Portti EU:sta Venäjälle

Transkriptio

1 IMATRA HELSINKI LAHTI VT12 PORVOO E18 LAPPEENRANTA Imatra Nuijamaa KOUVOLA Vainikkala VT15 VT26 VIIPURI HAMINA Vaalimaa KOTKA PIETARI Narva K Y M E N L A A K S O Portti EU:sta Venäjälle

2 Lukijalle Meriliikenne Logistiikan ykkösmaakunta on portti EU:sta Venäjälle Meriliikenne kasvaa uuden sataman myötä Kymenlaakson elinkeinoelämää on jo vuosia ravistellut raju rakennemuutos. Kivijalkana pitkään toimineen metsä- ja paperiteollisuuden työpaikoista on menetetty tuhansia viiden viimeisen vuoden aikana. Korvaavia työpaikkoja on löydettävissä erityisesti logistiikan eri toiminnoista. Löytämisen keskeisin perusedellytys kuitenkin on, että Kymenlaakson logistinen erityisasema portti EU:sta Venäjälle tunnustetaan uudessa liikennepoliittisessa selonteossa ja eritoten sen väyläinvestointipäätöksissä. Kotkan ja Haminan satamien yhteenlaskettu kokonaisliikenne vuonna 21 oli 15,8 miljoonaa tonnia Kotkan ja Haminan satamat yhdistyivät uudeksi suursatamaksi HaminaKotkaksi. HaminaKotkan kokonaisliikenteen uskotaan nousevan tänä vuonna 16 miljoonaan tonniin. HaminaKotka on Suomen suurin Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa todetaan, että liikennepolitiikan avulla turvataan sujuva ja turvallinen liikkuminen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joka viennistä riippuvaisena tarvitsee myös hyvät ja toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan. Kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä taata taloudelliset, nopeat ja turvalliset kuljetukset. Nämä hallitusohjelmaan kirjatut hyvät ja oikeat tavoitteet on saavutettavissa, kun valtiovalta tunnistaa Kymenlaaksossa ja koko Kaakkois- Suomessa sijaitsevat raskaimmin kuormitetut väylät ja raja-asemat sekä suursataman ja priorisoi liikenneinfrapäätökset niiden mukaisesti. Venäjällä ja venäläisillä on yhä suurempi merkitys Suomen elinkeinoelämälle. Itänaapurimme talouskehitys tarjoaa lisääntyviä mahdollisuuksia maallemme ja ne mahdollisuudet korostuvat Kaakkois-Suomessa. Vuonna 21 venäläiset jättivät Suomeen tavaroiden ja palveluiden ostoina 68 miljoonaa euroa, tänä vuonna ennuste on jo 9 miljoonaa. Tästä Kaakkois-Suomen osuus on noin 45 %. Transitoliikenteen nettotulojen arvioidaan tänä vuonna olevan vähintään 3 miljoonaa euroa. Uhkana on, että ruuhkat rajalla muodostuvat esteeksi ja siirtävät transitoliikennettä muille reiteille. Tämän uhkakuvan torjuminen ja edellä mainittujen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien kehittämistä tässä esitetyillä toimenpiteillä. Yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama. Täyden palvelun logistiikan ja teollisuuden keskus, joka tarjoaa erinomaiset yhteydet Itämeren alueelle, Eurooppaan ja Aasiaan sekä tietysti Venäjän markkinoille. 11 hehtaarin satama-alueella toimii 1 satamaoperaattorin ja 17 yrityksen lisäksi Itämeren tehokkaimpiin kuuluva konttiterminaali sekä nestemäisten aineiden varastointi- ja käsittelypalveluihin erikoistunut nestesatama. Sijainti lähellä Venäjän rajaa tekee HaminaKotkasta Suomen itäisimmän sataman ja IVY-maiden transitoliikenteen erityisosaajan. 15 metrin väylä mahdollistaa lisäksi aktiiviset yhteydet Eurooppaan ja edelleen maailmalle. Tavaraliikenne ja konttiliikenne Lähde: HaminaKotka Satama Oy Kotka Hamina Arviot HaminaKotka Sataman tavara- ja konttiliikenteestä 211 Kymenlaakson kauppakamari haluaa tässä julkaisussa viestittää päätöksentekijöille keskeisimmät liikenneasioihin liittyvät tavoitteemme ja varmistaa, että eri tahoilla on konkreettinen tieto alueemme erityisasemasta Suomen logistiikan ykkösmaakuntana. Näitä tavoitteita toteuttamalla Suomi voi saavuttaa myös hallitusohjelmaan kirjatut liikennepoliittiset tavoitteensa. Jouko Lehtoranta Toimitusjohtaja Milj. tonnia 17, ,5 1 7,5 5 2,5 TEU e -11 Tavaraliikenne e -11 Konttiliikenne

3 Tieliikenne Tie- ja rajaliikenteen kasvu rasittaa tieverkostoa ja tärkeää ulkomaankauppaa Rajaliikenne on voimakkaassa kasvussa. Rekkaterminaali tarvitaan, jolloin myös rekkayhdyskäytävä Vaalimaan ja Torfjanovkan välillä saadaan tehokkaaseen käyttöön. Rekkajonoja esiintyy VT 7:llä viikoittain. Jonot on poistettava rakennettavalla rekkaparkilla, jonka laajuus on oltava aluksi 5 rekkaa. Tähän tarkoitukseen jo kertaalleen myönnetty ja sittemmin muualle siirretty rahoitus tulee palauttaa. Viisumivapaudesta puhutaan jo yleisesti. Tämä lisää painetta henkilöliikenteen läpimenoaikojen hallitsemiseen ja jononmuodostumisen estämiseen. Ulkomaankauppa on Suomelle tärkeä asia, joten sitä palvelevan liikenneinfran tulee olla ykkösasia myös liikennepoliittisessa selonteossa. Hyvän kuvan nykytilanteesta ja kehittämisen painopisteestä saa Suomen ulkomaankaupan toimijoiden nettisivuilta Kaakkois-Suomen vientireitit ja logistiset keskukset Lähde: Kymenlaakson kauppakamari LAHTI PORVOO VT12 KOUVOLA VT15 VT26 E18 KOTKA VT26 ja : Hamina Taavetti Lappeenranta Teollisuuden tärkeä vientireitti. Kasvu kahdessa vuodessa n.2 %. :lla liikennemäärä on paikoin yli 2 rekkaa vuorokaudessa. E18 / : Koskenkylä Vaalimaa, Vaalimaan rajanylitys Erityisesti Koskenkylä Vaalimaa väli moottoritietasoiseksi. VT12: Kouvola Lahti Perusteollisuuden kuljetusväylä, joka palvelee useita toimialoja. VT15: Kouvola Kotka Yhdistää Kouvolan, Kotkan ja Haminan suuret logistiikkakeskukset. HAMINA LAPPEENRANTA Vaalimaa Vainikkala Nuijamaa Imatra Kaiken pohjana on luonnollisesti tehokas väyläverkon kunnossapito ja siihen riittävä resurssointi kestävällä tavalla. Tieliikenne Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla (Ajoneuvojen kokonaisliikenne, sisältää sekä raskaan liikenteen että henkilöajoneuvoliikenteen.) Lähde: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toteutuma koko vuosi Toteutuma lokakuu lukumäärä 1 4 lukumäärä Vaalimaa Nuijamaa Imatra 2 211

4 Rajaliikenne Raideliikenne Rajaliikenne jälleen vankassa kasvussa Itärajan ylittävä kaupallinen raskas liikenne sekä alueen elinkeinotoiminnassa näkyvä kasvava matkustajavirta eivät näytä enää kärsivän taantumasta. Rekkajonot ovat jokapäiväinen harmi E18 -tiellä Haminasta itään. Raskaan liikenteen kasvu vuoden 211 alkupuoliskolla oli 1-3 % kaikilla rajanylityspaikoilla ja matkustajaliikenne oli tätäkin huimemmassa kasvussa. Vuonna 211 tullaan lyömään kaikki ennätykset kasvun ollessa 2-4 % verrattuna edelliseen vuoteen. Rajat ylittävä henkilöliikenne kaksinkertaistuu tällä kasvuvauhdilla seuraavan viiden vuoden aikana ilman mahdollista viisumivapauttakin. Liikenteen kehitysnäkymät itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla ovat toisaalta positiivisia, mutta samalla huolestuttavia, mikäli tarvit - tavia kehityshankkeita ei saada toteutettua aikataulussaan. Hallitusohjelman mukaan eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet otetaan huomioon ja samalla varmistetaan Suomen hyvät liikenneyhteydet Venäjälle. Kymenlaaksolaisen rajanylitysliikenteen osalta tämä tarkoittaa ainakin kolmen hankekokonaisuuden läpivientiä. Suurimpana myös rajaliikenteeseen vaikuttavana hankkeena on E18 -tien saaminen valmiiksi koko osuudelta, mukaan lukien viimeinen osuus Haminasta Vaalimaalle. Toimivat yhteydet Venäjälle edellyttävät myös Vaalimaan liikenteen eriyttämistä vuoden 213 loppuun mennessä ja sitä tukevan rekkaliikenteen parkkialueen rakentamista. Rajanylityspaikkojen suunnitelmallinen ja ennakoiva kehittäminen yhdessä kestävien liikenneratkaisujen kanssa on avainasemassa koko Kymenlaakson itään suuntautuvan kansainvälistymisen kannalta. Kaakkois-Suomen rautateillä kuljetettiin 35,8 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 21 Raideverkoston ja ratapihojen kuormitus on Kaakkois-Suomessa poikkeuksellisen suurta ja tavaraliikenteen kokonaismäärän odotetaan kasvavan sekä kansainvälisessä että kotimaan liikenteessä. Siksi rataverkon kehittämishankkeita on kiirehdittävä erityisesti Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Suomessa: Luumäki-Imatra ja Luumäki-Vainikkala lisäraiteiden sekä 25 tonnin akselipainojen toteuttaminen Kouvolan ja HaminaKotkan satamanosien väliselle rataosuudelle. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuonna 21 Lähde: Liikennevirasto KOUVOLAN LÄHIALUE LAPPEENRANTA KOUVOLA VAINIKKALA 2529 HAMINA KOTKA Saapuneet ja lähteneet rekat Rataosittaiset luvut osoittavat kuljetettuja nettotonneja (1) Vaalimaa Nuijamaa Imatra Niirala

5 Tavoitteena turvalliset, taloudelliset ja tehokkaat ratkaisut Liikennesektorilla on nähtävissä suuria haasteita ja muutoksia vuosiin 22 ja 23 ulottuvilla aikajänteillä ja ne vaativat liikennepolitiikan uudelleen arviointia. Keskeisiä näkökohtia ovat: ulkomaankaupan tärkeiden reittien priorisointi rajaliikenteen toimivuutta edistävät toimet perustienpidon rahoitustaso rautateiden käyttöasteen nostaminen eurooppalaiselle tasolle viisumivapaus turvallisuushaasteet liikenteen lisääntyessä niin maan- ja rautateillä kuin merellä ilmastonsuojelusta huolehtiminen kilpailukykyä menettämättä ratainfran kunnossapidon turvaaminen Keskeiset tavoitteet meri-, tie-, raide- sekä rajaliikenne Tieliikenne E18 rakennetaan moottoritietasoiseksi Vaalimaan rajalle asti hallitusohjelman mukaisesti ja otetaan älyliikenneratkaisujen kokeilualueeksi (=vihreä moottoritie): Koskenkylä-Loviisa-Kotka PPP-hankkeena Haminan ohitustie Hamina-Vaalimaa mahdollisesti PPP-hankkeena Liikennepoliittiseen selontekoon ulkomaankaupan tärkeät reitit: VT 6 Taavetti Lappeenranta VT 15 Kotka Kouvola (sis. Keltakankaan eritasoliittymä) VT 15 Kotkan sisääntulo (sis. Paimenportin eritasoliittymä) VT 26 Hamina Taavetti VT 12 Lahti Kouvola (kiireellisin Kausalan ohitustie) Vaalimaan rekkaparkki Perustienpidon rahoitustasosta huolehditaan. Alempaa tieverkkoa uhkaa rappeutuminen. Liikennevirasto on arvioinut, että nykyrahoituksella huonokuntoisten päällystettyjen teidän määrä lisääntyy 5 % nykyisestä vuoden 215 loppuun mennessä, minkä lisäksi myös sorateiden ja siltojen kunto alkaa heiketä. Perustienpidon valtakunnallinen rahoitus olisi oltava vuositasolla vähintään 6 M (nykytaso on 535 M ). Meriliikenne Suomen meriliikenteen ja Saimaan kanavan vuodelle 212 suunniteltujen väylä- ja luotsausmaksujen korotusten peruminen. Korotetut maksut heikentäisivät maamme tuontija vientiteollisuuden sekä transiton asemaan, ja uhkana on rahtien siirtyminen kilpaileville reiteille. Maksujen strategista uudelleen tarkastelua vuoden 212 aikana. EU:n rikkidirektiivin voimaanastumista pystyttävä lykkäämään ainakin vuoteen 22 asti. EU:n linjausten mukaisesti valtion tulee priorisoida ydinverkon satamia HaminaKotka, Helsinki, Turku ja tukea niiden infrayhteyksiä. Raideliikenne Ratapihojen laajentaminen niin, että ne mahdollistavat 11 metrin junapituudet Kouvolan tavararatapihalla. Ratapihojen ohjaus- ja turvalaitteiden rakentaminen ja ajanmukaistaminen Haminan, Kouvolan ja Kotkan ratapihoilla. Kotolahden ratapihan valmiiksi saattaminen Keskeisten yhteysvälien akselipainot 25 tonniin rataosuuksilla Kouvola-Kotka/Hamina ja Imatra-Luumäki. Lisäraiteet osuuksille Luumäki-Imatra ja Luumäki-Vainikkala. Rajaliikenne Itärajan ylittävä liikenne on jälleen voimakkaassa kasvussa. Kasvuun pitää vastata sekä rajanylityspaikkojen infraa kehittämällä että viranomaistoimintaa sujuvoittamalla rajan molemmin puolin. Vaalimaan henkilö- ja tavaraliikenteen eriyttämisen jälkeen kiireellisimmät kohteet ovat Imatran ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen kehittäminen ja Vaalimaan rekkaparkki. Säännölliset ministeritason neuvottelut Suomen ja Venäjän välillä.

6 211 Kymenlaakson kauppakamari Painokotka Design Mainostoimisto 4F Oy Lisätiedot: Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja Puh. (5) Fax (5) Kymenlaakson kauppakamari Heikinkatu 7, PL 83, 4811 Kotka