Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Samankaltaiset tiedostot
Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Maississa mahdollisuus

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehumaissin viljelyohjeet

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kylvö suoraan vai suojaan?

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Herne säilörehun raaka-aineena

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ruis ja vehnä luomussa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Säilörehun tuotantokustannus

Johtamalla hyvää säilörehua

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

RaHa-hankeen kokemuksia

Säilörehunurmet kg ka

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Myllyvehnän lannoitus AK

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Avomaan vihannesviljely

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Transkriptio:

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

2 robotin navetta v. 2012 32 lypsylehmäpaikkaa -> 152 Monialatilasta maitotilaksi Viljelyssä noin 140 ha sopimusaloineen Ruokinnan väkirehut poislukien rypsi/rapsirouhe ja robottirehu yhteistyötiloilta, joilla myös nurmea viljelykierrossa Eläinmäärän ja kokonaistuotoksen kasvu yhdistettynä haastaviin kasvukausiin -> koko peltoala erilaisten korsirehujen kasvatukseen

Tilan sijainti sekä haaste, että mahdollisuus: Uuden peltoalan hankkiminen kallista eritoten ostamalla -> käytettävissä oleva peltoala mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön Sijainti etelässä hyvien viljelysmaiden keskellä mahdollistaa erilaiset kokeilut Perinteisen nurmiviljelyn haasteet muodostuvat lähinnä sadesummasta, alkukesä kuiva lähes poikkeuksetta Lannan käytön tehostaminen viljelyssä

Härkäpapu v. 2013 eteenpäin Maissi v. 2015 eteenpäin Vihantaherne-härkäpapu 2014 Erilaisia vihantaseosia 2017-2018 virna-vehnä seoksia Kevätruisvehnää 2017-2018 Apila mukaan nurmiviljelyyn 2011, erilaisia seoskokeiluja siitä eteenpäin, sinimailanen ym. Kokeiluissa haasteena merkittävän tuloksen saaminen, perustuu lopulta kovasti perstuntumaan, isot onnistumiset ja epäonnistumiset merkittävässä osassa

Yhteistyökumppani ehdotti Muovikylvön mahdollisuus Ulkomaanmatkat Iso massa, hyvä laatu Mahdollisesti sopivat maalajit lähellä tilakeskusta Yhdellä korjuulla monta satoa

Neljä hyvin erilaista kasvukautta 2015 Pioneer, n. 7 ha Märkä ja pääosin kylmä kevät, kylvö vasta 8.6. Kylmähkö kesä, kosteutta riittävästi Korjuu ensipakkasten jälkeen 14.10. Ilman muovia ei käytännössä satoa, rikkatorjunta pieleen Hyvistä paikoista hyvä sato, n. 15000 kg ka/ha rikat haittasivat korjuuta Sadon ka n. 250 g/kg energia 9,8 MJ/kg ka, D-arvo 634 (rikat) 2016 Pioneer, n. 9 ha Kylvö 20.5. paljon kosteutta, todella kuuma loppukevät Huoli siitä pääseekö maissi läpi muovista, osa siemenistä mätäni kasvihuoneeseen Korjuu jo 20.9., hiukan hosuttiin, cracker käytössä Ha sato alle ensimmäisen osittain harvan kasvuton takia n. 13000 kg ka Laatu: ka 270 g/kg, energia 10,5 MJ/kg ka, D-arvo 680, tärkki 255

2017 Pioneer, MAS, Activate n. 11 ha Kylvö 18.5., melkein kaikki muovin alle, Activate kokonaan ilman Pieniä ongelmia kylvössä (harvaa, liian vähän ks-ainetta) Todella kuiva kesäkuun loppu ja heinäkuu (ehkä 10 mm sadetta), maissi kesti hyvin, kylmää koko kesän Lokit söivät paljon muovittomia taimia Korjuu ensimmäisen lumisateen jälkeen 27.10. maissi taipui vaan ei katkennut Sato hyvä, yli 15000 kg ka/ha, pelasti kauden karkearehumäärän Säilöntä pakkasessa epäonnistui, biologinen aine, käytännössä käymistä ei tapahtunut, syötimme pakastemaissia Laatu: ka 235 g/kg ka, energia 10,6 MJ/kg ka, D-arvo 687, tärkki 156 Jouduttiin syöttämään todella nopeasti

2018 Activate, Joy, Ambient n.12 ha Kylvö 14. ja 21.5., siemen loppui välissä ja tuli sade Kaikki ilman muovia Halla vioitti osaa kasveista kesäkuun alussa, ei juurikaan kuolleita Vesi ei ole riittänyt maissille, kastelua tehtiin juhannuksena melkein koko alalle ja heinäkuun lopulla vielä pienelle alalle, jossa mahdollista pitkässäkin kasvustossa Kuvassa tähkien tilannetta 5.9.18 Korjuu alustavasti jo 12.9.18

Muovilla Mahdollistaa korkeamman FAO arvon (180-190) ja satoisempien lajikkeiden käytön eteläisessä Suomessa ja varhaisempien lajikkeiden käytön pohjoisempana Käytännössä tuntuu varmistavan sadon tuoton vuotena kuin vuotena Suojaa kevään halloilta (ranskalaisen harjoittelijan mukaan maissi kestää taimella pakkasta noin 3 tuntia) Karkoittaa myös esim. lokit pellolta välkkymisellään Kustannus ollut noin 400 /ha sis. muovi ja kylvö, lisäksi kasvinsuojelu (5l Stomp, n. 100 ) ja siemenet 80000 siementä/ha n. 150-200 ha

Ilman Muovilla ilman Stompia käytännössä todella hankalaa Rikat ovat muovin hajotessa todella rajussa kunnossa Stompia ei peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla Ilman muovia mahdollista pitää samoilla lohkoilla Harmony + Titus yhdistelmällä ei peräkkäisen käytön rajoituksia, heinä ei kasva Tituksen jälkeen Muovi aiheuttaa tutkitusti merkittäviä mirkomuovihaittoja (ei välttämättä ongelma) Uusia mahdollisuuksia varmaankin tulossa monellakin rintamalla

Ei riittävää soveltuvaa alaa kiertoineen Lohkojen sijainti mahdollistaa nähdäksemme riittävän luotettavan kasvumahdollisuuden ilman muovia Kasvinsuojelun onnistuminen erittäin tärkeässä osassa Vakavan hallan jälkeen mahdollisuus vielä muiden kasvien viljelyyn samalla kasvukaudella Jatkossa panostus täsmäviljelyn menetelmiin: Helppo kastelu Haraus Starttilannoitus

Aikaisempina vuosina ruokinnan karkearehusta max 25% maissisäilörehua 1 kg maitoa per päivä lisää, rasva +0,1-0,2 Tuntuu toimivan hyvin härkäpavun kanssa Lisää appeen maittavuutta ja kuiva-ainesyöntiä 2017-18 Säilönnän epäonnistumisen takia nopea syöttö, 50 % karkearehun kuiva-aineesta maissia Ruokinta onnistui, mutta hyödyt jäivät saavuttamatta Osasyy korkea sokeri ja alhainen tärkkelys

Pääosin käytössä puituna Pieniä eriä nuorkarjan ruokintaan paalattuna Mitä tuoreempana saisi korjattua, sen korkeampi valkuainen, tuoreella sadonkorjuun ja säilönnän hankaluudet Koitettu tuubittaa tuoreena huonoin kokemuksin Tällä hetkellä kuivattuna W-Max myllyllä komponenttivarastoon Tarjoaa yhteistyökumppani tiloille järkevän vaihtoehdon EFA-alojen viljelyyn, ruiskutuskielto saattaa muuttaa tilannetta Appeen valkuaislisästä noin 50/50 rapsirouheen kanssa, suhde elää hiukan hinnan ja saatavuuden mukaan. Alkuun hyvinkin paljon papua Sadonkäsittelyssä olisi kehitettävää, mutta ei ole tilatasolla kiinnostavaa Alueella pystytään viljelemään satoisiakin lajikkeita menestyksekkäästi, mutta hyödyntäminen haasteellista

Yhdessä kevätvehnän kanssa sadonmuodostajana suojakasvina Selvisi pienillä kylvömäärillä hyvin kuivanakin kesänä Toimii hienosti pelkällä lietelanta/kuivalanta lannoituksella Jälkikasvukyky hiukan turhankin kova Ruokinnallinen laatu hyvä Yhdistäminen viljelykiertoon vielä hiukan hakusessa Kolmas vuosi ensivuonna, jos vieläkään ei saada täydellistä onnistumista, tehdään jälleen jotain muutoksia Tänä vuonna heinäkuun 20. päivä niitettynä 5000 kg ka/ha, enemmän kuin nurmilta samassa ajassa, lisäksi toisen sadon mahdollisuus Kasvinsuojelu haasteellista

Sama tavoite kuin virnalla, iso massa suojakasvista Selkeämpi viljeltävä, odelma ei muodosta ongelmaa Sato tänä kesänä pieni, kuten muissakin viljoissa Vaatii väkilannoitteita hyvän sadon tuottamiseen Pysyy vihantana pidempään, helpompi sovittaa esim. 2. sadon korjuuseen kuin puhdas kevätvehnä Kylvön myöhäistäminen ei normaalivuonna ole alueella vaihtoehto

Laajennuspaineita Tuotannon optimointi sijaintiin Toimivan viljelykierron, jossa saadaan tuotettua maksimimäärä hyvälaatuista karkearehua hehtaarilta, kehittäminen ykkösprioritetti, vielä ei ole valmista Palkokasvien haasteet/mahdollisuudet Pitäisikö jättää kokonaan pois nurmista?