2013 Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 4 1.1 Johtajan katsaus...4 1.2 Vaikuttavuus...9 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...11 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus...12 1.3.2 Toiminnan tuottavuus...22 1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...26 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...28 1.4.1 Suoritteiden määrät...28 1.4.1.1 Ylläpitopalvelut...28 1.4.1.2 Rakennuttamispalvelut...35 1.4.1.3 Ympäristöpalvelut...36 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu...39 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...53 1.6 Tilinpäätösanalyysi...57 1.6.1 Rahoituksen rakenne...57 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...57 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...57 1.6.4 Tase...57 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...58 1.8 Arviointien tulokset...59 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...59 2. Talousarvion toteumalaskelma... 60 3. Tuotto- ja kululaskelma... 61 4. Tase... 62 5. Liitetiedot... 63 6. Allekirjoitus... 68 Suomenlinna. Kuvaaja: Henrik Helin 1
VISIO Parhaat palveluratkaisut Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon ja muiden sidosryhmien asiantuntijaorganisaationa: kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen markkinoiden parhaat palvelut investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi tehokas kiinteistötietohallinto puolustushallinto voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen 2 Svartholma. Kuvaaja: Jyrki Rihu
YLIVOIMATEKIJÄT Parhaat palveluratkaisut yhdeltä luukulta Puolustushallinnon rakennuslaitos järjestää puolustusvoimille yhdenmukaista toimintamallia noudattaen taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat palvelut markkinoilta tai omana tuotantona. Markkinoiden kiinteistöpalvelut on integroitu maanpuolustukseen jo rauhan aikana Rakennuslaitoksen laajan verkottumisen avulla. Maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tuntee puolustusvoimien organisaation ja toiminnan sekä puolustuskiinteistöt ja niiden erityisvaatimukset. Rakennuslaitos antaa asiantuntijapalvelua puolustusvoimille myös varuskuntasuunnittelussa. Kriisivalmius Puolustushallinnon kiinteistötoimen varautumisjärjestelyt toteutetaan mahdollisimman kiinteästi normaaliolojen toimintoihin perustuen. Tämän mukaisesti Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustusvoimien tilojen ja rakenteiden rakennuttamisesta, ylläpidosta ja energiahuollosta myös poikkeusolojen aikana. Rakennuslaitos noudattaa puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja laitoksella on oma valmiussuunnitelma. Elinkaariosaaminen Puolustushallinnon rakennuslaitos tarjoaa puolustusvoimille katkeamattoman palveluketjun, jossa asiakas saa saman asiantuntijan suunnitteleman, rakennuttaman ja ylläpitämän rakennuksen. Tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa Rakennuslaitos voi ottaa huomioon kiinteistönhoidon ja kunnossapidon toimenpiteet ja arvioida kiinteistön elinkaariedullisuuden. ARVOT Asiakaslähtöisyys Toimintamme perusta on puolustusvoimien tarpeet. Ylläpidämme läheisiä suhteita joukko-osastoihin ja laitoksiin. Varmistamme asiakkaan tyytyväisyyden hyvällä asiakaspalvelulla sekä laadukkailla ja hinnaltaan kilpailukykyisillä palveluratkaisuilla. Turvallisuus ja luotettavuus Rakennuslaitos on osa puolustushallintoa. Toiminnassamme olemme luotettavia ja otamme huomioon puolustusvoimien turvallisuusvaatimukset. Ylläpidämme korkeaa maanpuolustushenkeä. Tehokkuus ja taloudellisuus Rakennuslaitos pitää kiinni sopimustensa sisällöstä ja määräajoista sekä vaatii samaa myös ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Tähtäämme toiminnan tuottavuuden lisäämiseen. Päämääränämme on varmistaa, että puolustusvoimien toimitilat ovat laadultaan korkeatasoisia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Ammattiosaaminen Henkilöstömme ammattitaito on korkealla tasolla. Ylläpidämme henkilöstömme ammattitaitoa jatkuvalla kouluttamisella ja työmenetelmien kehittämisellä. Vahvuutemme on monitaitoisuus. Työtyytyväisyys Henkilöstö aikaansaa hyvät tulokset. Meille on tärkeää hyvä yhteishenki, korkea työmotivaatio, turvallinen työympäristö ja kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. 3
1. Toimintakertomus Pääesikunnalle palautettiin toiminnan ylijäämän palautuksena 6,1 milj. euroa. Merkittävin osa palautettavasta määrästä (3,6) johtui energiapalveluiden ylijäämästä. Palautettavaa kertyi lisäksi kaikilta muiltakin toimialoilta. Kiinteistöpalveluissa ylijäämää syntyi erityisesti loppuvuoden vähäisestä lumimäärästä johtuen. Teknisten palvelujen ylijäämä johtui pääosin kiinteiden kulujen osuuden pienenemisestä suhteessa liikevaihdon kasvuun. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli kertomusvuonna 78 % (75 %) kokonaiskustannuksista. Lämpöenergian ja veden ominaiskulutus aleni edelliseen vuoteen verrattuna asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sähköenergian ominaiskulutus kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta alitti tulossopimuksessa asetetun tulostavoitteen. Vuoden 2013 aikana tehtiin puolustushallinnon kiinteistöissä noin 80 investointityyppistä hanketta, joiden laskennallinen säästövaikutus on 150 000 euroa vuositasolla. Toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksen (TETS) seurantakauden 2011-2013 aikana kumulatiiviset säästövaikutukset puolustushallinnon energiapalveluissa ovat olleet yhteensä noin 2,7 milj. euroa. 1.1 Johtajan katsaus Vuosi 2013 oli toiminnan ja talouden raportoinnin kannalta haastava vuosi johtuen puolustusvoimauudistuksen tuomista sopimuskauden aikana tapahtuneista muutoksista Rakennuslaitoksen palvelujen kysyntään. Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 10,5 milj. euroa eli 6,5 prosenttia, mikä johtui puolustusvoimauudistukseen liittyvien erillistilausten ja Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien noin 15 milj. euron lisäyksestä. Haasteista huolimatta Rakennuslaitos täytti kaikkien toimialojen sopimusvelvoitteet pääosin sovituin aikatauluin ja kustannuksin. Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli noin 3 milj. m 2, josta puolustushallinnon osuus on 2,8 milj. m 2. Ylläpidettävä huoneistoala laski 110 000 m 2 edelliseen vuoteen verrattuna. Energia- ja ylläpitosopimuksia tehtiin kertomusvuonna yhteensä 141 kpl ja siivoussopimuksia 121 kpl. Vuonna 2013 käytettiin rakennuttamisyksikössä hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 20 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 13 henkilötyövuotta. Hankesuunnitelmia valmistui vuoden aikana 28 kpl ja rakennushankkeita 26 kpl. Lisäksi käynnissä oli vuoden lopussa 14 hankesuunnitelmaa ja 44 rakennushanketta. Rakennushankkeiden keskikoko oli 2,8 milj. euroa. Suurimpia vuoden aikana käynnissä olevia rakennushankkeita olivat Kaartin F-rakennuksen peruskorjaus, Santahaminan monitoimitalo ja varuskuntien kasar- 4
mihankkeet. Valmistuneista hankkeista suurimpia olivat Parolan kasarmi 146, Turun laiturihankkeet ja erityiskohteiden uudisrakennus-, peruskorjausja perusparannustyöt. Myös puolustusvoimauudistus on teettänyt runsaasti muutostöitä. Rakennustoiminnan markkinatilanne oli vakaa ja kustannukset nousivat maltillisesti. Ympäristötoimialalla toteutettiin kertomusvuonna maaperän kunnostuksia yhteensä kymmenessä kohteessa, joista merkittävimpiä olivat puolustusvoimauudistukseen liittyvät Kontiorannan, Hallin ja Kauhavan varuskuntien maaperän kunnostukset. Vuoden 2013 aikana valmistuivat Lohtajan, Vuosangan ja Reilan ympäristöselvitykset. Tavoitteena on laatia ympäristöselvitykset kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Muita merkittäviä toimialan hankkeita kertomusvuonna olivat ympäristöntarkkailujärjestelmän kehittäminen, ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen sekä jätehuoltojärjestelyjen parantamiseen tähtäävien pilotointien toimeenpano kolmessa varuskunnassa. Kertomusvuoden aikana julkaistiin yhteistyössä puolustusministeriön ja Pääesikunnan kanssa valmisteltu Puolustushallinnon ympäristöraportti vuosilta 2010-2012. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli kertomusvuonna 815. Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,7 % (14 htv). Henkilöstön keskiikä oli 51,5 vuotta ja keskimääräinen eläkkeellelähtöikä oli 63 vuotta 9 kuukautta, mikä on merkittävästi korkeampi kuin valtiolla keskimäärin. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä työajasta laski 76,7 prosenttiin, mikä johtui pääosin sairauspoissaolopäivien (14 pv/htv) lisääntymisestä. Erittäin merkittävänä Rakennuslaitoksen kannalta voidaan pitää kaikkien aikojen parasta tulosta asiakastyytyväisyyskyselyssä. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,01 asteikolla 1-5. Kokonaistyytyväisyyksissä tapahtuneissa positiivisissa muutoksissa erottuvat erityisesti tyytyväisyys yhteistyön sujuvuuteen, siivouspalveluihin ja sopimuskäytäntöihin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Maanpuolustuskorkeakoulusta, Pääesikunnasta ja Millog Oy:stä. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2013 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,9 (3,9) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat Lapin ja Länsi-Suomen alueet. Itä-Suomessa, Kainuussa ja Keski-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Henkilöstön tilaa koskeva tarkempi kuvaus on esitetty erikseen Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksessä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskeisenä haasteena on myös vuonna 2014 puolustusvoimauudistuksen tukeminen sekä oman organisaation ja toiminnan sopeuttaminen logistiikkajärjestelmäuudistuksen mukaiseen toimintamalliin. Parhaimmat kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille Rakennuslaitoksen asiakkaille ja lämpimät kiitokset koko henkilöstölle hyvistä tuloksista. Pekka Salojärvi Johtaja 5
Puolustushallinnon rakennuslaitos Toiminta-ajatus Rakennuslaitoksen toiminta-ajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Toimiala ja tehtävät Puolustushallinnon rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Puolustushallinnon rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksella voi olla omaa palvelutuotantoa kriisiajan puolustuskiinteistöissä sekä niissä tapauksissa, jolloin ko. palveluja ei sijaintipaikkakunnalla voida järjestää vapaan kilpailun perusteella. Puolustushallinnon rakennuslaitos hankkii tai tuottaa puolustusvoimille pääsääntöisesti asiantuntijatehtäviin, hankesuunnitteluun, varuskuntien kehittämis- ja alueidenkäyttösuunnitteluun, kiinteistönhoitoon, siivouspalveluihin, kunnossapitoon, energiahuoltoon, ympäristönsuojeluun, tietohallintoon ja erillisiin käyttäjätoimintoihin liittyviä palveluja, joissa on otettu huomioon myös poikkeusolojen valmiusnäkökohdat. Lisäksi Rakennuslaitos tuottaa puolustusvoimille asukasisännöintipalveluja. Rakennuslaitos tuottaa Senaatti-kiinteistöille ja muille puolustusvoimien käytössä olevien tilojen kiinteistövarallisuuden haltijoille rakennuttamis-, omistaja- ja asiantuntijapalveluja. Organisaatio Rakennuslaitoksen johtajana toimii Pekka Salojärvi. Muut Rakennuslaitoksen johtoryhmän jäsenet ovat hallintojohtaja, toimialajohtajat, aluejohtajat, laatujohtaja ja valmiusjohtaja. Rakennuslaitoksen organisaatio esitetään kaaviossa 1. KAAVIO 1 Johtokunta Jouko Tuunainen ORGANISAATIO 1.1.2014 Johtaja Pekka Salojärvi Hallintoyksikkö Ritva Peura Ylläpitoyksikkö Timo Mäkelä Rakennuttamisyksikkö Raimo Jokela/Pekka Kettunen Ympäristöyksikkö Sara Kajander Etelä-Suomi Aki Toivonen Häme Matti Leppänen Länsi-Suomi Reima Johansson Keski-Suomi Taisto Hämäläinen Itä-Suomi Tapio Laitinen Kainuu Sakari Hukkanen Lappi Yrjö Heiniemi 6
Kauppaneuvos Jouko Tuunainen puheenjohtaja Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg varapuheenjohtaja Neuvotteleva virkamies Kati Jussila jäsen Ympäristöneuvos Antti Kivipelto jäsen Pääluottamusmies Arto Tulonen jäsen, henkilöstön edustaja, JHL ry Johtaja Pekka Salojärvi jäsen Talousjohtaja Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Erikoissuunnittelija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Hallintojohtaja Ritva Peura sihteeri Rakennuslaitoksen johtokuntaan kuuluivat vuonna 2013 seuraavat henkilöt: Kauppaneuvos Jouko Tuunainen Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Neuvotteleva virkamies Kati Jussila Ympäristöneuvos Antti Kivipelto Pääluottamusmies Arto Tulonen Johtaja Pekka Salojärvi Talousjohtaja Timo Norbäck Erikoissuunnittelija Riitta Malmström Hallintojohtaja Ritva Peura puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, henkilöstön edustaja, JHL ry jäsen pysyvä asiantuntija pysyvä asiantuntija sihteeri Pääluottamusmies Arto Tulosen, JHL ry tilalle johtokunnan jäseneksi ajalle 1.1.2014 31.12.2014 on nimetty toimistopäällikkö Maarit Harju, MPHL ry. Johtokunnan toimikausi on 1.2.2012-31.12.2014. 7
Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 815. Luku sisältää 20 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 4 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 15 henkilötyövuotta. Toimitilat Rakennuslaitoksen käytössä oli kertomusvuoden lopussa toimistotiloja 9 500 m 2, työtiloja 11 800 m 2 sekä varastotiloja 12 800 m 2 eli yhteensä 34 100 m 2 (35 800, 37 100). Toimitilojen vuokrakulut olivat yhteensä 1,5 milj. euroa ja ylläpitokulut 1,1 milj. euroa. Toimitilakulut olivat yhteensä 2,6 milj. euroa (2,7, 2,7) eli 6,35 euroa/m2/kk (6,40, 6,10). Tulostavoitteet Puolustushallinnon rakennuslaitoksen vuoden 2013 tulostavoitteet vahvistettiin puolustusministerin ja Rakennuslaitoksen johtajan välisessä 14.2.2013 allekirjoitetussa tulossopimuksessa. Tulossopimuksessa Rakennuslaitokselle asetettiin hallinnonalan tavoitteita tukevat vaikuttavuustavoitteet, toimialakohtaiset toiminnalliset tulostavoitteet, henkisiä voimavaroja koskevat tulostavoitteet ja erilliset kehittämistavoitteet. Rakennuslaitoksen johtoryhmä: Ylärivi vasemmalta: Sara Kajander, Ritva Peura, Aki Toivonen, Sakari Hukkanen, Reima Johansson, Tapio Laitinen, Raimo Jokela, Timo Mäkelä, Heikki Ilmonen (sijainen). Alarivi vasemmalta Yrjö Heiniemi, Taisto Hämäläinen, Pekka Salojärvi, Raimo Huttunen. Kuvasta puuttuvat: Matti Leppänen ja Pekka Kettunen Kuvaaja: Foto Lindell. 8
1.2 Vaikuttavuus Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on oltava kyky puolustusvoimien tukemiseen tuottamalla ja hankkimalla kiinteistö-, ympäristö- ja rakennuttamispalvelut kaikissa turvallisuustilanteissa. Sotatalous- ja yhteistoimintasopimusten valmistelu ei ole edennyt suunnitellulla tavalla. Sotataloussopimuksen laatiminen Puolustusvoimien kanssa on kesken. Yhteistoimintasopimukset laaditaan puolustushaarojen kanssa sotataloussopimuksen hyväksymisen jälkeen. Valmiussuunnittelua on jatkettu aluetasolla Puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti mm. tekemällä tilojen kuntoarvioita ja kehittämisesityksiä. Valmiussuunnittelun perusteet tarkentuvat puolustusvoimauudistuksen perusteella voimaan tulevan puolustusvoimien uuden hallintorakenteen mukaisesti. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tulee vuodesta 2015 lähtien johtaman tilahallinnan poikkeusolojen järjestelyjen suunnittelua ja varautumista. Rakennuslaitoksen kyky tukea puolustusvoimia on hyvällä tasolla. Turvallinen yhteiskunta Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on kyky tuottaa ja hankkia puolustusvoimille kiinteistö-, rakennuttamis- ja ympäristöpalvelut, joita se tarvitsee muun yhteiskunnan tukemiseen puolustusministeriön tehtävänannon mukaisesti. Jatkuvuussuunnittelu on jatkunut lähinnä puolustusvoimauudistuksen mukaisten muutosten ja riskien hallintaan sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen liittyen. Rakennuslaitos osallistui TILKO-projektiin liittyvän tilahallinnan vaihtoehtoisten toimintamallien riskianalyysin tekemiseen. Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen Rakennuslaitoksella on kyky tukea puolustusvoimia sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyvien operaatioiden kiinteistö- ja ympäristöalan tehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vuonna 2012 aloitettiin yhdessä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa Suomi-Ruotsi- USA-yhteistyöhanke, jonka tuloksena vuoden 2013 kesäkuussa valmistui kansainväliseen käyttöön tarkoitettu ympäristönsuojelun koulutusaineisto kriisinhallintaoperaatioihin osallistuville. Suomella ei ole aiemmin ollut käytössään vastaavaa materiaalia. Materiaali perustuu samojen yhteistyötahojen vuonna 2008 laatimaan Environmental Guidebook for Military Operations -käsikirjaan, joka on otettu laajasti käyttöön useissa maissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Keväällä 2013 laadittiin ympäristöselvitys Libanonin UNIFIL -operaation leireistä, jotka Suomi otti huoltovastuulleen marraskuun lopussa. Työssä pyrittiin selvittämään leirien ympäristötekninen tila ja vastuut luovutushetkellä. Raportissa esitettiin suosituksia vastaanoton dokumentaation liittyen sekä käytännön toimenpide-ehdotuksia. Suomi otti pääleirin sekä kolmen pienemmän tukikohdan huoltovastuun Irlannilta. Syksyllä 2013 (29.10 19.11.) vietiin Rakennuslaitoksen toimesta loppuun kesken olleita rakennusprojekteja. Projektiin osallistui 4 henkilöä ja projekti käsitti mm. majoitustilojen sähköistyksen, voimakoneiden asennuksen sekä erityyppisten konttien pystytystä. Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalalla kehitetään osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin seminaareihin, työryhmiin sekä kansainvälisesti yhteisten toimintaohjeiden laatimiseen. Rakennuslaitos vastaa puolustushallinnon 9
kiinteistö- ja ympäristöalan pohjoismaisen Försvarsbygg-yhteistyön koordinoinnista Suomessa. Pohjoismaisen yhteistyön laajuus määräytyy Pääesikunnan kanssa sovittavan asiantuntijapalvelusopimuksen perusteella. Nordisk Försvarsbyggin ympäristötyöryhmässä käsiteltiin vuonna 2013 erityisesti jätehuoltoon, strategioihin ja yhteistyön kehittämiseen liittyviä aiheita, joiden anti on ollut hyödyllinen ja ajankohtainen mm. käynnissä olevan jätehuollon tilannekuvan sekä ilmastonmuutokseen liittyvän selvityksen laadinnassa. Ympäristöyksikön edustajat ovat osallistuneet puolustusvoimien asiantuntijan roolissa Suomi- Norja-Sveitsi-yhteistyöhön, jossa pyritään lisäämään tiedonvaihtoa ja tutkimusyhteistyötä ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyen, sekä NATO-työryhmään, jonka tehtävänä on selvittää räjähteiden ympäristökäyttäytymistä ja -vaikutuksia. NATO-työryhmän vuoden 2013 kokousten teemoja olivat ympäristöriskien arviointi, räjähteiden ympäristötoksisuus sekä maaperän ja pohjaveden kunnostusmenetelmät. Työryhmän raportti ja tekninen ohjeistus valmistuu vuonna 2015. Rakennuslaitos osallistui Puolustusministeriön ja Pääesikunnan ohella Helsingissä 21.- 22.5.2013 pidetyn sotilastoiminnan ympäristökysymyksiin keskittyneen konferenssin, European Conference of Defence and the Environmentin järjestämiseen. Konferenssiin, joka oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa, osallistui yli 100 alan asiantuntijaa eri maista (pohjoismaat ja muu Eurooppa, USA, Kanada). Rakennuslaitos otti osaa konferenssin suunnitteluun, sisällön tuottamiseen ja viestintään. Suojarakentamisalan pohjoismaista workshopia ei pidetty vuonna 2013, mutta alan tietoja, kokemuksia ja kehittämistarpeita päivitettiin osallistumalla kansainväliseen ISIEMS-symposiumiin Saksassa. Rakennuslaitoksen edustaja tutustui Viron puolustusministeriön puolustuskiinteistöhallintoon ja harjoitusalueisiin. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyen on selvitetty Norjan ja Ruotsin sisarorganisaatioiden saamaa asiantuntijaroolia turvarakentamisessa ja tilaturvallisuuden kehittämisessä koko valtionhallinnossa. Vastaavasti myös Rakennuslaitos on tuottanut turvarakentamisen ja rakenteellisen turvallisuuden asiantuntijapalveluja puolustushallinnon lisäksi eräille valtion organisaatioille. Rakennuslaitos osallistui Nordisk Försvarsbygg -vuosikokoukseen Kööpenhaminassa Ruotsissa 5.-6.9.2013. Vuosittainen johtajien kokous pidettiin vuonna 2013 Suomessa. TAULUKKO 1: Vaikuttavuus Mittari (asteikko 1-5) 2011 (tot) 2012 (tot) 2013 (tot) 2013 (tavoite) Suorituskykyinen puolustusjärjestelmä 3 3 3 4 Turvallinen yhteiskunta 3 4 3 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - kriisinhallinnan tukeminen 4 4 4 4 Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen - yhdyskunta- ja ympäristöalan yhteistyö ja osaaminen 4 4 4 4 Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan valtion yhteisellä arviointiasteikolla 1 5. Arviointiasteikossa 1=Tavoitteesta on luovuttu, 2=Tavoite ei toteutunut, 3=Tavoite on osittain toteutunut, 4=Tavoite on toteutunut ja 5=Tavoite on ylitetty. 10
1.3 Toiminnallinen tehokkuus Rakennuslaitos on voittoa tuottamaton nettobudjetoitu organisaatio. Nettomallissa toimivana laitoksena Rakennuslaitoksen on aina katettava kaikki kulunsa vuosittain saatavilla tuotoilla. Toiminnan tehostamisesta tai muusta syystä kertyneen ylijäämän laitos palauttaa vuosittain puolustusvoimille. Rakennuslaitoksen tuloksellisuus muodostuu useasta tekijästä: toimitilojen ja laitteiden käytettävyyden ja energiatehokkuuden parantumisesta, oman työn tehokkuuden lisäämisestä, hintakehityksestä verrattuna markkinoiden hintakehitykseen, ulkoistettujen toimintojen kilpailutuksen onnistumisesta, asiakastyytyväisyydestä sekä työtyytyväisyydestä. Varmistetaan puolustushallinnolle järjestettävien kiinteistö- ja ympäristöalan palvelujen laatu, kilpailukyky, saatavuus, ja toimintavarmuus. Lisätään palvelujen markkinaehtoisuutta turvallisuus- ja valmiuskyky huomioiden. Tuotetaan palvelut kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Puolustusministeriö asetti 3.4.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia puolustushallinnon tilahallintaa koskeva kokonaistarkastelu. Työryhmän (jäljempänä TILKO-työryhmä) määräajaksi annettiin 1.5.2012-1.9.2013. Määräaikaa jatkettiin puolustusministerin päätöksellä 13.6.2013 vuoden 2013 loppuun. Työryhmätyön keskeisenä tavoitteena oli etsiä keinoja turvata puolustusvoimien alueisiin ja toimitiloihin liittyvät normaali- ja poikkeusolojen toimintaedellytykset. Tarkastelussa tuli arvioida nykyistä toimintaa ja siihen liittyviä haasteita, vertailla tilahallinnan eri toimintamalleja, ottaa huomioon hallitusohjelmassa puolustusvoimilta edellytettävät pysyvät menosäästöt ja puolustusvoimauudistus sekä tehdä ehdotus tilahallinnan kehittämiseksi siten, että se maanpuolustuksellisista lähtökohdista vastaa tehokkaasti ja taloudellisesti nykyisiin ja näköpiirissä oleviin 2020-luvun haasteisiin. Osana työryhmätyötä arvioitiin puolustushallinnon tilahallinnan toimijoiden kustannustehok- TAULUKKO 2: Tuloslaskelma (M ) Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä 2013 Budjetti 2013 Yhteensä 2012 Liikevaihto 35,6 19,2 46,7 62,7 7,7 1,1 173,1 153,6 162,6 Muuttuvat kulut -30,6-16,9-43,1-56,9-6,7-0,9-155,2-141,8-151,9 Omien toimitilojen ylläpito 0,2 0,2 0,2 0,6 0,0 0,0 1,3 1,4 1,4 Myyntikate 5,2 2,5 3,8 6,3 1,0 0,2 19,2 13,2 12,0 Kiinteät kulut -4,5-1,8-3,0-2,5-0,8-0,2-12,8-13,0-12,3 Käyttökate 0,7 0,7 0,9 3,9 0,1 0,1 6,4 0,2-0,3 Poistot -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,3-0,2-0,2 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0-0,4 0,0 0,0-0,4 0,0 0,0 Jäämä 0,6 0,7 0,8 3,4 0,1 0,1 5,8 0,0-0,5 Palautus puolustusvoimille -6,1 0,0 0,0 Tilikauden jäämä -0,3 0,0-0,5 Henkilötyövuodet 337 211 124 45 30 5 815 Johdon ja hallinnon henkilötyövuodet (63 htv) sisältyvät henkilötyövuosien yhteismäärään. 11
kuutta. Selvitysten perusteella voidaan todeta, että kaikkien keskeisten kumppaneiden kustannustehokkuus on hyvällä tasolla. Toteuttamalla tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä kustannustehokkuutta on kuitenkin mahdollista entisestään parantaa. Nykyisen toimintamallin keskeisenä vahvuutena on asiantuntija- ja palveluorganisaation erikoistuminen puolustushallinnon tarpeisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kehittäminen perustuu erityisesti Rakennuslaitoksen organisaatiorakenteen keventämiseen, toiminnan kilpailukykyisyyden lisäämiseen, kunnossapidon toimintamallin kehittämiseen sekä kunnossapitotason asteittaiseen nostamiseen Rakennuslaitoksen säästöohjelman mukaisilla toimenpiteillä. 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus Rakennuslaitoksen kokonaisliikevaihto vuonna 2013 oli 173,1 milj. euroa, kun se vuonna 2012 oli 162,6 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 10,5 milj. euroa eli 6,5 prosenttia. Liikevaihdon kasvu johtui puolustusvoimauudistukseen liittyvien erillistilausten ja Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien noin 15 milj. euron lisäyksestä. Muuttuvat kulut olivat 155,2 milj. euroa ja kiinteät kulut 12,8 milj. euroa. Kiinteät kulut olivat 7,4 % liikevaihdosta (7,5 % vuonna 2012). Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,9 % (3,9 %). Puolustusvoimille tehtiin energian kulutuksenmukaiset palautukset. Liikekirjanpidon mukainen tilikauden jäämä ennen ylijäämän palautusta oli 5,8 milj. euroa. Pääesikunnalle palautettiin ylijäämän palautuksena 6,12 milj. euroa. Talousarviokirjanpidossa momentin 12.27.01 ylijäämäksi jäi 26 350 euroa, kun momentin tuloarvio oli 8 000 euroa. Liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon jäämien ero johtuu varastojen vähentymisestä, lomapalkkavelan kasvusta ja poistoja suuremmista käyttöomaisuushankinnoista. Ylläpito Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ylläpidon liikevaihto oli yhteensä 164,1 milj. euroa (150,3, 150,0) Ylläpidon palveluita ovat kiinteistöpalvelut, TAULUKKO 3: Maksullisen toiminnan eri tyyppisten suoritteiden tuotot ja kulut Suorite Vuosi Tuotot, 1000 Kulut, 1000 Erotus, 1000 Erotus, % Kiinteistöpalvelut 2013 35 573 34 991 582 2 % 2012 33 627 34 380-753 -2 % 2011 32 412 33 023-611 -2 % Siivouspalvelut 2013 19 202 18 467 735 4 % 2012 18 737 18 259 478 3 % 2011 18 121 17 836 285 2 % Tekniset palvelut 2013 46 665 45 856 809 2 % 2012 35 097 35 528-431 -1 % 2011 36 593 36 820-227 -1 % Energiapalvelut 2013 62 701 59 256 3 445 5 % 2012 62 871 62 755 116 0 % 2011 62 921 61 219 1 702 3 % Rakennuttamispalvelut 2013 7 707 7 589 118 2 % 2012 11 529 11 342 187 2 % 2011 10 920 11 039-119 -1 % Ympäristöpalvelut 2013 1 119 1 034 85 8 % 2012 549 623-74 -13 % 2011 - - - - Yhteensä 2013 173 106 167 334 5 772 3 % 2012 162 552 163 030-479 0 % 2011 161 121 160 090 1 032 1 % 12
KAAVIO 2 KAAVIO 3 180 Liikevaihto, M 35 Liikevaihto alueittain, M 160 140 120 100 30 25 20 80 15 60 10 40 5 20 0 2011 2012 2013 Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Ympäristöpalvelut Vuosikorjaukset Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Rakennuttamispalvelut Energiapalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut Pieninvestoinnit Siivouspalvelut Erillistilaukset Kiinteistöpalvelut KAAVIO 4 Hintakehitysvertailu (pääomavuokrat, ylläpito ja kiinteistöenerg ia) euroa 100 000 000 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 2003 2005 2007 2009 2011 Indeksoitu vuoteen 2013 Pääomavuokrat Ylläpito Kiinteistöenergia 2013 siivouspalvelut, tekniset palvelut ja energiapalvelut. Liikevaihdon kasvu johtui puolustusvoimauudistukseen liittyvien kertaluontoisten erillistilausten ja pieninvestointien noin 15 milj. euron lisäyksestä. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaisesti vuonna 2009 siirryttiin ylläpito- ja siivouspalvelusopimuksissa käyttämään ns. ennakollista indeksiä aiemmin käytössä olleen elinkustannusindeksin sijasta. Rakennuslaitos tarkisti vuoden 2013 ylläpitosopimusten ja siivoussopimusten hintatasoa 3,5 % (1,2 % v. 2012). Poikkeuksena ISS Palvelut Oy:n siivoamat kohteet, joiden osalta hintoja tarkistettiin 2,71 % (3,4 % v. 2012). Markkinoilla toimivien kiinteistönhoitoyritysten hintojen nousu oli 2,8 % (3,0 % v. 2012) ja siivousyritysten 2,3 % (2,4 % v. 2012). Tuntihintapohjaisessa laskutuksessa käytetyt tuntiveloitushinnat pysytettiin vuoden 2012 tasossa hinnoitteluluokissa 01, 02, 04, 05 ja 07. Hinnoitteluluokissa 03 ja 06 korotus oli 1,5 %. Työntekijöiden osalta yksikköhinnoissa tehtiin ansiotasoindeksin mukainen tarkistus 3,5 %. Puolustushallinnon kiinteistömenot jakautuvat pääsääntöisesti kolmeen osa-alueeseen: Pääomavuokramenot, ylläpitomenot ja kiinteistöenergia- 13
Yläkuva: Maasotakoulu Lappeenranta. Kuvaaja Henrik Helin. Alakuva: Santahamina. Kuvaaja Henrik Helin 14
menot. Kaikkien osa-alueiden kustannuskehitykseen vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakehitys, toimitilojen ja rakenteiden perusparantamisesta johtuva tekninen kallistuma sekä energiatehokkuutta ja palvelutuotannon tehokkuutta lisäävät toimenpiteet. Ylläpito- sekä kiinteistöenergiamenoissa aikaansaatavat säästöt tai markkinoiden hintakehitystä alempi kustannuskehitys tulevat puolustushallinnossa käytössä olevassa toimintamallissa suoraan asiakkaan eli puolustusvoimien hyödyksi. Puolustusvoimille palautettiin vuonna 2013 yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöpalvelut ja siivouspalvelut KAAVIO 5 euroa 57 000 000 55 000 000 53 000 000 51 000 000 49 000 000 47 000 000 45 000 000 43 000 000 41 000 000 39 000 000 37 000 000 35 000 000 Kiinteistöpalvelut toimialan liikevaihto oli 35,6 milj. euroa (33,6). Koko toimialan liikevaihto kasvoi 5,8 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihdon kasvu johtui 3,5 %:n indeksitarkistuksesta, palvelutasomuutoksista sekä erillistilausten budjetoitua suuremmasta määrästä. Toimialan ylijäämä oli 0,58 milj. euroa, joka palautettiin keskitetysti puolustusvoimille. Kiinteistönhoidon huoneistoalaa kohden laskettu neliöhintakustannus puolustushallinnon kohteissa oli 0,67 euroa/htm 2 /kk (Vuonna 2012 vastaava luku oli 0,68 euroa/htm 2 /kk). Rakennuslaitoksen ja puolustushallinnon ylläpitosopimuksissa jätehuollon osuus on eriytetty arviolaskutettavaksi eräksi vuodesta 2011 alkaen. Siivouspalvelujen liikevaihto oli 19,2 milj. euroa (18,7). Puolustushallinnon siivouspalvelusopimusten arvo oli 16,5 milj. euroa (16,1). Lisäksi liikevaihtoa kertyi puolustusvoimien erillistilauksista (0,8 milj. euroa), saniteetti- ja hygieniatarviketilauksista (0,5 milj. euroa) sekä siivouspalvelujen myynnistä yrityksille (1,4 milj. euroa). Siivouspalvelujen liikevaihto nousi 2,3 % edellisestä vuodesta. Toimialan ylijäämä oli 0,74 milj. euroa. Siivouksen neliöhintakustannus siivottavaa neliötä kohden oli 0,96 euroa/sm 2 /kk (0,96 vuonna 2012) sisältäen omalla henkilöstöllä tuotetun siivouspalvelun, ulkopuolisten tekemän siivouksen sekä siivouspalvelujen ulkoistamisesta johtuvat henkilöstöpoliittisen muutosturvan kustannukset (0,02 euroa/sm 2 /kk. Tämä kustannus poistuu vuoden 2014 sopimuksissa). Rakennuslaitoksen kiinteistönhoidon ja siivouspalvelusopimusten hintakehitys vuosina 2002-2013 on ollut yhteensä 18,9 %. Markkinoiden kustannuskehitystä kuvaava kiinteistöjen ylläpidon kiinteistönhoidon kustannusindeksin muutos on ollut vastaavana ajanjaksona 38,6 %. Palvelujen järjestäminen on edellyttänyt laitokselta jatkuvaa tuottavuuden lisäämistä, koska laitoksen omien kulujen korotuspaineet ovat samantasoisia kuin markkinoilla. Vuonna 2002 kiinteistönhoito- ja siivousvastikkeet olivat yhteensä 39,1 milj. euroa. Rakennuslaitoksen käyttämät hintatekijät ovat korottaneet vastikkeita 11 vuoden aikana yhteensä 7,3 milj. euroa. Markkinoiden hintakehitystä kuvaavan kiinteistönhoitoindeksin mukaiset korotukset vastaavana ajankohtana olisivat olleet yhteensä 18,0 milj. euroa. Rakennuslaitos on osallistunut KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitilakiinteistöjen kustannusvertailuun jo viisitoista kertaa. Vuonna 2013 Rakennuslaitoksella oli mukana neljä toimistokiinteistöä. Energian ja veden käytön osalta Rakennuslaitokselta oli mukana yhteensä 103 kohdetta. Vertailukelpoisten kustannusten osalta Rakennuslaitos on samalla kustannustasolla toimistokiinteistöjen osalta kuin vertailuaineistokin. Tekniset palvelut Hintakehitysvertailu (kiinteistönhoito ja siivouspalvelut) -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 Laskennallinen KH-indeksin mukainen markkinoiden hintakehitys PHRAKL:n hintakehitys Teknisten palvelujen liikevaihto oli 46,7 milj. euroa (35,1, 36,6) muodostuen kunnossapitovastikkeista, 15
erillistilauksista ja pieninvestoinneista. Vuosikorjausohjelman suunnitteluaste oli 75 %. Ennakoimattomiin viankorjauksiin varattiin 25 % kunnossapitovastiketuloista. Suurimmat kunnossapitovastikkeet olivat seuraavissa rakennusten käyttötarkoitusryhmissä: kalliosuojat 1,33 /htm 2 /kk, varuskuntaravintolat 1,11 /htm 2 /kk, muut suojarakennukset 1,09 /htm 2 / kk, laboratoriot 1,00 /htm 2 /kk, sotilaskodit 0,90 /htm 2 /kk ja toimistot (esikunnat) 0,80 /htm 2 /kk. Vastaavasti pienimmät kunnossapitovastikkeet olivat rakennusten käyttötarkoitusryhmissä katokset 0,13 /htm 2 /kk, kylmät varastot 0,15 /htm 2 /kk, kuivat varastot 0,19 /htm 2 /kk, muut rakennukset 0,27 / htm 2 /kk ja muut sosiaalirakennukset 0,42 /htm 2 /kk. Keskimääräinen kunnossapitovastike oli 0,53 euroa/ htm 2 /kk. Kasarmien, koulujen ja oppilasasuntoloiden osuus oli 20 % ylläpidettävästä pinta-alasta ja 19 % vastikekertymästä ja vastaavasti varastojen ja katosten osuus 38 % pinta-alasta ja 15 % vastikekertymästä. Erillistilauksia tehtiin 16,1 milj. eurolla, mikä oli 8,7 miljoonaa budjetoitua suurempi. Pieninvestointeja tehtiin 11,2 milj. eurolla, mikä oli 6,6 milj. euroa budjetoitua suurempi. Toimialan ylijäämä oli 0,8 milj. euroa, joka palautettiin keskitetysti puolustusvoimille. Ylijäämä johtui pääosin kiinteiden kulujen osuuden pienenemisestä suhteessa liikevaihdon kasvuun. Vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa on myönnetty 2 milj. euroa rakennusten kunnossapitotöihin. Pääosa kunnossapitotöistä toteutetaan vuoden 2014 aikana. Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,7 (62,9, 62,9) milj. euroa, josta lämmön osuus oli 26,2 milj. euroa, sähkön osuus 32,0 milj. euroa ja veden osuus 4,5 milj. euroa. Kertomusvuoden sopimushintoja tarkistettiin syksyllä 2012 ennakoitujen markkinahintojen mukaan lämmössä +4,2 %, sähkössä +1,2 % ja vedessä +4,8 %. Toimialan ylijäämä oli kertomusvuonna 3,6 (0,1, 1,7) milj. euroa, joka palautettiin keskitetysti puolustusvoimille. Ylijäämä syntyi pääosin sähköenergian myynnistä. Merkittävin tekijä sähkön ylijäämän syntyyn oli ostohintojen ja verkkopalvelumaksujen budjetoitua alempi toteumataso. Rakennuslaitoksen sähkön myyntitariffi vuodelle 2013 laadittiin syksyllä 2012 pääosin Hansel Oy:ltä saatujen sähkön ostohintaennusteiden perusteella. Sähkön ostohinnat olivat kuitenkin vuonna 2013 merkittävästi ennakoitua alempia. Myös sähkön siirtohintojen nousu oli ennakoitua pienempi. Vuoden 2013 aikana Hansel Oy:n kilpailuttamassa valtion sähkönhankinnassa tapahtui myyjän muutos Vantaan Energia Oy:ltä Energia Myynti Suomi Oy:lle. Toimittajan vaihdon yhteydessä aiheutui useiden kuukausien viive toimittajan sähkön laskutukseen, mikä vaikeutti merkittävästi sähkön hankintakustannusten seurantaa ja mahdollisen ylijäämän arviointia. Uuden toimittajan lopullinen laskutus ajanjaksolle 1.9. - 31.12.2013 varmistui vasta vuodenvaihteen jälkeen. TAULUKKO 4: Tunnuslukuja 2011 2012 2013 Liikevaihto, M *) 161,1 162,6 173,1 Kiinteät kulut, M -12,2-12,3-12,8 Kiinteät kulut/liikevaihto, % 7,6 7,5 7,4 Henkilöstön määrä 31.12. 904 889 866 Henkilötyövuodet 854 829 815 Henkilöstökulut, M 39,3 40,4 41,1 Henkilötyövuoden hinta **) 48 713 50 749 52 276 Palautus puolustusvoimille, M 0,00 0,00 6,12 Toiminnan laajuustietoja Huoneistoala (m 2 ) 3 140 000 3 170 000 3 060 000 Rakennustilavuus (m 3 ) 15 400 000 15 600 000 15 200 000 Lämmitetty rakennustilavuus (m 3 ) 9 800 000 10 000 000 9 800 000 *) Rakennuslaitoksen liikevaihdon nousu vuonna 2013 johtuu pääsääntöisesti erillistilausten ja pieninvestointien määrän lisääntymisestä. **) Henkilötyövuoden hinta sisältää kaikki työvoimakustannukset eli tehdyn työajan palkat, välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. Henkilötyövuoden hintakehitykseen vaikuttavat ansiotason kehitys sekä muutokset Rakennuslaitoksen henkilöstörakenteessa. 16
TAULUKKO 5: Taloudellisuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2011 2012 2013 2013 (tot) (tot) (tot) (tavoite) KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistönhoidon hintakehityksen vertailu % 1) -3,2-2,4 0,7 0,0 Hoito /htm 2 /kk 0,66 0,68 0,67 0,65 SIIVOUSPALVELUT Siivouspalveluiden hintakehityksen vertailu % 1) -2,8-1,7 1,0-1,0 Siivouspalvelut /htm 2 /kk 0,45 0,44 0,43 Siivouspalvelut /sm 2 /kk 0,98 0,96 0,96 0,94 TEKNISET PALVELUT Vuosikorjaukset /htm 2 /kk 0,53 0,52 0,53 0,54 ENERGIAPALVELUT Lämmön ominaiskulutus kwh/rm 3 L 2) 38,3 38,0 37,8 37,9 - toimistot 42,6 44,2 45,5 42,4 - kasarmit 46,7 45,6 44,4 46,3 - huoltorakennukset 40,6 42,6 38,5 40,2 - korjaamot 39,2 40,3 40,8 - lämpimät varastot 30,4 29,8 29,4 30,0 - ruokalat 58,0 56,1 56,5 - erikoisluolat 20,1 19,0 20,2 Sähkön ominaiskulutus kwh/rm 3 S 15,8 15,4 15,8 16,2 - toimistot 22,9 24,3 24,8 - kasarmit 14,4 14,1 14,6 - huoltorakennukset 15,9 16,6 14,0 - korjaamot 17,1 14,6 20,2 - lämpimät varastot 11,0 10,5 12,0 - ruokalat 32,1 28,2 26,8 - erikoisluolat 32,6 31,8 32,4 Veden ominaiskulutus l/rm 3 L 93,0 87,4 85,4 92 YMPÄRISTÖTAVOITTEET Sekajätteen määrä, % (puolustushallinto) 43 52 52 40 Hiilidioksidipäästöjen määrä 1000 tn CO 3) 2 152,0 144,0 134,0 155,0 Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa % - lämpö, osto 21 24 32 25 - lämpö, oma tuotanto 6 9 10 16 - sähkö 4) 30 30 30 59 Ympäristönäkökulman huomioiminen sopimushankinnoissa % 88 89 96 70 Vuosien 2011-2012 ylläpidon kustannuksiin on tehty indeksikorjaus vuoden 2013 tasoon. Kiinteistönhoitoon ei sisälly kiinteistövero eikä käyttöaineiden (lämpö, sähkö ja vesi) kustannuksia. Kiinteistönhoito- ja siivouspalveluista on vähennetty lisä- ja käyttäjäpalvelujen osuus. Siivottava pinta-ala on pienempi kuin Rakennuslaitoksen ylläpitämien toimitilojen huoneistoala. 1) Rakennuslaitoksen hintojen kehitys suhteessa hintakehitykseen markkinoilla (Tilastokeskus kyki-indeksi). 2) Lämmön ominaiskulutus on normitettu Jyväskylän tasoon 4851. 3) Hiilidioksidipäästöjen laskentatapaa on tarkistettu vuosien 2011ja 2012 osalta. Muutokset päästömäärissä johtuvat pääosin kaukolämmön ja sähköntuotannon päästökertoimien tarkennetuista tiedoista. Vuonna 2013 sähköntuotannon ja kaukolämmön päästöjen arviolaskennasa on käytetty edellisvuoden kertoimia (uusin saatavilla oleva). Laskentaa tarkennetaan, kun toteutumatiedot julkaistaan. 4) Sähkön uusiutuvan energian osuutta koskeva tavoite on asetettu Rakennuslaitoksessa, kun vastuu sähkön hankinnasta oli laitoksella itsellään. Valtiokonsernin sähkön hankinnalle on asetettu uusiutuvan energian osuuden tavoitteeksi 30 %. 17
TAULUKKO 6: Toimitilojen hoito- ja kunnossapitovastikkeet Painotetut hoito- ja kunnossapitovastikkeet Kiinteistönhoito /htm 2 /kk Kunnossapito /htm 2 /kk käyttötarkoitusryhmittäin 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Toimistot 1,24 1,27 1,30 0,79 0,78 0,80 Asuinkerrostalo 0,85 0,90 0,96 0,47 0,46 0,47 Asuinpientalo 1,14 1,13 1,15 0,55 0,54 0,56 Kasarmi 0,68 0,74 0,74 0,50 0,49 0,51 Koulu 0,94 0,94 0,94 0,63 0,62 0,64 Oppilasasuntola 0,88 0,89 0,91 0,59 0,58 0,60 Korjaamo 0,81 0,80 0,82 0,54 0,53 0,54 Huoltorakennus 1,03 1,04 1,03 0,67 0,66 0,68 Tuotantorakennus 1,98 1,90 1,86 0,57 0,56 0,58 Vaatetuskorjaamo 0,93 0,94 0,94 0,49 0,48 0,50 Laboratorio 1,01 1,22 1,25 0,98 0,97 1,00 Lämpimät varastot 0,69 0,70 0,71 0,41 0,40 0,42 Kuivat varastot 0,23 0,26 0,27 0,18 0,18 0,19 Kylmät varastot 0,14 0,13 0,15 0,15 0,15 0,15 Katokset 0,19 0,20 0,19 0,13 0,12 0,13 Varuskuntaravintola 1,63 1,39 1,46 1,10 1,08 1,11 Sotilaskoti 1,18 1,23 1,28 0,89 0,88 0,90 Kuntotalo 0,93 0,91 0,96 0,82 0,81 0,83 Uimahalli 2,09 2,03 2,05 0,71 0,70 0,72 Kerho 0,96 0,96 0,96 0,86 0,84 0,87 Sauna 1,32 1,44 1,48 0,58 0,57 0,59 Muu sosiaalirakennus 0,95 0,95 0,96 0,41 0,40 0,42 Sairaalat 1,07 1,01 1,02 0,79 0,77 0,80 Kalliosuoja 1,08 1,07 1,10 1,31 1,29 1,33 Kalliosuoja, varasto 0,28 0,28 0,28 0,43 0,43 0,44 Muu suojarakennus 0,84 0,83 0,89 1,07 1,06 1,09 Muu rakennus 0,81 0,77 0,81 0,26 0,26 0,27 Yhteensä 0,68 0,69 0,72 0,52 0,51 0,53 Vuodet 2011-2012 on indeksoitu vuoden 2013 tasoon. Hoito- ja kunnossapitovastikkeeseen ei sisälly käyttöaineita (lämpö, sähkö, vesi). Lämmön kulutuksenmukaiset palautukset (1,5 milj. euroa) tehtiin kertomusvuonna keskitetysti Pääesikunnalle. Kertomusvuosi oli poikkeuksellisen lämmin eli 10 % keskimääräistä vuotta lämpimämpi. Sähkön ja veden sopimustenmukaiset kulutusennusteet toteutuivat hyvin tarkasti. Sähkössä lisälaskutettiin joukko-osastoilta 78 000 euroa ja vedessä palautettiin 71 000 euroa. Lämmön hankinnan yksikköhinta oli 66,95 eur/ MWh, joka oli 3 % edellisvuotta alempi. Kauko- ja aluelämmön hankintahinta oli 63,73 eur/mwh ja oman tuotannon pienten öljylämmityskohteiden tuotantohinta oli 100,86 eur/mwh. Kertomusvuoden aikana jatkui siirtyminen kaukolämmön käyttöön ja uusiutuvien polttoaineiden osuus kasvoi, joiden vaikutuksesta keskihinta aleni. Kaukolämmön osuus lämmöntuotannossa nousi hieman edellisvuoden tasosta 53,8 % (53,4). Aluelämmön osuus oli 32,0 % (31,2 %) ja oman tuotannon osuus aleni lievästi 14,2 % (15,3). Lämmöntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut kertomusvuonna selvästi. Uusiutuvien osuus oli 28,6 % (24,2). Merkittävin muutos tapahtui aluelämmön polttoainejakaumassa. Aluelämmössä uusiutuvien osuus kasvoi tasolle 30,4 % (13,5) Säkylän ja Utin varuskuntien lämmöntuotannon siirryttyä hakkeelle. Oma lämmöntuotanto oli edelleen öljyperäistä, uusiutuvien osuus oli 10 %. Asiakkaalle toimitetun lämmön yksikköhinta oli keskimäärin 74,74 eur/mwh. Luku sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon sekä osuuden yleiskustannuksista. 18
KAAVIO 6 S ähkön osto- ja mar kkinahinnat vuosina 2008-2013 /MWH 70 60 50 40 30 20 10 PHRAKL ostohinta Markkinahinta ( SP O T ) 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuoden 2011 alusta lukien sähkön hankinnasta on vastannut Hansel Oy. KAAVIO 7 Lämpö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (L) 70 60 50 40 30 20 10 0 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 Lämmön ominaiskulutus oli kertomusvuonna 37,8 kwh/rm 3 L (38,0). Ominaiskulutus aleni edellisvuodesta 0,4 % ja alitti tulossopimuksessa asetetun tavoitearvon 37,9 kwh/rm 3 L. Lämmön ominaiskulutukset alenivat useissa käyttötarkoitusryhmissä lievästi. Sähkön hankinnan yksikköhinta oli 91,14 eur/mwh, joka oli 4,9 % edellisvuoden hankintahintaa alempi. Sähkön hankintahinta koostuu pääosin sähkön ostohinnasta ja sähkön siirtohinnasta. Sähkön ostohinnan viime vuosien kehitystä ja suhdetta markkinahintaan on havainnollistettu kaaviossa 6. Asiakkaalle toimitetun sähkön yksikköhinta oli keskimäärin 107,82 eur/mwh. Luku sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon sekä osuuden yleiskustannuksista. Sähkön ominaiskulutus oli 15,8 kwh/rm 3 S (15,4). Ominaiskulutus kasvoi edellisvuodesta, mutta alitti tulossopimuksen tavoitteen 16,2 kwh/rm 3 S. Sähkön ominaiskulutus nousi huoltorakennuksissa ja laboratorioissa. Ominaiskulutus on laskettu kokonaissähkön kulutuksesta. Jatkossa tullaan seuraamaan sähkön ominaiskulutusta ns. puhtaan kiinteistösähkön osalta. Rakentamismääräyskokoelman D5 määritysten perusteella puolustushallinnon kiinteistöjen käyttäjäsähkön osuuden voidaan arvioida olevan noin 30 % kokonaiskulutuksesta. Veden hankinnan yksikköhinta oli 2,48 eur/m 3, joka oli 2 % edellisvuoden hintaa korkeampi. Hinnannousu vastaa alan yleistä hintakehitystä. Asiakkaalle toimitetun veden yksikköhinta oli keskimäärin 4,33 eur/vm 3. Luku sisältää hankintahinnan lisäksi verkostojen kunnossapidon, käytön ja huollon sekä osuuden yleiskustannuksista. Veden ominaiskulutus oli 85,4 l/rm 3 L (87,4) tulossopimuksessa asetetun tavoitteen oltua 92 l/rm 3 L. Veden ominaiskulutus alitti selvästi asetetun tavoitteen. KAAVIO 8 Sähkö, ominaiskulutus kwh/rm 3 (S) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 KAAVIO 9 Vesi, ominaiskulutus litraa/rm 3 (V) 700 600 500 400 300 200 100 0 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2013 19
Energiatehokkuuden kehittämishankkeet Vuoden 2013 aikana on puolustushallinnon kiinteistöissä tehty noin 80 investointityyppistä hanketta, joille on raportoitu energiansäästövaikutuksia. Lisäksi normaaleilla ylläpitotoimenpiteillä ja käyttäjäopastuksella on edistetty energiatehokkuutta. Investointihankkeiden laskennallinen säästövaikutus on 0,15 milj. euroa vuodessa. Puolustushallinnon kiinteistöt ovat mukana toimitilakiinteistöjen energiatehokkuussopimuksessa TETS. Seurantakauden 2011 2013 aikana kumulatiiviset säästövaikutukset puolustushallinnon energiapalveluissa ovat olleet noin 2,7 milj. euroa. Vuoden 2013 aikana aloitettiin oman öljypohjaisen lämmöntuotannon kilpailutus uusiutuville energialähteille. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailutetaan Itä-Suomen alue vuoden 2014 aikana. Hankkeiden tuloksena hiilidioksidipäästöjen määrä vähenee huomattavasti vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi on aloitettu hankesuunnittelu alle 200 MWh/a öljylämmityskohteiden korvaamisesta pelletti- ja maalämmöllä vuodesta 2014 alkaen. Näiden toimenpiteiden taloudelliseksi säästöpotentiaaliksi on arvioitu 1,2 milj. euroa. Puolustushallinnon kiinteistöjen sähkönkulutuksen saamiseksi laskusuuntaan on vuoden 2013 aikana aloitettu käyttäjäsähköprojekti. Projektin tavoitteena on aktivoida rakennusten käyttäjiä energiaa säästävään kulutukseen. Vesihuollossa säästökohteena ovat mm. vedettömät pisuaarit. Pilottiasennuksia on tehty Luonetjärven varuskunnassa. Käyttökokemusten ja alustavien kustannusanalyysien perusteella selvitetään jatkohankkeiden teknistaloudellinen kannattavuus. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu puolustusvoimien käytössä olevien rakennusten energiakatselmusten päivitysten ja uusintakatselmusten käynnistäminen energiansäästöpotentiaalin tunnistamiseksi. Katselmustoiminnan menetelmät ja kohdennus tarkennetaan vuoden 2014 aikana vastaamaan uusitun energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallista toimeenpanoa. Rakennuttamispalvelut Rakennuttamispalvelujen liikevaihto oli 7,8 milj. euroa (11,5, 10,9). Liikevaihto pieneni 32 % edellisestä vuodesta mutta oli edelleen normaalia korkeamman tasolla TUVE-hankkeeseen liittyvän 1,7 milj. euron läpilaskutuksen takia. Rakennuttamistoimeksiantoihin kuului joissakin investointihankkeissa myös suunnittelun ja toteutuksen KAAVIO 10 KAAVIO 11 Rakennuttamisen kustannusrakenne v.2013 SKOL-PHRAKL euroa 120 100 80 60 40 20 140 120 100 80 60 40 20 Rakennuttamisen tuntihintavertailu SKOL-PHRAKL henkilöryhmittäin /h 0 SKOL 02 PHRAKL 02 Sijoitetun pääoman tuotto Sosiaalikustannukset Yleiskustannukset Työpalkka 0 02 03 04 SKOL ala SKOL ylä SKOL normaali PHRAKL 02= suunnittelu- ja rakennusvaiheen johtaja, 03= suunnittelun valvoja, 04= työmaavaiheen valvoja 20
hankkiminen. Rakennuttamispalveluihin liittyviä alihankintoja oli yhteensä 3,8 milj. euroa. Toimialan ylijäämä oli 0,1 milj. euroa. Rakennuslaitos toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina sekä tuottaa asiantuntijapalveluja puolustushallinnolle. Rakennuttamispalvelujen rakennuttaminen ja paikallisvalvonta ilman erillistehtäviä Senaatti-kiinteistöille olivat 4,1 % (4,7, 4,1) Senaatti-kiinteistöjen vuosittaisesta puolustushallinnon investointien kustannuksista. Prosenttiin vaikuttaa se, että valtaosa hankkeista oli edelleen hankekooltaan pieniä. Luku sisältää myös turvallisuustehtävät. Rakennuttamisen kokonaishinta muodostuu tehtäväluokitusten mukaisista tuntihinnoista ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa resurssisuunnitelmissa yhteisesti sovituista tuntimääristä eli panostuksista hankkeiden eri vaiheisiin. Rakennuslaitoksen veloittamia rakennuttamisen tuntihintoja voidaan pitää erittäin kilpailukykyisinä vastaavan tasoisten tehtävien markkinahintoihin verrattuna. Markkinahintaan vaikuttavat sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja yleiskustannuksiin sisältyvät markkinointikustannukset, joita Rakennuslaitoksella ei valtion virastona ole. Toisaalta Rakennuslaitoksen tuntihintaa nostaa mm. yleiskuluihin sisältyvä valmiussuunnittelutyö. Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikön puolustusvoimille tuottamat palvelut määritellään vuosittain Rakennuslaitoksen ja Pääesikunnan välisessä asiantuntijapalvelusopimuksessa ja sen liitteissä. Rakennuslaitos tuottaa tai hankkii tarvittavat palvelut ja vastaa hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta. Vuodesta 2013 alkaen ympäristöyksikkö on tuottanut ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden parantamiseen liittyen rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille. Toimialan liikevaihto oli vuonna 2013 noin 1,1 milj. euroa (0,5 milj. euroa), joka muodostui asiantuntijapalveluista puolustusvoimille (0,9 milj. euroa) ja rakennuttamispalveluista Senaatti-kiinteistöille (0,2 milj. euroa). Toimialan liikevaihto oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen ja budjetoituun nähden. Pääasiassa tämä johtui siitä, että ympäristöalan rakennuttamispalveluiden tuottamisesta Senaatti-kiinteistöille aiheutui kasvanutta rakennusurakoihin liittyvää ostojen läpilaskutusta. Myös puolustusvoimille tehtyjen ostojen läpilaskutus oli ennakoitua suurempi. Toimialan ylijäämä oli 0,09 milj. euroa. Erityyppisiä ja -kokoisia ympäristötutkimus-, kunnostus-, rakentamis- ja selvityshankkeita toteutettiin yli 50 kpl, lisäksi järjestettiin puolustusvoimien ympäristötarkkailu viranomaisvelvoitteiden mukaisesti. Hankkeiden arvo oli yhteensä 5,4 milj. euroa. Sadevesiviemäröintiä Hämeenlinnassa. Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkisto 21
1.3.2 Toiminnan tuottavuus Vuoden 2013 lopussa Rakennuslaitoksen henkilötyövuosimäärä oli 815 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet alenivat edellisestä vuodesta 1,7 %. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitoksen ylläpidettävä huoneistoala vähenee noin 370 000 htm 2. Tämän myötä Rakennuslaitoksen henkilöstö vähenee noin 100 henkilötyövuodella vuoden 2015 alkuun mennessä laskettuna vuoden 2011 tasosta. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen osuus kaikki kustannuslajit mukaan lukien oli 78 % kokonaiskustannuksista. Siivouspalvelujen ulkoistamisaste (ulkopuolisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista) oli kertomusvuonna 41 % (41 %, 41 %). Vuonna 2013 siivottavasta kokonaispinta-alasta (1,42 milj. sm 2 ) oli ulkopuolisen palveluntuottajan siivouksessa 47 % (0,67 milj. sm 2 ). Siivouspalveluissa on ulkoistettu kaikki kohteet, joihin puolustusvoimat on antanut ulkoistamisluvan. Rakennuslaitoksen omassa palvelutuotannossa ovat puolustusvoimien turvallisuuskäytäntöjen perusteella määritellyt kohteet. Teknisissä palveluissa ulkopuolisten palveluiden osuus kokonaiskustannuksista oli 72 % (64, 65), tavoite oli 70 %. Ulkoistamisaste oli vuosikorjauksissa 59 % (55, 53), erillistilauksissa 80 % (73, 75) ja pieninvestoinneissa 83 % (78, 80). Rakennuslaitoksen tehokkuuden kehitystä voidaan seurata myös liikevaihdon ja henkilötyövuosien suhteen kehitystä vertaamalla (kaavio 12). Tunnuslukuun vaikuttaa myös ulkoistamisasteen muutos. TAULUKKO 7: Tuottavuuden tunnuslukuja Tunnusluku 2011 (tot) 2012 (tot) 2013 (tot) 2013 (tavoite) Kiinteistöpalvelut Hoito htm 2 /htv 9 100 9 600 9 300 9 300 Asuntotoimi Vuokrattavat asunnot kpl/htv 246 236 229 260 Siivouspalvelut Siivouspalveluiden ulkoistamisaste % 41 % 41 % 41 % 42 % Oman palvelutuotannon sm 2 /htv 3 900 3 800 3 600 Tekniset palvelut Teknisten palveluiden ulkoistamisaste % 65 % 64 % 72 % 70 % KAAVIO 12 Henkilötyövuosien määrän kehitys vuosina 1993-2013 HTV 3000 2500 2012 2013 2000 1500 1000 500 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 22
KAAVIO 13 KAAVIO 14 1000 eur 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 195 187 Liikevaihto / htv, 1000 euroa 209 196 193 2011 2012 2013 liikevaihto/htv 209 rahanarvokertoimella oikaistu liikevaihto/htv Rakennuslaitoksen kustannusrakenne yhteensä 16 7,2 M (suluissa vuosien 2012 ja 2011 prosentit) 9 % 22 % (6 %, 6 %) (25 %, 25 %) Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet 4 % (5 %, 5 %) 35 % (32 %, 32 %) Ulkopuoliset palvelut 30 % (33 %, 33 %) Henkilöstökulut Muut kulut 23 Dragsvikin varuskunta. Kuvaaja:Henrik Helin
KAAVIO 15 KAAVIO 16 Kiinteistöpalvelut ( 35, 0 M ) 15 % (14 %, 14 %) 5 % (5 %, 6 %) Energiapalvelut (59,3 M ) 4 % 1 % 5 % (2 %, 3 %) (1 %, 1 %) (5 %, 5 %) 6 % (6 %, 5 %) 31 % (31 %, 31 %) 49 % (49 %, 49 %) 84 % (86 %, 86 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Käyttöaineet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut KAAVIO 17 KAAVIO 18 Siivouspalvelut (18,5 M ) Tekniset palvelut (45,9 M ) 11 % 5 % (11 %, 11 %) (6 %, 7 %) 7 % (8 %, 8 %) 14 % (17 %,17 %) 7 % (10 %, 9 %) 42 % (43 %, 42 %) 41 % (41 %, 41 %) 72 % (64 %, 65 %) Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut Aineet ja tarvikkeet Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Muut kulut 24
Lappeenrannan sotilaskoti: Puolustuskiinteistöjä uusiin käyttötarkoituksiin. Kuvaaja: Henrik Helin 25
1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Palvelujen ostot olivat suurin kustannuserä, 38 % kokonaiskustannuksista. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli 34 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset olivat 25 % kokonaiskustannuksista. Henkilöstökustannukset sisältävät palkat ja palkkiot sekä henkilösivukustannukset. Luvuista on vähennetty sairausvakuutus- yms. lakien mukaisia palautuksia yhteensä 0,7 milj. euroa. Kertomusvuonna Rakennuslaitoksessa ei työskennellyt työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä. Korkokustannus on kustannusvastaavuuslaskelmassa laskettu keskimääräiselle vaihto- ja käyttöomaisuudelle 1,2 %:n nimelliskorolla. TAULUKKO 8: Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1 000 2013 2013 2012 2011 toteutuma tavoite toteutuma toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 166 914,9 159 472 162 530,6 161 136,5 Maksullisen toiminnan muut tuotot 71,2 0 13,8 19,6 Tuotot yhteensä 166 986,1 159 472 162 544,5 161 156,2 KOKONAISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 237,2-66 871-61 017,0-59 831,0 Henkilöstökustannukset -41 130,6-42 618-40 373,3-39 307,7 Vuokrat -2 649,9-1 500-2 266,4-2 283,4 Palvelujen ostot -64 357,8-46 000-56 994,3-56 292,1 Muut erilliskustannukset -2 698,5-2 300-2 168,0-2 200,7 Erilliskustannukset yhteensä -167 074,0-159 289-162 819,0-159 914,9 Osuus yhteiskustannuksista Poistot -260,1-175 -210,4-187,0 Korot -53,5-98,6-78,5 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä -313,6-175 -309,0-265,6 Kokonaiskustannukset yhteensä -167 387,6-159 464-163 128,0-160 180,4 KUSTANNUSVASTAAVUUS -401,5 8-583,6 975,7 (tuotot-kustannukset) Suoritetuotanto perustuu valtion maksuperustelakiin ja puolustusministeriön asetukseen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista.rakennuslaitoksen palvelut hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Jos suorite tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, siitä peritään omakustannusarvoa vastaava maksu. Vuoden 2013 toteutuman ja tavoitteen ero johtuu varaston muutoksesta (vähennystä), lomapalkkavelan muutoksesta (lisäystä), poistoja suuremmista käyttöomaisuushankinnoista ja laskennallisista koroista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuotoista on vähennetty ylijäämän palautus 6,12 milj. euroa. 26
Sisäisen laskennan tuloslaskelma Sisäisen laskennan tuloslaskelman avulla seurataan laitoksen nettobudjetoidun toiminnan kannattavuutta ja sisäisen budjetin toteutumista toimialoittain. TAULUKKO 9: Sisäisen laskennan tuloslaskelma 1 000 2013 2012 2011 Tekniset palvelut Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Energiapalvelut Rakennuttaminen Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Yhteensä Yhteensä % Yhteensä Tuotot rakennuttamisesta 6 653 6 653 10 260-35 9 208 Tuotot pieninvestoinneista 11 181 11 181 7 000 60 6 434 Tuotot asiantuntijapalveluista 40 896 1 119 115 2 170 1 716 26 1 574 Tuotot kiinteistönhoidosta, ph 31 286 31 286 29 697 5 28 387 Tuotot siivouksesta, ph 16 478 16 478 16 114 2 16 345 Tuotot vuosikorjauksista, ph 19 342 19 342 19 023 2 18 709 Tuotot kiinteistöenergiasta, ph 52 963 52 963 52 929 0 52 648 Tuotot muusta energian myynnistä 9 253 9 253 9 352-1 9 889 Tuotot asukasisännöinnistä 894 894 894 0 862 Tuotot erillistilauksista 3 211 2 696 16 079 4 159 22 148 14 552 52 16 320 Muut tuotot 142 28 63 467 25 725 1 014-29 744 Tuotot yhteensä 35 573 19 202 46 665 62 686 7 707 1 119 140 173 091 162 552 6 161 121 Aineet ja tarvikkeet -1 789-980 -3 350-647 -197-13 -6 976-7 425-6 -7 584 Käyttöaineet -35-15 -49 910-49 960-54 177-8 -52 856 Ulkopuoliset palvelut -10 913-7 653-32 855-3 574-3 355-477 -58 827-52 005 13-51 547 Henkilöstökulut -16 425-7 692-5 995-2 484-2 481-350 -35 427-34 800 2-34 028 Vuokrat -517-33 -356-95 -22-1 -1 024-723 42-695 Muut muuttuvat kulut -949-555 -485-234 -683-33 -2 939-2 778 6-2 368 Muuttuvat kulut yhteensä -30 628-16 913-43 056-56 944-6 738-874 -155 153-151 907 2-149 077 Myyntikate 1 4 944 2 288 3 608 5 741 969 245 140 17 935 10 644 12 043 Omien toimitilojen ylläpito 228 237 233 594 1 292 1 358-5 1 411 Myyntikate 2 5 172 2 524 3 841 6 336 969 245 140 19 227 12 002 13 452 Henkilöstökulut -5 703-5 573 2-5 262 Vuokrat -1 625-1 543 5-1 589 Toimistokulut -2 750-2 442 13-2 574 Palkeet -421-416 1-311 Muut kiinteät kulut -1 008-937 8-1 089 Omien toimitilojen ylläpito -1 292-1 358-5 -1 411 Kiinteät kulut yhteensä -12 799-12 271 4-12 235 Käyttökate 6 427-268 1 219 Poistot -260-210 24-187 Satunnaiset erät -395 Tilikauden jäämä ennen palautusta puolustusvoimille 5 772-479 1 032 Palautus puolustusvoimille -6 120 0 0 Tilikauden jäämä -348-479 1 032 27
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät 1.4.1.1 Ylläpitopalvelut Rakennuslaitoksen ylläpitovastuulla oleva huoneistoala oli 3 060 000 m 2 (3 170 000, 3 140 000), josta puolustushallinnon osuus oli 2 840 000 m 2. Ylläpidettävä huoneistoala laski 110 000 m2 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylläpidettävää huoneistoalaa vastaava rakennustilavuus oli 15 200 000 m 3. Lämmitettävä rakennustilavuus oli 9 800 000 m 3. Puolustushallinnon sisäisiä energia- ja ylläpitosopimuksia oli yhteensä 141 kpl (140, 151) ja siivouspalvelusopimuksia 121 kpl (133, 137). Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan kanssa laadittiin Leijona Catering Oy:n toimitiloista yksi valtakunnallinen sopimus, johon sisältyi 24 erillisen varuskuntaravintolan energia- ja ylläpitosopimukset. Leijona Catering Oy:n kanssa laadittiin erillinen sopimus, jossa sovittiin jätehuollosta, keittiölaitteiden hoidosta ja huollosta, siivouspalveluista sekä prosessienergiasta ja -vedestä. Rakennuslaitoksella on sopimus Comforta Oy:n kanssa Sodankylän Vaatetuskorjaamon kiinteistönhoito- ja energiapalvelujen sekä erillistilausten mukaisten palvelujen tuottamisesta. Rakennuslaitos jatkoi kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiapalvelujen tuottamista Millog Oy:lle viidessä (4 kohdetta vuonna 2012) erillisessä kohteessa. Millog Oy:n käyttöön siirtyneistä toimitiloista 177 000 htm 2 (98 000) kuuluu Millog Oy:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen. Millog Oy:n kanssa on solmittu kaksi erillistä palvelusopimusta. Tarkasteltaessa puolustusvoimien käytössä olevaa tilakantaa valtion toimitilastrategian näkökulmasta voidaan todeta, että suurin osa tilakannasta on puolustustarkoitukseen rakennettuja erityiskiinteistöjä. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi kasarmit, tiedustelu-, valvonta- ja johtamistilat, maapeitteiset räjähdevarastot, viestiasemat sekä ampuma- ja harjoitusalueet rakenteineen. Merkittävä osa tiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen toimitiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennussekä ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista. Toimitilakannasta vain 6 % on toimistotiloja (esikunnat). Kiinteistöpalvelut Puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen välisiin kiinteistönhoitosopimuksiin sisältyvät palvelut on eritelty sopimuksien liitteenä olevassa valinta- ja vastuurajataulukossa sekä Ylläpidon palvelukuvauksessa. Kiinteistönhoitosopimukset sisältävät yleisiä markkinoita laajempia palvelukokonaisuuksia kuten esimerkiksi asiantuntijapalveluja, teknisiä määräaikaishuoltoja, kiinteistöjen jätehuollon sekä lisä- ja käyttäjäpalveluja. Vertailtavuutta markkinoi- TAULUKKO 10: Kiinteistöpalvelujen liikevaihto jaoteltuna Kiinteistöpalvelut 2011 2012 2013 Kiinteistönhoito M 28,4 29,7 31,3 Erillistilaukset M 2,7 2,9 3,2 Asukasisännöinti M 0,9 0,9 0,9 Asiantuntijapalvelut M 0,3 0,0 0,0 Muut tuotot M 0,2 0,1 0,1 Henkilötyövuodet 350 337 337 Hoitovastuu (htm 2 ) 3 140 000 3 170 000 3 060 000 28
hin ylläpidetään riittävän erottelukyvyn sisältävällä kustannusseurannalla. Puolustushallinnon kiinteistönhoidon palvelusopimuksiin sisältyviä asiakkaiden jätemääriä seurataan sopimuksittain ja jätejakeittain. Vuonna 2013 puolustushallinnon jätteen kokonaismäärä oli 6583 tonnia (6997), mikä on noin 6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Sekajätteen suhteellinen osuus koko jätemäärästä kasvoi yhden prosenttiyksikön verran ollen 52 % (51). Varuskuntaravintoloiden tuottamat biojätteet on vuodesta 2012 alkaen raportoitu osana Leijona Catering Oy:n raportointia. Tästä johtuen biojätteen määrä puolustushallinnon jäteraportoinnissa on selvästi vähentynyt. Vuodesta 2012 biojätteen osuus laski edelleen 7 prosenttiyksikköä ollen vuonna 2013 6 % (13). Valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman (VALT- SU) mukaan tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa eli hyödyntää energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikalle enintään 20 % jätteestä.. Jätteiden hyödyntämistä tai käsittelyä ei nykyisillä seurantakäytännöillä pystytä kaikilta osin raportoimaan. Hyötyjätemäärien osuus on kuitenkin kasvava. Seurantaa ja raportointia kehitetään aktiivisesti. Asukasisännöintipalvelut Puolustusvoimien/Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välinen sopimus asukasisännöintipalveluista on vuodelta 2011. Sopimus asukasisännöintipalveluista tullaan uusimaan vuoden 2014 aikana, kun tehtäväjako 1.1.2015 aloittavan Puolustusvoimien palvelukeskuksen ja Rakennuslaitoksen välillä saadaan tehtyä. Puolustusministeriö päivitti 17.12.2009 antamaansa ohjeistusta Puolustushallinnon palvelussuhdeasuntojen vuokrauksessa noudatettavista periaatteista 19.2.2013. Ministeriön antama uusi ohjeistus tuli voimaan 1.3.2013. Vastaavasti Pääesikunnan henkilöstöosaston 31.5.2010 antama määräys Puolustusvoimien palvelussuhdeasuntojen vuokraamisesta uusittiin 14.3.2013 tullen voimaan 20.3.2013. Rakennuslaitos hoiti sopimuksen mukaisesti puolustusvoimien puolesta 2 200 (2 385, 2 517) hallinnonalan ulkopuolelta ensivuokratun asunnon jälleenvuokraukseen liittyvät tehtävät, kuten vuokrasopimusten laadinnan, vuokrien tarkistamisen, vuokrien perinnän, saatavien valvonnan, vuokratulojen tilitykset sekä esitykset Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattujen asuntojen irtisanomisista ja lisäämisistä. Vuoden 2013 aikana tehtiin yhteensä n. 1060 yksittäistä vuokrasopimusta puolustusvoimien puolesta. Asuntojen määrä vaihtelee kuukausittain. Kertomusvuoden lopussa ensivuokrattuja asuntoja oli yhteensä 2260 kpl, joista Kruunuasunnot Oy:ltä ensivuokrattuja asuntoja oli 1 660 kpl, Senaattikiinteistöiltä 350 kpl sekä muilta vuokranantajilta 250 kpl. Asuntojen keskimääräinen koko oli 58 m 2. KAAVIO 19 Huoneistoalat v. 2012 htm 2 (% -osuus koko rakennuskannasta) Muut rakennukset Sairaalat Asuinrakennukset Katokset Toimistot Sosiaalirakennukset Korjaamo- ja huoltorakennukset Suojarakennukset Kasarmit Varastot 1 053 (36%) 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1000 htm 2 29
KAAVIO 20 Puolustushallinto, kiinteistönhoidon muuttuvat kustannukset tehtävittäin 25,9 M (suluissa vuodet 2012 ja 2011) 5 % 10 % (5 %, 6 %) (12 %, 10 %) 15 % (15 %,15 %) 6 % (6 %,6 %) Hoito ja huolto Jätehuolto Ulkoaluehoito, piha-alueet 64 % (62 %, 63 %) Ulkoaluehoito, rakenteet Lisä- ja käyttäjäpalvelut Palvelujen järjestämisestä ja turvallisuudesta johtuvat kustannukset sisältyvät tehtäväkohtaisiin lukuihin. Asuntojen vuokrausaste vuokrattavissa olevien asuntojen osalta oli kertomusvuoden lopussa 82 % (76, 75). Pienin käyttöaste 48 % (64, 63) oli Senaatti-kiinteistöiltä ensivuokratuissa ns. toimitila-asunnoissa, jotka sijaitsevat vähäisen kysynnän alueilla ja ovat huonokuntoisia. Asuntojen vuokrausasteen laskuun vaikuttaa myös se, että osasta Senaatti-kiinteistöjen asunnoista puolustusvoimat on irtisanonut ensivuokrasopimuksen päättymään 31.12.2013. Joulukuussa tehtiin vuokratasoesitykset vuodelle 2014. Samassa yhteydessä tehtiin voimassaoleviin vuokrasopimuksiin vuokrantarkistukset 1.1.2014 lukien vuokrasopimusehtojen mukaisesti. Asukasisännöintipalveluun käytettiin 10 (10, 10) henkilötyövuotta. Siivouspalvelut Siivottava pinta-ala vuonna 2013 oli 1,42 milj. sm 2 (1,45, 1,42). Rakennuslaitos järjestää siivouspalvelut puolustushallinnolle joko omana palvelutuotantona tai ostopalveluina siivouspalvelusopimusten TAULUKKO 11: Jätemäärät JÄTEJAE 2011 2012 2013 2013 2016 % % % tonnia tavoite-% Sekajäte 42,9 50,7 51,8 3 415 20,0 Biojäte 26,1 13,0 5,6 368 20,0 Energiajäte 9,4 11,0 12,1 796 30,0 Keräyspaperi 6,4 8,0 9,4 616 10,0 Keräyspahvi 4,3 4,0 5,2 343 7,0 Puu 1,9 2,0 3,3 215 3,0 SER 0,1 0,1 0,0 2 0,0 Pienmetalli 1,1 1,0 1,2 77 2,0 Vaarallinen jäte 0,3 1,0 1,4 92 0,0 Muu jäte 6,0 6,0 5,5 365 6,0 Rakennusjäte 0,7 2,0 3,1 206 2,0 Kartonki 0,7 1,0 1,0 63 - Lasi 0,2 0,2 0,4 26-100,0 100,0 100,0 6 583 100,0 30
mukaisessa laajuudessa, aikatauluissa ja kustannuksissa. Palvelutuotannossa otetaan huomioon puolustusvoimien ympäristöstrategia ja Rakennuslaitoksen ympäristötavoitteet sekä oman henkilöstön toiminnassa että ostopalvelujen hankinnassa ja palvelusopimusten johtamisessa. Siivouspalvelut kattavat ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä hygieniatarvike- ja kasarmisiivouspalvelut. Kasarmisiivouspalvelut sisältävät mm. varusmiesten kasarmisiivouskoulutuksen saapumiserittäin ja tupasiivousvälineiden hankinnan ja pyykkihuollon. Omaa siivoushenkilöstöä Rakennuslaitoksella oli vuonna 2013 211 henkilötyövuotta (213, 212). Puolustuskiinteistöjen siivouspalvelujen valtakunnallinen nelivuotinen puitesopimus päättyi 31.10.2013. Siivouspalvelut kilpailutettiin rajoitettuna menettelynä siivouspalvelun hankintastrategian ja -suunnitelman mukaisesti. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi uusiksi siivouspalvelujen tuottajiksi valittiin kolme kokonaistaloudellisesti edullisinta palveluntuottajaa. Uusiin palvelusopimuksiin otettiin mukaan kaikki jo ulkoistetut kohteet. Kilpailutuksessa huomioitiin puolustusvoimauudistuksen tuomat muutokset siivoustarpeisiin kuten varuskuntien lakkautukset vuoden 2014 loppuun mennessä. Ostettu siivouspalvelu sisältää kiinteistöjen ylläpito- ja perussiivoukset, erikseen määritellyissä kohteissa ikkunoiden pesut, tuntityönä tehtävät lisäpalvelut, kertasiivouskohteet ja Rakennuslaitoksen oman siivoushenkilöstön sijaisuuspalvelut. Palvelusopimusten arvioitu kokonaisarvo on yhteensä noin 25,8 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Uudelta palveluntuottajalta edellytetään sitoutumista Rakennuslaitoksen ympäristöohjelmaan, joka tarkoittaa kierrätyksen lisäämistä, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja ympäristövaikutusten minimoimista. Siivousaineiden ja -välineiden tulee olla käyttäjille ja ympäristölle mahdollisimman haitattomia. Palveluntuottaja vastaa siitä, että sekä työntekijät että alihankkijat noudattavat varuskunta-alueilla Rakennuslaitoksen ja puolustusvoimien turvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita. Ylläpito- ja perussiivous Rakennuslaitos suunnittelee siivouspalvelut ottamalla huomioon puhtaustasovaatimukset, kohteen käytön, rakennuksen sijainnin ja halutun lopputuloksen. Siivouspalvelun laatutasovaatimusten täyttymistä valvotaan silmämääräiseen tarkastukseen perustuvalla INSTA 800 laadunarviointimenetelmällä (INSTA SFS 5994 Siivouksen tekninen laatu - Mittaus- ja arviointijärjestelmä INSTA 800-2010). Järjestelmä perustuu kuuden eri laatutason kuvaukseen. Kaikki laatutasot määritellään lopputulosta koskevien vaatimusten perusteella. Sovitun hygieniatason toteutumista seurataan pintapuhtausnäyttein varusmiesten käyttämissä pesu- ja saniteettitiloissa. Kohdekohtaiset siivoussuunnitelmat toteutetaan ympäristöä vähän kuormittavilla mikrokuitu- ja konemenetelmillä siten, että pintamateriaalien hygieniataso ja kunto pysyvät sopimuksenmukaisella tasolla. Siivoustekstiilit pestään hygieenisiksi täysinä koneellisina ja veden käyttö siivouksessa on hallittua. Siivouksessa ei käytetä kertakäyttötuotteita. Jätesäkkien ja roskapussien käyttö on minimoitua. Kasarmipalvelut Rakennuslaitos opastaa ja kouluttaa jokaisen saapumiserän varusmiehet siivoamaan tupansa. Koulutuksessa korostetaan puhtaan sisäilman vaikutusta terveyteen. Varusmiessiivouksen opetuksella on lisäksi kansalaiskasvatuksellinen tavoite. Koulutusta annetaan myös kansainvälisille joukoille. Kasarmisiivousmenetelmiä ja välineitä kehitetään kustannustehokkaimmiksi ja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Saniteetti- ja hygieniatarvikepalvelut Saniteetti- ja hygieniatarvikkeet toimitetaan täyttöpalveluna käyttökohteisiinsa. Saniteettitarvikkeiden valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota oikeiden annostelijamallien ja pehmopaperin laadun valintaan suhteessa käyttäjämääriin. Tekniset palvelut Vuosikorjausohjelman mukaisesti toteutettiin noin 1400 projektia (1500, 1 500). Rakennuslaitoksen laatimat ja puolustusvoimien sekä Senaatti-kiinteistöjen hyväksymät vuosikorjausohjelman mukaiset projektit toteutettiin samoin kuin ennakoimattomat viankorjaukset 18,9 milj. eurolla. Korjaushankkeiden ohjelmoinnissa otettiin huomioon mm. korjausten kiireellisyys, sisäilman terveellisyys, viranomaismääräykset sekä normaaliin kulumiseen liittyvät syyt. Normaali kuluminen on pääasiallinen korjausperuste. Ko. toimenpiteillä ennaltaehkäistään rakenteen kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home) varusmiehille ja muille 31
TAULUKKO 12: Vuosikorjaukset korjauksen syyn mukaan Vuosikorjauksen syy %-osuus Normaalikuluminen 77,7 % Terveydellinen 7,5 % Energiatalous 5,7 % Viranomaismääräys 5,0 % Luonnonilmiö 1,4 % Kuntoarvion laadinta 1,1 % Muutostyö 1,3 % Sisäilmatutkimuksen laadinta 0,2 % Tulipalo 0,1 % Ilkivalta 0,0 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 13: Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan Vuosikorjaukset kohdetyypin mukaan %-osuus Rakennus 74,9 % Aluetyö 20,1 % Tie 1,7 % Aita 1,1 % Ampumarata-alue 0,5 % Silta 0,4 % Laituri 0,3 % Lentokenttä 0,3 % Muu rakenne 0,3 % Ulkoliikuntapaikka 0,2 % Telakka 0,2 % Polttoaineenjakopaikka 0,1 % Ympäristörakenne 0,1 % Yhteensä 100,0 % TAULUKKO 14: Vuosikorjaukset TALO -90 järjestelmän mukaan Vuosikorjaukset TALO 90 mukaan %-osuus ALUERAKENTEET 8 % RAKENNUSTEKNIIKKA 54 % LVI-JÄRJESTELMÄT 21 % SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 10 % TIETOJÄRJESTELMÄT 7 % Yhteensä 100 % TAULUKKO 15: Energiapalvelujen liikevaihto jaoteltuna Energiapalvelut 2011 2012 2013 Energiasopimukset PH M 52,6 52,9 53,0 Prosessienergia PH M 5,7 4,0 3,9 Yritykset M 3,8 5,2 5,2 Muut M 0,8 0,7 0,6 Henkilötyövuodet 50 50 45 32
KAAVIO 21 KAAVIO 22 5 4 Puolustusvoimien tilaamien erillistilausten liikevaihto alueittain, M 2011 2012 2013 4 Senaatti-kiinteistöjen tilaamien pieninvestointien liikevaihto alueittain, M 3 3 2011 2012 2013 2 2 1 1 0 0 Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Suomi Häme Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi käyttäjille sekä varmistetaan laitteiden ja järjestelmien toimintakuntoisuus. Korjauksen toteutuksen ajankohdasta sovittiin tiloja tai aluetta käyttävien joukko-osastojen kanssa. Tavoitteena oli, että puolustusvoimien ydintoiminta jatkui häiriöittä korjauksista huolimatta. Säännönmukaiset asiakaspalaverit pidettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuosikorjauksista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Senaatti-kiinteistöille. Erillistilausten laskutus oli yhteensä 15,9 milj. euroa (8,9, 11,4). Puolustusvoimien omistamiin rakenteisiin ja laitteisiin kohdistuvien sekä toiminnallisista muutoksista aiheutuvien erillistilausten tuotot olivat 14,7 milj. euroa (7,6, 10,0) ja tuotot muilta asiakkailta olivat 1,2 milj. euroa (1,3, 1,4). Yksittäisiä projekteja oli 942 kpl (805, 970). Erillisprojekteista raportoitiin neljä kertaa vuodessa puolustusvoimille ja Millog Oy:lle. Senaatti-kiinteistöjen pieninvestointien tuotot olivat 11,1 milj. euroa (7,0, 6,4). Yksittäisiä projekteja oli 156 kpl (143, 148), joista 132 kokonaishankintana ja 24 rakennuttamissopimuksin. Projekteista 9 kpl kohdistui sähkö-, vesi- tai jätevesiverkostoihin. Teknisten palvelujen henkilötyövuosimäärä oli 124 (130, 142). Energiapalvelut Energiapalvelujen liikevaihto oli 62,7 milj. euroa (62,9). Liikevaihto on pysynyt samalla tasolla viime vuosina huolimatta yksikkökustannusten noususta. Tämä on johtunut energian kokonaiskulutuksen vähenemisestä. Toimitetun lämmön kokonaismäärä oli 346 193 MWh (375 067). Tulossopimuksen mukainen normaalivuoden arvio oli 392 000 MWh. Vuosi 2013 oli sääkorjattuna 10 % normaalia lämpimämpi. Sääkorjattu lämmön kokonaiskulutus aleni 2,5 % edellisestä vuodesta. Toimitetun sähkön kokonaismäärä oli 266 065 MWh (266 975). Kokonaiskulutus väheni marginaalisesti ollen edellisvuoden tasolla. Tulossopimuksen mukainen kulutusarvio oli 275 000 MWh. Käyttäjäsähkön osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan keskimäärin 30 %, joka vastaa n. 80 000 MWh kulutusta. Toimitetun veden kokonaismäärä oli 1 096 478 m 3 (1 161 000). Tulossopimuksen mukainen arvio oli1 200 000 m 3. Veden kokonaiskulutus laski 5,5 % edellisvuoteen nähden. 33
TAULUKKO 16: Toimitettu energia, vesi ja verkostohäviöt 2011 2012 2013 2013 LÄMPÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 331 936 338 891 317 102 Myynti puolustushallinnon prosessiin 7 286 5 785 5 294 Muu myynti 34 588 30 391 23 797 Toimitettu lämpö 373 810 375 067 346 193 392 000 Verkostohäviöt 18 683 13 819 9 293 Yhteensä 392 493 388 886 355 486 2011 2012 2013 2013 SÄHKÖ MWH (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 217 801 214 492 212 136 Myynti puolustushallinnon prosessiin 32 138 29 935 29 420 Muu myynti 19 075 22 548 24 509 Toimitettu sähkö 269 014 266 975 266 065 275 000 Verkostohäviöt 7 886 7 279 3 346 Yhteensä 276 900 274 254 269 411 2011 2012 2013 2013 VESI 1000 VM 3 (tot) (tot) (tot) (tavoite) Myynti toimitilakiinteistöihin 792 764 757 Myynti puolustushallinnon prosessiin 199 94 41 Muu myynti 228 303 299 Toimitettu vesi 1 219 1 161 1 097 1 200 Verkostohäviöt 64 12 52 Yhteensä 1 283 1 173 1 149 KAAVIO 23 KAAVIO 24 Toimitettu lämpö 2013 Toimitettu sähkö 2013 355 172 MWh (suluissa vuosien 2012 ja 2011 prosentit) 269 411 MWh (suluissa vuosien 2012 ja 2011 prosentit) 7 % (8 %, 9 %) 1 % (1 %, 2 %) 3 % (4 %, 5 %) 9 % (8 %, 7 %) 11 % (11 %, 12 %) 1 % (3 %, 3 %) 89 % (87 %, 85 %) 79 % (78 %, 79 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin Muu myynti Verkostohäviöt 34
KAAVIO 25 Toimitettu vesi 2013 3 1,15 milj.m (suluissa vuosien 2012 ja 2011 prosentit) 26 % (26 %, 18 %) 4 % (8 %, 16 %) 5 % (1 %, 5 %) Myynti toimitilakiinteistöihin Myynti puol.hallinnon prosessiin 1.4.1.2 Rakennuttamispalvelut 66 % (65 %, 62 %) Muu myynti Verkostohäviöt Rakennuslaitoksen toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sekä käyttäjä- että omistajatahojen toimintatapojen tunteminen antaa perusteet maksimoida rakennuksen toiminnallinen ja tekninen elinkaari. Lisäksi nykyisen rakennuskannan tunteminen antaa perusteet tukea käyttäjiä myös tarve- ja hankeselvitysvaiheessa. Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Vuonna 2013 käytettiin keskusyksikössä hankesuunnitteluun ja rakennuttamiseen 20 henkilötyövuotta ja alueilla työmaavalvontaan 13 henkilötyövuotta, yhteensä 33 henkilötyövuotta. Maankäyttöja maisemasuunnittelun tilauksia ei ollut vuonna 2013. Niiden osalta toimintaa jatketaan puolustusvoimauudistuksen edistyessä. Kertomusvuoden aikana oli hankesuunnittelu- ja rakennuttamistoimeksiantoja käynnissä yhteensä 113 kpl (128, 131) ja niiden keskikoko 2,78 milj. euroa (2,5, 2,8). Senaatti-kiinteistöjen ja Pääesikunnan sopiman investointiohjelman hankesuunnittelutehtävät Hankesuunnitelmia oli vuoden aikana valmisteilla yhteensä 43 kpl (60, 70, 34) sisältäen hankkeet, joiden arvo oli 121,1 milj. euroa (139,6, 146,0). Hankkeiden keskikoko oli 2,77 milj. euroa (2,3, 2,1). Kertomusvuoden tavoitteena oli 25 valmistunutta hankesuunnitelmaa. Vuoden aikana valmistui 28 kpl hankesuunnitelmia (39, 39) yksi hankeselvitys, arvoltaan 83,05 milj. euroa (81,6, 83,4). Vuoden lopussa työn alla oli 14 (21, 30) hankesuunnitelmaa sisältäen hankkeet, joiden arvo oli 38,1 milj. euroa (58,1, 62,7). Osa hankesuunnitelmista valmistuu heti vuoden 2013 alussa. Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välisen kumppanuussopimuksen rakennuttamispalvelut sekä Pääesikunnan ja Rakennuslaitoksen välisen asiantuntijasopimuksen palvelut Senaatti-kiinteistöjen Rakennuslaitoksen kautta toteutettu isojen hankkeiden vuoden 2013 investointimäärä oli 78,4 milj. euroa (53,3, 72,4). Summa on kasvamassa, kun puolustusvoimauudistukseen liittyvien hankkeiden painopiste siirtyy suunnittelusta toteutukseen. Rakennushankkeita valmistui 26 kpl (28, 28) keskihinnaltaan 2,36 milj. euroa (1,9, 4,8). Valmistuneiden hankkeiden kokonaisarvo oli 61,31 milj. euroa (52,7, 133,7). Hankkeita oli vuoden lopussa käynnissä 44 kpl (40, 33) arvoltaan 131,5 milj. euroa (129,9, 88,4). Vuoden aikana eri vaiheissa Senaatti-kiinteistöille ja Puolustusvoimille tehtyjen rakennushankkeiden keskimääräinen koko oli 2,78 milj. euroa (1,9, 3,6). Maavoimien Materiaalilaitoksen tilaamat MAPUJOPO:t ja kevytrakenteisten sääsuojien aluerakentamiset ja harjoituskentät olivat maarakennustöiden painopiste. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehtiin rakennuttamissopimuksia 11 kpl (25, 10), joiden summa oli 1,1 milj. euroa (2,7, 0,6). Osaa hankkeista on viety eteenpäin lähinnä aikataulukysymysten keskeneräisyyden takia ilman hankekohtaista sopimusta kumppanuussopimuksen pohjalta. 35
Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa tehtiin 2010 turvallisuusviranomaisverkon (TUVE) kohteiden rakennuttamissopimus. Vuosina 2010-2012 tehtyjen 78 kohteen jälkeen on toteutettu PVJJK:n ja Leijonaverkot Oy:n tilaamia täydentäviä hankkeita yhteensä 1,7 milj. euron arvosta. Suunnittelusopimuksia laadittiin 104 kpl (105, 45) yhteensä 3,1 milj. euroa (2,7, 0,9) ja urakkasopimuksia 118 kpl (193, 37) yhteensä 55,0 milj. euroa (29,2, 28,7). Rakennuttamisyksikön toiminnan painopiste siirtyi vuoden 2013 työkannan hankesuunnittelupainotteisuudesta lähemmäs tavanomaisempaa hankevaiheiden keskinäistä jakautumista. Vuoden aikana rakenteilla olleista rakennushankkeista suurimpia olivat Kaartin F-rakennuksen peruskorjaus ja varuskuntien kasarmihankkeet sekä valmistuneista Parolan kasarmi 146, Turun laiturihankkeet ja mittavien erityiskohteiden uudisrakennus-, peruskorjaus- ja parannustyöt. Varastorakentamista jatkettiin vuonna 2013. Tulevien vuosien painopisteitä ovat erityiskohteiden, valmiusyhtymien kasarmien ja julkisten rakennusten peruskorjausja perusparannustyöt. Käynnissä ovat myös mittava varastorakentamisprojekti infra- ja maarakennustöineen sekä tilojen rakennuttaminen uusille puolustusjärjestelmille. Uusia maankäyttö- ja maisemasuunnittelutehtäviä aloitetaan vasta puolustusvoimauudistuksen edistyessä todettavien tarpeiden mukaisesti. Rakennustoiminnan markkinatilanne oli vakaa ja indeksinousu maltillista. Rakennuskustannusindeksi nousi joulukuusta 2012 joulukuuhun 2013 0,8 %. Useita vuosia kestänyt hiljainen kausi kasvukeskusten ulkopuolella on näkynyt kapasiteetin ja tarjoushalukkuuden vähenemisenä. 1.4.1.3 Ympäristöpalvelut Ympäristöyksikkö kehittää puolustusvoimien tarpeisiin sotilastoiminnan ympäristövaikutusten erikoisosaamista sekä tuottaa ja hankkii ympäristösuojelualan palveluja liittyen ympäristön tutkimiseen ja kunnostamiseen, ympäristötekniseen suunnitteluun, ympäristönsuojelurakenteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, päästö- ja vaikutustarkkailuun sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Toimiala osallistuu myös puolustusvoimien jätehuollon kehittämiseen ja kriisinhallintatehtäviin liittyvien ympäristöhankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä vastaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuun kehittämisestä johdon linjausten mukaisesti. Vuodesta 2013 lähtien toimiala on tuottanut ampumaratojen ympäristönsuojelurakenteiden rakennuttamispalveluja myös Senaatti-kiinteistöille. Ympäristöpalveluja tuotettiin vuonna 2013 yhteensä noin viiden henkilötyövuoden verran. TAULUKKO 17: Rakennuttamisen volyymi Laskutus asiakasryhmittäin, M 2011 2012 2013 Senaatti-kiinteistöt 3,0 2,6 4,9 Pääesikunta 1,1 0,9 0,9 Muu PV ja PLM 0,4 0,7 0,3 KRIHA 0,5 0,0 0,0 TUVE, STUVE, Leijonaverkot 5,8 7,3 1,7 YHTEENSÄ 10,8 11,5 7,8 Vuosittain suunnittelussa tai rakenteilla olevien kohteiden kokonaiskustannus, M 2011 2012 2013 Tekeillä olevat hankesuunnitelmat 62,7 58,1 38,1 Valmistuneet hankesuunnitelmat 83,4 81,6 83,1 Käynnissä olevat hankkeet 88,3 129,9 131,4 Valmistuneet hankkeet 133,7 52,7 61,3 YHTEENSÄ (TUVE kohteet eivät sisälly) 368,1 322,3 313,9 36
Pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostaminen sekä ympäristöselvitykset Pilaantuneen maan tutkimus- ja kunnostushankkeita toteutettiin Pääesikunnan logistiikkaosaston ja Rakennuslaitoksen väliseen asiantuntijapalvelusopimukseen perustuen. Kunnostushankkeet liittyivät pääasiassa todettujen ympäristöriskien vähentämiseen ja maankäytön tai maanomistusolosuhteiden muutoksiin. Maaperän kunnostuksia tehtiin yhteensä kymmenessä kohteessa, joista merkittävimpiä olivat puolustusvoimauudistukseen liittyvät Kontiorannan, Hallin ja Kauhavan varuskuntien maaperän kunnostukset. Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon pohjaveden puhdistusta jatkettiin Säkylässä ja alueelle rakennettiin uusi vesienkäsittelyjärjestelmä. Helsingin Santahaminassa ja Kuopion Rissalassa kunnostettiin öljyistä maaperää polttoainesäiliöiden purkutöiden yhteydessä. Rovaniemellä Misin varastoalueella osallistuttiin vedenottamon pilaantumisselvitykseen ja tutkitutettiin uusi vedenottopaikka tilapäiseen käyttöön kunnes vedenhankintajärjestelyt saadaan pysyvästi ratkaistua. Ympäristöteknisiä tutkimuksia tehtiin 13 kohteessa. Vuoden aikana tutkittiin ja suunniteltiin myös tulevien vuosien kunnostuskohteita, mm. puolustusvoimauudistukseen liittyen. Ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöselvityksissä kartoitetaan ja kuvataan kohteen ympäristöolosuhteet ja toiminta sekä mahdolliset ympäristövaikutukset riittävän tarkasti ympäristönsuojelulain edellyttämän toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi. Tavoitteena on laatia ympäristöselvitykset kaikille merkittäville ampuma- ja harjoitusalueille. Vuoden 2013 aikana valmistuivat Lohtajan, Vuosangan ja Reilan ympäristöselvitykset. Aikaisempien selvitysten jatkotoimenpiteinä tehtiin maaperän ja pohjaveden terveys- ja ympäristöriskinarviot Pohjankankaan ja Taipalsaaren sinkoampuma-alueille. Ympäristötarkkailu Yhtenä ympäristöpalveluiden vastuualueena on puolustusvoimien toimintojen päästö- ja vaikutustarkkailun koordinointi ja tehostaminen. Vuoden 2013 tarkkailun järjestäminen toteutettiin suunnitellusti. Tarkkailutiedon hallinnan osalta merkittävimmät toimenpiteet olivat kohteiden koordinointi ja tietojen kokoaminen tietokantaan, joka mahdollistaa kohteiden hallinnan ja sisällön kehittämisen. Uusia, alueellisia tarkkailuohjelmia valmistui Pohjankankaan, Lohtajan, Rovajärven ja Taipalsaaren ampuma- ja harjoitusalueille. Lisäksi käynnistettiin päästötarkkailun kehittäminen Vuosangan, Syndalenin ja Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueilla sekä Parkanon ja Haapajärven varikkoalueilla. Ampumaratojen ympäristönsuojelun parantaminen Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun teknistä parantamista jatkettiin useilla paikkakunnilla. Hanke perustuu ampumaradoille vuonna 2011 laadittuun kokonaiskehittämissuunnitelmaan, jonka tavoitteena on vuosien 2012 2018 aikana parantaa ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa ja teknistä suojelua. Rakennuslaitoksen ympäristöyksikkö vastaa hankkeen toteuttamisesta Pääesikunnan erillisrahoituksella, jonka budjetti vuodelle 2013 oli 3,4 milj. euroa. Hankkeeseen liittyvät ampumakatosten meluntorjunnan parannustoimenpiteet toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen investointirahoituksella. Ampumaratojen ympäristölupahakemuksia varten ja toisaalta ratojen ympäristönsuojelurakenteiden tarpeen määrittämiseksi toteutettiin vuoden 2013 aikana selvityksiä 9 ampumaradalla, joista valmistuivat Baggbyn ja Syndalenin (UUDPR), Luonetjärven (ILMASK), Kyrönpellon (Mikkeli) sekä Tykistöprikaatin (Niinisalo) ampumaratojen selvitykset. Vuoden 2013 aikana toteutettiin ympäristönsuojelun tekniset parantamistoimenpiteet Säkylän (PORPR) ampumaradalle, jonne toteutettiin mittavat pohjavedensuojelurakenteet. Edellisvuonna käynnistetyt rakennusurakat Vekaranjärven (KARPR) ja Hätilän ampumaradoille (PSPR) valmistuivat kesällä 2013. Pirkkalan (SATLSTO) ampumaradalla käynnistettiin parantamistoimenpiteiden toteutus toteuttamalla vallien korotuksia ylijäämämailla. Parolannummen ampumaradalla (PSPR) toteutettiin meluaidan akustinen korjaus. Ampumakatosten meluntorjuntarakenteita toteutettiin Hätilän, Vekaranjärven ja Säkylän ratojen lisäksi Lupinmäen (RUK) ja Upinniemen (SLMEPA) radoille yhteensä noin 1,3 milj. eurolla. Parantamistoimenpiteiden suunnittelua toteutettiin Santahaminan, Raasin Hoikanportin, Tyrrin, Taipalsaaren ja Niinisalon ampumaradoille. Tutkimus ja kehitys Rakennuslaitos kehittää puolustushallinnon käyttöön paikkatietopohjaista ympäristötietojen hallintajärjestelmää Ympäristö-Kiravea. Järjestelmän rakennetta ja sisältöä on suunniteltu ja toteutettu vuosien 2012-2013 aikana. Paikkatietopohjainen järjestelmä mahdollistaa kootun ja hakutoiminnoin varustetun arkistointijärjestelmän lisäksi erilaisten karttapohjien ja paikkaan sidottujen toimintojen havainnollistamisen ja hyödyntämisen. Vuoden 2013 alussa järjestelmä otettiin käyttöön 37
ympäristötarkkailutiedon hallinnassa. Tarkkailupisteet on siirretty järjestelmään ja sopimuslaboratorioiden tuottamia analyysitietoja pystytään siirtämään järjestelmään automatisoidusti. Myös kartta- ja grafiikkatoimintoja on kehitetty. Vuoden 2013 lopussa Ympäristö-Kirave otettiin käyttöön jätemäärien seurannassa. Vuoden 2014 painopistealueita ovat käyttöliittymän ja raportoinnin kehittäminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, jätehuollon tietojen hallinnan edelleen kehittäminen sekä järjestelmän käyttöön ottaminen pilaantuneiden kohteiden hallinnassa. Jätehuollon jatkokehittämisen pohjaksi aloitettiin jätehuollon valtakunnallisen tilannekuvan laatiminen. Tilannekuvassa, jota suunnitellaan käytettäväksi jätehuollon pitkän aikavälin suunnitelman pohjana, käsitellään mm. jätehuollon organisointia ja vastuutahoja, jätehuollon tavoitteita ja tilastoja, todettuja haasteita ja tulevaisuuden kehitystarpeita. Alueellisia jätehuoltosuunnitelmia laadittiin Parolannummen (PSPR) ja Rissalan (KARLSTO) varuskuntiin, lisäksi aloitettiin suunnitelman laadinta Kajaaniin (KAIPR). Hätilän ja Vuosangan harjoitusalueiden jätehuoltosuunnitelmat päivitettiin. Helsingissä sijaitsevan Kaartin korttelin jätehuollon suunnittelu käynnistettiin yhteistyössä Pääesikunnan ja puolustusministeriön kanssa. Vuonna 2012 suunniteltua kasarmien sisätilojen jätehuoltojärjestelyjen parantamiseen tähtäävää jätehuollon toimintamallia pilotoitiin vuoden 2013 aikana kolmessa varuskunnassa. Aiempien tupakohtaisten sekajäteastioiden käyttämisen sijaan jätteet lajitellaan ensin kasarmin sisällä olevaan jätepisteeseen, josta varusmiehet tyhjentävät jäteastiat ulkona sijaitseviin suurempiin jäteastioihin. Pilotointiin osallistuneille varusmiehille tehdyn kyselyn mukaan enemmistö suhtautui jätteiden lajitteluun myönteisesti. Tavoitteena on kokeilun perusteella luoda kasarmien jätehuollon järjestämisestä valtakunnallinen malli, jonka tuloksena syntypaikkalajittelun taso, yleinen viihtyisyys ja sisäilman laatu paranevat sekä jätehuollon kustannukset laskevat. Vastaava, toimistojen sisätilojen jätehuoltojärjestelyjen parantamiseen tähtäävä hanke on käynnistymässä Kaartin korttelissa Helsingissä tekeillä olevan jätehuoltosuunnitelman perusteella. Leijona Cateringin varuskuntaravintoloissa syntyvän biojätteen käsittelystä ja hyötykäytön haasteista on laadittu selvitys. Vuotuisesta biojätemäärästä noin 78 % päätyy hyötykäyttöön (kompostointi- tai mädätyslaitos). Käynnissä on myös koeluonteisia selvityksiä mahdollisuuksista käyttää biojätettä bioetanolin valmistukseen tai pienissä biokaasulaitoksissa. Jätteiden tuottamat kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Jatkossa nämä tullaan huomioimaan osana kiinteistöjen päästölaskentaa. Vuonna 2010 aloitettu ampumaratojen ympäristönsuojelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) selvitys on loppusuoralla. Mittava selvitysraportti viimeistellään, taitetaan ja julkaistaan alkuvuodesta 2014. Puolustushallinnon toiminnan ilmastovaikutuksia, niiden vähentämismahdollisuuksia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarvetta tarkastellaan vuonna 2013 aloitetussa ja vuoden 2014 alkupuolella valmistuvassa Energia- ja ilmasto-ohjelmassa. Ohjelmassa esitetään ehdotus päästövähennysten tavoitetasoksi, toimenpiteiksi ja seurannaksi. Raportointi, koulutus ja yhteistyö Puolustushallinnon ympäristöraportti vuosilta 2010-2012 julkaistiin kesäkuussa 2013. Raportti on laadittu yhteistyössä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa. Raportissa on käsitelty puolustusvoimien toiminta ja toimintaympäristö kokonaisuutena. Kiinteistöjen ja niiden hoidon merkitys on ympäristövaikutusten, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, osalta suuri. Raportin laatimisen tavoitteena oli paitsi kirjallisen raportin tuottaminen ulkoiseen viestintään, myös henkilöstön ympäristötietoisuuden lisääminen sekä puolustushallinnon toiminnan ympäristövaikutusten seuranta- ja raportointijärjestelmien tarkastelu ja kehittäminen. Rakennuslaitoksen ympäristöverkosto Ekorinkiin kuuluvaa henkilöstöä koulutettiin vuosittaisten ympäristö- ja jätehuoltopäivien yhteydessä. Koulutuksessa käsiteltiin mm. ilmastonmuutosta ja siihen liittyviä päästövähennys- ja sopeutumistarpeita, ampumaratojen ympäristönsuojelurakentamisen kokemuksia, ympäristötiedon hallinnan kehittämistä ja muita ajankohtaisia aiheita. Vuoden aikana osallistuttiin myös puolustusvoimien ympäristönsuojelun neuvottelupäiville. Ympäristöyhteistyötä muiden vastaavissa tehtävissä toimivien organisaatioiden kanssa ylläpidettiin osallistumalla kahteen pohjoismaiseen yhteistyökokoukseen sekä Norjan, Suomen ja Sveitsin kolmenväliseen ampumaratojen ympäristövaikutuksia koskevaan yhteistyökokoukseen. Rakennuslaitoksen edustajat osallistuivat myös Suomen edustajina räjähdepilaantumisen ympäristövaikutuksia tutkivan NATO-työryhmän kokouksiin. Lisäksi osallistuttiin Helsingissä järjestetyn sotilastoiminnan ympäristövaikutuksia käsittelevän kansainväliseen konferenssiin sekä esitysten ja verkostoitumisen että järjestelyiden muodossa. Vuonna 2012 aloitettiin yhdessä puolustusvoimien ja puolustusministeriön kanssa Suomi-Ruotsi-USA-yhteistyöhanke, jonka tuloksena vuoden 2013 kesäkuussa valmistui kansainväliseen käyttöön tarkoitettu ympäristönsuojelun koulutusaineisto kriisinhallintaoperaatioihin osallistuville. 38
1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Rakennuslaitos toimii puolustushallinnon kiinteistöalan osaamiskeskuksena, josta puolustushallinto saa tarvitsemansa kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntemuksen ja niihin liittyvät palvelut. Rakennuslaitoksen toimintalinjana on asiantuntijaroolin kehittäminen, palvelumarkkinoiden tehokas hyödyntäminen sekä oman palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa Rakennuslaitoksen suorituskyky puolustusvoimien ydintoimintojen tukemiseen rauhan- ja poikkeusolojen aikana. Puolustusministeriö on määrittänyt strategiset linjaukset Rakennuslaitoksen kehittämiseksi. Palvelutuotannon osalta tavoitteena on ollut markkinaehtoisuuden lisääminen ja oman palvelutuotannon keskittäminen strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Puolustusvoimat on määrittänyt tilojen turvallisuusluokat. Palvelutuotannon ulkoistaminen perustuu puolustusvoimien kohdekohtaisesti antamiin lausuntoihin. Päivittäisen ylläpitotoiminnan ulkoistamisen ei ole katsottu olevan taloudellisesti tarkoituksenmukaista silloin, kun puolustusvoimat edellyttää palveluntuottajan jatkuvaa turvavartiointia (ns. päällystakki). Oman palvelutuotannon säilyttämiseen puolustuskiinteistöissä vaikuttaa myös tarve ylläpitää riittävää osaamistasoa poikkeusoloja varten. Poikkeusoloissa tilojen käytön ja ylläpidon resurssien kohdentamisen painopiste on tiedustelu-, valvonta- ja johtamistiloissa, lentotukikohdissa, sotasatamissa ja kriittisen materiaalin tuotantoon ja varastointiin käytettävissä tiloissa ja alueilla. Rakennuslaitos ylläpitää kiinteistöjen jatkuvaa varallaolojärjestelmää sekä varmistaa energian häiriöttömän saannin puolustusvoimien määrittämissä kohteissa. Rakennuslaitos vastaa palvelujen järjestämisestä. Palvelujen järjestäminen käsittää palvelukokonaisuuksien optimoinnin teknisesti ja taloudellisesti puolustusvoimien tarpeiden perusteella, kilpailuttamisen, sopimushallinnan, laadun varmistuksen, valvonnan, palvelutuotannon turvallisuuden järjestelyt, valmiuden huomioimisen hankkeissa ja hankinnoissa, dokumentoinnin ja talouden hallinnan. Erityispiirteiden ja suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi Rakennuslaitos on kehittänyt pitkäjänteisesti erityisosaamista. Rakennuslaitoksen erityisosaamista voidaan hyödyntää koko valtionhallinnossa ns. In house- periaatteen mukaisesti. Sodankylän uusi varuskuntaravintola. Kuvaaja: Henrik Helin 39
Rakennuslaitoksen erityisiä osaamisalueita ovat: Valmius Rakennuslaitoksen valmiuden ylläpito perustuu puolustusvoimien ohjauksessa tehtyyn valmiussuunnitteluun, puolustusvoimien tarpeet ja poikkeusolojen aikaiset vastuut sisältäviin yhteistoimintasopimuksiin, alihankkijoiden sitouttamiseen sopimuksin poikkeusolojen palvelutuotantoon, poikkeusolojen valmiuden ylläpitoon palvelutuotannossa sekä henkilöstön erityisosaamisen kehittämiseen. Henkilöstön pysyvyys varmistaa erikoisosaamisen ja paikallistuntemuksen jatkuvuuden erityisesti poikkeusolojen aikana käytössä olevissa TVJ-tiloissa. Suoja- ja erikoisrakentaminen Suojarakentamisen erikoisosaaminen perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja luotuihin tietokanaviin painottuen pohjoismaihin. Rakennuslaitos on ainoa palveluorganisaatio Suomessa, joka on perehtynyt asevaikutuksiin rakenteissa. Erityispiirteitä ovat aseteknologian ja tiedustelumenetelmien kehitys, suojarakennusten tekniset järjestelmät, vanhan suojarakennuskannan rakennus-/rakenne- ja LVIStekniikka, ominaisuudet, mitoitusperusteet sekä puolustusvoimien operatiiviset vaatimukset. Hankesuunnittelu ja rakennuttaminen Talonrakentamisessa Rakennuslaitoksen osaaminen kattaa varuskuntasuunnittelun maankäyttö- ja kaavoitustasolta yksittäisiin rakennustyyppeihin. Hankkeiden toteuttamista tukee perehtyneisyys puolustushallinnon rakennuskantaan, rakennustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin sekä puolustusvoimien tarvitsemiin teknisiin järjestelmiin. Tilankäyttöratkaisujen tuntemus auttaa valitsemaan taloudellisia ratkaisuja. Toiminta kattaa rakennusten elinkaaren hankesuunnittelusta ylläpitoon. Sähkö- ja lämpöenergian sekä veden toimitusvarmuuden ylläpito Sähkö Puolustusvoimilla on tarve varmistaa strategisesti tärkeiden kohteiden sähköenergian toimintavarmuus.rakennuslaitos on kehittänyt puolustushallinnolle sähkön saannin varmistamiseksi toimintajärjestelmän, joka takaa sähköenergian toimintavarmuuden kaikissa häiriötilanteissa sekä rauhan että poikkeusolojen aikana Rakennuslaitoksen vastuulla on noin 150 varavoimakonetta, jotka yhdessä maakaapeloinnin. rengasverkkojen, varaliittymien, UPS- laitteiden ja verkostoautomaation kanssa muodostavat varmennetun sähkön toimintajärjestelmän puolustusvoimien määrittelemissä kohteissa. Rakennuslaitoksella on koulutettu henkilöstö, joka varmistaa järjestelmien toimivuuden laitteistojen ylläpidolla ja säännöllisillä koekäytöillä.sähköenergian saanti on erityisen tärkeää Ilmavoimille, Merivoimille ja Maavoimien TVJ- paikoille. Sähkönsaannin varmistamisen toimivuus on todennettu käytännössä myrskyvaurioalueella. PHRAKL ylläpitää tilannekuvaa sähköenergian toimintajärjestelmästä. Lämpö Lämpöhuollon toimintavarmuus varmistetaan siten, että varuskuntiin laaditaan lämpösopimusten teon yhteydessä varautumissuunnitelmat poikkeusja häiriötilanteisiin yhteistyössä joukko-osastojen ja lämmönmyyjän kanssa. 100 % varuskunnallinen häiriöreservi tarvittaessa korvaavalla polttoaineella lämpölaitoksessa voidaan käyttää laajasti kotimaisia polttoaineita, kuten puu- tai turvepellettiä ja haketta öljyn tilalla kauko- ja aluelämpölaitoksella on 24/7 -päivystys lämmön tuotanto- ja jakelukatkoksia varten lämpöyhtiöillä on käytössä siirrettäviä lämpökontteja turvaamaan lämpöhuolto tuotannon täyskatkoksissa Suojatilojen ja erityiskohteiden lämmöntuotanto on pääosin kahdennettu toimintavarmuuden ylläpitämiseksi myös poikkeusoloissa. Näiden kohteiden energiahuollosta huolehtii koulutettu henkilöstö. Vesi Vesihuollon toimintavarmuus varmistetaan ylläpitämällä verkoston desinfiointivalmiutta (siirrettävät kloorauslaitteet), ylläpitämällä varaveden jakelukykyä (suora putkiyhteys varavesilähteeseen, verkostossa useampi syöttöpiste, siirrettävät vesisäiliöt ja/tai tankkiautojakelu), huolehtimalla vesitornin kapasiteetista ja henkilöstön hygieniaosaamisesta. 40
Tekninen turvallisuus Rakennuslaitoksen toiminta-alue tekniseen turvallisuuteen liittyvissä vastuissa ja tehtävissä sisältää pääsääntöisesti TEM/TUKES-määrittelyjen mukaisia osa-alueita: Sähköverkostot ja laitteistot Talotekniset laitteet ja järjestelmät Hissit ja nostimet Lämpöverkostot ja tuotantolaitokset Vesi- ja jätevesiverkostot sekä tuotanto -ja käsittelylaitokset Kylmätekniset järjestelmät Pelastustoimen laitteet Räjähde- ja räjähdysvaarallisten tilat Kalliosuojat Rakennuslaitoksen vastuisiin ja tehtäviin sisältyy laitteiden, laitteistojen ja järjestelmien huolto-ohjelmien laadinta, huoltojen toteuttaminen ja dokumentointi, lakisääteisten tarkastusten järjestäminen tai tekeminen, sähkön käytön johtajan ja sähkötöiden johtajan tehtävät, painelaitteiden käytön valvojan ja kattilalaitoksen käytön valvojan tehtävät, vesilaitosten hoitajan tehtävät sekä räjähdetilojen edellyttämien työohjeiden laadinta ja hyväksyttäminen toiminnanharjoittajalla. Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu yleisten tekniseen turvallisuuteen liittyvien vaatimusten lisäksi puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle. Sidosryhmäturvallisuus Rakennuslaitoksen organisaatioturvallisuuden toimintamalli perustuu puolustusministeriön turvallisuusstrategiaan ja Puolustusvoimien turvallisuusnormeihin sekä kansallisiin turvallisuuskriteereihin (KATAKRI). Rakennuslaitoksen palvelujen järjestämiseen sisältyy vastuu turvallisuusjärjestelyistä kulloisenkin suojaustason mukaisesti: Turvallisuuskatselmukset ja mahdolliset auditoinnit puolustusvoimien vaatimusten mukaisesti Palveluiden tuottajien henkilöturvallisuusselvityshakemuksien käsittely Palveluiden tuottajien henkilöstön vaitiolovakuutukset Hankintasopimuksiin liittyvät turvallisuussopimukset palveluntuottajien kanssa Oman ja palveluntuottajien henkilöstön perehdyttäminen puolustushallinnon turvallisuusvaatimuksiin Turvallisuuden toteutumisen seuranta: valvonta, seuranta- ja työmaakokoukset sekä poikkeamaseuranta Rakenteellinen turvallisuus Rakenteellisella turvallisuudella tarkoitetaan toiminnan suojaamista erilaisia asevaikutuksia ja tiedustelua vastaan. Puolustusvoimat: Suojautuminen rakenteisiin ja järjestelmiin kohdistuvia asevaikutuksia vastaan (ammusten tunkeutumat, räjähdysvaikutukset (paine, sirpaleet, heitteet, tärinä, lämpö), säteilyvaikutukset, kemiallisten ja biologisten aseiden vaikutukset, polttotaisteluaineiden vaikutukset, FAE-vaikutukset, EMP-ja HPM-vaikutukset) Suojautuminen sähköistä tiedustelua vastaan (tempest) Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten rakenteellista turvallisuutta on kasvanut. PHRAKL:n asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Tällä hetkellä PHRAKL on jo saanut muutamia toimeksiantoja. Siviilisektori: Tarve parantaa siviilisektorin rakennusten rakenteellista turvallisuutta on lisääntynyt valtion toimintoja ulkoistettaessa. Tilaturvallisuus Tilaturvallisuudella tarkoitetaan tietojen ja toimintojen suojaamista luvatonta tunkeutumista vastaan. Puolustusvoimat: Luvatonta tunkeutumista hidastavat tai estävät rakenteet. PHRAKL on laatinut yhdessä puolustusvoimien kanssa puolustusvoimien tilaturvallisuusnormin rakennetyyppikortiston B-revision ja on aloittanut sen kouluttamisen puolustusvoimien tilaturvallisuushenkilöstölle. Puolustusvoimien tilaturvallisuuden koordinaatioryhmä 41
Muu valtionhallinto: Tarve parantaa valtion ylimmän johdon ja tärkeiden valtionhallinnon rakennusten tilaturvallisuutta on kasvanut. Rakennuslaitoksen asiantuntemus soveltuu käytettäväksi myös muualla valtionhallinnossa. Sotilastoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Rakennuslaitos kehittää ja ylläpitää sotilastoiminnan ympäristövaikutuksiin ja niiden hallintaan liittyvää erityisosaamista erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta (pl. melu) Kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelu Puolustusvoimien ympäristötiedon hallinta ja sen kehittäminen Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta Puolustushallinnon kiinteistöt muodostavat yhdessä puolustusvoimien ydintoimintojen kanssa kiinteän kokonaisuuden, jota koskevia kiinteistö- ja tilatietoja, huoltotoiminnan- ja kiinteistövalvonnan tilannekuvatietoja hyödynnetään tilahallinnan kehittämisessä, ylläpito- ympäristö- ja energiahuoltopalvelujen järjestämisessä, tilannekuvan muodostamisessa sekä poikkeusolojen varalle tehtävässä valmiussuunnittelussa. KIRAVE-järjestelmä sisältää perustiedot rakennuksista, rakenteista, verkostoista, vuokra- ja kiinteistönhoito-, siivous- ja energiasopimuksista. Järjestelmä sisältää myös kohteiden piirustukset ja muut dokumentit, maankäyttösuunnitelmat, varuskuntasuunnitelmat, rakennusten korjausohjelmat ja historiatiedot tehdyistä korjauksista, tonttien ja maa-alueiden karttapohjat sekä laajan kehitteillä olevan paikkatietopohjaisen ympäristötietokannan. Ryhti-järjestelmä sisältää huollon toiminnanohjausjärjestelmän sekä energian kulutusseurantajärjestelmän. Piirustusarkiston ylläpito Hanketietokannan ylläpito TUVE-tilojen rakennuttaminen, kiinteistövalvonta ja ylläpito Rakennuslaitos on vastannut valtion turvallisuusviranomaisia varten rakennetun TUVE-verkon rakenteiden rakennuttamisesta. TUVE-verkon tilojen ja rakenteiden kiinteistövalvonta ja ylläpitovastuu on Rakennuslaitoksella PVJJK:n ja Rakennuslaitoksen väliseen sopimukseen perustuen. Sopimus ja sen mukaiset vastuut on tarkoitus siirtää Suomen Turvallisuusverkot Oy:lle vuonna 2014. Rakennuslaitokselle asetetut muut tulostavoitteet 1. Puolustusvoimauudistus Rakennuslaitos osallistuu puolustusministeriön ohjauksen mukaisesti puolustusvoimauudistuksen toteuttamiseen. Tavoite on vuoden 2013 painopiste. Varuskuntien lakkauttamiseen liittyvät toimenpiteet sekä logistiikkajärjestelmän uudistamisesta johtuvat Rakennuslaitoksen toiminnan ja organisaation muutokset toteutetaan samanaikaisesti puolustusvoimauudistuksen kanssa. 1.9.2013 valmistuvan tilahallinnan kokonaistarkastelua selvittävän työryhmän tulosten perusteella tehdyt puolustusministeriön linjaukset huomioidaan Rakennuslaitoksen toiminnan ja organisaation kehittämisessä. Rakennuslaitos toteuttaa puolustusvoimauudistukseen liittyvät investointihankkeet, tekniset järjestelyt, viranomaistehtävät sekä sopimushallintaan liittyvät toimenpiteet. Lisäksi laitos vastaa lakkautettavia varuskuntia koskevista maaperätutkimuksista ja Pääesikunnan tilaamien pilaantuneen maaperän kunnostushankkeiden toteuttamisesta. Rakennuslaitos vastaa myös omaa organisaatiotaan ja toimintaansa koskevista muutoksista sekä henkilöstöjärjestelyistä siten, että uusi toimintamalli on käytössä vuoden 2015 alusta lukien. Rakennuslaitoksen toiminnan ja organisaation muutokset esitellään luonnoksina puolustusministeriölle ennen niiden toteuttamisvaihetta ja ennen niitä koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamista. Puolustusvoimauudistus aiheuttaa suuria muutoksia puolustusvoimien toiminta- ja organisaatiorakenteessa, varuskuntarakenteessa sekä Rakennuslaitoksen organisaatiossa ja toiminnassa. Puolustusvoimauudistus vaikuttaa Rakennuslaitokseen kolmessa eri vaiheessa: 1) varuskuntien lakkauttaminen, 2) logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja 3) tilahallinnan kokonaistarkastelu. Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia ja kiinteis- 42
töjen omistajia varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä rakennuttamiseen, kiinteistötekniikkaan ja alihankintasopimuksiin liittyvissä järjestelyissä ja sopeuttaa palvelutuotannon ja henkilöstömäärän puolustusvoimien palvelutarpeiden ja sopimustuottojen vähentymisen edellyttämällä tavalla. Lisäksi Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia tekemällä ympäristöselvityksiä lakkautettavien varuskuntien osalta ja toteuttamalla selvitysten edellyttämät toimenpiteet. Kertomusvuonna Puolustusvoimauudistukseen liittyviä maaperän kunnostuksia tehtiin Kontiorannassa, Hallissa ja Kauhavalla. Kontiorannan ja Hallin osalta tutkimus- ja kunnostustyöt ovat nyt valmiit lukuun ottamatta Kontiorannan haulikkoratojen mahdollisia myöhempiä kunnostustarpeita. Kauhavalla kunnostus jatkuu suunnitellusti vuosina 2014-2015. Tutkimuksia tehtiin vuoden 2014 kunnostuskohteissa eli Hämeen Rykmentin Hennalassa, Keuruulla ja saarikohteissa (Kirkonmaa, Örö, Isosaari). Rakennuslaitoksen organisaatiorakenteen uudistamisessa huomioidaan erityisesti puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen. Kesäkuussa 2012 perustettiin organisaation kehittämistyöryhmä. Luonnos Rakennuslaitoksen organisaation kehittämisestä valmistui kertomusvuoden syksyllä ja se on esitelty puolustusministeriölle. Keskeiset Rakennuslaitoksen toiminnan ja organisaation kehittämistä koskevat kysymykset käsiteltiin myös puolustusministerin asettamassa työryhmässä. Puolustusministeri asetti 3.4.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia puolustushallinnon tilahallintaa koskeva kokonaistarkastelu. Työryhmätyön keskeisenä tavoitteena oli etsiä keinoja turvata puolustusvoimien alueisiin ja toimitiloihin liittyvät normaali- ja poikkeusolojen toimintaedellytykset. Työryhmä on katsonut, että puolustushallinnon tilahallinnan toimintaa on järkevintä kehittää joko: 1. Kehittämällä ja yksinkertaistamalla nykyistä toimintamallia toteuttamalla Puolustushallinnon rakennuslaitoksen organisaatio- ja johtamismalliuudistus sekä kustannustehokkuusja säästötavoitteet tai 2. organisoimalla toiminta uudelleen yhdistämällä Puolustushallinnon rakennuslaitos Senaatti-kiinteistöihin ja siirtymällä vuokramallina jaettuun kokonaisvuokramalliin kiinnittäen erityistä huomiota sopimusvalmistelussa siihen, että säilytetään riittävä puolustuskiinteistöjen erityisosaaminen sekä järjestelmän kustannustehokkuus. Molemmissa toimintamalleissa kehittämisessä otettaisiin huomioon puolustusvoimauudistuksessa päätetty Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen perustaminen ja siitä seuraava tilahallinnan järjestelyiden keskittäminen. Monet kehittämistoimenpiteistä, kuten palvelujen harkittu lisääminen ostamalla niitä markkinoilta on esimerkki toimenpiteistä, jotka eivät sinänsä riipu valitusta toiminta- tai vuokramallista. Työryhmän ehdotus sisältää perusteet etenemisestä kahteen toteuttamiskelpoiseen malliin ja erittelee molempien mallien vahvuuksia ja heikkouksia. Työryhmä ei anna suositusta siitä, kumpi toimintamalli tulisi valita toiminnan kehittämisen pohjaksi. Työryhmän loppuraportti luovutettiin puolustusministerille 30.1.2014. 2. Varautuminen poikkeusoloihin Puolustushallinnon rakennuslaitoksen poikkeusolojen valmiussuunnitteluaikataulu, -tavoitteet ja tehtävät sovitetaan yhteen logistiikkajärjestelmän 2015 suunnittelun kanssa. Pääesikunta ja Puolustushallinnon rakennuslaitos laativat vuoden 2013 aikana sotataloussopimuksen. Rakennuslaitos saa vuonna 2013 uudet suunnitteluperusteet ja vaatimukset poikkeusolojen palvelujen suunnittelemiseksi ja resurssitarpeiden varaamiseksi pääasiassa huoltorykmenteiltä ja vain joissakin tapauksissa puolustushaaraesikunnilta. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kiinteistö- ja ympäristöalan valmiussuunnitelmat kattavat Puolustusvoimien tukemistehtävät keskeisimmiltä osiltaan. Valmiussuunnittelua jatketaan sen jälkeen, kun on saatu rakennemuutokseen ja Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun liittyvät valmiuden perusteet. 3. Kiinteistö- ja ympäristöalan sopimukset Rakennuslaitos ja puolustusvoimat yhtenäistävät kiinteistönhoitosopimusten sisältöä ja soveltamiskäytäntöjä. Muutokset pyritään huomioimaan vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä. Yhtenäistämisellä on saavutettava taloudellisia säästöjä kiinteistöjen ylläpitokuluissa. Rakennuslaitos on valmistellut yhteistyössä Pääesikunnan Logistiikkaosaston kanssa ylläpidon sopimusten yhtenäistämistä. Vuoden 2014 talousarvioesityksen yhteydessä puolustushallinnon kiinteistönhoitosopimuksiin sisällytettiin kattolumityöt sekä varastoalueilla Sotilasräjähdemääräysten mukaiset ulkoaluetyöt. Sopimusten yhtenäistämiseen 43
liittyvä työ jatkuu vielä. Tavoitteena on, että vuoden 2015 sopimukset olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset. Sopimusten sisällöllisen yhtenäistämisen lisäksi tavoitteena on saada aikaan noin 200 000 euron vuotuinen säästö kiinteistöjen ylläpitokustannuksissa. 4. Suunnittelu, seuranta ja raportointi Kehitetään kiinteistö-, energia- ja ympäristötiedon hallintaa ja tietoihin liittyvää tiedonvaihtoa tilahallinnan ja ympäristönsuojelun kokonaistiedon hallitsemiseksi puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa varmistaen myös valtiokonsernin tarvitseman tiedonsaannin. Kehitetään yhteistyössä puolustusvoimien kanssa jäte- ja energiahuollon suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmää (ml. analysointi). Kehitetään kunnossapidon seurannan ja raportoinnin menetelmiä ja toimintatapoja yhteistyössä Pääesikunnan ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa tavoitteena varmistaa reaaliaikainen tilannekuva toimitilojen kunnosta, terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Vuosien 2011-2013 toteutuneet energiankulutustiedot on tallennettu sopimuskohtaisesti Kiraveen. Kiravesta saadaan näiden tietojen pohjalta sekä kulutus- että euromääräiset vertailuraportit puolustusvoimien tulosyksikkötasolla sekä sopimus- että toteutuneista tiedoista. Osana Rakennuslaitoksen palvelukeskushanketta uudistetaan energian kulutusseurantajärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna 2014. Rakennuslaitos kehittää puolustushallinnon käyttöön paikkatietopohjaista ympäristötietojen hallintajärjestelmää Ympäristö-Kiravea. Järjestelmän rakennetta ja sisältöä on suunniteltu ja toteutettu vuosien 2012-2013 aikana. Vuonna 2013 järjestelmä on otettu käyttöön ympäristötarkkailutiedon hallinnassa ja jätemäärien seurannassa. Vuoden 2014 painopistealueita ovat käyttöliittymän ja raportoinnin kehittäminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, jätehuollon tietojen hallinnan edelleen kehittäminen sekä järjestelmän käyttöön ottaminen pilaantuneiden kohteiden hallinnassa. Järjestelmän kehittämisessä huomioidaan Senaatti-kiinteistöjen, Leijona-Catering Oy:n ja Millog Oy:n raportointitarpeet ja pyritään yhdenmukaiseen raportointiin. Kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa kehitetään kiinteistöjen tuottamien päästöjen osalta. Tavoitteena on yhdenmukainen laskenta ja raportointi Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kiraven ja PVSAP:n välinen tiedonsiirto on tuotantokäytössä ja sitä kehitetään puolustusvoimien tarpeiden mukaan. Pääesikunta, Senaatti-kiinteistöt ja Rakennuslaitos ovat syksyllä 2013 kolmikannassa sopineet yhteisesti selvitettäväksi kunnossapidon ohjelmoinnin ja raportoinnin toimintamallit. Rakennuslaitoksen siirryttyä vuonna 2011 puolustusvoimien verkosta ulkoisen verkon käyttäjäksi on tullut mahdolliseksi avata myös Senaatti-kiinteistöille yhteys KIRAVEjärjestelmään. Puolustusvoimilla tällainen yhteys on ollut koko ajan. Tietoyhteyden avaaminen Senaattikiinteistöille edellyttää Pääesikunnan lupaa. Rakennuslaitos on tehnyt asiasta esityksen Pääesikunnalle joulukuussa 2013. Rakennuslaitos on toimittanut Kirave-järjestelmästä toimitiloihin liittyviä yhteenvetotietoja Senaatti-kiinteistöjen tietojärjestelmään (HTH). 5. Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Jatketaan energiatehokkuusjärjestelmän (ETJ) sekä kustannustehokkuustyöryhmän (TEHO) toimenpideehdotusten toteuttamista energiatehokkuuden ja palvelujen kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Tuetaan puolustusvoimia tila- ja energiatehokkuuden kehittämisessä.. Lisätään käyttäjävalistusta ja neuvontaa. Rakennuslaitos käynnisti keväällä 2012 palvelukeskushankkeen, jonka tavoitteena on keskittää ja yhtenäistää kiinteistövalvontaa, kiinteistöjen hoidon ja huollon ohjausta sekä energiankulutuksen seurantaa. Hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi vikailmoitukset (helpdesk-toiminto) ja kriittisten järjestelmien tilannekuvan seuranta tullaan keskittämään yhteen paikkaan. Palvelukeskushanke etenee vaiheittain ja on kokonaisuudessaan valmis vuonna 2015. Palvelukeskushankkeeseen liittyen vuonna 2013 kilpailutettiin kiinteistöjen hoidon ja huollon toiminnanohjausjärjestelmä (HUTO). Ko. järjestelmä korvaa nykyisen sähköisen Ryhti-huoltokirjan. Kilpailutukseen perustuva hankintasopimus HUTO -järjestelmästä allekirjoitettiin lokakuussa 2013. Vuosikorjaushankkeiden esityksiin on Kiravessa lisätty hankkeen energiansäästövaikutuksen arviointikenttä, jolloin energiatehokkuutta lisäävien hankkeiden vaikuttavuuden arviointi paranee ja investointeja voidaan kohdentaa kustannustehokkaasti. Luonetjärven varuskunnan nykyisin turvetta käyttävän lämmöntuotanto kilpailutettiin vuoden 2013 aikana. Uusi lämmöntoimitussopimus Jyväskylän Energian kanssa astuu voimaan kesäkuussa 2014, jolloin uusiutuvien energioiden osuus kasvaa 90 %:iin. Energian myyntihinta Luonetjärven varuskuntaan ja Kruunuasunnot Oy asunto-osakeyhtiöille laskee nykyisestä. 44
Varmistetaan peruskorjattavien ja perusparannettavien rakennusten osalta tavoitteeksi asetetun energiatehokkuusluokka C:n toteutuminen, Otetaan huomion uudet energiatehokkuusluokkia koskevat määritykset. Hankesuunnittelun yhteydessä otetaan huomioon ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (27.2.2013) sekä valtioneuvoston päätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech -ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa (13.6.2013) ja asetetaan energiankulutusvaatimukset, joiden toteutumista seurataan rakennuksen suunnittelu- ja käyttövaiheessa. Omistaja vahvistaa toimenpiteet. Toteutetaan ja raportoidaan Rakennuslaitoksen osalta GreenOffice- toimintamalliin sisältyvät tavoitteet. Green Office -merkki myönnettiin Rakennuslaitokselle ensimmäisen kerran vuonna 2009. Viimeisin auditointi on tehty vuonna 2012. Green Office -ympäristöjärjestelmään sisältyy tavoitteita koskien erityisesti sähkön ja paperin kulutusta. Sähkön kulutuksessa tavoitteena on vakiinnuttaa kulutus vuoden 2008 tasolle. Sähkönkulutus oli kertomusvuonna 842 MWh (1 078, 866). Paperinkulutuksessa tavoitteena on vähentää kulutusta vuosittain 5 %. Paperinkulutus kertomusvuonna oli 2 961 riisiä eli 1,48 milj. arkkia (1,69, 1,91). Tuetaan puolustusvoimia Valtioneuvoston periaatepäätökseen (Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä 4.2.2010) liittyvien energiansäästösuunnitelmien laatimisessa. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin puolustusvoimissa Energia- ja ilmasto-ohjelman laadinta. Energia- ja ilmasto-ohjelman laatimista koordinoi puolustusvoimien toimeksiannosta Puolustushallinnon rakennuslaitos. Työtä ohjaa hallinnonalan ja kiinteistöjen omistajan edustajista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtävänä on erityisesti huolehtia oikean strategisen tason saavuttamisesta ja työn integroimisesta puolustushallinnon toimintaan. Luonnosvaiheessa olevan ohjelman ja sitä valmistelevien esiselvitysten laatimisesta on vastannut asiantuntijoista koostuva työryhmä. Puolustushallinnon eri tulosyksiköiden asiantuntijat kokoontuivat lisäksi työpajatyyppisissä aivoriihissä kaksi kertaa ilmastotavoitteiden asettamisen ja toimenpiteiden määrittelyn tiimoilta. Materiaalitehokkuuden ja jätteen synnyn ehkäisemisen edistämiseksi otetaan Valtion hankintastrategian mukaisesti ympäristönäkökulma huomioon asteittain kaikissa hankinnoissa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää hankintojen ympäristönäkökohtien analysointia, hankintaohjeen päivitystä sekä hankintahenkilöstön kouluttamista. Laki julkisista hankinnoista (348/2007) edellyttää myös Rakennuslaitokselta, että hankintoja toteutetaan mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa edellyttää hyvää hankintaosaamista ja cleantech -ratkaisujen edistäminen hankinnoissa uusia toimintatapoja. Rakennuslaitoksen hankintatoimen kehittämisen päätavoitteita vuonna 2013 olivat: Sähköisen tilaustenhallintajärjestelmän (TILHA) käyttöönotto ja käytön edistäminen Hankintaprosessien ja hankintamenetelmien yhtenäistäminen ja suunnitelmallisuuden huomioiminen hankinnoissa Hankintahenkilöstön hankintaosaamisen ylläpitäminen sekä hankinta-asiantuntijuuden kehittäminen Ympäristönäkökulman huomioiminen hankinnoissa Kokonaistaloudellisen näkökulman lisäksi huomioidaan hankintoihin kohdistuvat riskit, turvallisuusvaatimukset sekä valmiuden tarpeet. Rakennuslaitoksen hankintatoimen tulevana tavoitteena on lisätä hankintahenkilöstön osaamista, koulutusta, verkostoitumista sekä vuoropuhelua toimittajien kanssa, jotta ympäristönäkökulma, sosiaalinen näkökulma sekä innovatiivisuus saadaan mahdollisimman hyvin huomioitua erilaisissa hankinnoissa. Kilpailutuksiin liittyvissä hankintasuunnitelmissa on asetettu tavoitteeksi ympäristöystävällisten ratkaisujen hankkiminen ja koko elinkaaren aikaisten vaikutusten huomioiminen hankintojen erityispiirteiden sallimissa rajoissa. Rakennuslaitoksessa kilpailutettujen hankintojen ympäristöprosentin toteutumista seurataan vuosittain. Hansel Oy vastaa omalta osaltaan ympäristönäkökulman ja sosiaalisen näkökulman huomioimisesta puitejärjestelyidensä kilpailutuksissa sekä ympäristöraportoinnista Rakennuslaitokselle. 45
Rakennuslaitos toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja jatkaa myös puolustushallinnon kestävän kehityksen ohjelman toimeenpanoa. Puolustusministeriö on laatinut kestävän kehityksen ohjelman puolustushallinnossa noudatettavaksi. Ohjelma sisältää hankintatoiminnan osalta tavoitteen tehdä suunnitelmallisia, kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia materiaali- ja palveluhankintoja. Rakennuslaitoksen hankinnoissa kestävän kehityksen näkökohdat huomioidaan kaikissa hankinnoissa hankintojen erityispiirteiden sallimissa rajoissa. Kestävän kehityksen tietoisuuden parantaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa tietoisuutta on parannettu sisäisellä koulutuksella. Esimerkiksi hankintatoimen ja energia- ja ympäristöalan koulutuksiin on sisällytetty kestävän kehityksen elementtejä. Kestävät hankinnat puolustushallinnossa Valtioneuvosto teki 13.6.2013 periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech -ratkaisut edistämisestä julkisissa hankinnoissa). Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech -ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon. Valtioneuvosto edellyttää, että kaikissa valtion julkisissa hankinnoissa tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka edistää energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntää cleantech -ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Cleantech -ratkaisulla tarkoitetaan tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä materiaali- ja energiatehokkuutta ja pienentävät haitallisia ympäristövaikutuksia. Puolustushallinnon rakennuslaitos arvioi Cleantech -ratkaisujen soveltuvuuden hankintoja suunnitellessaan aina tapauskohtaisesti. Rakennuslaitos kartoittaa mahdollisuudet sekä ottaa huomioon energia- ja ympäristönäkökulman hankinnoissaan. Rakennuslaitos hyödyntää hankinnan kohteesta riippuen elinkaarikustannuslaskentaa sekä mahdollisuuksien mukaan laskureita, joiden avulla on mahdollisuus selvittää keinoja vähentää kustannuksia sekä parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta sekä vähentää hankintojen ympäristökuormitusta. Palveluiden hankinnassa pyritään vähentämään elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia muun muassa pyytämällä palveluntarjoajalta ympäristöohjelmaa tai kyseisen palvelun ympäristösuunnitelmaa. Hyvän työnantajan toimintamalli sekä henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus Rakennuslaitos on sisällyttänyt työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet sisäisiin tulossopimuksiin ja seuraa vuosittain työtyytyväisyyttä erilaisilla mittareilla. Puolustusvoimauudistuksen toteutukseen liittyen Rakennuslaitos noudattaa hyvän työnantajan toimintamallia. Itämeren turvallisuuden ja suojelun edistäminen Itämerihaasteeseen liittyvää toimenpideohjelmaa toteutetaan mm. jätevedenkäsittelyä tehostamalla (piste- ja hajakuormituksen vähentäminen), viemäriverkostoja saneeraamalla sekä satama-alueita kunnostamalla. Jäteveden käsittelyä on pyritty keskittämään johtamalla ne mahdollisuuksien mukaan kunnallisiin puhdistamoihin (esim. Upinniemen siirtoviemärihanke). Laivaliikenteen jätevesipäästöjen vähentäminen huomioidaan sotasatamien ylläpidossa ja kehittämisessä. 6. Kunnossapito Laaditaan kunnossapito-ohjelmat yhteistyössä puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen (ml. muut kiinteistöjen omistajat) painopisteinä henkilöstön ja koulutettavien terveyttä, poikkeusolojen vaatimuksia, materiaalin hallintaa, ympäristönsuojelua ja turvallisuutta edistävät hankkeet. Kiinnitetään erityishuomio toimintaan, jolla varmistetaan varusmiesten ja henkilöstön toimitilojen terveellisyys ja turvallisuus. Käynnistetään välittömästi sovitun toimintamallin mukaiset toimenpiteet, jos jossain kasarmissa, toimistossa tai varusmiesten tai henkilöstön jossain muussa vast. toimitilassa todetaan home-, kosteus-, tai muuta terveysolosuhteisiin liittyvää haittaa koskeva vaatimus. Osallistutaan toimitilojen sisäilmahaasteiden ratkaisemiseen liittyvään kansalliseen yhteistoimintaan. Kiinteistöjen (rakennukset ja rakenteet) kunnossapito-ohjelmat on laadittu yhteistyössä puolustusvoimien, Senaatti-kiinteistöjen ja IP-Kiinteistöt Oy:n kanssa. Leijona Catering Oy käytössä olevien toimitilojen osalta varuskuntaravintoloiden kunnossapito-ohjelma on laadittu ja hyväksytty yhdessä Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan, Leijo- 46
na Catering Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Rakennuslaitoksen edustajien välisissä yhteistyökokouksissa. Pääasiallinen korjausten syy on ollut normaali kuluminen (78 %), jolla ennalta ehkäistään rakennusten kunnon heikkeneminen ja terveyshaittojen syntyminen (kosteus, home). Korjauksen syy on ollut terveydellinen 8 %:ssa ja viranomaismääräys 5 %:ssa toteutetuista vuosikorjauksista. Rakennusten ja rakenteiden osalta pääosa kunnossapitovaroin toteutetuista vuosikorjauksista on kohdistunut rakennuksiin (75 %). Rakennusten käyttötarkoitusryhmäkohtaisen jaottelun perusteella kasarmien, koulujen ja oppilasasuntoloiden osuus oli 26 %, suojarakennusten osuus oli 18 %, korjaamo ja huoltorakennusten osuus oli 15 %, varastojen osuus oli 13 % ja toimistorakennusten osuus oli 9 %. Home-, kosteus- ja terveyshaittoihin liittyvien epäilyjen osalta on toimittu puolustusministeriön, pääesikunnan, Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen vuonna 2012 yhteisesti päivitetyn sisäilmamallin mukaisesti. Toimintamalli on hyväksytty pääesikunnan, Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksen välisessä kolmikantakokouksessa 29.1.2013. Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt ja Rakennuslaitos tekevät yhteisvoimin työtä kasarmien sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Yhteistyössä ammatillisen aikuiskoulutuskeskus Amiedun kanssa Rakennuslaitos järjesti kertomusvuonna tekniselle henkilöstölleen suunnatun sisäilmakoulutuksen. Koulutuksen tavoitteena oli edistää puolustuskiinteistöjen terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä kuten ylläpitämään rakennusten hyvää sisäilmaa. Käytännönläheisessä koulutuksessa opittiin havainnoimaan ja tunnistamaan sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ja viestimään ongelmatilanteista. 7. Räjähdevarastointi Tuetaan puolustusvoimia Räjähdevarastoinnin kehittämisessä toteuttamalla rakennuttamisprojektit ja muut tukitehtävät (esim. piirustusten laatiminen, käsittely ja toimittaminen poikkeuslupapäätöksiin liittyen) suunnitelman mukaisesti. Räjähdevarastojen rakentamista on jatkettu puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen investointiohjelman mukaisesti. Puolustusministeri teki 28.8.2013 päätöksen rakentamisohjelmasta, jolla saatetaan räjähteiden varastointi voimassa olevien määräysten mukaiseksi 31.12.2017 mennessä. 8. Tietohallinto Rakennuslaitos kehittää omalta osaltaan tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeiden hallintaa siten, että hankkeita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta voidaan seurata yhtenäisellä seurantamittaristolla Rakennuslaitoksessa, puolustusministeriössä, valtiovarainministeriössä ja valtioneuvostossa. Seurantamittaristo ja hankkeiden arviointi sovitetaan yhteen valtiovarainministeriön tietohallinnon konserniohjauksen linjausten mukaisesti. Rakennuslaitoksen tietohallinnon ja tieto- ja viestintätekniikkapalveluiden kehittämishankkeet esitellään ja hyväksytään puolustusministeriössä ja valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti valtiovarainministeriössä. Rakennuslaitos osallistui Puolustushallinnon tietohallinnon ohjausmalli työryhmän työhön, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus puolustushallinnon tietohallinnon ohjausmalliksi. Työryhmätyön yhteydessä käsiteltiin tietohallinnon tilannekuvan parantamista. Puolustusministeriön ja virastojen tilannekuvaa tietohallinnon nykytilasta ja resursseista parannetaan kokoamalla tietohallinnon hanke-, sopimus- ja palvelusalkku. Puolustushallinnon tietohallinnon palvelu- ja hankesalkku sekä sopimussalkku ovat keskeiset työvälineet hallinnonalan tietohallinnon tilannekuvan luomisessa. Tietohallinnon nykytilan hallinta ja kehittämishankkeiden määrittäminen ja seuranta mahdollistavat tietohallinnon resurssien ohjaamisen ydintoimintaa parhaiten tukevien ICT-palveluiden hankintaan. Lisäksi palvelu- ja hankesalkun ylläpidolla varmistetaan koko valtionhallinnon puitteissa tapahtuva hankkeiden koordinointi siten, että valtion resursseja käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Puolustushallinnon palvelu- ja hankesalkkua ylläpitää puolustusministeriö hallinnonalan virastoilta saamillaan tiedoilla, salkkujen sisältö määritellään tarkemmin vuoden 2014 aikana ja otetaan käyttöön 2015. 9. Turvallisuuden hallinta Rakennuslaitos jatkaa keväällä 2011 julkaistun yhteisen puolustushallinnon turvallisuuden strategian jalkauttamista organisaatiossaan. Rakennuslaitos päivittää turvallisuuden hallintaan liittyvät politiikat ja normit toimintakäsikirja, joka sisältää turvallisuuden hallinnan mallin turvallisuuden hallinnan normistot (organisaatioturvallisuuden normit, riskienhallinnan normit, tietoturvallisuuden normit) 47
Rakennuslaitos jatkaa koko henkilöstölle suunnattua tietoturvakoulutusta vuonna 2013. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen tietoturvallisuuden kehittämistä jatketaan siten, että perustason mukaiset toimintaperiaatteet jalkautetaan 30.9.2013 loppuun mennessä ja korotettu taso saavutetaan vuoteen 2016 mennessä. Rakennuslaitos jatkaa ICT-varautumisen kehittämistä osana toiminnan jatkuvuussuunnittelua ja valtionhallinnon ICT-varautumisprojektia Kehitetään Rakennuslaitoksen hallinnollisen verkon käyttövaltuushallintaa siten, että Rakennuslaitos voi liittyä Virtu-palveluun sekä palveluita käyttävänä kotiorganisaationa että palveluntarjoajana. Tavoitteena on Virtu-palvelun käyttöönotto vuoden 2013 aikana. Puolustushallinnon turvallisuusstrategiaa jalkautetaan päivittämällä turvallisuuden ohjeistukset vuonna 2012 päivitetyn toimintapolitiikan mukaisesti. Perusratkaisuna riskienhallintaa, turvallisuutta, toiminnan jatkuvuutta ja valmiutta kehitetään yhtenä kokonaisuutena siten, että ne ovat osa Rakennuslaitoksen ja sen prosessien kehittämistä ja toimintaa. Rakennuslaitoksen turvallisuustoiminnan, hankintojen turvallisuusjärjestelyiden ja riskienhallinnan ohjeista on valmisteltu luonnokset. Ohjeet valmistuvat vuoden 2014 alkupuolella. Rakennuslaitoksella on toteutettu henkilöstön turvallisuustietämyksen kartoitus vuoden 2013 loppuun mennessä. Kartoitus tehtiin internet-kyselynä, johon sisältyi myös turvallisuuden koulutuspaketti. Vuoden 2013 aikana tehtiin turvallisuustason itsearviointi KATAKRI II-kriteereiden mukaisesti ja kartoitettiin kehittämistarpeet. Kehittämistä jatketaan tehtyjen arvioiden perusteella. Pääesikunta käynnisti keskusyksikön toimitilan turvallisuusauditoinnin, jonka yhteydessä todettuja puutteita on osin jo toteutettu. Virtu-palvelun käyttöönottoprojekti on käynnissä. 10. Teknisen turvallisuuden asiantuntijapalvelut Tehostetaan teknisen turvallisuuden asiantuntijapalveluja erityisesti puolustushaaraesikuntien ja Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan osalta. Kertomusvuoden aikana Rakennuslaitoksen laatima kuvaus Tekninen turvallisuus puolustushallinnon kiinteistöissä esiteltiin Maavoimien Esikunnassa. Syyskaudelle suunnitellut jatkokehittämiset ovat siirtyneet seuraavalle vuodelle. Vuonna 2013 on aloitettu puolustusvoimien kiinteistöjen energiahuoltoon (lämmöntuotanto, varavoima) liittyvien polttoainesäiliöiden kartoitus ja tietojen päivitys. 11. Ympäristötoimiala Jatketaan puolustusvoimien ympäristöntarkkailun tiedonhallintajärjestelmän ja toimintamallin kehittämistä. Mallin tulee olla valmis keväällä 2013. Laaditaan hallinnonalan yhteinen ympäristöraportti vuodelta 2012. Rakennuslaitos kehittää puolustushallinnon käyttöön paikkatietopohjaista ympäristötietojen hallintajärjestelmää Ympäristö-Kiravea. Järjestelmän rakennetta ja sisältöä on suunniteltu ja toteutettu vuosien 2012-2013 aikana. Vuoden 2013 alussa järjestelmä on otettu käyttöön ympäristötarkkailutiedon hallinnassa. Tarkkailun järjestämisen toimintamalli on luotu ja käytössä ja tarkkailuohjelmien sisältöä ja kustannustehokkuutta kehitetään aktiivisesti. Vuoden 2013 lopussa Ympäristö-Kirave otettiin käyttöön myös jätemäärien seurannassa. Vuoden 2014 painopistealueita ovat käyttöliittymän ja raportoinnin kehittäminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, jätehuollon tietojen hallinnan edelleen kehittäminen sekä järjestelmän käyttöön ottaminen pilaantuneiden kohteiden hallinnassa. Tavoitetilassa järjestelmän avulla hallitaan laajasti puolustushallinnon ympäristötietoa, kuten ympäristöluvitettujen, pilaantuneiden ja muiden ympäristövaikutuksia mahdollisesti aiheuttavien kohteiden rekisteriä, tutkimus-, selvitys- ja tarkkailutietoa, melualueita ja jätehuollon tietoja. Järjestelmä toimii myös aiheisiin liittyvien dokumenttien ja asiakirjojen hallinnan välineenä. Puolustushallinnon ympäristöraportti vuosilta 2010-2012 julkaistiin kesäkuussa 2013. 12. Tasa-arvon toteuttaminen Rakennuslaitos toteuttaa tarvittavat toimenpiteet henkilöstölle tehdyn tasa-arvokyselyn sekä 1.1.2012 päivitetyn tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman perusteella. Rakennuslaitos on kertomusvuoden aikana osallistunut puolustusministeriön toiminnallisen tasaarvotyöryhmän työskentelyyn. 48
Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyden tavoitearvo vuodelle 2013 asteikolla 1-5 oli 3,9. Toteutunut asiakastyytyväisyysindeksi oli 4,01, joka on kaikkien aikojen paras tulos tässä kyselyssä. Edellisvuosina tapahtunut nousu asiakastyytyväisyydessä pystyttiin säilyttämään. Kokonaistyytyväisyyksissä tapahtuneet muutokset ovat pääosin positiivisia. Positiivisista muutoksista erottuvat erityisesti kokonaistyytyväisyys yhteistyön sujuvuuteen, siivouspalveluihin sekä sopimuskäytäntöihin. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyydet laskivat hieman jätehuollon ja energiapalveluiden osalta. Palvelukohtaisesti lasketut kokonaistyytyväisyysarvosanat olivat välillä 3,9-4,3. Siivouspalvelut sai parhaan arvosanan (ka 4,3) ja jätehuolto heikoimman (ka 3,9). Yhteistyön sujuvuus sai edelleen asiakkailta varsin korkean arvosanan (ka 4,3), kun taas palveluiden hintalaatusuhteeseen (ka 3,4) ja sopimuskäytäntöihin (ka 3,8) suhtauduttiin hivenen kriittisemmin. Kun tuloksia verrataan soveltuvin osin yleisten markkinoiden toimitila-asiakkaiden asiakastyytyväisyysvertailuun, Puolustushallinnon rakennuslaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys oli selvästi yli keskitason tyytyväisyydessä siivous- ja jätehuoltopalveluihin, kiinteistönhoitoon sekä ulkoalueiden hoitoon. Alueittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Kainuun ja Lapin alueilta. Kriittisimmät arviot Rakennuslaitos sai kertomusvuonna henkilöiltä, jotka toimivat useammalla kuin yhdellä alueella (3,8). Tosin selkein nousu tyytyväisyydessä on tapahtunut juuri tämän ryhmän kohdalla. Aluekohtaiset arvosanat olivat muutoin 4,2 4,0 välillä eli KAAVIO 26 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,67 KTI-asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 3,74 3,74 3,78 3,84 Indeksi 3,91 4,00 3,99 4,01 3,87 3,85-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 KAAVIO 27 Sopimuskäytännöt Yhteistyön sujuvuus Palveluiden hintalaatusuhde Rakennuttaminen Tekniset palvelut Energiapalvelut Siivouspalvelut Asiakastyytyväisyys osa-alueittain Jätehuolto Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito KAAVIO 28 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 3,5 3,4 3,4 3,7 3,7 3,8 2011 2012 2013 Asiakkaiden tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen Rakennuttamisen rakennusvaihe Rakennuttamisen rakennussuunnittelu Rakennuttamisen hankesuunnittelu Erillistilaukset ja pieninvestoinnit Vuosikorjaukset Energiapalvelujen verkostotyöt Siivouspalvelut Ulkoalueiden hoito Kiinteistönhoito 3,7 3,6 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,6 3,6 3,8 3,8 3,8 3,9 3,8 3,8 3,9 3,8 3,8 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,9 4,0 3,9 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,2 4,1 4,2 3,0 3,5 4,0 4,5 2011 2012 2013 4,3 4,2 4,3 4,2 4,2 4,3 49
KAAVIO 29 Asiakastyytyväisyys verrattuna PHRAKL ja muut palveluorganisaatiot Kiinteistöhuollon normaali taso Ulkoalueiden hoito Kiinteistöjen jätehuolto Yleisten tilojen siivous Kokonaistyytyväisyys palveluihin 3,5 erot eri alueiden välillä ovat varsin pienet. Kokonaistyytyväisyys nousi Etelä-Suomen, Hämeen ja Keski- Suomen alueilla. Pientä laskua tapahtui Kainuun, Lapin, Itä-Suomen ja Länsi-Suomen alueilla. Asiakkaittain tarkasteltuna tyytyväisimmät asiakkaat olivat Maanpuolustuskorkeakoulusta, Pääesikunnasta ja Millog Oy:stä. Selkein nousu kokonaistyytyväisyyksissä tapahtui Maanpuolustuskorkeakoulussa. Kokonaistyytyväisyys laski selkeimmin Leijona Catering Oy:ssä ja Merivoimissa. Asiakasreklamaatiot Tiedossa ei ole dokumentoituja asiakasreklamaatioita. Hallintopalvelut Hallintopalveluissa tehtiin yhteensä 63 henkilötyövuotta (64, 68) jakautuen seuraavasti: johto ja yleishallinto 25, taloushallinto 16, palkka- ja henkilöstöhallinto 12, tietohallinto 4, hankintatoimi 5 ja valmiussuunnittelu 1. Hallinnon veloitus liikevaihdosta oli 3,9 % (3,8, 4,0). Yleiset hallintoasiat Yleisiin hallintoasioihin kuuluvat Rakennuslaitoksen johtaminen ja strateginen suunnittelu, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tulossopimus- ja kehityskeskustelumenettely, juridiset asiat, valmiussuunnittelu, turvallisuusasiat, laatutoiminta ja viestintä. Kertomusvuonna järjestettiin Rakennuslaitoksen 3,5 3,4 3,5 3,5 4,0 4,0 3,9 4,01 4,2 3 3,5 4 4,5 2013 PHRAKL 2013 Muut strategiapäivä, jonka yhteydessä arvioitiin laitoksen kehittämistarpeita ja päätettiin kehitysprojekteista. Strategiapäivien yhteydessä laadittiin myös johdon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma. Kertomusvuoden painopistealueita olivat Rakennuslaitoksen organisaation kehittämistyö, tilahallinnan kokonaisselvitystyöhön osallistuminen sekä henkilöstöjärjestelyt puolustusvoimauudistukseen liittyen lakkautettavissa varuskunnissa. Kertomusvuonna on panostettu erityisesti sisäisen viestinnän tehostamiseen. Rakennuslaitoksessa otettiin käyttöön Valtion yhteinen viestintäratkaisu, jonka myötä siirryttiin käyttämään sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Outlook-sähköpostia, Lync-pikaviestintä sekä online-kokouksia. Käyttöönoton visiona on, että vuoteen 2015 mennessä uudet, modernit viestintävälineet ovat lisänneet Rakennuslaitoksen sisäistä vuorovaikutusta ja hiljaisen tiedon hyödyntämistä sekä houkuttelevuutta työnantajana. Asiakkaan tarpeisiin vastataan koko laitoksen asiantuntijuutta yhä paremmin hyödyntäen, nopeasti ja turvallisuusnäkökulma huomioiden. Vuonna 2013 käynnistettiin myös intranet-projekti. Intranet sai nimekseen Muuri henkilöstölle järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Muurin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa sisäistä viestintää, lisätä yhdenvertaisuutta sekä yhdistää ihmisiä ja tietoa yhteen paikkaan kaikkien saataville. Muurin avulla tuetaan yhteistyötä ja viestintää yli yksikkörajojen. Intranetin käyttöönotto ajoittuu alkuvuoteen 2014. Taloushallinto Taloushallinnon prosessit hoidetaan sähköisesti. Kaikille asiakkaille laskut voidaan lähettää verkkolaskuina lukuun ottamatta kuluttaja-asiakkaita, joille laskut lähetetään tulostuspalvelun kautta. Saapuvista ostolaskuista verkkolaskuja oli 94 % (85 %), loput laskuista tulivat Itellan skannauspalvelun kautta sähköisesti. Valtion yhteinen Kieku-järjestelmä otetaan käyttöön 1.4.2014 ja samalla Palkeiden asiakkuutta laajennetaan koskemaan kirjanpitoa ja maksuliikettä. Palkka- ja henkilöstöhallinto Kertomusvuoden alussa siirrettiin palkka- ja henkilöstö- sekä työaikajärjestelmät Rakennuslaitoksen laitealustalta Aditron SaaS palveluun. Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Asiakirjahallinto ja arkistotoimi vastaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toiminnan tuloksena 50
Muuri, Svartholma. Kuvaaja: Jyrki Rihu 51
syntyvän asiakirjallisen tiedon kirjaamisesta, käsittelystä ja säilyttämisestä julkisuuslain ja hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti. Toiminnon vastuulla on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen hallussa olevan laajan (n. 2 000 hm) puolustushallinnon käytössä olevia kiinteistöjä koskevan piirustuskokoelman järjestäminen ja säilyttäminen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjauspisteissä avattiin diaariin yhteensä 2 171 asiaa ja kirjattiin 8 315 asiakirjaa. Pelkästään keskusyksikön arkisto vastaanotti 76 tietopyyntöä vuoden 2013 aikana. Omalle henkilöstölle järjestettiin koulutustilaisuuksia asianhallinnasta, kirjaustoimesta ja piirustusarkistojen hoidosta. Puolustusvoimauudistukseen liittyen järjestettiin luovutettavaksi Hallin ja Kontiorannan varuskuntia koskevat aineistot. Lisäksi valmisteltiin seulontaesitys laitoksen hallussa olevista piirustusaineistoista. Hankintatoimi Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa otettiin käyttöön 6.5.2013 sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä (Tilha). Taloushallinnon ja hankintatoimen sähköistäminen on osa valtion hankintastrategian mukaista organisaation ja prosessien kehittämistä, jota toteutetaan Rakennuslaitoksessa valtioneuvoston periaatepäätöksen (4.2.2010) mukaisesti. Rakennuslaitos on kehittänyt Tilhan avulla hankintatoimeaan ja taloushallintoaan yhtenäistämällä tilauskäytäntöjä sekä sähköistämällä tilaamisen ja ostolaskujen käsittelyn prosesseja. Tilhan tavoitteena on mm. tarjota sähköinen tilauskanava kilpailutettujen tuotteiden ja palveluiden hankintaan, tehostaa kulutuksen ja tilauskannan seurantaa sekä raportointia. Pääsääntönä on, että kaikki Rakennuslaitoksen julkiset tilaukselliset tilaukset tehdään Tilhan kautta. Rakennuslaitoksen Tilhan kautta tehtyjen tilausten määrä oli 7466 kpl ja rivien määrä 16718 kpl. Rakennuslaitos oli aktivoinut Tilhaan vuoden 2013 loppuun mennessä 1430 toimittajaa. Tilhaa käyttää tällä hetkellä 51 valtion virastoa, joista Rakennuslaitos on suurin Tilhan käyttäjä. Tilhan kautta tehtiin vuoden 2013 aikana valtion virastojen hankintoja hieman yli 48 milj. eurolla, josta yksistään Rakennuslaitoksen touko-joulukuun hankintojen osuus oli yli 17 milj. euroa. Kahdentoista suurimman Tilhaa käyttävän kirjanpitoyksikön hankintojen osuus oli hieman yli 93 %. Rakennuslaitoksen vuoden 2013 hankintapäivät rakentuivat perinteikkäästi hankkijoille suunnatusta Rakennuslaitoksen ja Hansel Oy:n yhteistyöpäivästä sekä erillisestä hankintakoulutuspäivästä. Yhteistyöpäivän tärkeimpiä teemoja olivat Hanselin puitejärjestelyiden lisäksi sähköisen kilpailutusjärjestelmän tilanne ja sosiaalisesti kestävät hankinnat. Rakennuslaitoksen hankkijoille järjestetyn julkisten hankintojen vuoden 2013 koulutuksen pääteemoina olivat erilaiset hankinnat, suorahankinnat, hankintaoikaisuvaatimukset ja niihin vastaaminen, markkinaoikeusprosessit, tarjousten julkisuus, tarjoajaan liittyvät soveltuvuusvaatimukset ja tarjousten vertailuperusteet, joista tärkeimpinä vertailuperusteiden konkreettisuus, painoarvot sekä ympäristötekijät. Lisäksi koulutuksessa käsiteltiin uusimpia oikeustapauksia sekä EU:n uutta hankintadirektiiviä. Tietohallinto Puolustushallinnon rakennuslaitos pyrkii substanssitoimintansa tukemiseksi hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin Valtorin tarjoamia ICT-palveluita. Mikäli Valtorin palvelukartta ei tarjoa Rakennuslaitoksen toiminnassaan tarvitsemaa palvelua, voidaan myös muita palveluntuottajia käyttää. Keskusyksikön Tietohallintoyksikkö toimii rajapintana sisäisten käyttäjien tarpeiden, ja palveluntarjoajien välillä. Omaa palvelutuotantoa voidaan järjestää siltä osin, kuin sen voidaan katsoa olevan toimialariippuvaista, ja Rakennuslaitoksen toimintaa tukevaa. Käyttäjän näkökulmasta tärkein palvelu on päätelaite, jolla varsinaista työtä tehdään. Rakennuslaitos ulkoistaa päätelaitepalvelun Valtorin kautta kulloisenkin sopimuskauden toimittajalle. Vastaavasti myös lähiverkkojen yhdistämispalvelu, sekä konesalipalvelu ulkoistetaan Valtorin kautta. Rakennuslaitoksen sisäisiä prosesseja ja toimintamalleja kehitetään siten, että ne eivät ole riippuvaisia palvelun tarjoajasta, eikä omasta palvelutuotannosta. Poikkeusolojen toimintakykyä pyritään varmistamaan liittymällä osaksi valtion yhteisiä, korkeamman turvallisuus- ja valmiustason verkkoja. Tietohallintoyksikkö keskittyy toimimaan yhdistäjänä Rakennuslaitoksen toimintatarpeiden, Valtorin ja palveluntuottajien välillä. Oman palvelutuotannon vähentyessä voidaan resurssit kohdistaa palvelunhallinnan, ja substanssiosaamisen projektien tukemiseen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti ulkoistuskumppaneiden kanssa palveluiden jatkuvan kehityksen prosesseihin. 52
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaajatuksena on järjestää puolustushallinnolle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa. Rakennuslaitoksen henkilöstö- ja tehtävärakennetta sekä osaamista kehitetään tämän toiminta-ajatuksen mukaisesti. Rakennuslaitos suunnittelee ja ylläpitää valmiutta sopeuttaa toimintansa puolustusministeriön ohjauksessa puolustushallinnon toiminta- ja rakenneuudistuksen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa. Rakennuslaitoksen henkilöstön tehtävärakenne ja osaamisvaatimukset perustuvat annettuihin tehtäviin ja asetettuihin suorituskykyvaatimuksiin. Koko organisaatiolle ja sen kaikille toiminnoille yhteisiä osaamisalueita ovat valmius ja turvallisuus, palvelujen järjestäminen, kriisinhallinnan tuki, tekninen turvallisuus, viranomaistoiminnot, hankinta, kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinta sekä raportointi. Puolustusvoimauudistukseen liittyen on muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle annettu muutosvalmennusta sekä uudelleen sijoittamisvalmennusta. Esimiehiä on tuettu antamalla esimiesvalmennusta muutoksen läpiviemiseen. Henkilöstön määrä Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 815. Luku sisältää 20 henkilötyövuotta nuoria, yli16-vuotiaita kesätyöntekijöitä sekä 4 henkilötyövuotta toisen työnantajan palvelukseen virkamieslain 20 :n perusteella siirtyneitä henkilöitä. Lukumäärä ei sisällä jo henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita ns. yliaikaisia, joita oli 15 henkilötyövuotta. Rakennuslaitoksen perustamisesta (1.4.1994) lukien henkilötyövuosien määrä on vähentynyt 1735 henkilötyövuodella eli 68 %. Henkilöstömäärä oli toimintavuoden lopussa 866 (889). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 2,6 %. Henkilöstön palvelussuhderakenne Vakinaisessa palvelussuhteessa vuoden lopussa oli 820 henkilöä (854, 879) ja määräaikaisessa 46 henkilöä (35, 25). Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 5,3 % (3,9, 2,8). Vakinaisista oli kokoaikaisia 752 henkilöä (773, 789). Osa-aikaisia oli 68 henkilöä (81, 90). Osa-aikaisten osuus koko henkilömäärästä oli 7,9 % (9,1, 10,0). Osa-aikaeläkkeellä oli 42 henkilöä (52, 64), joista kertomusvuoden aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä oli 4 henkilöä (3, 10). Sukupuolijakauma Miesten osuus henkilöstöstä oli 63 % (63, 63) ja naisten osuus 37 % (37, 37). Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 51,5 (51,6, 51,6) vuotta. Naisten keski-ikä oli 50,8 vuotta ja miesten 51,9 vuotta. Seniori-ikäisiä eli 45-65 -vuotiaita oli 78 % (80, 74) koko henkilöstöstä. Yli 54-vuotiaita oli 46 % (46, 44). TAULUKKO 18: Kokonaishenkilötyövuodet toimialoittain TOIMIALA 2011 2012 2013 Kiinteistöpalvelut 350 337 337 Siivouspalvelut 212 213 211 Tekniset palvelut 142 130 124 Energiapalvelut 50 50 45 Rakennuttamispalvelut 34 30 30 Ympäristöpalvelut - 4 5 Hallintopalvelut 66 63 63 YHTEENSÄ 854 829 815 Ei sisällä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneita. 53
KAAVIO 30 600 500 400 300 200 100 Henkilötyövuodet toimialoittain (815 htv) 2011 2012 2013 Koulutus Koulutustasoindeksi oli 3,4 (3,4, 3,4). Rakennuslaitoksen koulutustasoindeksin taso johtuu laitoksen toimialasta ja henkilöstörakenteesta. Pääasiallinen koulutustasovaatimus on keskiaste. Rakennuslaitoksessa oli yhteensä 2 248 koulutuspäivää (2436, 2870). Koulutuksen kokonaiskustannukset olivat noin 0,9 milj. euroa (1, 1). Koulutuspäivien määrä oli 2,7 (2,9, 3,3) henkilötyövuotta kohti. Henkilöstön lähtövaihtuvuus 0 Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Tekniset palvelut Energiapalvelut Rakennuttamispalvelut Ympäristöpalvelut Hallintopalvelut Nostetaan keskimääräinen eläkkeellelähtöikä 64 vuoteen. Keskimääräinen eläkkeellelähtöikä vuonna 2013 oli 63 v 9 kk (63 v 9 kk, 63 v 1 kk). Kertomusvuonna siirtyi eri eläkkeille 51 henkilöä (45, 63). Vanhuuseläkkeelle siirtyi 38 henkilöä (34, 40), osa-aikaiselle eläkkeelle 7 henkilöä (8, 10) ja työkyvyttömyyseläkkeelle 5 henkilöä (3, 10). Uuden työnantajan palvelukseen siirtyi 12 henkilöä (11, 19). Vuorotteluvapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla oli 7 henkilöä (4, 8). Työtyytyväisyys KAAVIO 31 300 250 200 150 100 50 0 Etelä-Suomi Häme Henkilöstö alueittain (86 6 henkilöä) Länsi-Suomi 2011 2012 2013 Keski-Suomi Itä-Suomi Kainuu Lappi Keskusyksikkö Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan painopistealueisiin. Rakennuslaitos saavutti vuonna 2013 työtyytyväisyydelle asetetun tavoitearvon 3,5. Parempi Työyhteisö -kyselyn kokonaistulos pysyi edellisvuosien tasolla, eli kokonaisindeksi oli 3,5 (3,5, 3,5) asteikolla 1 5. Avainluvulla ilmaistuna Rakennuslaitoksessa työtyytyväisyyden taso oli kolme kymmenystä parempi (14,2) verrattaessa tulosta Suomen keskiarvotulokseen (13,9). Erityisen tyytyväisiä Rakennuslaitoksessa oltiin tehtävien ja tavoitteiden tuntemiseen (4,1), esimiestyöhön (3,8), työn iloon (3,8) ja työryhmien toimivuuteen (3,6). Kehitettävää oli työryhmien välisessä yhteistyössä (3,4), työn kuormitustekijöissä (3,2) ja työstressin kokemuksessa (2,7). Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen 3,9 (3,9, 3,8) saavutti keskusyksikkö. Tulostaan paransivat yhdellä kymmenyksellä edelliseen kyselyyn verrattuna Lapin ja Länsi-Suomen alueet. Itä-Suomessa, Kainuussa ja Keski-Suomessa tulos laski kymmenyksen. Etelä-Suomessa ja Hämeessä tulos pysyi ennallaan. Parempi Työyhteisö -kyselyyn vastasi 551 henkilöä eli vastausprosentti oli 63 % (61). Vuosittain tehtävän tutkimuksen on toteuttanut vuodesta 2008 alkaen Työterveyslaitos. 54
TAULUKKO 19: Henkilöstötunnuslukujen yhteenveto VUOSI MUUTOS VUOSI MUUTOS VUOSI 2013 vuoteen 2012 2012 vuoteen 2011 2011 HENKILÖSTÖPANOKSET (omat) Henkilöstö lkm 866-2,6 889-1,7 904 Henkilötyövuodet htv 815-1,7 829-2,9 854 Henkilöstön keski-ikä vuotta 51,5 51,6 51,3 Tehty työaika/vuosityöaika % 76,7-1,4 78,1 0,9 77,2 Palkkasumma 1000 euroa 32 799 0,5 32 642 2,2 31 947 Tehdyn työajan palkat 1000 euroa 25 150 0,3 25 075 3,7 24 180 Välilliset työvoimakustannukset 1000 euroa 18 239 3,3 17 656 1,3 17 421 Työvoimakustannukset yht. 1000 euroa 43 389 1,5 42 731 2,7 41 601 Välillisten työvoimakustannusten osuus tehdyn työajan palkoista % 72,5 2,1 70,4-1,6 72,0 HENKILÖSTÖN TILA Työtyytyväisyysindeksi 1-5 indeksi 3,50 3,50 3,50 Lähtövaihtuvuus (uusi työnantaja) henkilöä 12 9,1 11-42,1 19 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen henkilöä 5 66,7 3-70,0 10 Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 14,0 9,4 12,8-5,9 13,6 Tapaturmapoissaolot/henkilötyövuosi pv/htv 1,4 16,7 1,2 0,0 1,2 Sairauspoissaolot/vuosityöaika % 5,6 9,8 5,1-5,6 5,4 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työterveyspalvelut euro/htv 829 0,4 826 15,7 714 Henkilöstökoulutus euro/htv 1 050-0,9 1 060-10,2 1 181 Henkilöstökoulutus pv/htv 2,7-6,9 2,9-12,1 3,3 Koulutustasoindeksi indeksi 3,4 3,4 3,4 HENKILÖSTÖN TEHOKKUUS Henkilötyövuoden hinta euro/htv 52 276 3,0 50 749 4,9 48 373 HENKILÖSTÖN ARVO *) 1000 euroa 308 088 1,1 304 661-4,3 318 400 *) henkilöstön arvo = (keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä-keski-ikä)*tehdyn työajan palkat 55
RUK:n lipun naulaustilaisuus. Kapteeni Jorma Lindfors ja johtaja Pekka Salojärvi. Kuvaaja Kirsi Lauri 56
1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Rakennuslaitoksen toiminta on täysin nettobudjetoitu. Tuotoista laskutettiin puolustushallinnolta 84,2 % (145,7 milj. euroa), yrityksiltä 15,4 % (26,7 milj. euroa) ja muilta 0,4 % (0,8 milj. euroa). Yrityslaskutus koostui pääosin Senaattikiinteistöjen investointien ja pieninvestointien rakennuttamistoimeksiannoista sekä Millog Oy:n ja Leijona Catering Oy:n kiinteistönhoito-, siivouspalvelu- ja energiasopimuksista. Muiden osuus koostuu laskutuksesta kotitalouksilta 0,3 milj. euroa, kunnilta 0,2 milj. euroa ja muilta valtion virastoilta 0,3 milj. euroa. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Momentin 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot tuloarvio oli 8 000 euroa. Puolustusvoimille palautettiin toiminnan ylijäämää 6,12 milj. euroa. Momentin toteumaksi jäi palautuksen jälkeen 26 350 euroa. Momentin 12.27.01 bruttotulot olivat 167,0 milj. euroa. Bruttotulot olivat 4,7 % talousarviota ja 2,7 % vuoden 2012 toteumaa suuremmat. Talousarvioon verrattuna bruttotulojen lisäys johtui pääosin puolustusvoimien erillistilauksista ja Senaatti-kiinteistöjen pieninvestoinneista. Arvonlisäverotulot (11.04.01) olivat 6,5 milj. euroa ja kasvoivat 41 % vuodesta 2012 johtuen pääosin Senaatti-kiinteistöjen pieninvestoinneista sekä arvonlisäverokannan noususta 1.1.2013. Arvonlisäveromenot (27.01.29) olivat 29,1 milj. euroa ja kasvoivat 6 % edellisvuodesta. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotot olivat 167,0 milj. euroa. Lisäystä vuoteen 2012 kertyi 4,4 milj. euroa (2,7 %). Toiminnan kulut nousivat yhteensä 3,9 milj. euroa (2,4 %) 167,0 milj. euroon. Henkilöstökulut nousivat 0,8 milj. euroa (1,9 %). Kuluihin sisältyy lomapalkkavelan lisäystä 59 506 euroa. Aineet ja tarvikkeet, varaston muutos huomioiden, pienenivät 4,8 milj. euroa (7,8 %) 56,2 milj. euroon. Lämmitys, sähkö ja vesi pienenivät yhteensä 3,9 milj. euroa. Sähköenergia ja sähkön siirtomaksut pienenivät halventuneen sähköenergian vuoksi 1,9 milj. euroa (7,2 %). Kauko- ja aluelämpömaksut pienenivät 1,2 milj. euroa (6,2 %). Palvelujen ostoihin käytettiin 64,4 milj. euroa, joka oli 12,9 % edellisvuotta enemmän. Nousu johtui erillistilausten ja pieninvestointien määrästä. Suunnitelman mukaiset poistot nousivat 24 % ja olivat 0,3 milj. euroa. Nousu johtui pääosin alle 10 000 euron käyttöomaisuushyödykkeiden kertapoistosta. Toiminnan tuotoilla katettiin 100 % toiminnan kuluista (jäämä I). 1.6.4 Tase Taseen loppusumma oli 27,9 milj. euroa, joka oli 38 % eli 7,6 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Vastaavaa Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvo nousi 0,1 milj. euroa. Käyttöomaisuutta hankittiin 0,3 milj. eurolla, kun poistot olivat 0,3 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden kirjanpitoarvo nousi 7,6 milj. euroa. Vaihto-omaisuus muodostuu Rakennuslaitoksen käyttöainevarastoista ja niiden arvo pieneni 0,3 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset kasvoivat 7,8 milj. euroa (50 %) 23,5 milj. euroon. Vastattavaa Taseen vastattavissa lyhytaikainen vieras pääoma kasvoi 2,6 milj. euroa 27,3 milj. euroon. 57
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Tunnistettujen kehittämistarpeiden tulokset vuodelta 2013: Puolustusvoimauudistuksen toteutussuunnitelman laatiminen Rakennuslaitoksessa Rakennuslaitos jatkoi 4.5.2012 laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti puolustusvoimauudistuksen toteutusta Rakennuslaitoksessa. Rakennuslaitos tuki kertomusvuoden aikana puolustusvoimia ja kiinteistöjen omistajia varuskuntien lakkauttamisten ja toimintojen yhdistämisten yhteydessä rakennuttamiseen, kiinteistötekniikkaan ja alihankintasopimuksiin liittyvissä järjestelyissä ja sopeutti palvelutuotannon ja henkilöstömäärän puolustusvoimien palvelutarpeiden ja sopimustuottojen vähentymisen edellyttämällä tavalla. Lisäksi Rakennuslaitos on tukenut puolustusvoimia tekemällä ympäristöselvityksiä lakkautettavien varuskuntien osalta ja toteuttamalla selvitysten edellyttämät toimenpiteet. Rakennuslaitos on vuonna 2012 arvioinut varuskuntien lakkauttamisten vaikutukset tilamuutoksiin, sopimustuottoihin ja henkilöstöön. Arvio volyymin muutoksista on 370 000 htm 2, arvio sopimustulovähennyksistä 14 milj. euroa ja arvio HTV vähennyksistä 100 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Organisaation kehittäminen logistiikkajärjestelmän uudistamiseen liittyen Organisaation kehittämisen loppuraportti valmistui lokakuussa 2013. Organisaatiotyöryhmän kokoonpano muodostui Rakennuslaitoksen johtoryhmästä ja henkilöstöjärjestöjen edustajista. Puolustusvoimauudistus ja logistiikkajärjestelmän uudistaminen on Rakennuslaitoksen organisaatiouudistamisen perusta. Rakennuslaitoksen tuleva organisaatio tulee asetettujen tavoitteiden mukaisesti vastaamaan Logistiikkalaitoksen alueellista jakoa. Uudistus toteutetaan Rakennuslaitoksen osalta samassa aikataulussa puolustusvoimauudistuksen kanssa. Toiminnan jatkuvuus- ja ICT-varautumissuunnitelmien laadinnan jatkaminen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu on vuoden 2013 aikana painottunut tilahallinnan kokonaisratkaisumallien (TILKO) mukaisten muutosten ja riskien hallinnan suunnitteluun siten, että tilahallinnan palveluiden jatkuvuus ja toimintavalmiudet turvataan kaikissa toimintamalleissa valmiudesta ja turvallisuudesta asetettujen vaatimusten mukaisesti. ICT-jatkuvuuden suunnittelu jatkuu osana puolustushallinnon ja Rakennuslaitoksen ICT-strategian valmistelua. Sisäisen viestinnän kehittäminen Kertomusvuonna on panostettu erityisesti sisäisen viestinnän tehostamiseen. Kertomusvuonna käynnistettiin intranet-projekti ja otettiin käyttöön Valtion yhteinen viestintäratkaisu (vyvi), jonka myötä siirryttiin käyttämään sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä Outlook-sähköpostia, Lync-pikaviestintä sekä online-kokouksia. Intranetin tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa sisäistä viestintää, lisätä yhdenvertaisuutta sekä yhdistää ihmisiä ja tietoa yhteen paikkaan kaikkien saataville. Intranetin käyttöönotto ajoittuu alkuvuoteen 2014. Vuoden 2013 vahvistuslausuma Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa on toteutettu sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset sisäisen valvonnan menettelyt. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan Rakennuslaitoksen talouden ja toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaaminen ja laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot taloudesta ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen sisäinen valvonta perustuu pääosin johdon tekemään valvontaan. Ensisijainen vastuu kunkin yksikön toiminnan sisäisestä valvonnasta on kullakin yksiköllä itsellään. Rakennuslaitoksessa ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Sisäinen valvonta muodostuu Rakennuslaitoksen toimintaa koskevista yhtenäisistä ohjeista, menettelytavoista ja tietojärjestelmistä. Johdon sisäistä valvontaa tukee laitoksen toimintamallien auditointi ja riskienarviointityö, jota Rakennuslaitoksessa suorittaa tehtäviin erikseen nimetyt henkilöt. 58
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kirjanpitoyksikkötehtävien osalta sisäinen valvonta liittyy taloushallinnon toimintaprosesseihin, hyväksymisvaltuuksiin ja sisäisiin kontrolleihin, joista on määrätty Rakennuslaitoksen taloussäännössä. Rakennuslaitoksen taloussääntö ja työjärjestys ovat keskeisiä ohjeistuksia ja prosessit on kuvattu Rakennuslaitoksen toimintamallissa. Rakennuslaitoksen koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, paperittoman kirjanpidon menetelmäkuvaus ja palkka- ja henkilöstöhallinnon menetelmäkuvaus antavat selkeän kuvan järjestelmien sisällöstä ja toiminnasta. Rakennuslaitoksen johto on käyttämällä valtioneuvoston asettaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan suositusta ja arviointikehikkoa, joka perustuu lähtökohdiltaan ja rakenteeltaan COSO ERM viitekehykseen, arvioinut täyttääkö sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille säädetyt vaatimukset. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on seuraavat pääasialliset kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin vuoden 2014 aikana: 1.8 Arviointien tulokset Rakennuslaitoksesta ei kertomusvuonna tehty ulkoisia arviointeja. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Toimintavuoden aikana ei ole tullut tietoon Rakennuslaitoksen talouteen tai omaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä. puolustusvoimien tukeminen logistiikkauudistuksen toteutuksessa organisaatiomallin jalkauttaminen logistiikkajärjestelmän uudistamiseen liittyen siirtyminen valtionhallinnon yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmään 59
2. Talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 4 601 340,27 6 465 234 6 465 234,23 100 11.04.01 Arvonlisävero 4 601 340,27 6 465 234 6 465 234,23 100 12. SEKALAISET TULOT 8 150,88 8 000 26 350,36 18 350,36 329 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot 8 150,88 8 000 26 350,36 18 350,36 329 13. KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET 62,57 30 30,00 100 13.03.01 Osinkotulot 62,57 30 30,00 100 TULOARVIOTILIT YHTEENSÄ 4 609 553,72 6 473 264 6 491 614,59 18 350,36 100 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Talousarvion 2013 määrärahojen käyttö vuonna 2013 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2013 Vertailu Talousarvio -Tilinpäätös 27. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 27.01.29 Puolustusministeriön hallinnon alan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 27 392 469,59 29 089 789 29 089 789,36 29 089 789,36 27 392 469,59 29 089 789 29 089 789,36 29 089 789,36 MÄÄRÄRAHATILIT YHTEENSÄ 27 392 469,59 29 089 789 29 089 789,36 29 089 789,36 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole valtuuksia. Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä v. 2013 Käyttö v. 2013 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 60
3. Tuotto- ja kululaskelma 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 166 914 915,92 162 530 617,52 Muut toiminnan tuotot 47 848,27 166 962 764,19 13 835,00 162 544 452,52 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -55 966 965,65-60 875 156,07 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -270 188,34-141 878,80 Henkilöstökulut -41 130 639,09-40 373 310,24 Vuokrat -2 649 853,24-2 266 383,34 Palvelujen ostot -64 357 812,59-56 994 330,69 Muut kulut -2 286 462,71-2 167 976,39 Poistot -260 122,35-166 922 043,97-210 364,05-163 029 399,58 JÄÄMÄ I 40 720,22-484 947,06 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 8 333,78 7 230,26 Rahoituskulut -2 035,88 6 297,90-1 652,43 5 577,83 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 15 000,00 0,00 Satunnaiset kulut -410 000,00-395 000,00 0,00 0,00 JÄÄMÄ II -347 981,88-479 369,23 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 6 465 234,23 4 601 340,27 Suoritetut arvonlisäverot -29 089 789,36-22 624 555,13-27 392 469,59-22 791 129,32 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -22 972 537,01-23 270 498,55 61
4. Tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 96 968,51 96 968,51 137 871,63 137 871,63 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat 9 606,71 23 404,12 Koneet ja laitteet 512 785,13 350 353,33 Kalusteet 120 448,18 642 840,02 174 429,35 548 186,80 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 420,47 420,47 420,47 420,47 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 740 229,00 686 478,90 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 3 608 805,05 3 608 805,05 3 878 993,39 3 878 993,39 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 23 437 268,24 15 455 187,73 Siirtosaamiset 83 026,78 241 718,13 Muut lyhytaikaiset saamiset 79,16 23 520 374,18 0,00 15 696 905,86 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 290,65 289,85 Muut pankkitilit 25 598,12 25 888,77 0,00 289,85 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 27 155 068,00 19 576 189,10 VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 895 297,00 20 262 668,00 VASTATTAVAA 31.12.2013 31.12.2012 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998-5 721 806,44-5 721 806,44 Edellisten tilikausien pääoman muutos 1 302 634,43 2 949 945,96 Pääoman siirrot 27 960 310,73 21 623 187,02 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -22 972 537,01 568 601,71-23 270 498,55-4 419 172,01 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 18 138 866,96 15 996 936,80 Kirjanpitoyksikköjen väliset tilitykset 887 599,25 750 713,13 Edelleen tilitettävät erät 1 074 739,88 996 299,58 Siirtovelat 7 225 096,80 6 931 249,65 Muut lyhytaikaiset velat 392,40 27 326 695,29 6 640,85 24 681 840,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 27 326 695,29 24 681 840,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 27 895 297,00 20 262 668,00 62
5. Liitetiedot PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Erillistilausten ja pieninvestointien keskeneräinen tuotanto on laskutettu ja sisältyy tuottoihin. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2013 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 12.27.01 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Bruttotulot 162 551 620,21 159 472 000 166 977 764,19 7 505 764,19 Bruttomenot 162 543 469,33 159 464 000 166 951 413,83 7 487 413,83 Nettotulot 8 150,88 8 000 26 350,36 18 350,36 329 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely 2013 2012 HENKILÖSTÖKULUT 33 068 041,77 32 848 109,47 Palkat ja palkkiot 33 008 535,02 32 641 687,31 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 59 506,75 206 422,16 HENKILÖSIVUKULUT 8 062 597,32 7 525 200,77 Eläkekulut 6 715 191,46 6 338 829,14 Muut henkilösivukulut 1 347 405,86 1 186 371,63 YHTEENSÄ 41 130 639,09 40 373 310,24 Johdon palkat ja palkkiot, josta 964 656,54 932 493,09 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 - Johto 0,00 0,00 - Muu henkilöstö 0,00 0,00 63
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % 112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 20 % 0 123 Rakennelmat tasapoisto 15 6,7 % 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 5 20 % 0 1251 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet tasapoisto 7 14,3 % 0 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 3-15 6,7-33,3 % 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 5 20 % 0 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 5 20 % 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 5 20 % 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 10 10 % 0 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5-10 10-20 % 0 127 Kalusteet tasapoisto 10 10 % 0 128 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 3 33,3 % 0 130 Käyttöomaisuusarvopaperit - - - - Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Käyttöomaisuuteen on kirjattu ennen vuotta 2006 hankintamenoltaan vähintään 1 000 euron ja vuodesta 2006 alkaen hankintamenoltaan vähintään 10 000 euron käyttöomaisuushyödykkeet. Hankintahinnaltaan alle 10 000 euroa käyttöomaisuushyödykkeet kirjattiin alas vuonna 2013 tekemällä lisäpoisto. 64
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet 112 Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2013 269 571,34 269 571,34 Lisäykset 14 850,00 14 850,00 Vähennykset -40 315,50-40 315,50 Hankintameno 31.12.2013 244 105,84 244 105,84 Kertyneet poistot 1.1.2013-131 699,71-131 699,71 Vähennysten kertyneet poistot 36 955,90 36 955,90 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -52 393,52-52 393,52 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2013-147 137,33-147 137,33 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 96 968,51 96 968,51 Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1.2013 66 406,00 811 672,59 460 079,57 1 338 158,16 Lisäykset 0,00 304 713,58 0,00 304 713,58 Vähennykset -53 206,00-270 685,42-247 815,51-571 706,93 Hankintameno 31.12.2013 13 200,00 845 700,75 212 264,06 1 071 164,81 Kertyneet poistot 1.1.2013-43 001,88-461 319,26-285 650,22-789 971,36 Vähennysten kertyneet poistot 53 206,00 268 398,86 247 770,54 569 375,40 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -13 797,41-139 995,22-53 936,20-207 728,83 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2013-3 593,29-332 915,62-91 815,88-428 324,79 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 9 606,71 512 785,13 120 448,18 642 840,02 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1.2013 420,47 420,47 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2013 420,47 420,47 Kertyneet poistot 1.1.2013 0,00 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2013 0,00 0,00 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 420,47 420,47 65
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT 2013 2012 Muutos 2013-2012 Korot euromääräisistä saamisista 8 303,78 7 167,69 1 136,09 Osingot 30,00 62,57-32,57 Rahoitustuotot yhteensä 8 333,78 7 230,26 1 103,52 RAHOITUSKULUT 2013 2012 Muutos 2013-2012 Korot euromääräisistä veloista 2 025,88 1 622,43 403,45 Muut rahoituskulut 10,00 30,00-20,00 Rahoituskulut yhteensä 2 035,88 1 652,43 383,45 Netto 6 297,90 5 577,83 720,07 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset KÄYTTÖ- JA RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT Kappale määrä 31.12.2013 31.12.2012 Markkinaarvo Kirjanpitoarvosuus Omistus- % Myyntioikeuksien alaraja % Saadut osingot Markkinaarvo Kirjanpitoarvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet 420,47 30,00 420,47 ja osuudet Osuuskunta PPO 1 420,47 30,00 420,47 Osakkeet ja osuudet yhteensä 420,47 30,00 420,47 Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole muita oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 66
PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2013 Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1-5 vuotta Yli 5 vuotta Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 25 888,77 0,00 0,00 25 888,77 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 25 888,77 0,00 0,00 25 888,77 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut MUUT MONIVUOTISET VASTUUT Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Talousarviomenot 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve 2015 Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 2 755 987 2 746 658 1 633 363 1 633 363 8 700 587 14 713 972 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 15: Velan muutokset Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Puolustushallinnon rakennuslaitoksella ei ole liitteessä tarkoitettuja velkoja. PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Ei raportoitavaa. 67
6. Allekirjoitus Helsinki 13. päivänä helmikuuta 2014 Pekka Salojärvi johtaja JOHTOKUNTA Jouko Tuunainen johtokunnan puheenjohtaja Jarmo Lindberg johtokunnan varapuheenjohtaja Kati Jussila johtokunnan jäsen Antti Kivipelto johtokunnan jäsen Maarit Harju johtokunnan jäsen henkilöstön edustaja Pekka Salojärvi johtokunnan jäsen Timo Norbäck pysyvä asiantuntija Riitta Malmström pysyvä asiantuntija Riva Peura johtokunnan sihteeri Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen kokouksessaan 13.2.2014. 68
NDE-kokous Tanskassa. Kuva: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkisto 69
Yhteystiedot 1.1.2014 Rakennuslaitoksen keskusyksikkö Johtaja Pekka Salojärvi Katuosoite: Isoympyräkatu 10, 49400 HAMINA pekka.salojarvi@phrakl.fi Postiosoite: PL 1, 49401 HAMINA Puhelinvaihde 0299 8300 kirjaamo@phrakl.fi etunimi.sukunimi@phrakl.fi RAKENNUSLAITOKSEN ALUEET Etelä-Suomen alue Aluejohtaja Aki Toivonen Helsingin aluetoimisto Santahaminantie 18 00860 HELSINKI Puhelinvaihde 0299 8300 aki.toivonen@phrakl.fi Keski-Suomen alue Aluejohtaja Taisto Hämäläinen Jyväskylän aluetoimisto 41160 TIKKAKOSKI Puhelinvaihde 0299 8300 taisto.hamalainen@phrakl.fi Lapin alue Aluejohtaja Yrjö Heiniemi Sodankylän aluetoimisto PL 5 99601 SODANKYLÄ Puhelinvaihde 0299 8300 yrjo.heiniemi@phrakl.fi Hämeen alue Aluejohtaja Matti Leppänen Hämeenlinnan aluetoimisto PL 307 13131 HÄMEENLINNA Puhelinvaihde 0299 8300 matti.leppanen@phrakl.fi Itä-Suomen alue Aluejohtaja Tapio Laitinen Mikkelin aluetoimisto Karkialampi 50150 MIKKELI Puhelinvaihde 0299 8300 tapio.laitinen@phrakl.fi Länsi-Suomen alue Aluejohtaja Reima Johansson Turun aluetoimisto PL 20 20811 TURKU Puhelinvaihde 0299 8300 reima.johansson@phrakl.fi Kainuun alue Aluejohtaja Sakari Hukkanen Kajaanin aluetoimisto PL 630 87101 KAJAANI Puhelinvaihde 0299 8300 sakari.hukkanen@phrakl.fi 70
LAPPI Sodankylä SELITTEET Alueiden välinen hallinnollinen raja Rovaniemi Keskusyksikkö Aluetoimisto Paikallistoimisto KAINUU Kajaani Kauhava KESKI-SUOMI Jyväskylä Kuopio ITÄ-SUOMI Niinisalo Säkylä LÄNSI- SUOMI Turku Tampere HÄME Lahti Hämeenlinna ETELÄ-SUOMI Helsinki Mikkeli Kouvola Hamina 71