Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, Volttila

PYHTÄÄN KUNTA Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, Volttila Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23789

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 4 1.1 Tausta ja tavoitteet... 4 1.2 Ahvenkosken hankealueen kuvaus... 5 1.3 Osayleiskaavan kuvaus... 5 1.4 Osayleiskaavamuutoksen suhde voimassa olevaan yleiskaavaan... 7 1.5 Aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat... 8 1.6 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet... 8 1.7 Osalliset... 9 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat... 9 2.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus... 9 2.1.1 Maankäyttö... 9 2.1.2 Asutus... 11 2.1.3 Ahvenkosken voimalaitos... 13 2.1.4 Maanomistus... 14 2.1.5 Vesihuolto... 14 2.2 Suunnittelutilanne... 14 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 14 2.2.2 Kymenlaakson maakuntakaavat... 16 2.2.3 Yleiskaava... 18 2.2.4 Asemakaava... 19 2.2.5 Ahvenkosken kalatie... 19 2.3 Luonnonympäristö... 19 2.3.1 Yleistä... 19 2.3.2 Luontoselvitykset ja aineistot... 20 2.3.3 Maa- ja kallioperä sekä topografia... 20 2.3.4 Kasvillisuus... 20 2.3.5 Eläimistön yleiskuvaus... 24 2.3.6 Linnusto... 24 2.3.7 Lepakot... 25 2.3.8 Liito-orava... 27 2.3.9 Kalasto... 27 2.3.10 Kymijoen Natura-alue... 28 2.4 Kulttuuriympäristö... 29 2.4.1 Maisema ja rakennettu ympäristö... 29 2.4.2 Muinaisjäännökset... 32 3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet ja eteneminen... 32 3.1 Tavoitteet... 32 3.2 Alustavien vaihtoehtojen vertailu... 33 3.3 Vaikutusten arviointi... 36 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 3.3.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen... 36 3.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 36 3.3.3 Vaikutukset Natura-alueeseen... 36 3.3.4 Vaikutukset infrastruktuuriin... 37 3.3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön... 38 3.3.6 Havainnekuvat... 39 3.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen osayleiskaavassa... 41 3.5 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan... 43 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 Yhteystiedot Pyhtään kunta Tekninen osasto, Siltakyläntie 175 49220 Siltakylä Kunnaninsinööri Pirjo Kopra puh. (05) 460 15600, 040 832 1321 pirjo.kopra(a)pyhtaa.fi kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy PL 950, 00601 Helsinki projektipäällikkö Petri Tuormala puh. 040 57 300 76 petri.tuormala@fcg.fi Ahvenkosken Volttilan alueen osayleiskaavan on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n työryhmä: Petri Tuormala, Arkkitehti SAFA, YKS-415 Emmi Sihvonen, DI, YKS-491 Maria Auranen, TkK

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta ja tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Alueelle on kaavailtu palvelinkeskusta (datacenter), johon alueen energiaverkosto ja sijainti antavat hyvät edellytykset. Osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on myös valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön suojelu. Osayleiskaavoituksella turvataan ympäristön merkittävät luonto- ja maisema-arvot sekä muodostetaan reunaehdot tarkemmalle asemakaavoitukselle. Ahvenkosken historiallista ympäristöä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä sekä valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Osayleiskaava hyödyntää tehokkaasti uuden moottoritie E18 tievyöhykettä ja tukee osaltaan moottoritien kehityskäytävälle asetettuja tavoitteita. Uusi maankäyttö mahdollistaa alueelle uusia investointeja sekä työpaikkoja. Alustava arvio alueelle sijoitettavan kerrosalan määrästä on n. 40 000 k-m2. Rakentamisen määrä ja sijoitus määritellään yksityiskohtaisesti asemakaavassa. Suunniteltu toiminta ei aiheuta merkittävästi liikennettä, minkä vuoksi kaavoituksen mahdollistama toiminta ei edellytä suuria muutoksia nykyiseen tieverkostoon. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan aluetta koskevan selvitysaineiston perusteella. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen käynnistämisestä on päättänyt Pyhtään kunnanhallitus. Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta. Osayleiskaava-alueen alustava rajaus on merkitty punaisella viivalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 1.2 Ahvenkosken hankealueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä Pyhtään kirkonkylältä. Alueen eteläpuolella kulkee juuri valmistunut Moottoritie E18 ja maantie 170 (vanha valtatie 7) sekä voimajohtolinja. Suunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta metsäaluetta. Alueella on yksityisiä teitä ja muutamia asuinrakennuksia. Suunnittelualueen länsireunaan sijoittuu Helsingin Energian Ahvenkosken voimala. 1.3 Osayleiskaavan kuvaus Osayleiskaavan muutos koskee Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteistä Ahvenkosken osayleiskaava, jota on vahvistettu Ympäristöministeriössä 30.5.2008. Kuva 1. Ote kuntien yhteisestä Ahvenkosken osayleiskaavasta ja kaavamuutosalue on osoitettu punaisella viivalla. Osayleiskaavan muutoksessa pääosa asuntoalueeksi (A) merkityistä aluevarauksesta muutetaan TY alueeksi (ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue). Kaavoitettavan alueen ympäristössä luonto- ja kulttuuriympäristön arvot asettavat toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, minkä vuoksi TY merkinnän tavoitteena oan turvat kaava-alueen lisäksi myös vaikutusalueen ympäristöarvot. Kaavamerkintä mahdollistaa alueelle datakeskuksen sijoittamisen, mutta rajaa esimerkiksi ympäristöä kuormittavan raskaan teollisuus- ja tuotantotoiminnan mahdollisten maankäyttövaihtoehtojen ulkopuolelle. Uusi maankäyttö ei rajoita ympäröivien alueiden matkailutoimintoja, loma-asutusta tai ympäristön virkistyskäyttöä. Alueelle on suunniteltu ensisijaisesti palvelinkeskusta, mutta TY -merkintä mahdollistaa myös muunlaista teollisuustoimintaa. Osayleiskaavamääräyksellä turvataan ensisijaisesti alueen luonto- kulttuuriympäristön arvot. Osayleiskaavaan sisällytetään määräys,

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 jonka mukaan alue tulee asemakaavoittaa. Tämän yhteydessä määritellään tarkemmin toiminnan tarkat reunaehdot, kuten rakentamisen määrä, piha-alueiden ja rakenteiden sijoitus, rakennusten korkotasot ja liikennejärjestelyt. Asemakaavoituksen yhteydessä tarkennetaan myös vaikutusten arviointia. Osayleiskaavassa nykyinen asuinaluevaraus (A) on toteutunut vain osittain ja olemassa olevat asuinrakennukset ovat yhtä lukuun ottamatta tyhjillään. Osayleiskaavasta poistuu myös venevalkamaa (LV) varten varattu alue sekä kaksi matkailupalveluiden aluetta (RM), jotka ovat rakentumattomia. Päämaankäyttötarkoitus muuttuu voimajohtolinjan pohjoispuolella asumisesta teollisuus- / varastoalueeksi, minkä vuoksi nykyisen osayleiskaavan aluevarauksille (LV, RM) ei ole tarvetta. Voimajohtolinjan eteläpuolella, säilyy edelleen moottoritiehen tukeutuva RM -varaus, joka palvelee ohikulkevaa liikennettä. Alueelle sijoittuvat toiminnot ratkaistaan tarkemmin yksityiskohtaisen asemakaavoituksen yhteydessä. Kuva 2. Ote kaavaehdotuksesta Osayleiskaavan muutos kohdistuu myös voimassa olevan osayleiskaavan mukaisiin M- 1-alueisiin, jotka sijoittuvat ranta-alueelle. Rakentamiseen varattavan alueen ympärille osoitetaan MY 1 -alue, jossa olemassa oleva suojapuusto tulee säilyttää. Aluevarauksella erotetaan TY- alue rantavyöhykkeestä ja varmistetaan, että alueelle kaavailtu maankäyttö ei heikennä lähiympäristön maisema- ja kulttuuriarvoja. Vaihtoehtotarkastelussa ja maisema-analyysissa on tutkittu hankkeen vaikutuksia erityisesti alueen pohjoispuolella avautuvaan Kymijoen laakson maisema-alueeseen sekä Ahvenkosken kulttuurimaisemaan (ks. 3.3.5.) Suunnittelualueelle sijoittuu Ahvenkosken voimalaitos, joka on vuodelta 1933. Se muodostaa yhdessä patorakennelmien ja jokivarren ympäristön kanssa edustavan näytteen 1930-luvun rakentamisesta. Ahvenkosken voimalan ympäristö on osoitettu EN/s -

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 alueeksi (Energiahuollon alue). Voimalaitosympäristöä koskevissa rakentamis- ja muutostoimenpiteissä tulee huomioida rakennushistoriallisesti merkittävä aluekokonaisuus. Voimalaitos ja sen itäpuolella sijaitseva 1930-luvulla valmistunut asuinrakennus on osoitettu kaavassa sr merkinnällä. Kuva 3, Ahvenkosken voimalan ympäristöä. Suojeltavissa rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen luonne säilyy. Rakennuksia ei saa purkaa (MRL 41, 2 mom.) Suunnittelualueelle sijoittuvan asuinrakennuksen pihapiiri ja lähiympäristö on osoitettu voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti A-alueeksi (asuntoalue) Alueen kiinteistöille liikenne kulkee nykyisin kahden, maantie 170:n (vanha valtatie 7) reunaan sijoittuvan liittymän kautta. Nämä liittymäpaikat tulevat myös jatkossa palvelemaan alueen maankäyttöä. Tämän lisäksi kaava-alueella säilyvälle asuinkiinteistölle tullaan asemakaavassa osoittamaan erillinen ajoyhteys mt 170 reunasta. Voimassa olevassa osayleiskaavassa kaava-alueen poikki on osoitettu ohjeellinen ulkoreitti. Tämä yhteysvaraus poistuu kaavamuutoksessa. Korvaava yhteys, joka kulkee Savukosken sillan suuntaan, voidaan järjestää mt 170 ja Vanhan Viipurintien reunaan 1.4 Osayleiskaavamuutoksen suhde voimassa olevaan yleiskaavaan Osayleiskaavamuutoksessa maankäytön painopiste matkailupalveluiden osalta muuttuu. Volttilan alueella RM- alueet poistuvat ja moottoritiehen tukeutuvia matkailupalveluja tullaan keskittämään suunnittelualueen itäpuolelle, jossa on vireillä Kartanonportin osayleiskaavoitus. Tämä alue kuuluu myös maakuntakaavan matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Volttilan suunnittelualueen eteläpuolella, Valtatie 7:aan rajautuva RM -alue säilyy edelleen kaavassa. Tämä alue mahdollistaa moottoritiehen tukeutuvaa uuttaa toimintaa, mikä voi osaltaan voi parantaa alueen tunnettavuutta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 Kymijokeen ja Ahvenkosken voimalaitosalueeseen liittyvät alueet jäävät maisemallisesti ja toiminnallisesti rakentamisen ulkopuolelle sekä mahdollistavat virkistäytymiseen liittyviä toimintoja. Osayleiskaava ei heikennä liikkumis- tai virkistäytymismahdollisuuksia ympäröivillä alueilla. Retkeily- ja ulkoilualue (VR) sekä venevalkama (LV) ovat voimassa olevassa yleiskaavassa osoitettu Savukosken sillan itäpuolella. Suunnittelualueen kohdalla rantavyöhyke säilyy rakentamattomana. Suunnittelualueella ei ole erillisiä ulkoilureittejä, vaan nykyiset tiet ovat pääasiassa palvelleet asuinkiinteistöjä sekä alueella liikkujia. Uudet kulkuyhteydet tullaan osoittamaan tarkemmin asemakaavassa. Vanha Viipurintie palvelee myös jatkossa Savukosken sillaan ja Elimäentien suuntaan kulkevaa kevyttä liikennettä. Lähiympäristössä säilyy edelleen runsaasti vapaata ja luonnontilaista rantavyöhykettä ja alueella liikkuminen on mahdollista olemassa olevia reittejä pitkin. Uudet kulkuyhteydet tullaan osoittamaan tarkemmin asemakaavassa. 1.5 Aluetta koskevat selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavoitus perustuu seuraaviin taustaselvityksiin: Natura-arvioinnin tarveharkinta, Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015 Ahvenkosken voimalan rakennushistoriallinen selvitys, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2015 Arkeologinen inventointi, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2013 Maisemaselvitys, Ahvenkosken osayleiskaava, Suunnittelukeskus, 2004 Suunnittelukeskus Oy. Luontoselvitys, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen osayleiskaava. 2005. Suunnittelukeskus Oy. Selvitys Ahvenkosken osayleiskaavaluonnoksen vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. 9.3.2007. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Liito-oravaselvitys, Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä-Kotka-Loviisa: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen, 2009. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Luontoselvitys, Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välinä Loviisa-Kotka. 2006. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Luontoselvitysten täydennys, Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välinä Loviisa-Kotka. 2006. Bathouse Oy. Ahvenkosken alueen lepakkoselvitys. 2006. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Luontoselvitykset, Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välillä Loviisa Kotka, 2005. Kaakkois-Suomen tiepiiri. Ympäristöinventointikartta. Valtatie 7 yleissuunnittelu moottoritienä välillä Loviisa-Kotka, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Liite 7. 1997. 1.6 Osayleiskaavan suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Ahvenkosken osayleiskaavan muutos on ilmoitettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Osayleiskaavasta järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 25.3.2013 Maastokatselmus 14.10.2013, johon osallistuivat ELY -keskuksen, Kymenlaakson liiton, Pyhtään kunnan sekä konsultin edustajat Osayleiskaavaluonnos kaavoitustoimikunnassa Osayleiskaavaluonnos nähtävillä 30.10. -12.11.2014 Työneuvottelu ELY- keskuksen ja Kymenlaakson museon kanssa 15.1.2015 Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 25.5-23.6.2015

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 1.7 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Pyhtään kunnan hallintokunnat ja lautakunnat Kymenlaakson liitto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Museovirasto Kymenlaakson museo Liikennevirasto 2 Suunnittelualueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 2.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus 2.1.1 Maankäyttö Suunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta metsäaluetta. Alueella on yksityisiä teitä ja muutamia asuinrakennuksia. Suunnittelualueen länsipuolella on Helsingin Energian Ahvenkosken voimala. Alueen eteläpuolella kulkee voimajohtolinja, maantie 170 (vanha valtatie 7) sekä moottoritie E18. Etäisyys Pyhtään Kirkonkylään on noin 5 kilometriä. Suunnittelualueen itäpuolella n. 1 km etäisyydelle sijoittuu Kartanonportin alue, jonne tullaan keskittämään matkailupalveluita. Volttilan ja Kartanonportin alueita koskevat maankäyttötavoitteet ovat hyvin erilaisia, eikä hankkeilla ole selkeitä yhteisvaikutuksia, minkä vuoksi alueiden kaavoitusta on viety eteenpäin erillisinä prosesseina. Volttilan alue on luonteeltaan pienteollisuus- / varastointialuetta, joka edellyttää vähäistä asiointi- ja läpikulkuliikennettä. Kartanonportin alue liittyy toiminnallisesti Ahvenkosken kartanon ympäristöön laajentaen alueen matkailupalveluiden tarjontaa. Toiminta perustuu pitkälti näkyvään sijaintiin ja moottoritie E18 ohikulkuliikenteeseen. Kartanonportin osayleiskaava-alueen eteläpuolella on vireillä Pirtnuoran tuulivoimapuiston osayleiskaava. Alueelle on tavoitteena sijoittaa 9, yksikköteholtaan 2,4 3 MW:n tuulivoimalaa. Myöskään tällä hankkeella ei ole yhteisvaikutuksia Volttilan alueen maankäytön kanssa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 Ruotsinpyhtään (Loviisan) eritasoliittymä Markkinämäen tunneli Voimalaitos Suunnittelualueen rajaus Voimajohtolinja Kartanonportin alue Ahvenkosken eritasoliittymä Pirtnuoran tuulivoima Kuva 4, lähiympäristön maankäyttö

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 2.1.2 Asutus Kuva 5. (a-c). Alueen nykyistä rakennuskantaa, joka tulee uuden maankäytön myötä poistumaan. Pyhtään asukasluku on noin 5400 asukasta. Kunnan väestö on pääosin sijoittunut Pyhtään kirkonkylän ja Siltakylän-Huutjärven alueelle. Asutusta löytyy myös Kangasmäen, Purolan, Länsikylän, Hirvikosken ja Heinlahden alueilta. Vapaa-ajan asuntoja Pyhtään alueella on noin 1800. Hankealueen lounaispuolella on hankealueen lähin asutus noin kilometrin etäisyydellä kaava-alueelta länteen Loviisan puolella. Hankealueesta itään noin viiden kilometrin etäisyydellä on Pyhtään kirkonkylä, joka on asutukseltaan Pyhtään toiseksi suurin alue. Suunnittelualueen nykyinen rakennuskanta jakautuu omistuksiltaan kolmeen osaan. Pyhtään kunnan omistuksessa on entinen käyttöhenkilökunnan asuntoalue, johon kuuluu kolme tyhjillään olevaa asuinrakennusta, autokatos ja pumppu-huone, sekä niistä luoteeseen, rannan läheisyydessä oleva sauna-mankelihuone-rakennus. Yksityisomistuksessa on entinen isännöitsijän talo piharakennuksineen mäen päällä, voimalaitoksen lähellä. Helsingin Energian omistuksessa on Ahvenkosken sähkövoimalaitos ja siihen liittyvä varasto. Alueella sijaitseva tiiliverhoiltu paritalo on suunniteltu vuonna 1946. Punatiilinen ja yksikerroksinen rakennus on vuodelta 1959 ja toinen paritalo vuodelta 1967. Alueella sijaitseva funktionalistinen asuinrakennus on entinen voimalaitoksen isännöitsijän / käyttöpäällikön talo. Rakennus on yksikerroksinen, sileäksi rapattu ja valkoiseksi maalattu. Rakennus on suunniteltu vuonna 1937. Sisätilat eivät ole täysin alkuperäiset. Ikkunat on uusittu alkuperäisen mallin mukaan. Rakennus on edelleen asuinkäytössä ja se on merkitty osayleiskaavan muutoksessa suojelumerkinnällä sr.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 Kuva 6. Funktionalistinen asuinrakennus 1930-luvulta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 2.1.3 Ahvenkosken voimalaitos Suunnittelualueella sijaitseva vesivoimalaitos toimii nykyaikaisella tekniikalla vanhassa voimalaitosrakennuksessa. Voimalaitos on rakennettu vuosina 1930-31. Voimalaitosta ohjataan kaukokäytöllä ja sen sähköntuotantoteho on 24 MW. Helsingin energia (Helen konserni) osti voimalaitoksen vuonna 2000. Kuva 7. Ahvenkosken vesivoimalaitos Ahvenkosken voimalaitos edustaa siirtymävaihetta kohti modernia laitossuunnittelua, joka yleistyi toisen maailmansodan jälkeen. Koneasema on selkeälinjainen valkoisine tiiliseinineen. Rakennuksen alaveden puoleinen nauhamainen ikkunarivi ilmentää uutta hahmottelua, sen sijaan päätyjen korkeat ja kapeat ikkunat edustavat perinteistä suunnittelua. (Myllykylä Turkka: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset. Museoviraston sähköinen arkisto.) Voimalaitos Suojeltava asuinrakennus Suunnittelualue Kuva 8. Lähialueen asuin- ja lomarakennukset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 2.1.4 Maanomistus 2.1.5 Vesihuolto Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu sekä kunnan että yksityisen omistamia alueita. Osayleiskaavassa kunnan omistama alue on osoitettu TY -alueeksi. Kunnan omistamalla alueella olevat rakennukset puretaan uuden maankäytön myötä. Alueen vesihuolto tukeutuu Loviisan vesiliikennelaitoksen verkostoon, mitä kautta rakennetaan 90 mm vesijohto ja 90 mm paineviemäri. Liittyjä on velvollinen hankkimaan oman jätevesipumppaamon ja pumppaamaan jätevetensä rakennettavaan paineviemäriin. Kaavoitettava alue sijaitsee Kymen Vesi Oy:n toiminta-alueen ulkopuolella ja Kymen Vesi Oy osallistuu vesihuoltolinjojen rakennuskustannuksiin liittymämaksutuloja vastaavalla summalla. Alueelle on saatavissa rajoitettu määrä sammutusvettä vesijohtoverkostosta. Mahdolliset sammutusvesijärjestelmät saattavat tarvita sammutusvesisäiliön sammutusvesimäärän turvaamiseksi. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ahvenkosken aluetta ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: - Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. - Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: - Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 - Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: - Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit2 otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: - Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Alueidenkäytön suunnittelussa on lisäksi turvattava vesiliikenteen yhteysmahdollisuudet Saimaan vesistöstä Suomenlahteen. Alueidenkäytön suunnittelussa on osoitettava sijaintipaikka Helsingin seudun lentokentälle tätä koskeviin selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on näiden teemojen lisäksi kaksi erityisteemaa: Helsingin seudun erityiskysymykset sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet, joka koskevat lähinnä rannikkoaluetta, Lapin tunturialueita ja Vuoksen vesistöaluetta. Näiden teemojen osalta ei ole valtakunnallisia alueidenkäyttö tavoitteita jotka tulisi huomioida Ahvenkosken alueen osayleiskaavan laatimisessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 2.2.2 Kymenlaakson maakuntakaavat Kuva 9. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta taajamat ja niiden ympäristöt Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaavat taajamat ja niiden ympäristöt, energiamaakuntakaava, maaseutu ja luonto sekä kauppa ja merialuekaava. Taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 28.5.2008 ja 18.1.2010. Ympäristöministeriö määräsi kaavan tulevan voimaan ennen kuin se oli saanut lainvoiman. Kaava korvaa 19.6.2001 vahvistetun seutukaavan. Tässä vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä vaiheessa käsitellään pääasiassa yhdyskuntien ja elinympäristöjen kehittämistä erityisesti palvelurakenteen ja laadun kannalta. Kaava rajattiin käsittelemään taajamat ja lähialueet sekä joitakin muita alueita, joilla oli käynnissä akuutteja liikenteen kehittämishankkeita. Tällainen on esimerkiksi Pyhtäällä vt 7 liittyminen Ahvenkoskelta itään. Suunnittelualueella on Taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavassa seuraavat merkinnät ja määräykset: Virkistysalue (V) Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi haja-asutusluonteista rakentamista jo käytössä olevilla rakennusalueilla. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava viheralueiden yhtenäisyys, niiden keskinäinen verkottuminen ja laatu, virkistyskäytön ja suojeluarvojen yhteensovitus sekä aluekokonaisuuksien saavutettavuus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 Iitin Radansuun ja Valkealan Jyräänkosken ja Käyräjoen virkistysalueille voidaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa esittää alueella olevaa ulkoilutoimintaa tukevaa matkailu- ja majoitusrakentamista. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että virkistystoiminta ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000- verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000- verkostoon. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Suunnittelualue rajautuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan vesialueeseen. Suunnittelualueen eteläpuolella taajamat ja niiden ympäristö maakuntakaavassa on osoitettu pääsähkölinja (Z), moottoritie ja seututie. Maaseutu ja luonto maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.12.2010. Keskeisiä asiakokonaisuuksia kaavassa ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto-, työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Suunnittelualueella on Maaseutu ja luonto maakuntakaavassa seuraavat määräykset ja merkinnät: Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Energiamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.4.2014. Energiamaakuntakaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita sekä jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltään vähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset. Kaava-alueella ei ole merkintöjä tai määräyksiä energiamaakuntakaavassa, mutta suunnittelualueesta kaakkoon on tuulivoiman tuotantoon soveltuvan alueen merkintä. Alueella on voimassa Kymenlaakson kauppa ja merialue- maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 26.11.2014. Maakuntakaavassa on osoitettu ylimaakunnallinen melontareitti, joka kulkee suunnittelualueen vierestä pitkin Kymijokea. Melontareittiin ja muihin maakuntakaavan ulkoilureitteihin liittyy suunnittelumääräys, jonka mukaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisemmassa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 2.2.3 Yleiskaava Kuva 10. Ote kuntien yhteisestä Ahvenkosken osayleiskaavasta ja kaavamuutosalue on osoitettu punaisella viivalla. Suunnittelualueella on voimassa Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen Ahvenkosken osayleiskaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 30.5.2008. Suunnittelualueelle on osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa seuraavat merkinnät: Asuntoalue, uusien asuntojen toteuttaminen on tarkoitettu perustuvan asemakaavaan. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueelle ei saa sijoittaa rakentamista, lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen liittyvää. Venevalkama. Aluetta toteutettaessa on oltava yhteydessä Museoviraston meriarkeologian yksikköön vedenalaisten muinaisjäännösten selvittämiseksi. Matkailupalveluiden alue. Alue on tarkoitettu perustuvan asemakaavaan. Retkeily- ja ulkoilualue.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 Energiahuollon alue. Merkinnällä on osoitettu energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita, kuten muuntamoalueita ja Ahvenkosken voimalaitos. Arvokas rakennus. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden ja käyttötarkoitusten muutosten on oltava sellaisia, että rakennustai kulttuurihistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n 2 momentin perusteella määrätään, että arvokasta rakennusta ei saa purkaa. Ohjeellinen ulkoilureitti. 2.2.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. 2.2.5 Ahvenkosken kalatie Kaakkois-Suomen ELY -keskus on valmistellut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen, jossa Ahvenkosken vesivoimalan rakentamisen lupaehdot muutetaan kalatalousvelvoitteiden osalta. Tätä lupahakemusta varten voimalaitoksen alueella on kartoitettu yleissuunnitelmatasolla eri kalatievaihtoehtoja ja tutkittu kalatien teknisiä toteuttamismahdollisuuksia. Alustavien vaihtoehtojen mukaan kalatie voidaan rakentaa voimalaitoksen säännöstelypadon länsi- tai itäpuolelle. Yhtenä vaihtoehtona on tutkittu voimalaitoksen länsipuolelle sijoittuvaa luonnonmukaista ja osittain kivikynnystettyä kalatieuomaa. Kalatievelvoite on kuitenkin toistaiseksi ratkaisematta, eikä rakentamispäätöstä tai valintaa lopullisesta toteutusvaihtoehtoa ole toistaiseksi tehty. Mahdollinen kalatie sijoittuisi osayleiskaavan mukaiselle energiahuollon (EN/s) alueelle. Kaavassa osoitettu maankäyttö (EN/s) mahdollistaa kalatie rakentamisen. Voimalaitosympäristöä koskevissa rakentamistoimenpiteissä tulee huomioida rakennushistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus. Kalatietä varten ei ole osoitettu erillistä kaavamerkintää, koska kalatien sijoituksesta tai toteutusvaihtoehdosta ei ollut ole kaava laadittaessa tarkkaa tietoa. Kaavan yleismääräyksissä on myös todettu, että on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, jossa tulee varmistaa kulttuuriympäristön arvojen säilyminen myös mahdollisen kalatien toteutuksessa. 2.3 Luonnonympäristö 2.3.1 Yleistä Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien, eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden ominaispiirteiden säilyminen. Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LsL 29 ). Muita arvokohteita voivat olla esimerkiksi vesilain (11 ) luontotyypit, metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt (10 ), silmälläpidettävät tai uhanalaiset luontotyypit sekä alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisten lajien elinympäristöt.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 2.3.2 Luontoselvitykset ja aineistot Lähtötietoja alueen luonnonympäristön nykytilasta on kerätty alueelta aiemmin laadituista luontoselvityksistä, OIVA -ympäristö- ja paikkatietokannasta sekä muista avoimista tietolähteistä. Alueen luonnonpiirteitä on tarkasteltu myös ilmakuvilta ja kartoista. Lisäksi alueelle suoritettiin maastokäynti 14.2.2015, jonka aikana tarkasteltiin alueen ominaispiirteitä kuten puuston ikä- ja lajisuhteita, metsien rakennetta, topografiaa, lahopuuston määrää sekä kolopuiden esiintymistä. Alueelta on laadittu seuraavia selvityksiä: Suunnittelukeskus Oy. Luontoselvitys, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen osayleiskaava. 2005. Suunnittelukeskus Oy. Selvitys Ahvenkosken osayleiskaavaluonnoksen vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. 9.3.2007. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Liito-oravaselvitys, Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä-Kotka-Loviisa: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen, 2009. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Luontoselvitys, Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välinä Loviisa-Kotka. 2006. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Luontoselvitysten täydennys, Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välinä Loviisa-Kotka. 2006. Bathouse Oy. Ahvenkosken alueen lepakkoselvitys. 2006. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Luontoselvitykset, Valtatien 7 yleissuunnittelu moottoritienä välillä Loviisa Kotka, 2005. Kaakkois-Suomen tiepiiri. Ympäristöinventointikartta. Valtatie 7 yleissuunnittelu moottoritienä välillä Loviisa-Kotka, ympäristövaikutusten arviointiselostus. Liite 7. 1997. 2.3.3 Maa- ja kallioperä sekä topografia 2.3.4 Kasvillisuus Alueen kallioperä on rapakivigraniittia ja maaperä pääasiassa moreenia, joka on paikoittain hyvin kivikkoista ja louhikkoista. Alueella on myös muutamia siirtolohkareita. Savea ja hiesua on ahvenkosken ympäristössä. Topografialtaan alue on melko alavaa. Alueen länsiosissa on hieman jyrkemmin etelään viettävä kumpare, joka sijoittuu noin 25 metriä merenpinnan yläpuolelle (mpy). Alueen itäosat ovat topografialtaan hieman alavampaa. Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle. Vesialueen ja Valtatie 7:n väliin jäävän suunnittelualueen pääkasvillisuustyyppi on tuore havupuukangas. Kosteammissa painanteissa myös lehtomaisen kankaan kasvillisuutta ja lähellä rantaa hieman lehtokasvillisuutta (Metla 2015, Enviro 2005)(Kuva). Rantojen läheisyydessä olevia kosteita painanteita on ojitettu eivätkä ne ole luonnontilassa (Enviro 2005).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 Kuva 11. Kaavamuutosalueen pääkasvillisuustyypit (Metla 2015). Suunnittelualueen metsiä on käsitelty hyvin voimakkaasti ja alueella oleva puusto on harvaa ja iältään melko nuorta. Vallitseva puulaji on mänty. Sekapuuna kasvaa koivua ja lähempänä rantaa myös kuusta ja haapaa. Lähellä rantaa kasvaa myös hieman tervaleppää. Aluskasvillisuus on vähäistä ja muodostuu lähinnä edellä mainituiden puiden taimista. Pienelle alueelle suunnittelualueen pohjoisosaan on istutettu myös lehtikuusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 Kuva 12. Suunnittelualueen metsät ovat metsätalouskäytössä ja voimakkaasti käsiteltyjä. Kuva 13. Suunnittelualueen pohjoisosiin on istutettu lehtikuusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 Suunnittelualueen rannat viettävät loivasti Ahvenkoskenlahteen. Rannan tuntumassa puusto on hieman tiheämpää ja monilajisempaa, mutta myös rantametsiä on harvennushakattu eivätkä ne ole luonnontilaisia (Kuva ). Rannan läheisyydessä kasvaa paikoin myös muutamia kookkaita haapoja, joissa havaittiin maastokäynnillä tikankoloja. Kuva 14. Rantapuusto on kuusivaltaista ja melko harvaa. Eteläosastaan suunnittelualue rajautuu voimalinja-aukeaan, jonka eteläpuolella kasvaa sekapuutaimikkoa. Suunnittelualueen rannat ovat melko karuja ja kivikkoisia eikä niillä ole kasvillisuudeltaan reheviä luhta-alueita. Lähtötietojen perusteella seudun edustavin ranta- ja vesikasvillisuus keskittyy Ahvenkosken ja Ahvenkoskenlahden rantamille. Ahvenkosken alapuolisissa kovapohjaisissa uomissa on edustavaa kivikkorantojen kasvillisuutta. Ahvenkosken ranta- ja vesikasvistoon kuuluvat mm. punalatva, piuru, isohierakka, rantatyräkki ja hentonäkinruoho (Suunnittelukeskus 2005). Suunnittelualueen rannoilla ei lähtötietojen perusteella esiinny huomionarvoista kasvilajistoa tai luontotyyppejä (mm. Suunnittelukeskus 2005, Enviro 2005, OIVA 2015). Arvokkaat luontokohteet ja kasvilajit Tehtyjen selvitysten mukaan suunnittelualueella ei ole kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkaita alueita. Lähimmät tiedossa olevat arvokkaat kasvillisuuskohteet sijoittuvat voimalinjan eteläpuolelle (Savulahden korpisuo ja Savulahden tervaleppäkorpi) ja Fruholmenin länsipuolelle (Markkinamäen purovarsilehto) (Enviro 2005). Savulahden korpisuo rajautuu nykyisellään taimettuneeseen avohakkuualueeseen. Suojelullisesti arvokkaista kasvilajeista Ahvenkoskenlahdella on tavattu hukkariisiä, joka on Suomessa erittäin uhanalaiseksi (CR)(Rassi ym. 2010) luokiteltu heinäkasvi. Lajia tavataan muutamin paikoin Kymijoen suistossa ja sen lähialueilla. Hukkariisi on luonnonsuojelulain 47 :n mukainen erityisesti suojeltava laji. Vuonna 2005 hukkariisiä ta-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 vattiin Ahvenkoskenlahdelta Alholmenin ja Nätholmenin rannoilta sekä Vähä- Ahvenkosken uoman länsirannalta (Kuva )(Enviro 2005). Samoilla alueilla havaittiin myös lietetatarta (Enviro 2005), joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN)(Rassi ym. 2010). Lietetatar on myös EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV(b) laji. Suunnittelualueen rannoilta em. lajeja ei ole aiempien selvitysten perusteella tavattu. Suunnittelualue Kuva 15. Luontokohteet ja pohjavesialueet Ahvenkoskella. (Lähde: Valtatie 7 parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa-Kotka, Yleissuunnitelma) 2.3.5 Eläimistön yleiskuvaus 2.3.6 Linnusto Alueen eläimistöstä on olemassa vain melko hajanaista tietoa. Alueella esiintyvien havumetsien tyypillisiä lajeja ovat jänis ja hirvi, jotka esiintyvät alueella melko yleisinä. Valtatie 7 parantaminen moottoritieksi -hankkeen yhteydessä laaditussa selvityksessä suunnittelualueella ei havaittu huomionarvoista pesimälajistoa (Enviro 2005). Suunnittelualueen talouskäytössä olevat ja voimakkaasti harvennushakatut metsät eivät todennäköisesti ylläpidä erityistä linnustollista monimuotoisuutta. Pesimälinnusto edusta-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 2.3.7 Lepakot nee havu- ja sekametsien yleislajistoa. Lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueella ei esiinny linnustollisesti arvokkaita pesimäympäristöjä. Alueen eteläpuolella on vuonna 2005 tehty havainnot pyystä (lintudirektiivin liite I) sekä tiltaltista ja pikkutikasta (Enviro 2005). Tiltalttia ja pikkutikkaa ei uusimman uhanalaisarvioinnin (Rassi ym. 2010) perusteella enää luokitella silmälläpidettäväksi/uhanalaiseksi. Ahvenkoskenlahdella pesivät tai lepäilevät muuttoaikaan mm. isokoskelo (NT, silmälläpidettävä), merilokki, harmaalokki, kalalokki, pikkulokki (lintudirektiivi I), isokuovi, lehtokurppa, taivaanvuohi, nokikana, käpytikka, nuolihaukka, naurulokki (NT, silmälläpidettävä), tukkakoskelo (NT, silmälläpidettävä), telkkä ja tukkasotka (VU, vaarantunut)(suunnittelukeskus 2005). Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. Niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). EUROBAT - sopimus velvoittaa Suomea suojelemaan myös lepakoille tärkeitä ruokailualueita. Tärkeiksi luokitellaan alueet, joilla esiintyy useita lepakkolajeja ja yksilöitä läpi kesän. Valtatie 7:n alueelle on laadittu vuonna 2005 lepakkoselvitys (Bathouse 2005), jonka mukaan suunnittelualueen ympäristössä on kolme lepakoille tärkeää ruokailualuetta (Kuva ). Näillä alueilla esiintyy sekä vesisiippaa että pikkulepakkoa (VU, vaarantunut). Suunnittelualueelta ei ole tiedossa lepakkohavaintoja tai lepakoille arvokkaita alueita. Alueen mäntyvaltaiset kangasmetsät eivät ole lepakoille erityisen potentiaalista saalistusympäristöä, koska niillä esiintyy vähän hyönteisravintoa. Harvahkot metsät eivät myöskään tarjoa ravinnonhaussa kierteleville lepakoille riittävästi suojaa petoja vastaan, jonka vuoksi lepakoita esiintyy alueella todennäköisesti vain satunnaisesti. Suunnittelualueen hieman tiheämpipuustoiset ranta-alueet tarjoavat runsaammin hyönteisravintoa ja suojaa ja niillä lepakoiden (mm. vesisiipan) esiintyminen kesäaikaan on mahdollista. Suunnittelualueella sijaitsevat rakennukset sijaitsevat niin avoimella paikalla, ettei niiden arvioida olevan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja (Kuva ). Tyypillisesti lepakoiden lisääntymisyhdyskunnat sijoittuvat vanhoihin rakennuksiin, joille johtaa tiheäpuustoinen ja suojaisa lentoreitti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 Kuva 16. Suunnittelualueen rakennuksissa ei todennäköisesti sijaitse lepakoiden päiväpiiloja tai lisääntymisyhdyskuntia, koska ne sijoittuvat hyvin avoimelle alueelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 Suunnittelualue 2.3.8 Liito-orava 2.3.9 Kalasto Kuva 17. Lepakoiden tärkeimmät saalistusalueet tielinjalla ja sen läheisyydessä on merkitty punaisella.(lähde: Valtatie 7 parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa-Kotka, luontoselvitys, Enviro Oy, 2006) Liito-orava on luonnonsuojelulailla rauhoitettu ja kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Olemassa olevien selvitysten perusteella suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole havaittu liito-oravaa. Alueella ei myöskään ole lajille potentiaalista elinympäristöä, sillä laji suosii vanhoja ja varttuvia kuusisekametsiä, joissa kasvaa myös haapaa. Suunnittelualueen ranta-alueet voivat toimia lajin kulkureittinä. Ahvenkoskenlahden kalataloudellinen arvo on suuri. Ruotsinpyhtään-Pyhtään alueella vapaa-ajan kalastus keskittyy Ahvenkoskelle ja merialueelle. Ahvenkoskeen ja Ahvenkoskenlahden kalastoon kuuluvat mm. ahven, kiiski, lahna, meritaimen, pasuri, salakka, särki ja säyne. Ahvenkoskeen on myös istutettu lohta, meritaimenta, vaellussiikaa ja kirjolohta. Itä-Suomen vesioikeus muutti 2003 Ahvenkosken voimalaitoksen kalatievelvoitteen kalatalousmaksuksi, joka käytetään kalatalouden haittojen vähentämiseen voimalan vaikutusalueella (Suunnittelukeskus 2005).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 2.3.10 Kymijoen Natura-alue Osayleiskaava-alue rajautuu kansainvälisesti arvokkaaseen Kymijoen Naturaalueeseen, jonka suojelun perusteena on luontodirektiivi. Kymijoen Natura alue (FI041001) sijoittuu Anjalankosken, Elimäen, Kotkan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään alueille ja sen pinta-ala on 4 250 ha. Alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella (SCI alue) ja se sisältää SPA alueita. Nämä SPA- kohteet ovat Muhjärvi, Laajakoskenjärvi, Ahvenkoskenlahti ja Santaniemenselkä-Tyyslahti. Vesieliöstön kannalta Kymijoki on hyvin monipuolinen: joessa on elinympäristöjä matalikoista yli kymmenen metrin syvänteisiin ja nopeavirtaisista koskista järvimäisiin laajentumiin. Laajojen koskijaksojen ja niiden alapuolisten suvantojen muodostamat monimuotoiset, mosaiikkimaiset elinympäristöt sekä luonnontilaiset, rakenteeltaan vaihtelevat ranta- ja vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat Kymijoen alajuoksulle. Koskiensuojelulailla (35/87) on suojeltu Kymijoen alajuoksulta seuraavat jokiosuudet: Ahvionkosket, Kultaankosket ja Pernoonkosket, Kymijoen itäisessä päähaarassa Koivukosken alapuolinen jokiosuus sekä läntisessä päähaarassa jokiosuus Hirvijärven ja Tammijärven välillä. Ahvenkoskenlahti ja Kymijoki kuuluvat Natura 2000 alueeseen. Ahvenkoskenlahti kuulu Lintuvesien suojeluohjelmaan (Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1981). Kymijoki sekä Ahvenkoskenlahti kuuluvat VPD:lle. Vesipuitedirektitiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Ahvenkosken alueella jokiuoman luonnontila on hävinnyt uuden tien ylityskohdassa voimalaitosrakentamisen ja muun ihmistoiminnan seurauksena. Vasta uuden maastokäytävän eteläpuolella voidaan katsoa olevan jokisuistot luontotyyppiä ja ulompana laajat matalat lahdet -luontotyyppiä. Ahvenkoskenlahden länsirannalla ja saarissa on luontotyyppejä Alnus glutinosa- (tervaleppä) ja Fraxinus excelsior (saarni) -tulvametsät, Fennoskandian metsäluhdat, boreaaliset lehdot sekä vaihettumissuot ja rantasuot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 Suunnittelualue Kuva 18, Natura-alueet 2.4 Kulttuuriympäristö 2.4.1 Maisema ja rakennettu ympäristö Ahvenkoski tunnetaan Turun piispoille 1300-luvulla kuuluneena lohenkalastamona. Johtuen Kaakkois-Suomen keskeisestä asemasta sotaväen kulkureittinä ja taistelutantereena, alueen tilat ovat vuoroin autioituneet ja otettu uudelleen käyttöön. Turun rauhan aikaan, vuonna 1743 jakautui vanha Pyhtään pitäjä kahtia Ruotsinpyhtääksi ja Pyhtääksi, Ruotsin ja Venäjän välisen rajan siirryttyä Kymijoen läntisimpään haaraan. Vanha Ruotsin ja Venäjän välisen raja ylitys tapahtui Kirnusaaren ja Tirikan kautta. Alueen läheisyyteen sijoittuu tärkeä historiallisen ajan kauppapaikka Markkinamäki. Markkinamäen kupeesta alueen pohjoispuolitse kulki Turusta Viipuriin Suuri Rantatie eli Kuninkaantie. Suuri Rantatie eli muilta nimiltään mm. Kuninkaantie ja Vanha Turun- Viipurin tie kulkee mutkitellen koko matkan tarkastelualueella ja muodostaa näin keskeisen historiallisen elementin alueen maisemassa. Tie on toiminut tärkeänä kauppa-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 reittinä sekä hallinnollisena yhteytenä Turun ja Viipurin välillä jo keskiajalta lähtien. Tiestä on säilynyt useita osuuksia ja mm. kiviaitoja. Paikoin se toimii nykyisen tielinjan pohjana. Suuri Rantatie on valtakunnallisesti arvokas kohde ja sen säilyttäminen perustuu muinaismuistolakiin. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu harvinainen yksinivelinen Savukosken betoninen kaarisilta, joka on rakennettu vuonna 1928 ja on tiemuseokohde. Sillan läheisyydessä on säilynyt Suuren Rantatien varrella sijainneita ensimmäisen maailmansodan aikaisia ruotsalaisten sekä venäläisten 1700-luvun lopulla rakentamia maalinnakkeita, posti- ja tullitalon sekä Kirmusaaren siltapenkereen rauniot. Valtakunnallisesti arvokas Ahvenkosken kulttuurimaisema sijoittuu Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajalle Kymijoen laajentuneen järvialtaan ympäristöön. Maisemalliset arvot perustuvat silloilta avautuviin merellisiin maisemiin ja koskiympäristön monipuolisuuteen. Ahvenkoskella kulttuuriperinnön kerroksellisuus on hyvin runsasta. Vuonna 1743 Turun rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja vedettiin Kymijoen läntisintä päähaaraa pitkin, mikä on leimannut alueen kehitystä. Koskimaisemaa hallitsee nykyisin Ahvenkosken voimalaitos vuodelta 1933, joka yhdessä patorakennelmien ja jokivarren ympäristön kanssa luovat edustavan näytteen 1930-luvun rakentamisesta. Ahvenkosken maamerkkinä toimii voimalaitoksen vierellä sijaitseva Ahvenkosken silta, joka on teräksinen Langer - palkkisilta 1960-luvulta. Uusi moottoritien silta on myös Langer-palkkisilta. Kuva 19, Näkymä Savukosken sillalta Ahvenkosken voimalaitokselle. Suuri Rantatie (RKY 2009) Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Ahvenkosken historiallinen ympäristö (RKY 2009) Ahvenkosken liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Kymijoen rajalinnakkeet (RKY 2009) Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Kymijoen molemmilla rannoilla sijaitsevat linnakkeet on rakennettu turvaamaan valtakuntien välistä rajaa Turun rauhan 1743 jälkeen, jolloin raja on kulkenut pitkin Kymijokea ja sen läntistä suuhaaraa. Kymijoen laakso (MAO050014)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Suunnittelualue Kuva 20. Maisema ja kulttuuriperintö

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 32 Suunnittelualue Kuva 21. Maisemaselvitys 2.4.2 Muinaisjäännökset Arkeologisen inventoinnin suunnittelualueelle on laatinut kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä Kalle Luoto 19.12.2013. Suunnittelualueen lähistöllä sijaitsee historiallisesti merkittäviä alueita, kuten Kuninkaantie ja kahden valtakunnan, Ruotsin ja Venäjän, vanha raja linnoitteineen sekä useita muinaisjäännöskohteita. Suunnittelualueelta ei kuitenkaan ole tiedossa aiempia muinaisjäännöksiä, eikä inventoinnin yhteydessä löytynyt myöskään uusia kohteita. 3 Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet ja eteneminen 3.1 Tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa alueelle ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta. Alueelle on kaavailtu tietoliikennekeskusta (datacenter), johon alueen energiaverkosto ja sijainti antavat hyvät edellytykset. Osayleiskaavoituksella turvataan hankkeen vaikutusalueen merkittävät luonto- ja maisema-arvot sekä muodostetaan reunaehdot tarkemmalle asemakaavoitukselle. Seuraavassa vaihtoehtotarkastelussa on vertailtu alustavasti alueelle soveltuvan rakentamisen määrä ja sijoitusta. Suunnitteluratkaisu määritellään yksityiskohtaisesti asemakaavassa.