Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa

Samankaltaiset tiedostot
Nuoren itsetuhoisuuden arviointi vastaanottotilanteessa. Laura Suomalainen LT, Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri HYKS Nuorisopsykiatria

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Nuoren viiltely ja muu itsetuhoinen käyttäytyminen

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

Mielenterveyden häiriöt

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Itsemurhasta on turvallista puhua

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Näkymätön näkyväksi Itsetuhoaikeet - kuinka tunnistaa, kohdata ja auttaa?

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTIASTEIKKO (C-SSRS)

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Psykoositietoisuustapahtuma

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Suomalaisten mielenterveys

Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua

Näkymätön näkyväksi. Alkoholi ja itsemurhat Luento

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Miten tunnistan itsemurhavaaran?

Mielekästä ikääntymistä

Itsetuhoisen potilaan arviointi

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA


ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Tunnesäätely ja syömisen ongelmat Tunnesäätelyongelmien ymmärtäminen mallina tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (F60.3) Biososiaalinen teoria

Hyvää mieltä perheen arkeen

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Opas masentuneen nuoren vanhemmille

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

RISKIARVIOON POHJAUTUVA

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

T U I J A H E L L S T E N

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Perhetyön päivät Tuula Lampela

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Transkriptio:

Itsetuhoisuuden arviointi ja itsetuhoisen nuoren kohtaaminen päivystystilanteessa Mielenterveysseura 10.9.2018 Laura Suomalainen Ylilääkäri HYKS Psykiatria Nuorisopsykiatrian linja, Polikliiniset palvelut

Itsemurha on maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy 15-29- vuotiaiden keskuudessa ( WHO 2014) Suomessa itsemurhakuolleisuus on vähentynyt vuodesta 1990 40%, mutta on edelleen kansainvälisesti arvioituna suuri Itsemurha-ajatukset tytöillä yleisempiä, mutta itsemurhista poikien kuolemia 75-80%

Itsetuhoisuus nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten yleisyys lisääntyy nuoruusiässä ja on melko tavallista psykiatrisessa hoidossa olevilla nuorilla mutta Vain alle neljännes itsemurhan tehneistä ja noin puolet itsemurhaa yrittäneistä nuorista on saanut edeltävästi psykiatrista hoitoa

Korkean riskin potilaiden kanssa työskennellessä itsemurhayritysten ja itsemurhan jälkihoito ovat väistämätön osa kliinistä arkea Jokaiselle potilaalle turvasuunnitelma Itsemurhatilanteessa myös työntekijät ovat uhreja Poliklinikoille käyttöön itsemurhan jälkihoitosuunnitelma, jossa fokus työntekijöiden tuessa, ei syyllisten etsimisessä

TURVASUUNNITELMA A.YMPÄRISTÖN TEKEMINEN TURVALLISEKSI (esimerkiksi lääkkeiden säilyttäminen asianmukaisesti, riitatilanteesta poistuminen) B. ONGELMIEN KEHITTYMISEN VAROMERKKEJÄ C. MITEN VOIN ITSE PARANTAA OLOANI D. KENEN PUOLEEN VOIN KÄÄNTYÄ Aikuiset, joilta voin pyytää apua Aikuiset koulussa, joilta voin pyytää apua: Terveydenhoitaja: puh: Tavattavissa koululla: Koululääkäri: puh: Tavattavissa koululla: Kuolukuraattori: puh: Tavattavissa koululla: Luokanvalvoja: Poliklinikan työntekijät, joilta voin pyytää apua Terveyskeskuspäivystys Yöpäivystys Sosiaali-ja kriisipäivystys Suunnitelma laadittu: Aika Paikka

Mayo Clinic: Teen Suicide Prevention https://www.youtube.com/watch?v=3bbyqa7bhto

Itsetuhoisuus jatkumona=tunnistaminen Aikaisemmat itsemurhayritykset lisäävät itsemurhan riskiä merkittävästi Suurin osa itsemurhan tehneistä nuorista on aikaisemmin uhannut itsemurhalla tai puhunut siitä lähipiirilleen Kolmannes itsemurhan tehneistä on yrittänyt itsemurhaa aikaisemmin.

Itsetuhoisuus jatkumona Itsemurha-ajatukset ovat itsemurhayritysten ja itsemurhien riskitekijöitä vaikka Nuoren itsetuhoajatusten tavoitteena ei välttämättä ole kuolema, vaan halu päästä eroon sietämättömästä olotilasta

Itsetuhoiset ajatukset Toistuvat itsemurha-ajatukset ja teot ovat merkki siitä, että nuori voi pahoin ja nuoren kehitys on häiriintynyt Pahoinvointi heijastuu nuoren toimintakykyyn koulusuoritukset keskittymisvaikeudet ihmissuhteiden ylläpito uni, ravitsemus päihteet Ajatukset viestittävät neuvottomuutta, keinottomuutta ja toivottomuutta. Jos ajatuksiin liittyy voimakas kuoleman halu tai itsemurhasuunnitelma, on nuori vaarassa yrittää itsemurhaa

Itsemurha-ajatusten ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskin arvioiminen usten ja itsetuhoisen käyttäytymisen riskin arvioiminen Itseä vahingoittava käyttäytyminen ilman itsemurhaintentiota Viiltely, ihon polttaminen, pään tai nyrkin seinään hakkaaminen Epäsuora itsetuhoinen käyttäytyminen Pitkäaikaisen sairaudenhoidon laiminlyönti, riskialtis käyttäytyminen, kuten päihteiden käyttö tai runsaat seksikumppanit Epäspesifiset kuoleman toiveet Olisi ehkä helpompaa olla kuollut En jaksa enää elää Epäspesifiset itsemurha-ajatukset ilman intentiota Haluan kuolla Voisin tehdä itsemurhan Itsemurha-ajatukset ja itsemurhaintentio Aion tappaa itseni ottamalla yliannosuksen minulle määrättyjä lääkkeitä Itsemurhayritys jossa mukana itsemurhaintentio Kartoita myös keskeytyneet ja/tai keskeytetyt aikaisemmat yritykset Lääkkeiden yliannostus, hukuttautumisyritys, hirttäytymisyritys, korkealta paikalta hyppääminen, itsen vahingoittaminen itsemurhatarkoituksessa

Nuoren itsemurhayritys =hätähuuto Suurin osa nuorten itsemurhayrityksistä on impulsiivisia ja iso osa yrityksistä tehdään päihtyneenä Epämääräinen ja lieväkin itsemurhayritys on aina vakava viesti siitä, ettei nuori ole hallinnut yllykkeitään keinottomuus Itsemurhayritys tulee aina ottaa vakavasti potilaan kokemus vaarallisuudesta voi olla epärealistinen

Itsetuhoisuuden riski Itsemurhan vaarasta viestivät aiemmat itsemurhayritykset, itsemurhasta puhuminen ja vakava masennus Myös muut mielenterveysoireet altistavat itsetuhoiselle oireilulle persoonallisuushäiriöt/ tunnesäätelyn pulmat Epävakaan persoonallisuushäiriödiagnoosin saaneista noin 10% tekee itsemurhan. ahdistuneisuus käytöshäiriöt psykoottisuus päihdehäiriöt

Itsetuhoisuus psykiatrisen hoidon piirissä olevilla nuorilla Masennus Masennustilan vaikeusasteen arviointi ensimmäistä kertaa elämässä esiintyvän masennustilan ja toistuvan depression erottaminen! toivottomuus, näköalattomuus, anhedonia Itsekritiikki, syyllisyys, häpeä Toimintakyvyn kapeutuminen Masennuksen vuoksi hoitoa hakevista moni kärsii samanaikaisesti myös jostakin muusta psyykkisestä oireyhtymästä ahdistuneisuushäiröt persoonallisuushäiriöt ( aikuisväestössä noin puolet) päihdehäiriöt

Itsetuhoisuus psykiatrisen hoidon piirissä olevilla nuorilla Kokonaisoireilun taso on osoitettu olevan hyvin korkea nuorilla, joilla on tunnesäätelyhäiriötä tai muita persoonallisuushäiriön piirteitä: epävakaa, estynyt, epäsosiaalinen ja epäluuloinen persoonallisuushäiriö 85%:lla itsetuhoisuutta

Persoonallisuushäiriöt nuoruusiässä Tavallisin epävakaa persoonallisuushäiriö Persoonallisuushäiriöiden yleisyydeksi nuorilla on arvioitu noin 5 15% Jopa noin 40%:n psykiatrisessa avohoidossa olevista nuorista on arvioitu täyttävän jonkin persoonallisuushäiriön kriteerit Osastohoidossa vastaava luku on eri tutkimuksissa ollut 64-75%. Luvut ovat samankaltaisia kuin aikuisilla =Tunnesäätelyn pulmat tyypillisiä

Itsetuhoisuus päivystyksellisesti Itsetuhoajatuksista tulee aina kysyä suoraan, avoimesti ja tuomitsematta Kysyminen ei lisää itsetuhoisuuden riskiä Kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti Häpeän ja syyllisyyden tunteiden vuoksi nuoret voivat vältellä kertomasta itsetuhoisuudestaan Itsemurhayrityksen tehneet tulee aina ohjata erikoisairaanhoidon arvioon päivystyksellisesti tai kiireellisenä mikäli ei aikaisempaa psykiatrista hoitoa

Itsetuhoisuus päivystyksellisesti Itsemurhateon arviointi Oliko teon tavoitteena kuolemantoive? ymmärtääkö nuori että teko olisi voinut johtaa kuolemaan? Oliko tavoitteena saada helpotusta pahaan oloon? Onko edelleen halu kuolla olemassa?

Itsetuhoisuuden arviointi: reagointia sietämättömään elämäntilanteeseen? seksuaalinen hyväksikäyttö koulukiusaaminen seurustelusuhteen katkeaminen muut loukkaukset, hylätyksi tulemisen kokemukset ystävyyssuhteissa menetykset, rahalliset vaikeudet huonot kotiolot, esimerkiksi vanhempien päihdeongelma

Itsetuhoisuuden arviointi: ITSETUHOISUUS JATKUMONA Ajankohtaisten ja aikaisempien itsemurha-ajatusten ja tekojen kartoittaminen Itsemurha-ajatusten vakavuus aikaisemmat itsetuhoiset ajatukset ja teot, sekä epäsuora itsetuhoisuus vaikuttavat ajankohtaisen tilanteen vakavuuteen Viiltely? Onko toistuvaa? Aikaisemmat itsemurha-yritykset ( myös keskeytetyt) VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA PUUTTUMINEN

Johdonmukaisen itsetuhoisuuden arvioimisen ydinasioita Ajankohtainen kuormitus Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat Nykyinen ja aikaisempi toimintakyky Perhetilanne Ristiriidat kaverisuhteissa Kriisit seurustelusuhteissa Sairastuminen Taloudelliset menetykset Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Runsas päihteidenkäyttö psykoottisuus Tunnesäätelyn vaikeudet Koulumenestys Harrastukset Muutokset sosiaalisissa suhteissa Perheen vuorovaikutus Vanhempien voimavarat Vanhempien sairastuminen, MT-ongelmat tai päihteiden käyttö Menetykset Itsemurhat perheessä Vanhempien suhtautuminen

Itsemurhayritykset joissa korkea itsemurhavaara Suunniteltu Yksin toteutettu Selvä tarkoitus kuolla Potentiaalisesti kuolemaan johtava tekotapa Itsemurhakirje Vaikeat masennusoireet: toivottomuus, pessimistisyys anhedonia levottomuus keskittymisvaikeudet Alkoholi tai lääkeintoksikaatiot Psykoottiset oireet Tappavia itsemurhatekovälineitä saatavilla Aikaisempia vaarallisia itsemurhayrityksiä

Itsetuhoisuuden riskitekijöitä Itsetuhoisuudelta suojaavia tekijöitä Perhe Vanhemmat mt-häiriö, kuolema, läheisen itsetuhoisuus Elämäntapahtumat Kaltoinkohtelu, ihmissuhdekriisit, koulukiusaaminen Läheiset välit, huolenpito, vastavuoroisuus Sosiaalisen verkoston tuki, kyky hakea apua, vakaat olosuhteet Mielenterveyshäiriöt Masennus,ahdistus,tunnesäätelyn häiriöt,päihdehäiriöt,käytöshäiriöt, psykoottisuus Kokemus siitä että voi vaikuttaa elämäänsä, kyky tukeutua tarjottuun apuun Persoonallisuustekijät Impulsiivisuus, toivottomuus, huono itsetunto,heikot ongelmanratkaisutaidot, perfektionismi Optimistisuus, avoimuus, hyvä itsekontrolli,sosiaaliset taidot, itseluottamus, uskonnollisuus, kuoleman pelko Koulutustaso ja SES Miessukupuoli Alhainen koulutustaso Alhainen SES

Viiltely ja muu itsensä vahingoittaminen Viiltelystä tulee kysyä erikseen Mihin nuori viiltelyllä pyrkii? vain osalla taustalla kuolemantoive yleensä pyrkimys ahdistuksen ja muun subjektiivisen kivun hallintaan MUTTA Toistuvaan viiltelyyn on todettu liittyvän kohonnut itsemurhariski itsetuhoisuus jatkumona

Viiltely Kokeilijat Lievästi itseään vahingoittavat Vakavasti itseä vahingoittavat, jolloin viiltelystä on tullut automatisoitunut tapa hallita negatiivisia tunteita ja rentoutua Viiltely voi olla kertaluonteinen kokeilu Voi liittyä myös vakaviin kasvun ja kehityksen ongelmiin kaltoinkohteluun, lapsuuden laiminlyöntiin, väkivaltaan, turvattomuuteen traumatisoitumiseen riskikäyttäytymiseen, kuten tupakointiin, päihteiden käyttöön ja muihin elämän hallinnan haasteisiin. Vakavimmillaan viiltely liittyy syömishäiriöihin, masennukseen, persoonallisuushäiriöihin, käytöshäiriöihin, traumaperäiseen oireiluun ja psykoottisiin häiriöihin

Välittömät toimenpiteet itsemurhakriisissä Arvioi akuutin itsetuhoisuuden riki Arvioi sairaalahoidon tarve Keskity nykyhetkeen- mitkä tekijät johtivat itsemurhakriisiin Ehkäise itsemurhariskiä lisäävää käyttäytyminen (päihteet) Tee kriisisuunnitelma, sitouta potilas ja lähipiiri suunnitelmaan

Sairaalahoidon indikaatiot Jos riskitekijöitä on enemmän kuin suojaavia tekijöitä Vakavasti masentuneet ja psykoottiset! Epävakaat potilaat jos ympäristö ei riittävän turvaava Jos läheisten aikuisten tuki ei riitä turvaamaan tilannetta

Salassapito vai ilmoitusvelvollisuus? Vanhempien mukanaolo nuorten tutkimisessa ja päätöksenteossa pääsääntö vaikka nuori voi vastustaa vanhempien läsnäoloa nuoren vastustuksen taustalla pelkoa, häpeää, syyllisyyttä tai suojelun tarvetta vanhempien läsnäolo luo useimmiten turvaa nuori ja vanhemmat haastateltava yhdessä ja erikseen Esitiedot johdonmukaisesti Toisaalta vanhemmat yleensä aliarvioivat nuoruusikäisen psyykkistä oireilua riittävä psykoedukaatio vanhemmille! Käytännössä hoidon onnistumisen edellytys on vanhempien aktiivinen osallistuminen

Itsetuhoisuuden arviointi: tukena oirekartoitusmittarit Nuoret kuvaavat mieliala-ja ahdistusoireilua suhteellisen luotettavasti Haastattelun tukena mittarit: C-SSRS määrittää itsemurhariskin BDI/ R-BDI BAI Tulokset aina suuntaa antavia, arviointi kokonaistilanne huomioiden

C-SSRS- itsemurhariskin arviointi Puolistrukturoitu haastattelu 1) Itsemurha-ajatusten voimakkuus 2) Itsemurha-ajatusten intensiteetti 3) Itsetuhoinen käyttäytyminen 4) Itsemurhayritykseen liittyvä kuolemanvaara

1.Itsemurha-ajatusten voimakkuus( C-SSRS) Halu kuolla Yleisluontoiset itsemurha-ajatukset Aktiiviset itsemurha-ajatukset ja tekotapojen ajattelu Aktiivisia itsemurha-ajatuksia ja itsemurhan tekotapojen ajattelua (ei suunnitelmia) ilman aikomusta ryhtyä toimiin Aktiivisia itsemurha-ajatuksia, jonkinasteisia itsemurha-aikeita, ei erityistä suunnitelmaa Aktiivisia itsemurha-ajatuksia, erityinen suunnitelma ja itsemurhaaikeita

Itsemurha-ajatusten intensiteetti ( C-SSRS) Yleisyys Kuinka usein? Kesto Kuinka pitkäkestoisia? Hallittavuus Pystyisitkö/pystytkö halutessasi lakkaamaan ajattelemasta itsesi tappamista tai halua kuolla? Ehkäisykeinot Onko olemassa ketään tai mitään (esim. perhe, uskonto, kuoleman tuottama kipu), joka esti sinua haluamasta kuolla tai ryhtymästä toimiin itsemurha-ajatuksien perusteella? Syitä itsemurha-ajatuksiin Millaisia syitä sinulla oli ajatella, että haluat kuolla tai tappaa itsesi? Halusitko päästä eroon siitä, miltä sinusta tuntui vai halusitko saada huomiota ja kostaa tai saada muut reagoimaan? Vai kumpaakin?

3.Itsetuhoinen käyttäytyminen ( C-SSRS) Tosiasiallinen itsemurhayritys Keskeytetty itsemurhayritys Itsemurhayrityksestä luopuminen Valmistelevat toimet tai käyttäytyminen

4. Itsemurhayritykseen liittyvä kuolemanvaara ( C-SSRS) Tosiasiallinen kuolemanvaara/fyysinen vaurio Mahdollinen kuolemanvaara, vaikka ei fyysistä vauriota

Itsetuhoisuuden arviointi:päihteet Päihteiden käytön selvittäminen suorilla selkeillä kysymyksillä, eri huumausaineet erikseen Avuksi AUDIT sovellettava aikuisia pienempää pistemäärää esim 4 pistettä tai yli= haitallinen käyttö

Perheen mukaanoton merkitys Vanhempien (psyko)edukatiivinen tuki varhaisessa vaiheessa - Nuorten itsetuhoisuus vähenee - Psykiatrinen oireilu vähenee - Perheen toimintakyky paranee - Nuoren sitoutumiskyky hoitoon paranee

Keskeisiä tavoitteita masentuneen nuoren itsetuhoisuuden hoidossa Toivon herättäminen Itseymmärryksen ja hyväksymisen lisääntyminen Ikätasoisen toimintakyvyn ja kehityksen palautuminen Aktiivisen toimijuuden vahvistaminen Ahdingonsietotaitojen, sosiaalisten taitojen ja tunnesäätelytaitojen vahvistaminen Perheen tuen ja ymmärryksen lisääminen

Nuoren itsetuhoisuus ja epävakaus Tunne-elämän epävakaus voi tuoda mukanaan voimakkaita tunteita, joita on vaikea tunnistaa ja nimetä. Tunteet voivat "jäädä päälle" tai ne voivat vaihdella nopeasti. ihmissuhteiden ailahtelevuus

Nuoren itsetuhoisuus ja epävakaus Usein nuoren epävakaa käyttäytyminen (esim. viiltely, aggressiivisuus, humalahakuinen juominen, holtiton seksuaalinen käyttäytyminen, huumeiden käyttö ym.) on kehittymätön keino saada vaikea tunnetila (esim. ahdistus) laskemaan nopeasti. Keinot toimivat lyhyellä aikavälillä tehokkaasti mutta pitkällä aikavälillä lisäävät tunnesäätelyyn liittyviä ongelmia.

Dialektisessa käyttäytymisterapiassa Potilasta kannustetaan tutkimaan tunteittensa merkitystä yhteyksissä, joissa ne ovat heränneet. ketjuanalyysit Häntä opetetaan sietämään vastakkaisia tunteita ja elämään myös kielteisten tunteittensa kanssa. taitoharjoittelu Potilasta opetetaan ymmärtämään, että omat tunteet vahvistavat minuuden kokemusta ja ylläpitävät todellisuudentajua ja siksi on tärkeää säilyttää yhteys niihin (Lewis 2006). Ihmissuhdetaidot

DKT itsetuhoisuuden hoitona Keskitytään nykyisyyteen, ympäristöön ja käyttäytymiseen tässä ja nyt, ei menneisiin tapahtumiin. Hoidon kohteena on käyttäytyminen, jossa arvioidaan olevan muutostarvetta. Haitallisiin käyttäytymismalleihin haetaan muutosta erityisesti kognitiivisbehavioraalisilla menetelmillä. Itseymmärrystä ja hyväksyntää vahvistetaan validaatiolla ja biososiaalisen teorian ja tietoisen läsnäolon vahvistamisen avulla Tärkeänä tavoitteena voimakkaiden emootioiden säätely, emotionaalisen herkkyyden aleneminen ja mielialaan perustuvan haitallisen toiminnan väheneminen.

Yhteenveto Itsetuhoisuuden ja itsemurhayritysten yleisyys lisääntyy nuoruusiässä ja on tavallista psykiatriseen hoitoon tulevilla nuorilla. Itsemurhariskiä nostavat erityisesti masennusoireet, psykoottiset oireet, sekä tunneelämän epävakauteen liittyvät oireet. Itsetuhoisuus tulee arvioida ja nähdä jatkumona: sekä aikaisempi että ajankohtainen itsetuhoisuus tulee kartoittaa. Toistuvaan viiltelyyn on todettu liittyvän kohonnut itsemurhariski- arviointi yksilöllisesti! Itsetuhoisuutta tulee arvioida mahdollisimman rauhallisessa vuorovaikutustilanteessa Itsetuhoajatuksista tulee kysyä suoraan ja avoimesti nuorelta itseltään ja kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti Perheen mukaan ottaminen itsetuhoisuuden arvioon ja hoitoon parantaa ennustetta Nuoren itsetuhoisuutta voidaan hoitaa onnistuneesti

There is a crack in everything, that s how the light gets in Leonard Cohen