Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne ja tienpito Kaakkois-Suomessa 1812 1950 Tiemuseon julkaisuja 9, Tielaitos, Kymen tiepiiri 1994 2
Lappeenranta Pietari 213 km Lappeenranta Viipuri 57 km Lappeenranta Nuijamaa 25 km Helsinki Pietari 304 km Helsinki Lappeenranta 221 km Helsinki Vaalimaa 186 km VT 13 osa yleiseurooppalaista TEN -tieverkkoa sekä yksi Suomen ja Venäjän päätieyhteyksistä Pietari ympäristöineen: n. 7 milj. asukasta A118 Pietarin uloin kehätie pituus noin 140 km 3
4
LVM:n julkaisu 5/2013, 18.3.2013; Sisäasianministeriön julkaisu 42/2012; 5
http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/uusi_rajatarkastusmalli_kayttoon_itarajalla 6
Lähde: Kaakkois-Suomen ELY Rajan liikenne Rajanylityskapasiteetin vaikutus liikennemäärien kehittymiseen Toteutunut kokonaisliikenteen kasvu vv. 1990-2011 Kevyt ajoneuvoliikenne vv. 1990-2011 Raskas ajoneuvoliikenne vv. 1990-2011 Liikenteen eri kasvuskenaariot vv. 2012- Miljardiluokan potentiaali Nykyinen rajanylityskapasiteetti? Kapasiteetin puute voi kääntää rajan ylittävän liikenteen määrän laskuun 1990 2011 Vuodet
Toimivat liikenneyhteydet ovat Kaakkois-Suomen avaintekijä Maakuntaliitot: Toimet rajaliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi ovat välttämättömiä. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi tarvitsee elinkeinoelämän kilpailukykyä vahvistavaa liikenneinvestointiohjelmaa. Liikennepoliittisessa selonteossa on tunnistettu hyvin Venäjän liikenteen voimakkaasta kasvusta lisääntyvät liikenteelliset ongelmat. Hallitus tulee merkittävästi panostamaan rajanylityspaikkoihin ja niille johtaviin teihin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus yhdessä tullin, Rajavartiolaitoksen ja Senaatin kanssa on varautunut kaakon rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Hallituskauden aloitettavia hankkeita mm. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta (90 M ), Vt 7 Hamina-Vaalimaa (240 M ), Vaalimaan rekkaparkki (25 M ). Sitoumus Luumäki-Imatra kaksoisraiteen suunnitteluun ja rakentamiseen (384 M ) Päätiestön palvelutason turvaaminen liikenneturvallisuuden parantaminen sekä raja- että paikallisen liikenteen osalta
Kaakkois-Suomen liikenteellinen asema 1 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan ainutlaatuinen asema EU:n ja Venäjän välillä; sijaintiedun hyödyntäminen vaatii rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien kehittämistä, ostosmatkailun sekä matkailu- ja muun yritystoiminnan edellytysten, liiketoimintaosaamisen ja logistiikan kehittämistä. Venäläiset jättivät vuonna 2011 Kaakkois-Suomeen 430 M ja koko Suomeen noin 1,2 mrd tavaroiden ja palveluiden ostoina. Potentiaali on vielä huomattavasti suurempi. Tax free kauppa on Lappeenrannan seudulla jopa Helsinkiä suurempaa. Taloudellinen vaikutus koko Suomen asia Venäjän taloudellisen kehityksen vakaus? WTO; tuotantorakenteiden integraatio lisääntyy? Kulttuuris-sosiaalinen lähentyminen viisumivapaus lähivuosina; 2020? liikenne kaksin-viisinkertaistuu?
Kaakkois-Suomen liikenteellinen asema 2 Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen liikennemäärät ovat korkeampia kuin koskaan. Rajan ylitti vuonna 2011 yhteensä 3,4 miljoonaa ajoneuvoa ja 8,5 miljoonaa henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli 24 %. Erityisesti henkilöliikenne kasvoi voimakkaasti ja kasvu jatkuu edelleen; tammi-toukokuussa 2012 henkilöliikenne oli 26 % vilkkaampaa kuin vuotta aiemmin. Transitoliikenteen suorien talous- ja työllisyysvaikutusten lisäksi transito vaikuttaa myös Suomen vientiteollisuuden logistiseen kilpailukykyyn. Kuljetuskustannusten pysyessä kohtuullisina ulkomaankaupan kilpailukyky kasvaa. 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 1 3 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vaalimaa Nuijamaa Imatra Yht.
Liikenneviraston tavoitteena nykyisen huoltotien korvaava suunnittelun ja rakentamisen 11
12
LAPPEENRANTA - IMATRA ETELÄ-KARJALA -INTRESSI
Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa; YVA + YS tavoitteiden asettelu Parantamisen tavoitteet määritetään valtakunnallisella, seudullisella sekä paikallisella tavoitetasolla. Yksityiskohtaiset tavoitteet eritellään liikenteellisen toimivuuden, liikenneturvallisuuden, yhdyskuntarakenteen ja alueiden kehittymisen, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, ympäristön, hankkeen talouden sekä YVA- prosessin sisällölle ja yleissuunnitteluratkaisulle asetettavan laatutason osalta. Tavoitteet on pyritty asettamaan sellaisiksi, että ne ovat määrällisesti mitattavissa ja että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin myös hankkeen vaikuttavuuden arviointiin, jolloin ne voidaan esittää vaikutusakselien avulla. Tavoitteiden toteutuminen arvioidaan eri toteutusvaiheissa ja lopputilanteessa tavoitteelle asetetun yhteisesti sovitun mittarin ja tavoitteet toteutumiselle asetetun vertailutason perusteella. 14
Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa; YVA + YS tavoitteiden asettelu Parantamisen tavoitteet määritetään valtakunnallisella, seudullisella sekä paikallisella tavoitetasolla. Yksityiskohtaiset tavoitteet eritellään liikenteellisen toimivuuden, liikenneturvallisuuden, yhdyskuntarakenteen ja alueiden kehittymisen, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, ympäristön, hankkeen talouden sekä YVA- prosessin sisällölle ja yleissuunnitteluratkaisulle asetettavan laatutason osalta. Tavoitteet on pyritty asettamaan sellaisiksi, että ne ovat määrällisesti mitattavissa ja että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin myös hankkeen vaikuttavuuden arviointiin, jolloin ne voidaan esittää vaikutusakselien avulla. Tavoitteiden toteutuminen arvioidaan eri toteutusvaiheissa ja lopputilanteessa tavoitteelle asetetun yhteisesti sovitun mittarin ja tavoitteet toteutumiselle asetetun vertailutason perusteella. 15
Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta - Nuijamaa; YVAn tarkasteluvaihtoehdot Kaikki YVA-vaihtoehdot tarkastellaan nykyistä valtatiekäytävää ja jo rakennettuja lisäkaistaosuuksien tierakenteita sekä ensisijaisesti jo olemassa olevia rinnakkaistieyhteyksiä hyödyntäen ja vaiheittain jatkorakentaen. Vaihtoehto 0: valtatie säilyy nykyisellään vuonna 2015 valmistuvien rakennustoimien mukaisena; rekkakaista Soskua - Metsä-Kansola - Nuijamaa ja Mustolan ETL:n II rakennusvaihe. Vaihtoehto 0+: Raja-aseman toiminnot eriytetty Nuijamaan kiertoliittymällä + mahdollisella lisäkaistoituksella ja tarvittaessa asema-alueen sisäisellä lisärekkaparkilla. Mälkiän ETL Mustolan ETL -alueiden mahdolliset lisätarpeet toteutettu. Vaihtoehto 0++: nykyistä valtatietä parannetaan vaiheittain 2+2 kk osuudella Mälkiä - Soskua, sis. Mustolan, Ahtaajankadun ja Soskuan eritasoliittymät. Väliosuudella vaihtelee 2+1 kk tasoliittymin. Yksityistieverkon rinnakkaistieyhteys koko valtatieosuudella. Tienvarsiasutuksen melusuojaustarpeet huomioitu. Telematiikan hyödyntäminen. Vaihtoehto 0+++: Tavoitetilanne koko valtatieosuudella 2+2 kk, nopeustaso 80-100 km/h, valtatiellä ei rekkajonoja, yleinen rinnakkaistie koko matkalla vähintään toisella puolen valtatietä, vain eritasoliittymiä (VE 0++:n lisäksi Lyytikkälä, Metsä-Kansola ja Nuijamaa). Yhtenäinen tievalaistus. Melusuojaus- ja ympäristötarpeet täysin huomioitu (ml. Metsä- Kansolan viherkäytävän tarve). Telematiikan täysimääräinen hyödyntäminen. 16
Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta 17