Ilkka Vuori KATSAUS Elintapojen terveysvaikutukset Tupakoimattomuus, runsas vihannesten ja hedelmien syönti, säännöllinen liikunta, korkeintaan kohtuullinen alkoholin käyttö ja painoindeksi alle 25 kg/m2 pienentävät kukin jonkin verran ja kumulatiivisesti paljon yleisimpien pitkäaikaissairauksien, toiminnanvajausten ja ennenaikaisen kuoleman riskiä sekä suurentavat terveen vanhenemisen todennäköisyyttä. Yksilötasolla jokainen terve elintapa pienentää monia riskejä. Väestöjen tasolla nämä vaikutukset kertautuvat. Elintapojen terveyttä edistävistä ja toimintakykyä lisäävistä mittavista mahdollisuuksista suuri osa on käyttämättä. Terveellisiä elintapoja voidaan ja tulee edistää monissa järjestelmissä, terveydenhuollolle se on lakisääteinen tehtävä. Sen toteuttamiseksi on lisättävä terveydenhuollon kiinnostusta ja mahdollisuuksia kohdentaa enemmän voimavaroja terveellisten elintapojen edistämiseen. Kaikki elintavat vaikuttavat joihinkin terveyden tai toimintakyvyn osoittimiin. Monet yksittäisten elintapojen vaikutukset eivät ole riittäviä tullakseen havaituiksi tai herättääkseen tarvetta tapojen muuttamiseen. Viime vuosina monissa suurten väestöryhmien seurantatutkimuksissa on tehty useiden elintapojen erillisja yhteisvaikutuksia selvittäneitä analyyseja, joiden keskeisiä tuloksia esittelen. Epidemiologisissa tutkimuksissa ei voida osoittaa syyyhteyksiä elintapojen ja sairauksien välillä. Tarkastelemieni elintapojen ja terveysmuuttujien välillä täyttyvät kuitenkin hyvin Bradford Hillin syy-yhteyttä tukevat kriteerit, joten syy-yhteys on todennäköinen (1). Esittämäni tulokset osoittavat vakuuttavasti, että useiden elintapojen yhteisvaikutukset ovat suuria. Terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä tulee tehostaa laatimalla elintapoja koskevia toimintamalleja, kehittämällä terveydenhuollon neuvonta- ja ohjauskäytäntöjä sekä kannustamalla ja tukemalla yksittäisiä ihmisiä muuttamaan elintapojaan. Aineisto Katsaukseen sisällytettiin suurin osa viime vuosina julkaistuista laajoista monivuotisista seurantatutkimuksista, joissa oli selvitetty ainakin lähtötilanteessa yleensä neljä yleistä elintapaa ja kehon painoindeksi (ravinnon ja liikunnan yhteisvaikutusta energiatasapainoon kuvaavana suureena) henkilöiltä, joilla ei ollut tutkimuksen kohteena olevia sairauksia tai toiminnanvajauksia. Aikaisemman tiedon perusteella terveyttä edistäviksi elintavoiksi (elintapatekijöiksi) oli luokiteltu tupakoimattomuus, ravinnosta useimmin runsas ja säännöllinen kasvisten ja hedelmien käyttö, reipas liikunta useita kertoja tai vähintään 150 minuuttia viikossa, useimmissa tutkimuksissa alkoholin käyttö naisilla yksi annos (12 g, lasillinen viiniä tai pullo keskiolutta) ja miehillä kaksi annosta päivää kohti (vs ei lainkaan tai enemmän) sekä kehon paino indeksi alle 25 kg/m 2 tai vyötärön ympärys tai vyötärön ja lantion suhde. Elintapojen terveellisyyden kriteerit ja luokittelut vaihtelivat jossain määrin eri tutkimuksissa, mutta ne vastasivat näyttöön perustuvia kannanottoja ja suosituksia tutkimusten ajankohtana toteutusympäristössään. Joissakin tutkimuksissa oli edellä mainittujen elintapojen lisäksi mukana terveellä alueella olevat verenpaine, veren glukoosipitoisuus ja kokonaiskolesterolipitoisuus osana ihanteellisen sydän- ja verisuoniterveyden määrittäjiä. Näiden tutkimusten tulosten tarkastelussa vain edellä mainitut viisi tekijää on otettu huomioon. 729 Duodecim 2015;131:729 36
KATSAUS 730 Havaintojen analyysit Julkaisuissa tulokset on ilmoitettu eri tavoin suhteellisina riskeinä, riskisuhteina (risk ratio, RR tai hazard ratio, HR) tai kerroinsuhteina (odds ratio, OR) sekä niiden 95 %:n luottamusväleinä. Seuraavassa tulokset on ilmoitettu riskin prosentuaalisena pienenemisenä eniten ja vähiten terveellisiä elintapoja noudattaneiden välillä. Useimmissa tutkimuksissa viiteryhmän ovat muodostaneet henkilöt, joiden yksikään elintapa ja painoindeksi (tai vain yksi näistä) ei ole täyttänyt terveellisyyden ehtoja. Heihin on verrattu henkilöitä, joilla on ollut yksi, kaksi, kolme, neljä tai viisi (tai 4 5) tervettä elintapatekijää. Tutkimuksissa on analysoitu eri tavoin vain elintapojen lukumäärän tai nimettyjen elintapojen ja niiden yhdistelmien sekä joissakin tutkimuksissa myös elintapojen keston yhteyksiä terveyden osoittimiin. Tutkimusten monet erot aiheuttavat tulosten hajontaa, mutta riskierojen suuruusluokkaan, suuntaan tai tulkintaan tutkimusten erot eivät vaikuta. Elintapojen yhteydet kuolemanriskiin Viidentoista tutkimuksen meta-analyysissa kuolemanriski oli keskimäärin 13,2 vuotta kestäneen seurannan aikana vähintään neljää terveellistä elintapaa noudattaneilla keskimäärin 68 % pienempi kuin ei yhtään terveellistä elintapaa noudattaneilla (2). Jokainen terve elintapa pienensi riskiä, ja elintapojen vaikutus oli kumulatiivinen. Pienillä eroilla elintapojen yhdistelmissä ei ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. Havainnot pätivät miehillä ja naisilla. Nämä yhteydet ilmenivät yleisesti myös tutkimuksissa, joita esittelen jäljempänä. Vastaavia tuloksia, kuten 34 80 % pienempää riskiä terveellisiä elintapoja noudattaneilla, on raportoitu useissa muissakin eurooppalaisten ja amerikkalaisten aineistojen analyyseissa (3 7). Pienempi riski ilmeni myös sairauskohtaisissa kuolemanriskeissä: sydän- ja verisuonitautien aiheuttamissa kuolemissa 44 %, äkillisissä sydänkuolemissa noin 90 % ja syöpien aiheuttamissa kuolemissa 20 73 % (3 6, 8 10) pienempi riski. Keski määrin kokonaiskuolleisuuden ja sydän- ja veri suoni tautikuolleisuuden riski oli terveellisiä elintapoja hyvin noudattaneilla noin 60 % ja syöpäkuolleisuuden riski runsaat 40 % pienempi kuin niitä huonosti noudattaneilla. KUVASSA 1 on esitetty eloonjäämiskäyrät terveellisten elintapojen lukumäärän mukaan 11 vuoden seurannassa (3). Tutkijat laskivat kaikkia terveellisiä elintapoja noudattaneiden Kumulatiivinen eloonjääminen 1,0 0,9 0,8 0,7 Terveellisten elintapojen lukumäärä 4 3 2 1 0 2 4 6 8 10 12 14 Vuosia KUVA 1. Eloonjäämiskäyrät terveellisten elintapojen määrän mukaan 20 244 iältään 45 79-vuotiaan miehen ja naisen keskimäärin 11 vuotta kestäneessä seurannassa. Seurannan alkaessa aineistoon kuuluneilla ei ollut todettu sydän- ja verisuonitauteja tai syöpää (3). Riskisuhde (95 %:n luottamusväli) 1,2 1,0 1,0 0,8 0,6 0,46 0,4 0,37 0,29 0,22 0,2 0,13 0,0 0 1 2 3 4 5 2 % 20 % 32 % 28 % 14 % 4 % Terveellisten elintapojen lukumäärä (prosenttiosuus tutkimusväestössä) KUVA 2. Sepelvaltimotautiin sairastumisen riskisuhteet elintapojen terveellisyyden mukaan muodostetuissa ryhmissä (0 = ei yhtään terveellistä elintapa tekijää, 5 = kaikki elintapatekijät terveellisiä) 42 847 miehen 16 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa (11). 0 I. Vuori
TAULUKKO 1. Terveellisten elintapojen eräiden sairauksien ilmaantuvuutta pienentävä vaikutus. Sairaus Riskin keskimääräinen pieneneminen (vaihteluväli) Viitteet Sepelvaltimotauti lähes 90 % (81 92 %) (KUVA 2) 11 15 Sydämen toiminnanvajaus 75 % (69 81 %) 16, 17 Kaikki aivohaverit 65 % (50 79 %) 18 20 Iskeemiset aivohaverit 70 % (62 81 %) 18 20 Kaikki syövät 25 % (17 36 %) 10, 14, 21, 22 Rintasyöpä viidesosa (16 26 %) 10, 21, 23 Paksu- ja peräsuolen syöpä 40 % (27 52 %) 10, 21, 24 Tyypin 2 ja raskausdiabetes 1 85 % (72 93 %) 14, 25, 26 Kohonnut verenpaine 58 % ja 47 % 28, 29 1 Yhdessä tutkimuksessa raskausdiabeteksen riski vastaavasti 83 % pienempi (27) pienemmän riskin vastaavan 14 vuotta nuorempaa kalenteri-ikää. Toisessa tutkimuksessa vastaavaksi eroksi laskettiin 12 vuotta (8). Ilmaantuvuus TAULUKOSSA 1 esitetään, kuinka monta prosenttia pienempi sairastumisen riski oli keskimäärin kaikkia (tai yhtä lukuun ottamatta kaikkia) elintapoja terveellisinä noudattaneilla verrattuna henkilöihin, joilla mikään niistä (tai kaikki yhtä lukuun ottamatta) ei täyttänyt terveellisyyden ehtoja. Lisäksi on ilmoitettu pienin ja suurin riskiero tarkastelluissa tutkimuksissa. Valtimotauteja ennakoivat varhaismuutokset. Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutut terveelliset elintavat olivat jo teini-iässä ja nuorena aikuisena yhteydessä vähäisempiin valtimotautien varhaismuutoksiin (30). Toiminnanvajausten kehittyminen Useimmissa tutkimuksissa toiminnanvajauksia mitattiin kysymällä vakioiduilla tavoilla henkilöiden selviytymistä päivittäisistä perus- tai vaativammista toiminnoista ja heidän liikuntakykyään sekä näissä esiintyviä puutteita ja rajoituksia. Epäterveellisiksi luokitellut elintapatekijät, erityisesti liikunnan puute ja ylipaino tai lihavuus, lisäsivät kukin toiminnanvajausten ilmenemisen riskiä (31 34). Epäterveellisten elintapojen yhteisvaikutuksena riski suureni 2 2,5-kertaiseksi ja toiminnanvajauksia ilmeni useammilla ja useita vuosia aikaisemmin (31, 32) (KUVA 3). Myös epäterveellisten ravinto- ja liikuntatottumusten keston piteneminen suurensi riskiä (33, 34). Keski-iässä todetut epäedulliset elintavat ja suuri painoindeksi aikaistivat toiminnanvajausten ilmenemistä ja kuolemia (31, 34). Vastaava yhteys ilmeni vielä iäkkäilläkin henkilöillä (32). Tulokset eivät muuttuneet, vaikka analyyseista jätettiin pois henkilöt, joille toiminnanvajauksia kehittyi ensimmäisten seurantavuosien aikana (32, 33). Tämä sulkee pääosin pois käänteisen syyyhteyden tulosten selittäjänä, mutta liikunnan ja toiminnan vajausten yhteyden se voi osittain selittää (34). Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen ja dementian ilmeneminen Elintapojen yhteisvaikutuksista kognitiivisten toimintojen kehittymiseen iän mukana on julkaistu vain harvoja tutkimuksia. Tässä katsauksessa tarkasteltujen epäterveellisten elintapojen on kunkin erikseen osoitettu lisäävän riskiä saada 61-vuotiaana aivojen heikentyneen toiminnanohjauksen ja huonon muistin diagnoosi (35). Toiminnanohjauksen heikentyminen merkitsee esimerkiksi keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden häiriöitä ja huonontunutta kykyä käyttää opittuja taitoja tarkoituksenmukaisesti ja selviytyä uusista tilanteista. Nämä haitat suurenivat epäterveellisten elintapojen määrän lisääntyessä ja elintapojen keston pidentyessä. Heikentyneen toiminnanohjauksen riski oli 2,9-kertainen ja huonon muistin riski kaksinkertainen 3 4 epäterveellistä elintapaa koko seurannan ajan noudattaneilla verrattu- 731 Elintapojen terveysvaikutukset
KATSAUS Toiminnanvajaus, indeksin keskiarvo 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Suuri riski Kohtalainen riski Pieni riski 0,2 0,1 0,0 1986 19 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Vuosi KUVA 3. Toiminnanvajausten kehittyminen noin 16 vuotta kestäneen seurannan kuluessa 2 327 henkilöllä, jotka seurannan alussa olivat keskimäärin 68-vuotiaita. Alin käyrä: pienen riskin ryhmä (ei yhtään epäterveellistä elintapatekijää), keskimmäinen käyrä: kohtalaisen riskin ryhmä (yksi epäterveellinen elintapatekijä), ylin käyrä: suuren riskin ryhmä (kaksi tai kolme epäterveellistä elintapatekijää). Elintavat: painoindeksi, tupakointi, liikunnan puuttuminen. Toiminnanvajausta mitattiin vuosittain tavanomaisista toiminnoista selviämistä selvittävällä kyselylomakkeella. Muodostetun indeksin arvot vaihtelivat välillä 0 3. Arvo 0,25 ilmaisee lievää toiminnanvajausta, 0,5 kohtalaista ja 1 varsin voimakasta toiminnanvajausta (31). 732 na niihin, joilla ei ollut yhtään koko seurannan ajan jatkunutta epäterveellistä elintapaa. Elintavat ovat yhteydessä myös dementian ilmenemisen riskiin (36). Keski-iässä terveellisiä elintapoja noudattaneilla ja normaalipainoisilla miehillä riski oli 64 % pienempi 25 vuotta myöhemmin kuin muilla miehillä. Yksittäisistä tekijöistä painoindeksi yli 25 kg/m 2 lisäsi riskiä eniten. Jokainen edellä mainituista tekijöistä oli yhteydessä myös verisuoniperäisen dementian riskiin, mutta Alzheimerin tautiin yhteyksiä ei todettu. Vastaavia elintapojen ja painoindeksin yhteyksiä aivotoimintojen heikkenemiseen miehillä 25 vuoden ja demen tian ilmenemiseen 30 vuoden seurannassa on myös havaittu (4). Terve vanheneminen Terveellä tai onnistuneella vanhenemisella tarkoitetaan tässä keskeisten elinjärjestelmien toimintojen säilymistä hyvänä ja toiminnanvajausten ja yleisten pitkäaikaissairauksien puuttumista vähintään 85 vuoden ikään asti. Yksittäisten elintapojen ja muiden tekijöiden merkitystä terveelle vanhenemiselle on tarkasteltu lukuisissa julkaisuissa ja katsauksissa, mutta monien elintapojen yhteisvaikutuksia on analysoitu vain harvoissa tutkimuksissa (37). Terveellisten elintapojen 42 63-vuotiailla on havaittu 16,3 vuotta kestäneessä seurannassa olleen kunkin erikseen ja jokseenkin yhtä vahvasti yhteydessä suurempaan terveen vanhenemisen todennäköisyyteen (38). Kaikki elintavat yhdessä suurensivat terveen vanhenemisen todennäköisyyden 3,3-kertaiseksi (KUVA 4). Vastaavia mutta jonkin verran heikompia yhteyksiä terveellisillä elintavoilla todettiin myös fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn, mielenterveyteen ja toiminnanvajausten puuttumiseen. Neljänkymmenen vuoden seurantatutkimuksessa hyvä puristusvoima ja ylipainon, tupakoinnin ja runsaan alkoholinkäytön puut- I. Vuori
tuminen keski-iässä olivat yhteydessä elossapysymiseen 85 ikävuoteen asti sekä elossapysymiseen poikkeuksellisen terveenä ja toimintakykyisenä (39). Elintapojen lisäksi näitä vaikutuksia selittivät terveyteen ja sosiaaliseen taustaan liittyvät tekijät. Kun tutkittiin seurannan alkaessa keskimäärin 72-vuotiaita lääkäreitä, joilla ei ollut vakavia sairauksia, heistä 41 % saavutti vähintään 90 vuoden iän (40). Seurannan alussa mitattu lihavuus ja tupakointi lisäsivät ja liikunta pienensi riskiä kuolla ennen 90 ikävuotta. Ylipaino ja alkoholin käyttö eivät vaikuttaneet riskiin. Yhdeksänkymmenen vuoden iän saavuttaneilla elintavat olivat terveellisemmät kuin aikaisemmin kuolleilla. Jos kaikki elintapatekijät olivat lähtötilanteessa terveellisiä eikä tutkittavilla ollut kohonnutta verenpainetta tai diabetesta, oli 90 vuoden iän saavuttamisen todennäköisyys 54 %, mutta vain 4 %, jos mikään edellä mainituista tekijöistä ei täyttänyt terveellisyyden ehtoja (KUVA 5). Yhdeksäänkymmeneen ikävuoteen asti elossa olleilla henkilöillä kroonisten sairauksien ilmaantuvuus oli merkitsevästi pienempi, ja ne ilmenivät 3 5 vuotta vanhempina kuin ennen 90 vuoden ikää kuolleilla. Vähintään 90-vuotiaaksi eläneiden fyysinen toimintakyky, mentaalinen hyvinvointi ja itse arvioitu terveydentila olivat merkitsevästi paremmat kuin aikaisemmin kuolleilla. A Vakioitu kerroinsuhde (OR) 10 5 2 1 0,1 0 1 2 3 4 B Vakioitu kerroinsuhde (OR) 10 5 2 1 0,1 0 1 2 3 4 Terveellisten elintapojen lukumäärä KUVA 4. Terveen vanhenemisen (A) ja eloonjäämisen (B) kerroinsuhteet (OR) terveellisten elintapojen lukumäärän mukaan 5 100:lla tutkimuksen alussa 42 63-vuotiaalla henkilöllä keskimäärin 16 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa. Terveet elintavat: tupakoimattomuus, päivittäinen vihannesten ja hedelmien syönti, säännöllinen liikunta ja kohtuullinen alkoholin käyttö (38). Kaikki 5 epäedullisia Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + lihavuus + tupakointi Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + lihavuus + diabetes Ei liikuntaa + lihavuus + diabetes Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + diabetes Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine + lihavuus Ei liikuntaa + tupakointi Ei liikuntaa + diabetes Ei liikuntaa + lihavuus Ei liikuntaa + kohonnut verenpaine Tupakointi Diabetes Lihavuus Kohonnut verenpaine Ei liikuntaa Ei yhtään epäedullista tekijää 4 9 11 14 19 22 22 25 25 28 28 32 36 42 44 54 0 10 20 30 40 50 60 Eloonjäämisen todennäköisyys 90-vuotiaaksi, % KUVA 5. Vaikutettavissa olevia elintapatekijöitä eri tavoin noudattavan 70-vuotiaan miehen todennäköisyys (%) elää 20 seuraavaa vuotta 90 vuoden ikään asti (40). 733 Elintapojen terveysvaikutukset
KATSAUS TAULUKKO 2. Eräiden sairauksien elintavoista johtuvia väestösyyosuuksia. Diabeteksen, sydämen toiminnanvajauksen ja aivo haverien ilmaantuvuutta koskevat väestösyyosuudet on laskettu suomalaisista väestöistä. Sairaus Väestösyyosuus Viite Kuolleisuus, kaikki syyt 33 %, 55 % 7, 8 Kuolleisuus, sydän- ja verisuonitaudit 64 %, 37 % 6, 8 Kuolleisuus, äkilliset sydänkuolemat 81 % 9 Kuolleisuus, kaikki syövät 19 30 % 8, 21 Aivohaverit, ilmaantuvuus 55 % 19 Sydäninfarktit, ilmaantuvuus 77 84 % 12, 13, 15 Sydämen vajaatoiminta, 54 % 16 ilmaantuvuus Diabetes, ilmaantuvuus 82 % 41 Kaikki syövät, ilmaantuvuus 6 31 % 21, 22 Kohonnut verenpaine, ilmaantuvuus 72 % 28 Terve vanheneminen 47 % 38 Väestösyyosuus Useissa tutkimuksissa on laskettu elintapojen väestösyyosuuksia eli kuinka paljon tietyn sairauden ilmaantuvuus pienenisi, jos kaikki väestössä noudattaisivat kyseiseen sairauteen syy-yhteydessä olevia terveellisiä elintapa tekijöitä. Esimerkiksi ylipainon tai lihavuuden väestö syyosuudet diabeteksen ilmaantuvuudessa erikseen ja varsinkin yhdessä ovat suuria, koska kummatkin ovat väestössä yleisiä ja kumpikin lisää sairastumisriskiä paljon. Eri sairauksien elintavoista johtuvia väestösyyosuuksia on esitetty TAULUKOSSA 2 sekä KUVASSA 6. Lopuksi Jos suomalaiset noudattaisivat tässä katsauksessa tarkasteltuja elintapoja terveellisinä tai vain terveellisempinä, suuri osa olisi nykyistä paljon terveempiä ja toimintakykyisempiä, jaksaisi työssä paremmin ja pitempään, vanhenisi terveemmin, elämänlaatu olisi parempi, yksilöiden ja yhteiskunnan käyttöön jäisi enemmän voimavaroja ja hoidon, hoivan ja huollon kustannukset olisivat paljon pienemmät. Yhtä monia ja yhtä suuria vaikutuksia ei voida saavuttaa muilla keinoilla. Päivittäisessä elämässä ilmenevät tapamme ja tottumuksemme perustuvat tietoisesti ja tiedostamattomasti, omaehtoisesti ja ehdollisesti tekemiemme ratkaisujen jatkuvaan jonoon. Voimme valita elintapojamme, mutta valinnan Veren lipidit Verenpaine Oksidatiivinen stressi Endoteelin toimintahäiriö Glukoosinsieto Insuliiniherkkyys Veren hyytyminen Tulehdus Sydämen toimintakyky Sydäninfarkti Väestösyyosuudet Terve paino Liikunta Tupakoimattomuus Kohtuullinen alkoholin käyttö Terveellinen ravinto % 79 64 44 23 16 0 734 KUVA 6. Viiden elintapatekijän väestösyyosuus sydäninfarktiin sairastumisessa (oikealla) laskettuna 20 721 miehen 11 vuotta kestäneestä seurantatutkimuksesta. Kuvion keskellä on todennäköisiä mekanismeja, joiden välityksellä terveelliset elintavat pienentävät sydäninfarktin riskiä (15). I. Vuori
mahdollisuudet ovat rajalliset, eivätkä ne ole kaikilla samat. Nyt ilmenevien elintapojemme juuret ovat pitkät ja syvällä. Elintapamme syntyvät, kehittyvät, säilyvät ja muuttuvat elämämme erilaisissa ympäristöissä lukemattomissa vuorovaikutuksissa esimerkiksi huolenpidon ja välittämisen tai niiden puutteiden, odotusten, paineiden, vaatimusten, kieltojen, rajoitusten, mahdollisuuk sien ja kannustuksen tuloksena. Kaikissa näissä ympäristöissä ja niissä toimivilla ihmisillä on mahdollisuuksia terveellisten elintapojen edistämiseen. Elintapojen terveyttä edistävien mahdollisuuksien käytön lisääminen edellyttää sekä yksilöiltä että järjestelmiltä elintapojen merkityksen nykyistä vahvempaa tiedostamista, syttymistä muutokseen, siitä päättämistä ja päätösten toteuttamista. Talouden lama, sen synkähköt tulevaisuudennäkymät ja väestörakenteen muutokset korostavat näiden muutosten tarvetta. Terveydenhuollolle terveyden edistäminen on lakisääteinen velvoite. Sen täyttämiseksi koko järjestelmässä hallinnosta syrjäseudun terveysasemalle asti on lisättävä näyttöön perustuvaa tietoa elintapojen merkityksestä terveydelle, otettava todesta tehtävät sairauksien ehkäisyssä ja terveyden säilyttämisessä sekä kohdennettava enemmän YDINASIAT Terveellisten elintapojen noudattaminen pienentää yleisimpien sairauksien riskiä ja suurentaa terveen vanhenemisen todennäköisyyttä. Yksittäisten elintapojen vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn ovat usein pieniä, mutta yhdessä ne ovat suuria. Suuri osa elintapojen terveyttä ja toimintakykyä lisäävistä mahdollisuuksista on käyttämättä. Terveellisiä elintapoja voidaan ja tulee edistää monissa järjestelmissä, terveydenhuollolle se on lakisääteinen tehtävä. Terveydenhuollon kiinnostusta ja mahdollisuuksia edistää terveitä elintapoja tulee lisätä. voima varoja näiden tehtävien toteuttamiseen. Järjestelmässä tapahtumassa olevan muutoksen ei tulisi pysähtyä rakenteiden ravisteluun, vaan sen olisi ulotuttava toimintojen sisällön uudistamiseen. ILKKA VUORI, LKT, professori (emeritus) Tampere SIDONNAISUUDET Ei sidonnaisuuksia Summary Health effects of living habits Single healthy living habits such as non-smoking and regular physical activity decrease the risk of common non-communicable diseases, unsuccessful aging and premature death to a small to moderate degree. Their cumulative effects are, however, large. Only a small minority of people adhere well to all healthy living habits or even the healthiest ones. Consequently, the population attributable fractions of major public health problems due to unhealthy lifestyles are large. Substantial improvement of public health calls for policies and programs to influence the root causes of the lifestyles in the multiple environments and systems where they are developed, maintained, and changed. 735 Elintapojen terveysvaikutukset
KATSAUS 736 KIRJALLISUUTTA 1. Hill AB. The environment and disease: association or causation? Proc R Soc Med 1965;58:295 300. 2. Loef M, Walach H. The combined effects of healthy lifestyle behaviors on all-cause mortality: a systematic review and metaanalysis. Prev Med 2012;55:163 70. 3. Khaw KT, Wareham N, Bingham S, Welch A, Luben R, Day N. Combined impact of health behaviours and mortality in men and women: the EPIC-Norfolk prospective population study. PLoS Med 2008;5:e12 4. Elwood P, Galante J, Pickering J, ym. Healthy lifestyles reduce the incidence of chronic diseases and dementia: evidence from the Caerphilly cohort study. PloS One 2013;8:e81877. 5. Vergnaud AC, Romaguera D, Peeters PH, ym. Adherence to the World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research guidelines and risk of death in Europe: results from the European Prospective Investigation into Nutrition and Cancer cohort study 1,4. Am J Clin Nutr 2013;97: 1107 20. 6. Yang Q, Cogswell ME, Flanders WD, ym. Trends in cardiovascular health metrics and associations with all-cause and CVD mortality among US adults. JAMA 2012; 307:1273 83. 7. Behrens G, Fischer B, Kohler S, Park Y, Hollenbeck AR, Leitzmann MF. Healthy lifestyle behaviors and decreased risk of mortality in a large prospective study of U.S. women and men. Eur J Epidemiol 2013;28:361 72. 8. Kvaavik E, Batty GD, Ursin G, Huxley R, Gale CR. Influence of individual and combined health behaviors on total and causespecific mortality in men and women: the United Kingdom health and lifestyle survey. Arch Intern Med 2010;170:711 8. 9. Chiuve SE, Fung TT, Rexrode KM, ym. Adherence to a low-risk, healthy lifestyle and risk of sudden cardiac death among women. JAMA 2011;306:62 9. 10. Thomson CA, McCullough ML, Wertheim BC, ym. Nutrition and physical activity cancer prevention guidelines, cancer risk, and mortality in the women s health initiative. Cancer Prev Res (Phila) 2014;7: 42 53. 11. Chiuve SE, McCullough ML, Sacks FM, Rimm EB. Healthy lifestyle factors in the primary prevention of coronary heart disease among men: benefits among users and nonusers of lipid-lowering and antihypertensive medications. Circulation 2006;114:160 7. 12. Heidemann C, Hoffmann K, Klipstein- Grobusch K, ym. Potentially modifiable classic risk factors and their impact on incident myocardial infarction: results from the EPIC-Potsdam study. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2007;14:65 71. 13. Chomistek AK, Chiuve SE, Eliassen AH, Mukamal KJ, Willett WC, Rimm EB. Healthy lifestyle in the primordial prevention of cardiovascular disease among young women. J Am Coll Cardiol 2015;65:43 51. 14. Ford ES, Bergmann MM, Kröger J, Schienkiewitz A, Weikert C, Boeing H. Healthy living is the best revenge: findings from the European Prospective Investigation Into Cancer and Nutrition-Potsdam study. Arch Intern Med 2009;169:1355 62. 15. Åkesson A, Larsson SC, Discacciati A, Wolk A. Low-risk diet and lifestyle habits in the primary prevention of myocardial infarction in men: a population-based prospective cohort study. J Am Coll Cardiol 2014;64:1299 306. 16. Wang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P, ym. Lifestyle factors in relation to heart failure among Finnish men and women. Circ Heart Fail 2011;4:607 12. 17. Agha G, Loucks EB, Tinker LF, ym. Healthy lifestyle and decreasing risk of heart failure in women: the Women s Health Initiative observational study. J Am Coll Cardiol 2014;64:1777 85. 18. Chiuve SE, Rexrode KM, Spiegelman D, Logroscino G, Manson JE, Rimm EB. Primary prevention of stroke by healthy lifestyle. Circulation 2008;118:947 54. 19. Zhang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P, Wang Y, Antikainen R, Hu G. Lifestyle factors on the risks of ischemic and hemorrhagic stroke. Arch Intern Med 2011;171: 1811 8. 20. Larsson SC, Åkesson A, Wolk A. Healthy diet and lifestyle and risk of stroke in a prospective cohort of women. Neurology 2014;83:1699 704. 21. Romaguera D, Vergnaud AC, Peeters PH, ym. Is concordance with World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research guidelines for cancer prevention related to subsequent risk of cancer? Results from the EPIC study. Am J Clin Nutr 2012;96:150 63. 22. Dartois L, Fagherazzi G, Boutron-Ruault MC, Mesrine S, Clavel-Chapelon F. Association between five lifestyle habits and cancer risk: results from the E3N cohort. Cancer Prev Res (Phila) 2014;7:516 25. 23. McKenzie F, Ferrari P, Freisling H, ym. Healthy lifestyle and risk of breast cancer among postmenopausal women in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohort study. Int J Cancer 2014 Nov 7 [Epub ahead of print]. 24. Aleksandrova K, Pischon T, Jenab M, ym. Combined impact of healthy lifestyle factors on colorectal cancer: a large European cohort study. BMC Med 2014;12:168. 25. Mozaffarian D, Kamineni A, Carnethon M, Djoussé L, Mukamal KJ, Siscovick D. Lifestyle risk factors and new-onset diabetes mellitus in older adults: the cardiovascular health study. Arch Intern Med 2009;169:798 807. 26. Reis JP, Loria CM, Sorlie PD, Park Y, Hollenbeck A, Schatzkin A. Lifestyle factors and risk for new-onset diabetes: a population-based cohort study. Ann Intern Med 2011;155:292 9. 27. Zhang C, Tobias DK, Chavarro JE, ym. Adherence to healthy lifestyle and risk of gestational diabetes mellitus: prospective cohort study. BMJ 2014;349:g5450. 28. Forman JP, Stampfer MJ, Curhan GC. Diet and lifestyle risk factors associated with incident hypertension in women. JAMA 2009;302:401 11. 29. Banda JA, Clouston K, Sui X, Hooker SP, Lee CD, Blair SN. Protective health factors and incident hypertension in men. Am J Hypertens 2010;23:599 605. 30. Oikonen M, Laitinen TT, Magnussen CG, ym. Ideal cardiovascular health in young adult populations from the United States, Finland, and Australia and its association with cimt: the International Childhood Cardiovascular Cohort Consortium. J Am Heart Assoc 2013;2:e000244. 31. Chakravarty EF, Hubert HB, Krishnan E, Bruce BB, Lingala VB, Fries JF. Lifestyle risk factors predict disability and death in healthy aging adults. Am J Med 2012;125:190 7. 32. Koster A, Penninx BW, Newman AB, ym. Lifestyle factors and incident mobility limitation in obese and non-obese older adults. Obesity (Silver Spring) 2007;15: 3122 32. 33. Artaud F, Dugravot A, Sabia S, Singh- Manoux A, Tzourio C, Elbaz A. Unhealthy behaviours and disability in older adults: three-city Dijon cohort study. BMJ 2013; 347:f4240. 34. Sabia S, Elbaz A, Rouveau N, Brunner EJ, Kivimäki M, Singh-Manoux A. Cumulative associations between midlife health behaviors and physical functioning in early old age: a 17-year prospective cohort study. J Am Geriatr Soc 2014;62:1860 8. 35. Sabia S, Nabi H, Kivimäki M, Shipley MJ, Marmot MG, Singh-Manoux A. Health behaviors from early to late midlife as predictors of cognitive function: The Whitehall II study. Am J Epidemiol 2009;170:428 37. 36. Gelber RP, Petrovitch H, Masaki KH, ym. Lifestyle and the risk of dementia in Japanese-american men. J Am Geriatr Soc 2012;60:118 23. 37. Södergren M. Lifestyle predictors of healthy ageing in men. Maturitas 2013;75: 113 7. 38. Sabia S, Singh-Manoux A, Hagger- Johnson G, Cambois E, Brunner EJ, Kivimäki M. Influence of individual and combined healthy behaviours on successful aging. CMAJ 2012;184:1985 92. 39. Willcox BJ, He Q, Chen R, ym. Midlife risk factors and healthy survival in men. JAMA 2006;296:2343 50. 40. Yates LB, Djoussé L, Kurth T, Buring JE, Gaziano JM. Exceptional longevity in men: modifiable factors associated with survival and function to age 90 years. Arch Intern Med 2008;168:284 90. 41. Laaksonen MA, Knekt P, Rissanen H, ym. The relative importance of modifiable potential risk factors of type 2 diabetes: a meta-analysis of two cohorts. Eur J Epidemiol 2010;25:115 24. I. Vuori