Miten tunnistan itsemurhavaaran?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miten tunnistan itsemurhavaaran?"

Ahti Parviainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miten tunnistan itsemurhavaaran? Päivystys MESSU- JA KONGRESSIKESKUS JYVÄSKYLÄN PAVILJONKI Sari Lindeman, Psykiatrian professori, Itä-Suomen yliopisto Osastonylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Psykoterapian ja psykoterapiakouluttajan erityispätevyys Sidonnaisuudet LT, dosentti (OY ja ISY), PsyM, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian ja psykoterapiakouluttajan erityispätevyys Päätoimi Psykiatrian professori, Itä-Suomen yliopisto Sivutoimi Osastonylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tutkimus ja kehitystyö Mukana hankkeessa, jossa vertaillaan kahden hoidon tehoa krooniseen masennukseen (rahoitus Valtion tutkimusrahoituksesta ja Ahokkaan Säätiöltä), rahoitus kokonaisuudessaan menee tutkimushoitajalle ja laboratorio-tutkimuksiin Asiantuntijapalkkiot Valviran pysyvä asiantuntija (asiantuntijapalkkiot), Käypä hoito työryhmän jäsen (matkakorvaukset) Koulutustoiminta Ei yhtään lääketeollisuuden maksamaa luentoa tai muuta tilaisuutta Toiminta terveydenhuollon kehittämishankkeissa Ei mukana ulkopuolisissa hankkeissa Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 1

2 Sisältö Epidemiologinen näkökulma: tilastot, aiempi tutkimustieto, vakiintunut käsitys siitä, että mitkä ovat itsemurhan riskitekijöitä Kliininen näkökulma: potilaan itsemurhariskin arvioimien tässä ja nyt (päivystyksessä). Onko itseään vahingoittava teko itsemurhayritys vai onko sillä jokin muu tarkoitus (kuin kuolema)? Mitä itseään vahingoittavaan tekoon sisältyy? Käsitteitä Suora itsetuhoisuus = ihmisellä on tietoinen, tarkoituksellinen päämäärä vahingoittaa itseä/kuolla (itsemurha-ajatukset, itsemurhayritykset, itsemurhat) Epäsuora itsetuhokäyttäytyminen = ihmisellä ei ole tietoista itsensä vahingoittamisen tai kuoleman päämäärää Epäsuoraa itsetuhokäyttäytymistä: päihteiden liikakäyttö, holtiton käyttäytyminen liikenteessä, sairauden hoidon laiminlyönti Em käsitteiden näkökulmasta päivystyksessä pitäisi pystyä määrittelemään se, onko itseään vahingoittavassa käyttäytymisessä kyse suorasta vai epäsuorasta itsetuhoisuudesta Suora itsetuhoisuus suurempi itsemurhariski 2

3 Itsemurha on harvinainen tapahtuma Kokonaiskuolleisuus ja itsemurhakuolleisuus Suomessa vuosina Vuosi Etunimi Sukunimi

4 1198 Miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus vuosina Miksi? Suomi on itsemurhatutkimuksen huippumaa Suomi oli itsemurhakuolleisuuden huippumaa Suomalainen itsemurhatutkimus on tuottanut tietoa itsemurhan riskitekijöistä (joista tärkeimmät ovat masennus ja alkoholi) 4

5 Kokonaiskuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin vuosina Miehet Kuolleet, koko väestö Naiset Kuolleet, koko väestö Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys Itsemurhakuolleisuus ja kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin vuosina Itsemurhat (X60-X84, Y87.0) 1000 Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys

6 Johtopäätös? Suora itsetuhoisuus vähentynyt Epäsuora lisääntynyt Suomi on itsemurhatutkimuksen huippumaa Itsemurhat Suomessa -87 projekti (IMS -87): psykologisen obduktion keinoin tutkittiin kaikki Suomessa yhden kalenterivuoden aikana tapahtuneet itsemurhat (omaisten haastattelut, työntekijöiden haastattelut, terveydenhuollon asiakirjat jne) Itsemurhan riskitekijät: yhdessäkään itsemurhassa ei ole yhtä tyhjentävää syytä vaan kyseessä on itsemurhaprosessi: Altistavat tekijät laukaisevat tekijät (tapahtumat jne) impyrkimys (voimakkuus, ambivalenssi: halu elää-halu kuolla) im-yritys (menetelmän saatavuus jne) hoitotoimet eloonjääminen/kuolema Kyse on kasautuvista ja suhteellisen pitkäaikaisista ongelmista 6

7 Itsemurhavaaran arviointi kliinisen kuvan perusteella: riskitekijät Mielenterveyden häiriö (IMS-87 aineistossa: masennustila 54%:lla, alkoholiriippuvuus/väärinkäyttö 43%, persoonallisuushäiriö 31%:lla) Toivottomuuden tunne (itsemurha-ajatukset, itsemurhasuunnitelma, valmistelut) Aiemmat itsemurhayritykset (mikä on niiden vaikeusaste somaattisesti? Onko niissä selvä kuoleman pyrkimys?) Onko potilaalla itsemurhamalli omaisissaan tai lähipiirissään? Onko potilaalla käytettävissä itsemurhavälineitä (ase/lääkkeet..) Onko potilas hiljattain kokenut menetyksen tai nöyryytyksen? Onko potilas vailla läheistensä tukea? Asuuko yksin? Suicide Attempt as a Risk Factor for Completed Suicide: Even More Lethal Than We Knew J. Michael Bostwick, M.D., Chaitanya Pabbati, M.D., Jennifer R. Geske, M.S., Alastair J. McKean, M.D. Received: July 01, 2015 Accepted: April 25, 2016 Published online: August 13, appi.ajp

8 Kun (päivystyksessä) arvioidaan itsemurhariskiä sellaisella potilaalla, joka on vahingoittanut itseään, on huomioitava kaksi asiaa. 1. Teon intentio (kuinka vahvasti potilas halusi kuolla?) Intentiota säätelee kaksi vastakkaista dynaamista voimaa: halu elää halu kuolla 2. Letaliteetti [itseään vahingoittavan teon lääketieteellinen (somaattinen) vakavuus] - molempiin on olemassa mittarit Suicide Intent Scale (SIS) (Beck et al. 1974) Intent Score Scale (Pierce 1981) OLOSUHTEET 1. YKSINOLO JOKU LÄSNÄ. 0 JOKU LÄHISTÖLLÄ TAI MAHDOLLISUUS YHTEYDEN- OTTOON ESIM. PUHELIMITSE. 1 EI KETÄÄN LÄHISTÖLLÄ, EIKÄ MAHDOLLISUUTTA YHTEYDENOTTOON AJOITUS AJOITUS SELLAINEN, ETTÄ VÄLIINTULO TODENNÄ- KÖINEN. 0 AJOITUS SELLAINEN, ETTÄ VÄLIINTULO EPÄTODEN- NÄKÖINEN. 1 AJOITUS SELLAINEN, ETTÄ VÄLIINTULO HYVIN EPÄ- TODENNÄKÖINEN. 2 8

9 3. VAROTOIMET LÖYTÄMISTÄ JA/TAI VÄLIINTULOA VARTEN EI VAROTOIMIA. 0 PASSIIVISET VAROTOIMET. 1 AKTIIVISET VAROTOIMET (ESIM. LUKITTU OVI) TOIMINTA AVUN SAAMISEKSI YRITYKSEN AIKANA TAI SEN JÄLKEEN ILMOITTANUT YRITYKSESTÄÄN MAHDOLLISELLE AUTTAJALLE. 0 OTTANUT YHTEYTTÄ, MUTTA EI ERITYISESTI IL- MOITTANUT YRITYKSESTÄÄN. 1 EI OLE OTTANUT YHTEYTTÄ, EIKÄ ILMOITTANUT YRITYKSESTÄÄN KUOLEMAA VALMISTELEVAT TOIMET (ESIM. TES- TAMENTTI, LAHJOITUKSET) EI LAINKAAN. 0 OSITTAISIA VALMISTELUJA. 1 TARKAT SUUNNITELMAT ITSEMURHAVIESTI EI OLE. 0 KIRJOITETTU, MUTTA HÄVITETTY. 1 VIESTI JÄTETTY. 2 Etunimi Sukunimi

10 POTILAAN KERTOMUS 7. POTILAAN MIELIPIDE TEKONSA TAPPAVUUDESTA AJATTELI, ETTEI TEKO OLISI TAPPAVA. 0 EPÄVARMA SIITÄ, OLISIKO TEKO OLLUT TAPPAVA. 1 USKOI KUOLEVANSA KUOLEMANHALU EI HALUNNUT KUOLLA. 0 EPÄVARMA TAI VÄLINPITÄMÄTÖN SIITÄ, HALUSIKO KUOLLA. 1 HALUSI KUOLLA SUUNNITELMALLISUUS TOIMINUT HETKEN MIELIJOHTEESTA. 0 HARKINNUT VÄHEMMÄN KUIN TUNNIN. 1 HARKINNUT VÄHEMMÄN KUIN PÄIVÄN. 2 HARKINNUT ENEMMÄN KUIN PÄIVÄN REAKTIO SELVIÄMISEEN ILOINEN, ETTÄ TOIPUU. 0 EPÄVARMA, ONKO ILOINEN VAI PAHOILLAAN SELVIÄMISESTÄÄN. 1 PAHOILLAAN SELVIÄMISESTÄÄN. 2 10

11 KUOLEMANVAARA 11. ENNUSTE SELVIÄMINEN VARMAA. 0 KUOLEMA EPÄTODENNÄKÖISTÄ. 1 KUOLEMA TODENNÄKÖISTÄ OLISIKO POTILAS KUOLLUT ILMAN LÄÄKETIE- TEELLISTÄ APUA EI 0 EPÄVARMAA 1 KYLLÄ 2 Pisteet? Low intent cases 0-3 Medium intent cases 4-10 High intent cases > 11 (Pierce DW. Br J Psychiatry 1981; 139: ) Mittarin avulla arvioidaan itsemurhan todennäköisyyttä tulevaisuudessa. 11

12 Itsemurhayrityksen letaliteetti ITSEMURHAYRITYKSEN LÄÄKETIETEELLINEN VAKAVUUS ELI KUOLEMAN VAARA. ITSEMURHAYRITYKSEN LETALITEETTI 1 ARVION TEKEE HOITAVA LÄÄKÄRI TAI HOITAJA. ASTEIKKO ON KOLMIPORTAINEN: 1 = LIEVÄ, 2 = KESKIVAIKEA, 3 = VAKAVA. ARVIOITAVA ASIA PISTEET ITSEMURHAYRITYKSESSÄ KÄYTETTY MENE TELMÄ (ESIM. LÄÄKE = 1, AMPUMINEN = 3) TAJUNNAN TASON ALENEMINEN ITSEMURHA- YRITYKSEN JÄLKEEN (TAJUNTA NORMAALI = 1, SYVÄ KOOMA = 3) AIHEUTETTUJEN VAMMOJEN TAI MYRKYTYKSEN VAKAVUUS (1= LIEVÄ, 3 = VAKAVA) ITSEMURHAYRITYKSEN VAIKUTUKSEN PALAU TUVUUS (HYVÄ = 1, HUONO = 3) TARPEELLINEN HOIDON TASO (1 = ENSIAPU, 3 = TEHO-OSASTO) KOKONAISPISTEMÄÄRÄ 1 Plutchnik et al. Psychiatry Res 1989; 27:

13 Intentio ja letaliteetti mitä sitten? Intentio ja letaliteetti eivät välttämättä kulje käsi kädessä Letaliteetin lieväasteisuus ei kerro automaattisesti mitään intentiosta Kuoleman intentio voi olla voimakas vaikka itseään vahingoittava teko näyttää lievältä Mistä kaikesta itsetuhoinen käytös voi kertoa? Halusta kuolla Halusta saada apua Yrityksestä lievittää hankalaa oloa ( fyysinen kipu on helpompi kestää kuin psyykkinen ) Esim. viiltely on haitallinen selviytymiskeino Haitallinen keino säädellä omia tunteita 13

14 Epävakaan persoonallisuuden kliininen kuva Epävakaus näyttäytyy hoitaville henkilöille seuraavasti: Tunne-elämän epävakautena (ulkopuoliset eivät pysty ennakoimaan, tunteet ovat äärilaitoja ) Musta-valkoisuutena: on - off Impulssikontrollin häiriöinä: päihteiden käyttö, ahmiminen, holtiton seksuaalisuus, holtiton liikennekäyttäytyminen, pelihimo... Vuorovaikutussuhteiden vaikeuksina: ajautuminen ristiriitatilanteisiin (myös hoitavien henkilöiden kanssa) Toistuvana itsensä vahingoittamisena tai sillä uhkailuna Epävakaa persoonallisuushäiriö potilaan näkökulmasta epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä (identiteetin häiriö): a) minä-identiteetti, b) sukupuoli-identiteetti, c) ammatillinen identiteetti kuka minä olen tai tunnen olevani kuin sisareni silloin, kun olen hyvä jne kiihkeät yritykset välttää todellinen tai kuviteltu hylkääminen (hylkää itse) itselle vahingollinen impulsiivisuus tai toistuva itsetuhoinen käytös (laajasti ymmärrettynä) on yritystä hallita psyykkistä kipua (ahdistusta) krooniset tyhjyyden tuntemukset 14

15 Johtopäätös? Mittareiden avulla ei pelkästään kerätä tietoa ja arvioida itsemurhariskiä vaan ne ovat interventio Terveydenhuollossa on tarjolla tehokkaita hoitomalleja masennukseen ja epävakauteen 15

Samankaltaiset tiedostot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on