KYNTÖMIEHENPUISTO ASEMAKAAVAN MUUTOS 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...11 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve...11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...11 4.3.1 Osalliset...11 4.3.2 Vireilletulo...11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...11 4.4 Asemakaavan tavoitteet...12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...12 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus...12 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi...14 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...15 5.1 Kaavan rakenne...15 5.1.1 Mitoitus...15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...16 5.3 Aluevaraukset...16 5.3.1 Korttelialueet...16 5.4 Kaavan vaikutukset...16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...17 5.4.3 Muut vaikutukset...17 5.5 Ympäristön häiriötekijät...17 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...17 5.7 Nimistö...17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat...17 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...17 6.3 Toteutuksen seuranta...17 LIITTEET 1. sijaintikartta 2. maanomistuskartta 3. ote Salon keskustan osayleiskaava 2035 4. ote ajantasa-asemakaavasta (poistuva asemakaava) 5. valmisteluvaiheen asemakaavaluonnos, 7.3.2018 6. luonnosvaiheen lausunnot, kannanotot ja vastineraportti 7. kaavaehdotus, 6.6.2018 8. asemakaavan seurantalomake (tilastolomake) 9. sitova tonttijako Kansilehden kuva: kaupunkisuunnittelu/ Virpi Elovaara, Viistokuva 2015 BLOM

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan selostus, joka koskee 6.6.2018 päivättyä asemakaavakarttaa (Kyntömiehenpuisto). Asemakaavan muutos koskee: Palometsän (8) kaupunginosan korttelin 30 tonttia 1, sekä puisto- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Palometsän (8) kaupunginosan korttelin 30 tontit 2 ja 3, sekä puisto- ja katualuetta. Asianumero: 2655/10.02.03/2017 Kaavan laatija: Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto Kaavasuunnittelija Virpi Elovaara Kaavan vireille tulo: Vireilletulokuulutus Salon Seudun Sanomat 15.11.2017 Kaavan käsittely: Kaupunkikehitysltk 27.3.2018 70 Kaupunkikehitysltk KH Alueen sijainti: Suunnittelualue sijaitsee lähellä Salon keskustaa Haukkalankadulla. Kaava-aluetta rajaa etelässä maantie 110. Pohjoisessa aluetta rajaa Haukkalankadun länsipuolella sijaitseva yhtenäinen pientaloalue. Kaava-alue on kooltaan n. 2,15 ha. Kaavan tarkoitus: Kaavamuutoksen tavoitteena on Anjalan koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos asumiselle ja rakennuksen suojelun tutkiminen. Lisäksi tavoitteena on kaavoittaa alueelle katuyhteys sekä tutkia vuokra-alueen ulkopuolelle jäävän alueen lisärakentamismahdollisuudet. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: Ks. sisällysluettelo sivulla 2 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, erillisselvityksistä ja lähdemateriaalista: Salon kulttuuriympäristö ja arvot, Sarakum 2000-2004, Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais- Suomen ympäristökeskus Tieliikennemeluselvitys 5.4.2018, Promethor Oy Tieliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys 5.4.2018, Promethor Oy

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavamuutoksen laatiminen sisältyy Salon kaupunginhallituksen 16.1.2017 hyväksymään kaavoituskatsaukseen vuodelle 2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 6.11.2017 ja päivitetty 12.2.2018 kaava-alueen rajauksen osalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa kaavaa siten, että nykyinen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen käyttötarkoitus voidaan muuttaa osittain asumiselle. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa Palometsän kaupunginosaa ja rajautuu etelässä 110 maantiehen. Alueen pohjoispuolella on yhtenäinen pientaloalue, joka edustaa 1960-luvun asuinaluesuunnittelun parhaita puolia runsaine viheralueineen. Alue rajautuu lännessä peltoalueeseen ja Salonjokeen. Opaskartta Salon kaupunki

5 3.1.2 Luonnonympäristö Alue rajautuu lännessä Kyntömiehenpuistoon ja Salonjokeen. Anjalan koulurakennuksen ja maantien 110 välissä kasvaa yhtenäinen suurten poppelien rivistö. Koulurakennuksen eteläpäädyssä kasvaa suuri yksittäinen kuusi. Puistoalueella rakennuksen itäpuolella kasvaa suuri yksittäinen tammi. Viistokuva 2015 BLOM 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueella on entinen Anjalan koulurakennus ja siihen liittyvä piha-alue. Koulurakennus sijaitsee yksittäisenä rakennuksena erillään muusta kaupunkirakenteesta. Aluetta hallitsee koulun piha-alueena toiminut sorakenttä ja maantietä 110 reunustavat puuistutukset. Kaava-alueen läpi kulkee koivujen reunustama kevyen liikenteen väylä. Kaava-aluetta halkova nykyinen kevyenliikenteen väylä ja asuinaluetta rajaava puistoalue.

6 Kaava-alueen luoteisreunalta jatkuva kevyenliikenteen väylä Salonjoen suuntaan. Maantietä rajaava puurivistö, kuva google street view Palvelut ja työpaikat Lähimpänä suunnittelualuetta sijaitsevat Moision yläaste ja Palometsän päiväkoti. Yksityinen päiväkoti Touhula sijaitsee Palometsänkadulla. Lähin ala-aste on Uskelan koulu Kavilankadulla. Kaupalliset palvelut ovat Salon keskustassa. Etäisyydet lähimpiin palveluihin ovat 0,5-1,0 kilometriä. Virkistys Suunnittelualueen lähin leikkipuisto on Kuhilaspuiston leikkipaikka Kuhilaspihalla n. 200 metrin päässä. Pahkavuoren kuntorata on 1,5 kilometrin päässä ja Tupurin ulkoilualue n. 2 kilometrin päässä. Moision yläasteen yhteydessä olevat tekonurmikenttä ja luistelukettä ovat n. kilometrin etäisyydellä. Liikenne Nykytilanteen liikennelaskenta on tehty 05/2017 itäisen ohikulkutien käyttöönoton jälkeen. Liikennemääriä on verrattu 10/2016 tehtyihin laskelmiin. Kaava-alueen kohdalla liikennemäärät ovat hieman nousseet sekä henkilöautojen että raskaan liikenteen osalta. Lähin paikallisliikenteen pysäkkipari on Inkereentiellä lähellä maantien 110 risteysaluetta. Kaukoliikenteen lähin pysäkki on Helsingintiellä n. kilometrin päässä.

7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Keskustan osayleiskaavassa 2035 päärakennus on suojeltu merkinnällä sr77, Anjalan ala-asteen koulu maakunnallisesti arvokas kohde (MA) Rakennusinventointi Alkuperäinen inventointi Liisa Saarinen 19.8.1993 Koulu on rakennettu vuonna 1906 Moision kansakouluksi L.E. Lehtisen laatimien piirustusten mukaan. Koulu oli 1960-luvulla teollisuuskäytössä, mutta korjattiin takaisin koulukäyttöön 1971-73. Samalla nimi muutettiin Anjalan kouluksi. Vanha koulurakennus on säilyttänyt ulkoisesti perinteisen ilmeensä.

8 L.E. Lehtisen piirustus Moision kansakouluksi. Koulurakennus kaakosta, kuva 11/2017

9 Koulurakennus luoteesta, kuva 11/2017 3.2 Suunnittelutilanne Koulurakennus maantieltä 110, kuva google street view Tekninen huolto Kaavoitettavan alueen kunnallistekniikka on olemassa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavoitettavalle alueelle aiheutuu liikenteestä johtuvaa ympäristöhäiriötä. uudisrakennuksen suunnittelussa voidaan rakennusmassojen sijainnilla mahdollistaa melulta suojatut piha-alueet. Sosiaalinen ympäristö Alue rajautuu pohjoisessa omakotivaltaiseen asuinalueeseen ja koillisessa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoalan tukiasuntojen alueeseen. Läheisyydessä on myös pienimuotoinen ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuusalue. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on kaupungin omistuksessa. 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualue on eri kaavoissa osoitettu seuraavin merkinnöin:

10 Keskustan osayleiskaava 2035 Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskustan osayleiskaava 2035. Kaavassa alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Päärakennus on suojeltu merkinnällä sr77, Anjalan ala-asteen koulu maakunnallisesti arvokas kohde (MA). Asemakaava Alueella on voimassa 9.7.1974 hyväksytty asemakaava. Alue on osoitettu opetustoimintaa (YO-4) palvelevien rakennusten korttelialueeksi. - Koulurakennukset on rakennettava siten, että ulkoseinien sekä niiden ikkunoiden ja muiden rakenteiden eristävyys aiheuttaa vähintään 30 db (A) äänentasojen erotuksen ulko- ja sisäpuolen välillä. - Kullakin tontilla on varattava vähintään seuraavat autopaikat: 1) asunnot: yksi autopaikka asuinhuoneistoa kohti. 2) oppilaitokset: yksi autopaikka kymmentä yli 18-vuotiasta oppilasta kohti, minkä lisäksi yksi autopaikka viittä toimihenkilöä kohti. Jos tontilla on asuntoja, tulee niitä varten olla autopaikkoja edellä olevan 1) kohdan mukaan. - Edellä mainittuihin paikoitustiloihin ei saa laskea rakennuksen käytön kannalta välttämättömiä jalankulku- ja liikennetiloja. Kaava-aluetta koskevat selvitykset Tieliikennemeluselvitys 5.4.2018, Promethor Oy Tulosten tarkastelu Piha-alueet Melulaskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot ennustetilanteessa osalla asuinrakennuksen piha-aluetta. Melulle herkät oleskelualueet suositellaan sijoitettavan piha-alueen pohjoisosaan alueelle, jossa melutaso on pienin. Suunnitellulla autokatoksella on toteutuessaan pieni vaimentava vaikutus asuinrakennuksen piha-alueen melutasoon ja tästä johtuen suositellaan, että autokatoksen ohikulkutien puoleinen sivu toteutetaan rakenteeltaan ääntä eristävänä (esimerkiksi tiivis lomalaudoitus tai vastaava umpinainen rakenne). Ennustetilanteessa melutaso alittaa ohjearvot suunnitellun palvelurakennuksen sisäpiha-alueella ilman meluntorjuntaa. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus Palvelurakennuksen julkisivujen ääneneristävyydeksi riittää ympäristöministeriön asetuksessa annettu minimivaatimus 30 db(a). Asuinrakennuksen julkisivun ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan rakennuksen lounaispäädyssä 30 db(a) ja rakennuksen kaakkoissivulla 28 db(a). Nykyisen asuinrakennuksen osalta kaavamääräyksen täyttyminen tulee varmistaa esimerkiksi julkisivuremontin tai muun vastaavan rakennuslupaa vaativan suuremman muutostyön yhteydessä. Tieliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys 5.4.2018, Promethor Oy Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Kaikki maasta mitatut tärinän heilahdusnopeuden resultantin arvot 0,3 mm/s ovat selvästi suositusarvoa 4 mm/s pienempiä. Näin ollen voidaan arvioida, että tärinä ei aiheuta tarkasteltavan kohteen rakennuksille rakenteiden vaurioriskiä. Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta

11 Mittaus- ja arviointitulosten perusteella alueelle suunniteltavissa rakennuksissa tärinän tunnusluku vw,95 on suurimmillaan noin 0,15 mm/s, mikä täyttää (alittaa) uusiin normaaleihin asuinrakennuksiin sovellettavan ohjearvon 0,30 mm/s. Ihmisen keskimääräisenä havaintokynnyksenä liikennetärinälle pidetään tunnusluvun arvoa 0,10 mm/s. Rakennuksiin arvioidut tärinätasot ylittävät tämän kynnysarvon, jolloin raskaiden ajoneuvojen aiheuttama tärinä saattaa olla ajoittain havaittavissa. Runkomelu Runkomelulla tarkoitetaan tärinälähteestä maaperän kautta rakennuksen rakenteisiin siirtyvää tärinää, joka havaitaan äänenä. Runkomelu on tyypillisesti kovien maaperien ja raideliikenteen haaste. Mitatuista värähtelysignaaleista arvioitujen runkomelutasojen perusteella runkomelutaso täyttää (alittaa) asuintilojen suositusarvon 35 db. Alueen pehmeästä maaperästä johtuen runkomelu ei todennäköisesti tule olemaan alueelle suunniteltavissa rakennuksissa havaittavissa lainkaan. Suositukset kaavamääräyksistä Mitattujen ja arvioitujen suhteellisen alhaisten tärinä- ja runkomelutasojen vuoksi asemakaavaan ei ole näkemyksemme mukaan tarvetta asettaa tärinään tai runkomeluun liittyviä määräyksiä. Tieliikenteen aiheuttama tärinä ei suunnitelluilla etäisyyksillä aseta erityisvaatimuksia rakennusten suunnitteluun. Alueella olevan entisen koulurakennuksen alue voidaan muuttaa asuinrakennusten alueeksi. Muita huomioita Mittaustulokset edustavat mittauskohteen tärinää vain niissä olosuhteissa, joissa mittaukset suoritettiin. Muun muassa liikenneväylän kunnon, kaluston tai ajonopeuksien poiketessa oleellisesti mittausajankohdasta on tärinäarvojen muuttuminen mahdollista. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Asemakaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen 16.1.2017 hyväksymässä kaavoituskatsauksessa vuodelle 2017. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen lähiympäristön maanomistajat, asukkaat ja yritykset, Salon kaupungin toimialat ja päättäjät (kaupunkikehityslautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta, liikelaitos Salon Kaukolämpö ja liikelaitos Salon Vesi), Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos ja Sähkö- ja teleyhtiöt. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on kuulutettu 14.11.2017 päivätyllä kuulutuksella. Kuulutus on julkaistu Salon Seudun Sanomissa 15.11.2017. Kuulutus on ollut nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla, Halikon palvelupisteellä ja internetissä 14.11.- 29.11.2017 välisen ajan. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm 6.11.2017, päivitetty 12.2.2018), on asetettu yleisesti nähtäville 14.11.-29.11.2017 väliseksi ajaksi. Asiasta on kuulutettu vireilletulokuulutuksen yhteydessä, ks. kohta 4.2.2. Yksityisille osallisille on tiedotettu kaavoituksen aloittamisesta kirjeitse.

12 Nähtävillä olo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos asetettiin laatimisvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtäville 9.4.- 8.5.2018 väliseksi ajaksi. Tästä ilmoitettiin osallisille kirjeellä ja julkaistiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutukset. Kaavaehdotus asetettiin MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville x.x.-x.x.2018. Nähtävillä olosta ilmoitettiin vain ulkopaikkakuntalaisille kirjeellä, muille osallisille siitä ilmoitettiin sanomalehti- ja ilmoitustaulukuulutuksella. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Koulurakennuksen käyttötarkoitus on poikkeamisella muutettu asuinkäyttöön 27.2.2017.Kaavamuutoksen tavoitteena on Anjalan koulurakennuksen käyttötarkoituksen muutos asumiselle ja rakennuksen suojeleminen asemakaavalla. Lisäksi tavoitteena on kaavoittaa alueelle katuyhteys sekä tutkia vuokra-alueen ulkopuolelle jäävän alueen lisärakentamismahdollisuudet. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Uudisrakentamisen tulee sopeutua ympäröivään asuinalueeseen ja joki- ja peltomaisemaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Kaavaluonnosta varten tehtiin kaksi vaihtoehtoa, joissa tutkittiin aluetta halkovan kevyen liikenteen reitin linjauksen muutosta ja katuyhteyttä. Kaava-alueen länsiosan käyttötarkoitukseksi tarkentui palveluasumisen mahdollistava YSA- kaavamerkintä ja koulurakennuksen kaavallinen käyttötarkoitus on asuinpientalojen aluetta. Vaihtoehdossa yksi kevyen liikenteen reitti siirtyy korttelialueen pohjoispuolelle asuinalueen ja palvelukorttelin väliin ja ajoyhteys molemmille tonteille toteutetaan Haukkalankadun jatkeeksi tehtävällä katuyhteydellä. Vaihtoehdossa kaksi reitti linjataan palvelukorttelin läpi kulkemaan paikoitusalueen pohjoisreunaa. Vaihtoehdon kaksi mukainen reitti toteutettaisiin pihakatuna, jolloin molemmille tonteille ajo tapahtuisi kevyen liikenteen reittiä pitkin koulurakennuksen pohjois- ja länsipuolelta. Kaavaluonnokseen lähtökohdaksi valittiin vaihtoehto yksi. Valittu vaihtoehto on liikenneturvallisuuden kannalta parempi. Kevyen liikenteen väylä on pääreitti keskustaan lähialueen asuinalueilta, ja turvallisuuden kannalta on parempi, että reitillä ei ole risteävää ajoneuvoliikennettä. Lisäksi valittu vaihtoehto mahdollistaa suojaistutukset asuinrakennuksen piha-alueen ja uudisrakennuksen välille

13 vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 KAAVALUONNOS Kaavaluonnos tehtiin alustavan vaihtoehdon yksi pohjalta. Voimassa olevan asemakaavan opetustoimintaa palveleva korttelialue on muutettu erillispientalojen ja sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Keskustan osayleiskaavassa suojeltu rakennus merkitään asemakaavalla suojelluksi asuinrakennukseksi. Suojellun rakennuksen pihapiiriin on mahdollista rakentaa talousrakennus ja asuinrakennuksen ullakolle kerrosalaan laskettavia tiloja puolet ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. YSA- tontin uudisrakentaminen toteutetaan tontin pohjoisosaan ja paikoitukselle varataan tilaa ohikulkutien puolelle. Olemassa oleva puurivi alueen eteläosassa säilytetään. Uudisrakennuksen piha-alue voidaan toteuttaa melulta suojattuna ja näkymät avata pelto-/ jokimaisemaan. Kaavaluonnoksen katualue on

14 piirretty leveänä, mikä antaa kadun toteutussuunnittelulle linjausvaihtoehtoja. Katualueelle on katkoviivalla esitetty kadun ohjeellinen sijainti. Havainnekuva osoittaa yhden toteutuksen palvelurakentamisen sijainnille alueella ja rakennuksen koon suhteessa muuhun rakennuskantaan. Rakennuksen lopullinen muoto ja ulkoasu määritellään toteutusvaiheessa. Havainnekuva alueelta, ilmakuva 2015 BLOM. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen ja arviointi Kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön sekä luontoon ja luonnonympäristöön on tarkasteltu selostuksen kohdassa 5.4. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Aloitusvaihe Valmisteluvaiheen aikana lähialueen asukkaat jättivät adressin, jossa esitettiin huoli valmisteltavasta kaavamuutoksesta ja esitettiin uudisrakennuksen rakentamista jollekin väljemmälle alueelle tai ainakin muiden tievaihtoehtojen hakemista ja tutkimista. Laatimisvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos nähtävillä 9.4.-8.5.2018 Kaavaluonnos oli laatimisvaiheen kuulemista varten (MRA 30 ) nähtävillä 9.4.- 8.5.2018. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää mielipiteitä. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Varsinais-Suomen Elykeskus pyysi lausunnon antamiseen lisäaikaa. Lausuntoaikaa pidennettiin 31.5.2018 asti. Luonnosvaiheessa jätettiin 8 kirjallista lausuntoa. Osalliset eivät jättäneet mielipiteitä.

15 Palautteeseen laadittiin vastinekooste. Kooste kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta sekä siihen laadittu vastinekooste ovat kaavaselostuksen liitteenä, liite 6. Kaavaehdotus laadittiin asemakaavaluonnoksen pohjalta ja muutettiin valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen seuraavasti: Korttelialueen kohdalla oleva lähivirkistysalue (VL) on muutettu suojaviheralueeksi (EV). Lisätty dba määräys asuinrakennuksen kahdelle julkisivulle. AO-tontin idän puoleista rajaa on siirretty 1,5 metriä kauemmas asuinrakennuksen seinälinjasta. Yleisiin määräyksiin on lisätty maininta, että AO-korttelin alueella talousrakennuksen puuverhouksen tulee olla pystysuuntainen ja väriltään punamullattu. Ohikulkutien puoleinen sivu tulee toteuttaa umpinaisena rakenteena. Pysäköimispaikan osoittavaan kaavamääräykseen on lisätty, että alueelle saa sijoittaa jätekatoksen. YSA- tontin luoteiskulman rajaa on hieman muutettu, jotta kevyen liikenteen väylän kaarre saadaan loivemmaksi. Virallinen nähtävillä olo, kaavaehdotus nähtävillä x.x.-x.x.2017. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,15 hehtaaria. KORTTELIALUE PINTA-ALA TONTTIEN LKM RAKENNUSOIKEUS YSA 7127 m² 1 2138 k-m² AO 2402 m² 1 721 k-m² katualue 3080 m² puisto 7065 m² suojaviheralue 1820 m² KORTTELIALUE YHTEENSÄ 21494 m ² 2 2859 k-m² Rakennusoikeus koko kaava-alueella on 2859 k-m 2. Asunnoille tulee toteuttaa 2 autopaikkaa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueelle tulee toteuttaa 1 autopaikka kerrosalan 100 m 2 kohti.

16 Palvelut Suunnittelualueelle mahdollistetaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten rakentaminen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kaavassa annettavat ympäristön laatua koskevat määräykset liittyvät meluntorjuntaan. Lisäksi rakentamista ohjataan mm. seuraavilla määräyksillä: - Korttelialueen pihoilla ja pysäköintipaikoilla tulee suosia vettäläpäiseviä pintamateriaaleja ja hulevettä viivyttäviä painanteita. - Se osa pihaa, jota ei käytetä huolto- tai kulkuväylinä, tulee istuttaa ja hoitaa puistomaisessa kunnossa. - Talousrakennuksen tulee olla, pitkänomainen, runkosyvyydeltään enintään 6 metriä ja harjan suunnan tulee olla pidemmän sivun suuntainen. - Rakennuksen tulee sopeutua tontin muihin rakennuksiin julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja väritysten sekä kattokaltevuuden suhteen. AO-korttelin alueella talousrakennuksen puuverhouksen tulee olla pystysuuntainen ja väriltään punamullattu. - Korttelialueelle on osoitettava riittävästi liikenteen melulta suojattua leikki- ja oleskelualuetta. 5.3.1 Korttelialueet AO YSA katualuetta suojaviheraluetta puistoa 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueen väestömäärä lisääntyy uudisrakennuksen toteutustavasta riippuen. Rakennukseen on mahdollista toteuttaa esim. palveluasumiseen tarkoitettuja asuinhuoneita. Anjalan koulurakennuksessa asuu tällä hetkellä viisi asukasta. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Toteutuessaan asemakaava tehostaa alueen nykyistä maankäyttöä ja mahdollistaa laadukkaan ja esteettömän ympäristön rakentamisen ja lisää alueen palvelutarjontaa. Asuminen Alueen väestömäärä lisääntyy uudisrakennuksen toteutustavasta riippuen. Palvelut ja työpaikat Kaava mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen YSA- korttelin toiminnan edellyttämän määrän verran. Virkistys Tontin rakentamisella ei ole vaikutusta alueen virkistysmahdollisuuksiin.

17 Liikenne Kaavamuutoksella aluetta halkova jalankulku- ja polkupyöräreitti siirtyy korttelin reunalle ja Haukkalankatua jatketaan, jotta kulku kaavamuutoksessa muodostuville tonteille mahdollistuu. Kaavamuutoksen myötä katutila rajautuu muodostettaviin tontteihin ja entinen koulun sorapintainen piha-alue muuttuu hoidetuksi piha-alueeksi istutus- ja oleskelualueineen. Tekninen huolto Kunnallistekniikka on olemassa ja tontit on mahdollista liittää kaukolämpöverkostoon. Ympäristöhäiriöt Ympäristöhäiriöitä aiheutuu maantien 110 liikenteen melusta, sekä uudisrakennuksen toteutusvaiheesta. Sosiaalinen ympäristö Kaavamuutos lisää vanhusväestön määrää alueella YSA-tontin toteutuksesta riippuen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen vaikuttaa kevyen liikenteen reitin muutoksista johtuen olemassa olevien puistoalueiden istutuksiin. 5.4.3 Muut vaikutukset Alueen kevyenliikenteen reitti muuttuu uudisrakentamisen toteutuessa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella on liikenteen melusta aiheutuvaa häiriötä, joka tulee huomioida uudisrakennusten suunnittelussa. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ja merkinnät käyvät ilmi liitteenä 7 olevasta kaavakartasta. 5.7 Nimistö Kaavamuutoksella syntyy uusi katu, joka nimetään Haukkalankujaksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen kunnallistekniikka on olemassa. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat kaavamääräykset. Havainnekuva on esitetty kaavakartalla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Rakentaminen toteutuu uudisrakentamisen osalta, kun tontti vuokrataan. 6.3 Toteutuksen seuranta

18 Rakennusvalvontatoimisto seuraa rakentamisen laatua myöntäessään rakennuslupia. Kaupunkisuunnitteluosasto on mukana rakentamisen ohjaamisessa ja antaa tarvittaessa lausuntoja kaavamääräyksistä ja rakennustavasta. Salossa 6. päivänä kesäkuuta Jarmo Heimo kaupunginarkkitehti Virpi Elovaara kaavasuunnittelija