Esiselvitys aikuiskoulutuksen ennakointimallista -alustavia tuloksia- Samuli Leveälahti Opetushallitus 14.10.2014
AJANKOHTAISTA
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi ja valmisteluryhmä Työryhmän tehtävänä on: 1) Koordinoida koulutustarpeen ennakointijärjestelmän uudistamista, seurata uudistuksen etenemistä ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä uudistamista koskeviin yksityiskohtiin. 2) Tehdä 29.5.2015 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020. 3) Suorittaa muut mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannot. Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. Koulutustarpeen kokonaisennakointi valmistuu maaliskuussa 2015.
Työryhmän kokoonpano Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö, puheenjohtaja Ylitarkastaja Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusneuvos llpo Hanhijoki, Opetushallitus Yksikönjohtaja Juha Honkatukia, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Opetusneuvos Jukka Lehtinen, opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusneuvos Samuli Leveälahti, Opetushallitus Erikoissuunnittelija Tallamaria Maunu, työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen, opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Marjo Mäenpää, opetus- ja kulttuuriministeriö Ryhmäpäällikkö Jukka Peltokoski, Pirkanmaan EL Y-keskus Kehittämispäällikkö Hannele Salminen, Suomen Kuntaliitto Opetusneuvos Hannele Savioja, Opetushallitus Opetusneuvos Ulla Taipale-Lehto, Opetushallitus Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, Keski-Pohjanmaan liitto Työryhmän sihteerinä toimii hallinnollinen avustaja Tarja Kurki opetus- ja kulttuuriministeriöstä
KESU 2016 2020 Koulutuksen määrällisten tavoitteiden valmisteluaikataulu KESU 2016-2020 Koulutuksen määrällisten tavoitteiden valmisteluaikataulu Luonnos 29.9.2014/IH 2014 2015 Toimenpide elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä Koordinointi- ja valmistelur. kokoukset (OKM) x x x x x x x x Toimialaennusteen perusura (VATT) Vaihtoehtoiset toimialaskenaariot (VATT) Ammattirakenne-ennakointi (VATT) Poistumaennakointi (VATT) Ammattisiirtymät (OPH) Koulut. tehokkuus- ja vaikuttavuusker. valmistelu Perusuran koulutustarpeiden laskenta (OPH) Vaihtoehtoisten sken. laskenta, muut vaitoehdot * (OPH) Tulosten käsittely työryhmässä ja mahd. lisälaskennat x x Aikuiskoulustarpeiden ennakointi/ määrittely? Tohtorikoulutustarpeen selvittäminen? Työryhmän raportin kirjoitus * esimerkiksi erillaiset poistumavaihtoehdot, tehokkuus ja vaikuttavuus
AJANKOHTAISTA OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINNISSA Peliteollisuuden VOSE-ennakointihanke Taustaselvitys tekeillä Seuraavaksi ennakointiryhmän kokoaminen; mukaan sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan, tietojenkäsittelyalan sekä viestintäalan koulutustoimikunnat + muita alan asiantuntijoita Tuloksia keväällä 2015 Vuonna 2015 alkavat VOSE-hankkeet: elintarvikeala, esim. alkutuotanto ja jalostus Kauppa, esim. päivittäistavarakaupan muutokset Sosiaaliala / sosiaalihuollon avo- ja laitospalvelut, esim. vammaispalvelut, lastensuojelutyö sekä mielenterveys- ja päihdetyö. Lisäksi täsmennetään ja rajataan tarkemmin energia-alan sekä me tsäteollisuuden alojen ennakointia, jotta aloilla voidaan käynnistää VOSE-ennakoinnit vuonna 2016. Eri aloja läpäisevien ilmiöiden aiheuttamien tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi Käynnistyy joulukuussa 2014, kestää koko koulutustoimikuntakauden Verkossa toimiva ennakointikartta sekä työpajatyöskentely
TAUSTAA ESISELVITYKSESTÄ
Esiselvityksen vaiheet Alue-ennakoijille suunnattu kysely Kirjallisuuskatsaus aikaisemmista malleista ja kehittämistavoitteista Asiantuntijahaastattelut Ennakointiseminaari Julkaisun sisällöllinen viimeistely ja johtopäätökset
Aikuiskoulutuksen määrittely esiselvityksessä Instituutiopohjainen määrittely: erityisesti aikuisille tarkoitettu omaehtoinen aikuiskoulutus aikuisille tarkoitettu lukiokoulutus näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus YAMK Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot Avoin ammattikorkeakoulutus yliopistojen muuntokoulutus ja maisteriohjelmat yliopistojen erikoistumiskoulutukset avoin yliopisto yliopistojen täydennyskoulutus vapaa sivistystyö
KIRJALLISUUSANALYYSI AIEMMASTA AIKUISKOULUTUKSEN ENNAKOINNISTA
Taustaa Aikaisempia ennakointiselvityksiä koskevassa kartoituksessa keskityttiin ammatillisesti suuntautuneeseen aikuiskoulutukseen (omaehtoinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutus ja henkilöstökoulutus). Taustatekstin tavoitteena on kuvata aiempaa aikuiskoulutuksen ennakoinnin kehittämistä ja niitä aikuiskoulutuksen ulkoisen ja sisäisen toimintaympäristön muutoksia, jotka ovat ohjanneet ennakointimallien ja niissä hyödynnettyjen menetelmien valintoja. Eri aikojen ennakointiratkaisuissa ja johtopäätöksissä on yhtäläisyyksiä nykyhetkeen ja ne ovat osittain ajasta riippumattomia. Aikuiskoulutuksen ennakointiratkaisut ovat osin aikaan ja silloiseen toimintaympäristön kehitykseen sidonnaisia. Aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen koulutuksen yhtenäisyyden ja erillisyyden ajanjaksot ovat heijastuneet myös ennakoinnin menetelmällisiin ratkaisuihin.
Koulutussuunnittelun alkuvaiheet Suomessa (1960-70-luku) 1960-luvulla koulutussuunnittelu perustui vielä enimmäkseen tilasto- ja trendilähtöiseen väestön koulutustason ennusteisiin. Aikuiskoulutusta ei tarkasteltu tällöin osana koulutussuunnittelua. 1970-luvulla ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen mitoittamisessa huomioitiin mm. kehittyvä teknologia ja tuottavuustavoitteet koulutus- ja tutkintojärjestelmän muutosten vaikutus aikuiskoulutustarpeisiin (peruskoulu-uudistus) ammattisiirtymät koulutuskysyntä OECD:n teollisuusmaille asettamat suositukset Jatko- ja täydennyskoulutus rajattiin pitkän aikavälin aikuiskoulutussuunnittelun ulkopuolelle. Ammatillisten koulutuksen lisäksi aikuiskoulutukseen sisällytettiin mm. ihmisyyden ja demokraattisten arvojen toteuttamista.
Koulutustarpeiden määrällisen mitoituksen kultakausi (1980-luku) Kehitettiin voimakkaasti keskushallintojohtoista ja yksityiskohtaisen tarkkuustason ennakointijärjestelmää (mm. koulutussuunnittelun neuvottelukunnan perustaminen). Aikuiskoulutuksen mitoitus kytkettiin vahvemmin työvoiman osaamistason ylläpitämiseen ammattirakenteen muutokseen nuorisoasteen koulutussuunnittelun virhearvioiden korjaamiseen työvoimakysynnän ja tarjonnan kohtaannon ennakointiin, jossa nuorisoasteen ja aikuisväestön koulutusta arvioitiin kokonaisuutena. Aikuiskoulutukseen sisällytettiin myös tavoitteita, joilla pyrittiin vaikuttamaan aktiivisesti yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen Vuosikymmenen loppupuolella yleistyi näkemykset aikuiskoulutuksen joustojen ja reagointikyvyn kehittämisen välttämättömyydestä.
Työllisyyskoulutuksen ja ennakoinnin hajauttamisen vuosikymmen (1990-luku) 1990-luvulta alkaen aikuiskoulutusta suunnattiin yhä selkeämmin yhteiskuntapoliittisista tavoitteista. Aikuiskoulutuksen asema vahvistui aikuiskoulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän kehittämisellä. Aikuiskoulutuksen mitoittamisen lähtökohtia olivat mm. talouslaman rakennemuutosten ja siitä aiheutuvan työttömyyden vaikutusten lieventäminen sekä väestön koulutustason kohottaminen. 1990-luvulla laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) vaikutti siihen, että ennakointi muuttui yleisemmän tason kansalliseksi tavoitteenasetteluksi. Kansallisen ennakkosäätelyn purkaminen lisäsi koulutuksen järjestäjien ja aluehallinnon roolia aikuiskoulutuksen ennakoijana. Määrälliseen koulutustarpeiden ennakointiin kohdistui kasvavaa kritiikkiä (työvoimamenetelmä).
Osaamistarpeiden ennakoinnin ja ennakointiyhteistyön kehittäminen (2000-luvun alku) Aikuiskoulutusjärjestelmää kehittiin enemmän työvoimakysyntään reagoivaksi työn ohella ja työelämässä tapahtuvaa oppimista tukevaksi uusia työelämälähtöisiä koulutusmalleja ja oppimisympäristöjä painottavaksi. Aikuiskoulutuksen ennakointi kehittyi ei-tutkinnon suorittaneiden aikuisten ja ammattisiirtymien tarkasteluihin lyhyen aikavälin osaamistarpeiden ennakoinnin alueelliseen kehittämiseen. Aikuiskoulutustarpeiden mitoittaminen liitettiin osaksi väestön koulutustason tavoitteellista nostamista. Opetus- ja työvoimahallinnon aikuiskoulutuksen ennakointiyhteistyölle asetettiin tavoitteet (AKKU-projekti).
Tulevaisuus: Vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja epäjatkuvuuksiin varautumisen aikakausi? Aikuiskoulutuksen ennakoinnin kehittämistarpeisiin vaikuttavat erityisesti tutkintojärjestelmän osaamisperusteisuuden vahvistuminen sekä elinkeinorakenteen muutoksesta seurannut asiantuntijatyövoiman aikuiskoulutuspalveluiden kysynnän kasvu. Aikuiskoulutuksen osaamistarpeiden ennakoinnin kehittämistavoitteina ovat mm. skenaariotarkastelut ja kvalifikaatiolähtöinen osaamistarpeiden ennakointi. Koulutustarpeiden määrällisen ennakoinnin ja osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin yhteensovittamisen kehittäminen. Alojen rajapintaosaaminen ja geneeristen taitojen ennakointi. Työllisten proaktiivisen sopeutumis- ja uudistumiskyvyn kehittäminen koulutus- ja tutkintojärjestelmän joustavuuden ja reagointikyvyn kautta.
Aikuiskoulutuksen ennakoinnin kehittämisen suuntaviivat? 1960-80-luku 1990-2010-luku 2020-luku?
SIDOSRYHMIEN NÄKEMYKSIÄ AIKUISKOULUTUKSEN ENNAKOINNIN NYKYTILASTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA
Aikuiskoulutuksen ennakointitietotarpeet Aikuiskoulutuksen ennakointitietotarpeet Yhteiskunnalliset tietotarpeet Koulutuksen tarjoajien tietotarpeet Yritysten ja julkisen sektorin työnantajien tietotarpeet Yksilölliset tietotarpeet
Sidosryhmien arvioita aikuiskoulutuksen ennakoinnin nykytilasta Tällä hetkellä ei ole olemassa valtakunnallista aikuiskoulutuksen ennakointimallia tai vastaavaa tulevaisuusorientoitunutta toimintamallia aikuiskoulutustarjonnan suuntaamiseen. Aikuiskoulutus niin laaja kokonaisuus, että siihen on useiden sidosryhmien edustajien mukaan mukaan miltei mahdotonta ennakoida yksittäisellä valtakunnallisella ennakointimallilla tai -menetelmällä. Pitkän aikavälin aikuiskoulutusta koskevat visiot puuttuvat. Aikuiskoulutuksen alue-ennakoinnissa hyödynnettävien ennakointimallien (C&Q, Foreammatti ja Ammattibarometri) aikaväli arvioidaan liian lyhyeksi. Nuorisoastetta koskevat ennakointimallit (MITENNA, VOSE) palvelevat osittain myös aikuiskoulutuksen ennakointitietotarpeita.
Nuorisoasteen koulutuksen ennakoinnin kysymyksenasettelut eivät palvele täysin aikuiskoulutuksen ennakointitietotarpeita, koska aikuisväestön aikaisempi osaaminen, oppimisvalmiudet ja elämäntilanteet edellyttävät myös erityistarkasteluita. Aikuiskoulutuksen ennakoinnin painopiste tulisi olla määrällisen ennakoinnin sijaan työelämän osaamistarpeiden ennakoinnissa. Aikuiskoulutuksen ennakointitiedot eivät ole aikuiskoulutuksen järjestäjille kriittistä tietoa, koska ne toimivat reaktiivisesti yritysten henkilöstön lyhyen aikavälin osaamisen kehittäjinä. Ennakointitiedon jalostamisessa on puutteita ja päättäjiltä puuttuu rohkeutta hyödyntää ennakointituloksia. Päätöksentekijät ja poliitikot eivät ole riittävästi mukana ennakointiprosesseissa.
Toimintaympäristön muutokset Ulkoinen toimintaympäristön muutos työtehtävissä vaadittavaan osaamiseen vaikuttavat erityisesti digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio ihmisten työtehtävillä tulee täydentää teknologian hyödyntämistä ja tehtäviä tulee kohdentaa mm. luovuutta ja ongelmanratkaisua vaativiin osa-alueisiin keskitason työt vähenevät ja matalan tuottavuuden sekä korkeamman osaamistason työt lisääntyvät teknologiakehitys vähentää nykyisiä työpaikkoja, mutta myös luo täysin uusia tehtäviä ja muuttaa nykyisten työtehtävien osaamisvaatimuksia teollisen rakennemuutoksen ohella tapahtuu myös palvelualan rakennemuutos valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin, erityisesti mikroyrityksiin
Sisäisen toimintaympäristön muutos Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksen arvioidaan tuottavan tutkintoja, mutta se ei kannusta välttämättä suuntaamaan koulutusta työelämän tarpeen mukaan. Koska OKM ei rahoittane jatkossa enää ei-tutkintoon johtavaa ammatillista aikuiskoulutusta, työvoimakoulutukseen tulisi lisätä entisestään joustavuutta ja tilannesidonnaisuutta Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän (TUTKE) muutokset lisäävät haastateltavien enemmistön mukaan ketteryyttä, joustavuutta ja kykyä vastata paremmin työelämän ja yksilön tarpeisiin Tutkinnon osien painoarvo tulee kasvamaan työllistymisessä ja osaamisen kehittämisessä. Asiantuntijatyövoiman kasvu edellyttää myös korkeakoulutettujen aikuiskoulutusjärjestelmän laajentamista Kansainväliset koulutuspalvelumarkkinat kasvavat kokoa ajan tietotekniikan kehittyessä ja osaamisen kehittäminen ei ole enää sidottu ainoastaan kansalliseen koulutustarjonnan määrään ja laatuun.
Sidosryhmien näkemyksiä tavoitteellisen aikuiskoulutuksen ennakointimallin yleispiirteistä aikuiskoulutukseen tarvittaisiin kansallinen strategia, jota aikuiskoulutuksen ennakointimalli tukisi ennakointimalli tulisi rakentaa harkitusti ja osa kerrallaan ketteryys ja reagointikyky tärkeää skenaariot aikuisväestön koulutus- ja osaamistarpeiden isosta kuvasta pitkällä aikavälillä globaalit megatrendit lähtökohdaksi, joita tuettaisiin tieteellisellä tutkimuksella myös vääjäämättömät trendit huomioon karkean tason ennakointitulokset valtakunnallisesti ja tarkemmat alakohtaiset suunnat alueellisesti/paikallisesti painopiste osaamistarpeiden muutoksessa sekä laadullisen ja määrällisen ennakoinnin yhteensovittamisessa
olennaisen ja pelkistetyn ennakointitiedon tuottaminen, jota voitaisiin hyödyntää eri aikuiskoulumuotojen ohjausjärjestelmässä ennakointitiedon jatkojalostaminen ja muun olemassa olevan ennakointitiedon hyödyntäminen erillisinä prosesseina yhteiset tulkinnat ennakointituloksista ja niiden jakaminen lyhyen aikavälin haasteisiin vastaaminen koulutus- ja tutkintojärjestelmän joustavuutta ja reagointikykyä kehittämällä aikuiskoulutuksen tulevaisuuden kokonaisnäkemykseen tarvitaan myös hallinnonalat ylittävää ennakointiyhteistyötä
Sidosryhmien näkemykset aikuiskoulutuksen keskeisimmistä ennakointiteemoista
Millä strategialla aikuiskoulutuksen ennakointiongelmiin voidaan vastata tulevaisuudessa? 1) tutkinto- ja koulutusjärjestelmän rakenteellinen kehittäminen 2) osaamistarpeiden ennakointi 3) koulutustarpeiden määrällinen ennakointi Mutta tarvitaanko näiden lisäksi jotain uusia ennakointinäkökulmia kuten työtehtävien osaamistarpeiden muutoksista johdettujen määrällisten aikuiskoulutustarpeiden ennakointia? hallinnon alat ylittävää aikuiskoulutuksen ennakointistrategiaa? yksilöiden oppimismenetelmien ennakointia? työyhteisöjen, organisaatioiden ja verkostojen oppimistarpeiden ennakointia?
KIITOS!