Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
|
|
- Noora Tikkanen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1698/ /2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Saukkonen Marjo Suunnitteluinsinööri Gerdt Mia puh. Liitteet 1. Lausunto LVMn runkoverkkoehdotuksesta LIITTEET Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö, Dnro LVM/1436/03/2018 Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) pyytää lausuntoa luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä sekä runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä. LAUSUNTO Yhtenäisen maanteiden ja rautateiden runkoverkon ja sen palvelutason määrittely on monella tapaa tarpeellinen ja tärkeä, mutta myös erittäin vastuullinen tehtävä: runkoverkon ja sen palvelutason määrittelyllä tulee olemaan erittäin merkittävät vaikutukset eri alueiden saavutettavuuteen, elinvoimaisuuteen ja kehittymismahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Selvitykset ja vaikutustenarviointi Perustelumuistion mukaan ehdotetun runkoverkkoasetuksen taustalla on pitkä prosessi, jonka aikana runkoverkkojen
2 määrittelyä, tarkoitusta ja vaikutuksia on pohdittu perusteellisesti useaan otteeseen laaja-alaisissa työryhmissä. Varsinainen runkoverkkoasian valmistelu on kuitenkin tehty varsin nopealla aikataululla, mikä on havaittavissa ehdotuksesta. Kuten Liikenneja viestintävaliokunta totesi mietinnössään , lukumääräisesti huomattavan suurten muutosten tekeminen hallituksen esitykseen tiukassa aikataulussa aiheuttaa tarpeettomia virhemahdollisuuksia ja tekee vaikutustenarvioinnin haastavaksi. Ministeriöiden säädösvalmisteluun tulee kuulua kiinteänä osana vaikutustenarviointi ( Vaikutustenarviointi taas edellyttää riittäviä ja ajantasaisia selvityksiä. Työn merkittävyyden ja vaikuttavuuden takia maanteiden ja rautateiden runkoverkon ja sen palvelutason määrittelyn tulee pohjautua perusteellisiin selvityksiin ja ajantasaiseen vaikutustenarviointiin. Kuitenkaan selvitykset eivät ole kootusti nähtävillä ja tutustuttavissa, mikä on ristiriidassa avoimuuden ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita vastaan. Lausunnon antaminen on hankalaa, koska ei ole tiedossa ja todennettavissa, mihin selvityksiin tehdyt liikenneverkkoehdotuksen ratkaisut pohjautuvat ja miten tehty esitys on perusteltavissa. Selvityksiin liittyvien puutteiden lisäksi vaikutustenarviointi on puutteellinen ja se perustuu vanhentuneisiin, 12 vuotta sitten tehtyihin mietintöön (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2006) ja selvitykseen (VATT -keskustelualoitteita 394, Runkoverkkosuunnitelman aluetaloudelliset vaikutukset, Helsinki 2006). Perustelumuistion mukaan vaikutuksia on arvioitu myös joulukuussa 2017 käynnistyneen runkoverkkoasetuksen määrittelytyön yhteydessä, mutta lausuntopyyntöön ei ole liitetty kyseistä vaikutustenarviointia koskevaa asiakirjaa. Mikäli vaikutustenarvioinnista ei ole perustelumuistion ja vanhojen 12 vuotta sitten tehtyjen mietinnön ja selvityksen lisäksi muuta esitettävää, vaikutustenarviointia voidaan pitää riittämättömänä: esimerkiksi vaikutukset eri alueiden talouteen, elinvoimaisuuteen ja kehittymismahdollisuuksiin puuttuvat kokonaan. Samoin puuttuu vertailu tilanteessa, jossa runkoverkko säilyy entisellään. Runkoverkkoesityksen suhde EU:n TEN-T-linjaukseen Perustelumuistion mukaan TEN-T -asetus ja TEN -verkkoon kuuluville teille asetetut vaatimukset on otettu huomioon runkoverkkoehdotuksessa. Lisäksi perustelumuistiossa todetaan,
3 että runkoverkkojen määrittely tukisi EU:n TEN-T -linjausten ajantasaistamista Suomen osalta. Nykyinen sovittu EU:n laajuinen ydinverkko on Suomessa harva eikä se kata riittävästi Itä- ja Pohjois-Suomea. Kattava TEN-T - verkko täydentää ydinverkkoa. Positiivisena sovitussa TEN-Tverkossa on pidetty EU:n Venäjän yhteyksiä Suomen kautta: TEN-T -linjauksen kattavassa verkossa Vaalimaan (tie) ja Vainikkalan (rata) lisäksi on yhteydet Venäjälle myös Nuijamaan (tie), Imatran (tie ja rata) ja Joensuun (tie ja rata) kautta. Nyt esitetyssä runkoverkkoehdotuksessa Suomen liikenneverkkoa lähdetään heikentämään entisestään Itä- ja Pohjois-Suomessa. Erityisesti Etelä-Karjalan osalta vaikuttaa sille, ettei alueen erityspiirrettä, sijaintia Venäjän rajalla, ja sen vaikutuksia alueen talouteen, elinvoimaan ja kehitykseen ole ymmärretty tai ne on jätetty kokonaan huomioimatta. Kuten perustelumuistiossa todetaan, päätieverkon palvelukyvyllä on valtakunnallisesti suuri merkitys elinkeinoelämälle ja alueiden kehittymiselle. Vielä suurempi merkitys on kuitenkin sillä, kuuluuko päätieverkko runkoverkkoon, koska tulevaisuudessa runkoverkkomäärittely tullee vaikuttamaan runkoverkkoa alemman tieverkon palvelutasoon ja kehittämiseen. Kaakkois-Suomessa on Euroopan laajin metsäteollisuuden keskittymä, jolle Etelä-Karjalan raja-asemat ovat tärkeitä niin viennin kuin tuonnin osalta. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kasvu- ja vientimahdollisuuksien kehittämiselle tulee antaa runkoverkkopäätöksessä suurempi painoarvo. Yhteyksien merkittäviin vientisatamiin ja rajanylityspaikkoihin kuuluu olla mukana runkoverkkojen määrittelykriteereissä. Lisäksi teollisuuden ja kaupan kuljetuksien osalta runkoverkkoa määriteltäessä tulee selvittää kokonaiset kuljetusketjut myös rajojen yli. Etelä-Karjalassa myös matkailulla on suuri merkitys alueen taloudelle ja kehittymiselle. Raja-asemat ja niille johtavat liikenneväylät ovat keskeisessä asemassa alueen elinvoimaisuuden ja kehittymisen kannalta. Etelä-Karjala nousi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tutkimuksen mukaan vuonna 2017 Suomen toiseksi suurimmaksi matkailumaakunnaksi ulkomaalaisten matkailijoiden määrässä mitattuna. Suomessa vieraili vuonna 2017 noin 8,3 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, joista viidennes eli 1,7 miljoonaan matkailijaa suuntasi matkansa Etelä-Karjalaan. Etelä-Karjalassa
4 vierailleista matkailijoista 95 prosenttia oli venäläisiä, jotka jättivät maakuntaan TAK Oy:n arvion mukaan 345 miljoonaa euroa. Lappeenrannassa venäläiset käyttivät yhteensä 253 miljoonaa euroa vuonna Kaakkois-Suomen rajavartioston kuukausitiedotteen 8/2018 mukaan Kaakkois-Suomen rajavartioston valvomilla rajanylityspaikoilla kirjattiin kuluneiden kahdeksan kuukauden aikana rajanylitystä. Vaalimaan rajanylityspaikalla kirjattiin kuluvan vuoden 2018 tammi-elokuussa , Nuijamaalla , Vainikkalassa ja Imatralla rajanylitystä. Lukuihin sisältyy sekä henkilöauto- että raskas liikenne. Valtatie 13 välillä Lappeenranta-Nuijamaa tulee nostaa runkoverkkoon, koska sen merkitys on erittäin suuri Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan sekä myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan talouden, elinvoiman, kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Jatkossa EU:n TEN-T -verkon ajantasaistamisen yhteydessä tulee huolehtia siitä, että valtatie 6 ja Karjalan rata sisällytetään EU:n TEN T-ydinverkon piiriin koko Etelä- ja Pohjois-Karjalan osalta. Suomen tulee aktiivisesti toimia siten, että runkoverkkoyhteyksien rakentamiseen on tulevaisuudessa käytettävissä myös EU:n rahoitusta. Erityisesti tämä on perusteltavissa EU:n ulkorajoille johtavien liikennekäytävien merkityksellä sekä talouspoliittisilla intresseillä. Maanteiden runkoverkko LVM:n esitykseen maanteiden runkoverkoksi kuuluu 19 valtion omistamaa maantietä. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaan valtakunnallisesti merkittävät runkoverkkoon kuuluvat maantiet yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat ja palvelevat erityisesti pitkämatkaista liikennettä. Hallituksen esityksen mukaan valtakunnallisilla keskuksilla tarkoitetaan erityisesti maakuntakeskuksia, mutta erityisistä syistä tällainen voisi olla muukin saavutettavuuden kannalta keskeinen kohde. Solmukohdilla tarkoitetaan erityisesti satamia, lentoasemia, rajaasemia ja rautatieasemia. Pitkänmatkaisella liikenteellä tarkoitetaan matkoja ja kuljetuksia, joiden pituus on yli 100 kilometriä. Runkoverkkoon kuuluvaksi katsottaisiin lähtökohtaisesti vilkasliikenteisimmät maantiet, joilla keskimääräinen
5 vuorokausiliikenne KVL ylittää tietyn volyymin, mitattuna sekä raskaan liikenteen että muun liikenteen osalta. LVM:n perustelumuistiossa todetaan, että runkoverkon jäsentelyssä tulee voida huomioida liikenteen volyymin lisäksi myös muunlaiset liikenteelliset tarpeet, joita ovat mm. elinkeinoelämän tarpeet, taloudellinen kilpailukyky, alueellinen saavutettavuus ja runkoteiden verkostomaisuuden takaaminen. Etelä-Karjalan alueella runkoverkkoon kuuluu ainoastaan valtatie 6 Koskenkylä Kouvola Imatra Joensuu. Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna LVM:n esityksessä maanteiden runkoverkoksi ei ole huomioitu perustelumuistion kriteerit täyttäviä ja kaikkia alueen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta oleellisia väyliä, minkä johdosta esitystä tulee täydentää seuraavasti: 1) Valtatie 13 välillä Lappeenranta-Nuijamaa (Nuijamaantie) tulee ehdottomasti nostaa osaksi runkoverkkoa (palvelutaso I), koska - yhteys on merkittävä Venäjän ja kansainvälisen rajaliikenteen kannalta, - kuten aiemmin on todettu, tieosuus on Lappeenrannan, Etelä-Karjalan ja koko Suomen talouden, elinvoiman ja tulevaisuuden kehityksen kannalta katsottuna merkittävä, - Nuijamaan raja-asema on kaakkoisrajan vilkkain rajanylityspaikka ja näin ollen merkittävä solmupiste, - Nuijamaantie on yhteys rajalta valtatielle 6 ja edelleen TEN-T-verkkoon kuuluvalle Lappeenrannan lentokentälle, joka on myös hallituksen esityksen tarkoittama solmupiste ja jonka palvelualue ulottuu Venäjälle, - Nuijamaantien varrella on Mustolan logistiikka-alue, joka palvelee kansainvälistä rajaliikennettä, - Nuijamaantien ja Saimaan kanavan varrella on myös Saimaan vesistöalueen tärkein rahtisatama, Mustolan satama, josta on yhteydet maailmalle niin maanteitse, rautateitse kuin vesiteitsekin (Saimaan syväväylä ja Saimaan kanava kuuluvat TEN-T -verkkoon) sekä - Nuijamaantie kuuluu ja sen tulee kuulua myös jatkossa vähintään EU:n TEN-T-linjauksen kattavaan verkkoon. 2) Valtatie 26 välillä Hamina-Taavetti tulee nostaa osaksi runkoverkkoa (palvelutaso II), koska - valtatiet 6 ja 7 yhdistävä valtatie 26 on tärkeä yhteys Etelä- Karjalan vientiteollisuuden sekä Kotkan ja Haminan välillä, minkä johdosta tiellä liikkuu paljon raskasta liikennettä, - yhteyden merkitys kasvaa koko ajan: yhä enenevissä määrin sekä raskas liikenne että henkilöautoliikenne
6 käyttävät valtatietä 26 vaihtoehtoisena reittinä Helsingistä Lappeenrannan suuntaan ja koko valtatien 6 vaikutusalueelle Pohjois-Karjalaan saakka, kun valtatiet 6 ja 7 parannettiin (valtatie 7 moottoritieksi ja valtatie 6 keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi tieksi) ja - valtatie 26 on merkittävä myös joukkoliikenteen käytävänä. Etelä-Karjalan näkökulmasta myös kantatien 62 tieosuus Imatra - Imatran raja-asema olisi hyvä sisällyttää runkoverkkoon (palvelutaso II). Yhteys on merkittävä kansainväliselle rajaliikenteelle ja Imatran seudun teollisuudelle ja muulle elinkeinoelämälle ja se kuuluu TEN-T-linjauksen kattavaan verkkoon. Lisäksi valtatien 6 tulisi kuulua koko välillä Koskenkylä Kouvola Imatra Joensuu palvelutasoluokkaan I. Rautateiden runkoverkko Rautateiden runkoverkkoon kuuluu 27 rataosuutta. Rautateiden runkoverkko koostuu valtakunnallisesti merkityksellisistä ja pitkämatkaista liikennettä palvelevista henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen radoista. Rautateiden runkoverkon tulee tarjota mahdollisuus sekä nopean henkilöliikenteen että tehokkaan tavaraliikenteen harjoittamiseen (Ratalaki 4 1 mom). Rautateiden runkoverkon kehittämistarpeet kytkeytyvät pitkälti ratojen riittävän välityskyvyn turvaamiseen myös tulevaisuudessa sekä erityisesti henkilöliikenteen ratojen tavoitteelliseen nopeuttamiseen. Lisäksi suunnitteilla on uusia ratoja koskevia kehityshankkeita. Riittävän välityskyvyn turvaamisen ja henkilöliikenteen ratojen nopeuttamisen näkökulmasta uusien hankkeiden listalle on erittäin perusteltua ottaa myös Helsinki- Pietari -rata Porvoon ja Kouvolan kautta. Etelä-Karjalan alueella rautateiden runkoverkkoon kuuluvat sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta tärkeimmät rataosuudet: Kouvola Lappeenranta, Lappeenranta Joensuu, Luumäki Vainikkala ja Imatra Imatra raja. Lappeenrannan kaupungilla ei ole erityistä huomautettavaa rautateiden runkoverkon kattavuudesta. Etelä-Karjalan näkökulmasta Lappeenrannan kaupunki esittää, että runkoverkon määrittelyssä huomioidaan kuitenkin seuraavat: 1) Rautateiden runkoverkkoesityksessä matkustajaliikenteen liikenneprofiilin rataosuudella Helsinki-Joensuu tulee jatkua Helsingistä Imatralle asti samana. Liikenneviraston kaksoisraidehanke tulee mahdollistamaan nopeat 200 km/h
7 junayhteydet Helsinki Imatra -välillä, mikä tulee lyhentämään matka-aikoja ja lisäämään henkilöliikennettä radalla. 2) Tavaraliikenteen osalta raideyhteys Imatra tavara Imatran raja tulee lisätä runkoverkkoon. Yhteys kuuluu TEN-T - linjauksen kattavaan verkkoon. Yhteysväli on elinkeinoelämän kannalta tärkeä ja se parantaa kuljetusketjujen toimivuutta huomattavasti, kun Imatran rajanylityspaikka avataan kansainväliselle liikenteelle. Uusi rajanylityskäytävä mahdollistaa myös uudenlaisten lähijunayhteyksien käynnistämisen henkilöliikenteessä Suomen ja Venäjän rajaalueella. Yhteenveto Esittelijän ehdotus Työn pohjaksi tulee laatia riittävät selvitykset sekä laatia SOVAlain ja Valtioneuvoston antamien ohjeiden mukainen vaikutustenarviointi, joka perustuu nyt esitettyihin ratkaisuihin ja ajantasaisiin lähtötietoihin ja selvityksiin. Ne tulee asettaa nähtäville runkoverkkoehdotuksen kanssa. Suomen valtakunnallisen liikenne- ja viestintäpolitiikan päämääränä on turvata kansalaisten toimiva arki ja tiedon, tavaroiden ja ihmisten liikkuminen, pitää yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillitä ilmastonmuutosta hallinnonalan toimien kautta (Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 1/2017). Lappeenrannan osalta edellä mainitun päämäärän saavuttaminen edellyttää valtatien 13 välin Lappeenranta-Nuijamaa (palvelutason I yhteytenä) ja valtatien 26 välin Hamina-Taavetti (palvelutason II yhteytenä) nostamista runkoverkkoon. Lisäksi päämäärän saavuttaminen edellyttää maanteiden ja rautateiden runkoverkon kattavuuden ja toimivuuden aktiivista seurantaa, ja mikäli runkoverkkoon tarvitaan muutoksia, tarpeisiin tulee reagoida nopealla aikataululla. (JW) Lappeenrannan kaupunginhallitus antaa edellä mainitun lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle. Päätös Hyväksyttiin siten täydennettynä, että lausunnossa kohdat, joissa mainitaan valtatie 13 välillä Lappeenranta-Nuijamaa nostaminen runkoverkkoon, tulee sisältää myös välin Mikkeliin asti. Lausuntoa tarkennetaan tältä osin.
8 Täytäntöönpano Liikenne- ja vietintäministeriö
Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:
Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/00.04.00.03/2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotAjankohtaista tienpidosta
Ajankohtaista tienpidosta Pro Ysitie ry 28.9.2018 Lehtinen Jukka 28.9.2018 Perusväylänpito Runkoverkko Vt 9 Keski-Suomessa 2 Lehtinen Jukka 9/2018 25.9.2018 3 25.9.2018 4 Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotKuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta
Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta 22.10.2018 10.00 Kahvit 10.30 Tilaisuuden avaus, ministeri Anne Berner 10.45 Runkoverkkoluonnoksen esittely, ylijohtaja Sabina Lindström 12.30 Tilaisuus päättyy
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
Lisätiedot391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Tampere Ote pöytäkirjasta 32/2018 1 (5) 391 Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta TRE:5481/08.01.00/2018 Valmistelija
LisätiedotMaanteiden ja rautateiden runkoväylät
Maanteiden ja rautateiden runkoväylät Tero Jokilehto 25.01.2018 Päätöksen valmistelu ja vuorovaikutus Maantielain sekä ratalain mukaan osa liikenneväylistä voidaan määritellä runkoväyliksi Liikenne- ja
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotLiikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot
Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotSuomi tarvitsee vetävät väylät!
Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotPääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen
1 15.12.2003 Aulis Nironen 2 PÄÄTEIDEN KÄSITTEITÄ Pääteillä tarkoitetaan valta- ja kantateitä Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja muodostavat maantieverkon
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotEväitä kuutoskäytävän kehittämiseen
Eväitä kuutoskäytävän kehittämiseen Jukka Hasu Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Pohjois-Karjala seminaari 13.2.2019 ILMASTOTAVOITTEET JA MAAKUNTIEN TULEVAISUUS Taustaa 2016 kesäkuusta alkaen Pohjois-Karjalan
LisätiedotVenäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia
Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotLausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla
Tekninen lautakunta 146 19.04.2017 Lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle Kaakkois-Suomen maanteiden hallinnollisesta asemasta ja kehittämisestä asemakaava-alueilla 247/00.04.00/2017 TEKLA 146 Liite
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotLiite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall
Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall 26.3.2018 Savonradan kehittäminen on mukana IS:n kärkihankkeissa. Painopiste on ollut nykyisen rataverkon kehittämisessä ja nopeuden nostamisessa, yhteinen edunvalvonta
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotTAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä
VALTATIE 3 TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä VALTATIE 3 YHDISTÄÄ SUOMEN ETELÄ-POHJOISSUUNNASSA Suomen ruokatie, joka yhdistää kasvukeskukset ja elinvoimaisen maaseudun
LisätiedotVT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne
LisätiedotTieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä
Tieverkollinen selvitys valtatien 26 ja maantien 387 palvelutasosta, rooleista ja kehittämisestä Jussi Kailasto Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vetävät väylät 13.9.2017
LisätiedotKeskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotHämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso
Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso tilannekatsaus Sonja Heikkinen 12.4.2017 Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakson palvelutasoselvitys laadittu Linkki sähköiseen julkaisuun: http://www.doria.fi/handle/10024/131011
LisätiedotAjankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,
Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
ETELÄ-KARJALAN LIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI MAANTIELAIN MUUTTAMISESTA JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta etunimi.sukunimi@ekarjala.fi 1
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntö 20.08.2018 LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Johdanto
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotHE 45/2018/vp Maantielain muuttaminen ja eräät siihen liittyvät lait
Matti Viialainen Etelä-Karjalan maakuntajohtaja 24.5.2018 Eduskunnan liikennevaliokunnalle HE 45/2018/vp Maantielain muuttaminen ja eräät siihen liittyvät lait Pyydettynä asiantuntijalausuntona esitän
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotPäätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK
Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK Sisältö Lähtötilanne Miksi runkoverkkopäätös tarvitaan? Mihin runkoverkossa pitää ottaa kantaa? Miten isot valinnat tulee
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotKESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista
KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor
LisätiedotVenäläiset kuluttajat Suomessa
Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotPohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä
Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
Lisätiedot1(20) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Perustelumuistio
1(20) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 21.11.2018 Perustelumuistio LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN PÄÄVÄYLISTÄ JA NIIDEN PALVELUTASOSTA Taustaa Ehdotettu asetus pääväylistä
LisätiedotLausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
Etelä-Karjalan liitto Lausunto 09.03.2018 Asia: LVM/1770/03/2016 Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunnonantajan lausunto Yleiset huomiot
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotKotka Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö VALTIONEUVOSTO. Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa
1 Kotka 7.5.2013 Ministeri Krista Kiuru Ympäristöministeriö 00023 VALTIONEUVOSTO Maakuntakaava ja kehityskäytävät Kymenlaaksossa Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy on Kymenlaakson ja Etelä Karjalan liittojen
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotSuojeluesitys: Saimaan kanavan rantametsät. Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n kirje
Kaupunginhallitus 491 09.10.2017 Lappeenrannan kaupungin lausunto Suomen Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n Liikennevirastolle tekemästä Saimaan kanavan rantametsien luonnonsuojeluhanke-esityksestä
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Kaakkois-Suomen ELY - keskuksen maanteiden hallinnollinen luokittelu ja kehittäminen asemakaava-alueilla Lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liikennealue
LisätiedotLiikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi
Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,
LisätiedotValtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat
Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotLausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta
Lappeenrannan kaupunki Lausunto 17.08.2017 750/00.04.00/2017 Asia: LVM/1770/03/2016 Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi maantielain muuttamisesta Lausunnonantajan lausunto Yleiset huomiot esityksestä
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotLaki maantielain muuttamisesta, laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (7) Lausuntopyyntö 27.4.2017, LVM/1770/03/2016 Laki maantielain muuttamisesta, laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä Johdanto Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
LisätiedotLIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
LisätiedotElinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA
1(14) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 20.8.2018 Perustelumuistio LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETUS MAANTEIDEN JA RAUTATEIDEN RUNKOVERKOSTA JA NIIDEN PALVELUTASOSTA Taustaa Ehdotettu runkoverkkoasetus
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotETELÄ-KARJALAN LIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA MAANTIELAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISEKSI
ETELÄ-KARJALAN LIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA MAANTIELAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISEKSI Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta maantielain
LisätiedotPääministeri Juha Sipilän hallitus Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta,
1 Pääministeri Juha Sipilän hallitus VETOOMUS Sisäministeriö Valtiovarainministeriö Lappeenranta, 17.11.2017 ASIA Rajaliikenteen sujuvuus Etelä-Karjalan kauppakamarin perustehtävänä on kauppakamarilain
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ
METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ Väylä 2019 sidosryhmätilaisuus 8.2.2019 Timo Jaatinen, toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry 8.2.2019 2 Metsäteollisuuden tuotantoluvut vielä hyvällä tasolla
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät, kevät Melolinna Heikki
Alueelliset kehitysnäkymät, kevät 2017 24.4.2017 Yritysnäkökulma, Kaakkois-Suomi PK-yritysten suhdannenäkymät: 52 % uskoo suhdanteiden pysyvän ennallaan (koko maa 47 %), paranemista ennakoi 38 % (koko
LisätiedotKauppakamariryhmän yhteisenä näkemyksenä tuomme esiin seuraavaa: 1.1 Liikenneverkon kehittämistarpeet elinkeinoelämän näkökulmasta
Eduskunnan liikennejaosto ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lausunnon toimitusosoite kaisa-iso-sipila@eduskunta.fi Lappeenranta, 19.10.2016 ASIA Liikenneverkon kehittämistarpeet alueen elinkeinoelämän näkökulmasta
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa
LisätiedotKohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää. Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä
Kohti kestävää ja elinvoimaa lisäävää liikennejärjestelmää Timo Kievari Hankesuunnittelupäivä 11.9.2019 Toimiva liikenteen infrastruktuuri hallitusohjelmassa Käynnistetään merkittäviä liikennehankkeita
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotLiikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen
Liikennevirasto / ajankohtaisia Tytti Viinikainen 12.4.2018 Pasila Riihimäki 2. vaiheen tilanne Hankekortti https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23066/hankekortti+3_2018/39a5 9aaa-60d8-4116-ba20-c664d73e6180
LisätiedotTOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien
Lisätiedot