOMP Yhteisopetus käsityössä Rauma 27.4.2018 Professori Eila Lindfors Tohtorikoulutettava Juha Jaatinen
Aikataulu Yhteisopetus teoreettisesti tarkasteltuna, Kokemuksia yhteisopettajuudesta 30 min Learning cafe 60 min Ryhmätyöskentely 30 min Kierros 30 min. Kehittämissuunnitelmat käytäntöön 30 min Juha miten haasteita ratkaistaan? Eila kehittämissuunnitelman esittely
Yhteisopetus mitä se tarkoittaa? Yhteisopetus ymmärretään toimintatapana, jossa opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat yhdessä opetusta. Kenen kanssa? TS+TN KS+EO KS+LO KS+LUMA KS+AI,KU,KT,LI,HI Opettajat ja tutoroppilaat yhdessä
Yhteisopetuksen työtavat käsityössä Tiimiopettaminen opettajat opettavat dialogisesti B A Jaetun ryhmän opettaminen opettajilla vastuu osasta luokkaa samanaikaisesti eri tiloissa A B Avustava opetus toisella opettaja päävastuu oppilaiden työn ohjauksesta, jota toinen opettaja täydentää Pistetyöskentely opiskeltava asia opetetaan erillisissä työpisteissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa A A B B Eriyttävä opettaminen oppilaiden erilaiset edellytykset huomioidaan ja annetaan oikea-aikaista tukea A B
Yhteisopetuksen työtavat viidennen luokan käsityötunnilla KS + LO Jaatinen & Lindfors 2016 Työtapa Tiimiopettaminen (opettajat dialogisesti) Opettaja 6 Opettaja 7 Tunnin aloituksessa kerrataan yhdessä tehtävään ja tunnin kulkuun liittyvät asiat. Tunnin lopussa annetaan palautetta ja kannustusta. Jaetun ryhmän opettaminen (opettajilla vastuu osasta luokkaa samanaikaisesti eri tiloissa) Verstaan puolella opetetaan liitostekniikoita pienryhmille ja neuvotellaan suunnitelman teknisistä yksityiskohdista kolmiulotteisesti havainnollistamalla. Virkattavien korien avustuksessa opettaja opastaa henkilökohtaisesti ja ohjeistaa kaikenlaisissa suunnitelmissa liittyen sorvaamisen, liitoksiin tai pakkelointiin. Avustava opetus (toisella opettaja päävastuu oppilaiden työn ohjauksesta, jota toinen opettaja täydentää) Opettaja auttaa oppilasta piirtämään laserleikkurilla leikattavat kappaleet ja leikkaa kappaleet muutaman oppilaan kastellessa työvaihetta, kertoen samalla laiteen toimintaperiaatteista. Opettaja keskustelee oppilaiden kanssa työn seuraavista vaiheista samalla näyttäen korin virkkausta oppilaalle ja pyytää toista opettajaa auttamaan. Opettaja jatkaa suunnittelun ohjausta pienemmän ryhmän kanssa. Pistetyöskentely (opiskeltava asia opetetaan erillisissä työpisteissä vuorovaikutuksessa muiden kanssa) Samankaltaista työvaihetta tekevät auttavat toisiaan sahaamisessa, poraamisessa ja kappaleen kiinnittämisessä höyläpenkkiin. Ompelukoneen langoituksessa oppilaat auttavat toisiaan. Suurimmalla osalla ompelu sujuu omatoimisesti. Eriyttävä opettaminen (oppilaiden erilaiset edellytykset huomioidaan) Kaapissa piilotellut oppilas, joka ei osannut edetä omassa työssään innostui seuraamaan toisen oppilaan kappaleen työstöä laserleikkurilla. Oppilas tutustuu tabletilla seuraavaan työvaiheeseen YouTube-videon avulla.
Yhteisopetuksen ydinosaaminen Jaatinen & Lindfors 2016 KUVIO 1. Yhteisopetuksen ydinosaamisen tutkiminen ja kehittäminen: kompetenssit K1-K11. Muotoiltu Murawskin ja Lochnerin (2011; 2014) pohjalta.
Samansisältöinen käsityö puolet ja puolet Oppilaat vaihdetaan päikseen! Ideasta tuotteeksi Ongelmanratkaisua tarkoituksenmukaisesti materiaalialueen ja valmistusteknologian valiten. Oppilaat sulle mulle sulle mulle! Erilaisia käsityönopetuksen malleja Lindfors, Marjanen & Jaatinen, 2016 Valmistusteknologioista tuotesuunnitteluun TS 1/3 TN 1/3 MOMA 1/3 Innovaatiokäsityö Autenttinen ja uusi ongelma, toistuvia design-syklejä. Oppilas työskentelee useammalla materiaalialueella ongelmanratkaisun edistymisen mukaan
Yhteisopettajuus mitä sillä voidaan saavuttaa? oppilaat edistyvät kouluja kehitetään hallinnon valta pienenee opettajat hyötyvät eniten yhteenkuuluvuus, motivaatio, ja opetusmoraali paranee oppilaiden ja opettajien suhteet paranevat Opitaan toinen toiselta ammatillinen osaaminen lisääntyy Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E. & Kyndt, E. 2015. Teacher collaboration: a systematic review. Educational Research Review, 15, 17-40. http://dx.doi.org/10.1016/j.edure v.2015.04.002 Systematic review, 82 tutkimusta
Opettajien yhteistyöstä (Vangrieken ym. 2015) Estävät tekijät Puuttuva ymmärrys yhteistyön eduista opettaja- ja ryhmätaso koulukulttuuri ja rakenteet lukkarit, tilat, traditio individualismi Edistävät tekijät tehtävien keskinäisen riippuvuuden ymmärtäminen, selkeiden roolien kehittäminen ja tehtävistä sopiminen Organisaation tuki Tiimiaika Lukujärjestys Tilat
Yhteisopettajuus suunnitteluvaiheessa esimerkkejä, hahmottelua Aloitetaan käsityöprojekti yhdessä: opettajat + koulunkäynnin ohjaajat Metsässä, museossa, urheilukentällä, opintokäynnillä yrityksessä, päiväkodissa Hankitaan ideoita, tunnistetaan ratkaistavat haasteet, tutustutaan käyttäjiin Esim. valaisinprojekti Ope 1 ohjaa materiaaleihin tutustumista ja kokeilua + Ope 2 ohjaa suunnitelman viimeistelyä Esim. maailma hukkuu muoviin suunnitellaan kokeilujen perusteella? Työpistetyöskentely suunnittelukerralla Opettajat ohjaavat työpisteissä tapahtuvia kokeiluja ja suunnitelmien etenemistä.
Yhteisopettajuus eri vaiheissa kokonaista käsityöprosessia prosessin aikana, esim. Ope 1 perehdyttää koneeseen ryhmä kerrallaan, Ope 2 ohjaa töiden etenemistä. Ope 2 opettaa uutta asiaa, Ope 1 ohjaa kädestä pitäen Ryhmä jaettu kahtia molemmilla opettajilla vastuu omasta ryhmästä
Yhteisopettajuus eri vaiheissa kokonaista käsityöprosessia arvioinnissa, esim. Ope 1 käy arviointikeskusteluja oppilaiden/ oppilasryhmien kanssa ja Ope 2 ohjaa töiden valmistumista Ope 2 ohjaa uuden työn suunnitelmaa ja ope 1 käy arviointikeskusteluja
Yhteisopetuksen ydinosaaminen, Jaatinen & Lindfors, 2016 Taulukko 2 Kompetenssi Oppiminen ja oppija Syntyvä tai kehittyvä yhteisopetus Ammattitaitoinen yhteisopetus Havainto Kysely ja haastattelu Havainto Kysely ja haastattelu K1: Oppilaiden erilaisuuden huomioimin en Oppilaan tuen tarvetta ei ole huomioitu. Samaa työvaihetta näytetään eri vaiheissa oleville. Oppilas saa ohjausta tarpeensa mukaan. Oppilaiden prosessit erilaisia kykyjen mukaan. K2: Oppimisympäristössä toimiminen Tuen tarpeesta ei ole keskusteltu. Oppilaan työ ei suju - ei ole yhteistä toimintamallia. Opettajilla harkitseva ja toisia kunnioittava käytös. Opetus tukee ja ennakoi oppilaan käsityöprosessia. Työtehtävät K3: Opetettavan sisällön hallinta Puuttuu johdonmukainen ajatus kokonaisuudesta. Oppilaan suunnittelun ohjaaminen epävarmaa. Opetus perustuu formatiiviseen arviointiin. Oppimisen taitoja opetetaan johdonmukaises ti. K4. Opetusta ohjaavien normien huomioiminen Oppilaiden kiinnostuksen kohteita ei painoteta. Kaikilta oppilailta edellytettävät Tavoitteena oppilaiden kokonainen käsityöprosessi. Opetus on oppilaslähtöistä ja tehtävät sopimatta. yhteistyössä toteutettua. K5. Yhteisopetuksen toteuttaminen Käytössä vain muutamia yhteisopetuksen malleja. Ei selkeää jaettua vastuuta oppilaista. Käytössä useita yhteisopetuksen malleja. Yhteisillä linjauksilla yhtenäinen kokonaisuus.
Opetuskäytännöt K6 Arviointi Oppilas ei ymmärrä arvioinnin tehtävää. Väliarviointia varten ei ole dokumentteja. Dokumentointi on osa arviointia. Yhteisarviointi oppilaan kehittymisestä. K7. Suunnittelu Suunnittelun ohjaamisessa on vain vähänmenetelmiä. Opettajan oma suunnitteluosaaminen rajoittaa. Monipuoliset yhteissuunnittelumenetelmät. Kokonainen käsityöprosessi ohjaa opetusta. K8 Opettaminen Oppilaan omatoimisuuden varaan lasketaan paljon. Oppilaita ei ryhmitellä tarkoituksenmukaisesti. Yhteistoiminnallisuus motivoivista tehtävänannoista Oppilaita rohkaistaan yhteistyöhön. Ammatillinen vastuu K9 Sitoutuminen yhteisopetukseen Omasta tn/ts opettajan roolista joustamattomuus. Yhteissuunnitteluaikaon jäänyt järjestämättä. Opettajat käyttävätmepuhetta Oppimistehtävät suhteessa oppilaan elämismaailmaan K10 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa ei ole. Vain toinen opettaja pitää yhteyttä huoltajiin. Oppilaiden prosessit näkyvillä huoltajille Wilmassa Vanhempainilloissa esitelty käsityön opetusta. K11 Eettisyys Opetus ei perustu laajaalaiseen osaamiseen. Materiaali- ja tekniikka keskeisyys ohjaa opetusta. Opettajat aloittavat ja lopettavat tunnit yhdessä. Molemmat toteuttamassa opetuskokonaisuutta.
Johtopäätelmät (Jaatinen & Lindfors 2016) Suunnitteluajan järjestämisen tärkeys on tiedostettu, mutta vielä se toimi optimaalisesti Kollegoilta oppiminen ja täydennyskoulutus taitoaineiden opetuksessa on tärkeää Oppilaiden pedagogisempi ryhmittely helpottaisi opetusta Myös oppilaiden työskentelyä tulee kehittää yhteistoiminnallisemmaksi Opettajien tulisi jakaa eri luokissa käytössä olevia hyviä käytänteitä Ammattitaitoisesti toteutuva yhteisopetus avaa käsityöoppiaineen monimateriaalisuuden ja oppilaan kokonaisen käsityöprosessin kehittämiselle uudenlaisia didaktisia mahdollisuuksia.
Learning cafe: Yhteiskehittely + jakaminen 1. Yhteisopettajuus tilat erillään opetellaan perustaitoja korjaamalla kuntoon 2. Yhteisopettajuus maailma hukkuu muoviin oppilaiden ratkaisuja muillekin jaettavaksi 3. Yhteisopettajuus muiden oppiaineiden kanssa yrittäjyysprojekti / markkinointi (AI+KU), kustannuslaskenta (MA), brändäys 4. Yhteisopettajuus suunnittelu ja arviointi yhdessä tarpeellinen tuote parantaa elämää 5. Yhteisopettajuus oppilaat valitsevat projektinsa ja ryhmittyvät annettujen aiheiden mukaan 6. Yhteisopettajuus kilpailukonsepti koulun viihtyisyyden parantaminen 7. Yhteisopettajuus, tilat lähekkäin keksimällä vanhasta uutta mikä on minun imagoni? 8. Yhteisopettajuus toimitaan ulkona luonnonmateriaalit toiminnallinen oppiminen
3. Yhteisopettajuus muiden oppiaineiden kanssa yrittäjyysprojekti / markkinointi / brändäys (AI+KU), kustannuslaskenta (MA), tapahtuman järjestäminen.
Oppiminen digitaalista mallintamista ja valmistusta hyödyntäen Nemorin, S. (2017). The frustrations of digital fabrication: an auto/ ethnographic exploration of 3D Making in school. Int J Technol Des Educ (2017) 27:517 535. Maker Movementin mukanaan tuomat digitaaliset tuottamisen tavat on nähty mahdollisuutena saada aikaisempaa enemmän oppilaita kiinnostumaan LUMA-aineista, luovasta työskentelystä ja ryhmässä toimimisesta. Autoetnografinen tutkimus 9. luokkalaisten ryhmässä (21 poikaa + 4 tyttöä), tavoitteena toteuttaa nopeasti kulkeva auto 3D-tulostamalla, suunnitteluohjelmana SketchUp. Tutkijana mukana oppilaana. Osallistujilla ei aikaisempaa 3D-tulostamisesta. Jopa 90 % oppilaan työskentelyajasta tapahtui tietokoneella Oppilaat, joilla vaikeuksia suunnitteluohjelmien kanssa, työstivät ja korjailivat tulostettuja kappaleita käsin. Oppilaiden prosessi ei ollut kokemuksellista hands on tekemistä vaan tietokoneen kanssa toteutunut etupäässä kognitiivista osaamista vaativa prosessi. Oppilaat turhautuvat prosessin aikana ja erityisesti sen lopussa: heillä oli toimiva tai toimimaton auto, jota he olivat työstäneet koko lukukauden mutta mihin he sitä tarvitsivat Oppilaiden toiminta ei ollut käsin tekemistä ja luovaa työskentelyä vaan se typistyi ajattelun taidoksi tietokoneen ja suunnitteluohjelmien muodostamissa rajoissa: what I could create was determined by coding and algorithms
Pohdintaa digitaaliseen tuottamiseen liittyen Käsityön ja koulun on erittäin tärkeää seurata teknologista kehitystä ja ottaa haltuun uusia ajanmukaisia teknologioita. Pelkkä tietokoneen ja digitaalisen työstön käyttö mahdollistaa luovuuden ohjelmistojen määrittämissä rajoissa. Digitaalinen mallintaminen ja valmistus prosessina on ensisijaisesti kognitiivisten taitojen harjoittelua. Kokemuksellinen tekeminen, työskentely materiaalien parissa ja tuotesuunnittelutehtävän mielekkyys oppilaan oman elämän näkökulmasta on keskeinen osa käsityön kasvatuksellista merkitystä edelleen. Käsityön oppimisympäristöjä ei ole syytä typistää pelkästään digitaalisuuteen painottuviksi. Digitaalista mallintamista ja valmistusta tulee käyttää tarkoituksenmukaisesti osana oppilaiden käsityöprosesseja.
Lähteet Jaatinen, J., & Lindfors, E. (2016). Yhteisopetus käsityössä. In H. Pakula, E. Kouki, H. Silfverberg & E. Yli-Panula (Eds.), Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka (Ainedidaktisia tutkimuksia 11 ed., pp. 13-27 Suomen ainedidaktisen tutkimusseura. Saatavilla verkossa. Lindfors, E., Marjanen, P. & Jaatinen, J. 2016. Tyttöjen ja poikien käsityöstä monimateriaaliseksi käsityöksi. Käsityön opetusta 150 vuotta. Teoksessa M. Soininen & T. Merisuo-Storm (toim.) Mikä mäki! Tiedäks snää? 120 vuotta opettajankoulutusta Rauman Myllymäellä. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö, 81 97. Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E. & Kyndt, E. 2015. Teacher collaboration: a systematic review. Educational Research Review, 15, 17-40. http://dx.doi.org/10.1016/j.edurev.2015.04.002
Tutkimuksia aiheeseen liittyen Tieteelliset artikkelit Jaatinen, J., Ketamo, H. & Lindfors, E. (2017). Pupils' Activities in a Multimaterial Learning Environment in Craft subject: A Pilot Study using an Experience Sampling Method based on a Mobile Application in Classroom Settings. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science, A 24(2), 32-49. Pro gradu -tutkielmat Syri, E. & Vuoltee, K. (2015). Monimateriaalisen käsityön oppimisympäristöjen vaikutus oppilaiden motivaatioon käsitöissä. Turun yliopisto. Laukkanen, H. & Riikola, R. (2015). Yhteisopetusta monimateriaalisessa käsityön opetuksessa länsisuomalaisessa peruskoulussa. Turun yliopisto Koivula, J. & Oja, P. (2017) Opettajien kokemuksia yhteisopetuksesta käsityön opetuksessa "Tää on niinku toimiva kotitalous, joka osaa hyödyntää ihmisten taidot ja tiedot". Turun yliopisto