LAUSUNNOT Kunnat Sallan kunta 2.11.2012 (lausunto saapunut 8.11.2012) Ei huomautettavaa. Lausunto merkitään tiedoksi. Sodankylän kunta 13.11.2012 (lausunto saapunut 19.11.2012) Ei huomautettavaa. Lausunto merkitään tiedoksi. Viranomaiset Lapin ELY-keskus 23.11.2012 Natura-alueiden osalta on toimittu luonnonsuojelulain vaatimusten mukaisesti ja arvioinnit on suoritettu ELYkeskuksen edellyttämällä tavalla. Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia Natura-alueisiin on arvioitu vuosien 2009 ja 2011 YVA-selvitysten yhteydessä sekä täydennetty lupa- ja kaavoitusmenettelyä varten vuonna 2013 erillisessä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arvioinnissa. Hankkeen toteuttamisesta ei ole arvioinnin ja siitä saadun ELY-keskuksen lausunnon mukaan merkittävää haittaa niille luontoarvoille, joiden perusteella alueet on liitetty osaksi Natura-verkostoa. Osayleiskaavassa oleva Natura-alueiden luontoarvoja koskeva yleiskaavamääräys on vuonna 2013 suoritetun Natura-arvioinnin ja siitä saadun lausunnon perusteella täsmennetty ja muutettu koskemaan luontoarvojen huomioimista alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Arviointivelvoite Naturaan liittyen on olemassa LSL:n perusteella ilman kaavamääräyksiäkin. Osayleiskaava perustuu laadittuihin selvityksiin sekä Natura-arvioinnin tuloksiin ja on toteutettavissa siten, ettei merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevan Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ja sen tunnusomaiselle lajille järvitaimenelle aiheudu. Osayleiskaavan yleismääräys velvoittaa ottamaan luontoarvot huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa. Osayleiskaavaehdotus perustuu selvityksiin, jotka on laadittu kaivoksen YVA-menettelyn, radan YVA-menettelyn, voimajohdon YVA-menettelyn, Natura-arviointien sekä kaavan laatimisen yhteydessä. Selvityksiä on edelleen täydennetty viranomaislausuntojen ja yksityiskohtaisemman suunnittelun edellyttämällä tavalla vuosina 2011-2013. Selvitysaineisto on kattava ja riittävä osayleiskaavoituksen tarpeisiin. Selvitysaineiston perusteella on voitu riittävällä tavalla varmistaa, että lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitettu alueidenkäyttöperiaate on yleiskaavoituksenkin näkökulmasta toteutettavissa. Kaivos ja siihen liittyvät toiminnot eivät tule toteutumaan suoraan yleiskaavan perusteella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä tullaan suunnitelmia ja selvityksiä vielä täydentämään. Kaavaehdotuksen AP-1-aluevaraus poistetaan kaavakartalta ja ko. alueen käyttötarkoitus muutetaan EK-1- alueeksi. EK-1-alueelle osoitetaan ohjeellinen kaivostoimintaan liittyvälle tilapäiselle asumiselle tarkoitettu alueen osa. Asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen raja lisätään yleiskaavaan. Asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita osayleiskaavan alueella ovat rikastamo- ja murskaamorakennusten alueet osayleiskaavan EK-1- ja EK-2- alueilla, kaivostoimintaan liittyvän väliaikaisen asumisen alue EK-1-alueella sekä erillinen pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennusten alue EK-4-alueella.
Kaavaselostusta tarkistetaan asemakaavoitettavan alueen osalta. Merkittävästi parannettavan tien kaavamääräystä tarkistetaan. Uusi määräys: Tielinjaus on yleispiirteinen. Tien pysty- ja vaakageometria määritellään tarkemmin parantamistoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Lapin liitto 19.11.2012 Kaavaehdotuksen AP-1-aluevaraus poistetaan kaavakartalta ja ko. alueen käyttötarkoitus muutetaan EK-1- alueeksi. EK-1-alueelle osoitetaan ohjeellinen kaivostoimintaan liittyvälle tilapäiselle asumiselle tarkoitettu alueen osa. Asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen raja lisätään yleiskaavaan. Asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita osayleiskaavan alueella ovat rikastamo- ja murskaamorakennusten alueet osayleiskaavan EK-1- ja EK-2- alueilla, kaivostoimintaan liittyvän väliaikaisen asumisen alue EK-1-alueella sekä erillinen pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennusten alue EK-4-alueella. Kaavaselostusta tarkistetaan asemakaavoitettavan alueen osalta. Poronhoitoa koskevat määräykset katsotaan riittävän yksityiskohtaisiksi. Määräyksiä on jo ehdotuksen laatimisvaiheessa täsmennetty mm. paliskunnan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kaavahankkeen työryhmässä. Määräyksiä ja niiden tarkoitusta on selostettu kaavaselostuksessa tarkemmin. Kaavamääräyksiin lisätään viittaus kaavaselostuksen tarkennuksiin. Porotaloutta koskevan yleismääräyksen sanamuoto huomioitava korvataan sanalla turvattava. Muilta osin lausunto merkitään tiedoksi. Lapin rajavartiosto 16.11.2012 Ei huomautettavaa. Lausunto merkitään tiedoksi. Liikennevirasto 12.11.2012 (lausunto saapunut 15.11.2012) Liikennevirasto selvittää parhaillaan Pohjois-Suomen kaivostoimintaan liittyviä ratayhteyksiä. Radan kanssa risteävät moottorikelkka- ja ulkoilureitit tulisi toteuttaa eri tasossa radan kanssa. Lausunto merkitään tiedoksi. Metsähallitus 15.11.2012 (lausunto saapunut 16.11.2012) Natura-alueiden osalta on toimittu luonnonsuojelulain vaatimusten mukaisesti ja arvioinnit on suoritettu ELYkeskuksen edellyttämällä tavalla. Soklin kaivoshankkeen vaikutuksia Natura-alueisiin on arvioitu vuosien 2009 ja 2011 YVA-selvitysten yhteydessä sekä täydennetty lupa- ja kaavoitusmenettelyä varten vuonna 2013 erillisessä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisessa Natura-arvioinnissa. Hankkeen toteuttamisesta ei ole merkittävää haittaa niille luontoarvoille, joiden perusteella alueet on liitetty osaksi Natura-verkostoa. Osayleiskaavassa oleva Natura-alueiden luontoarvoja koskeva yleiskaavamääräys on vuonna 2013 suoritetun Natura-arvioinnin ja siitä saadun lausunnon perusteella täsmennetty ja muutettu koskemaan luontoarvojen huomioimista alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Arviointivelvoite Naturaan liittyen on olemassa LSL:n perusteella ilman kaavamääräyksiäkin. Osayleiskaava perustuu laadittuihin selvityksiin sekä Natura-arvioinnin tuloksiin ja on toteutettavissa siten, ettei merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevan Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ja sen tunnusomaiselle lajille järvitaimenelle aiheudu.
Osayleiskaavan yleismääräys velvoittaa ottamaan luontoarvot huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa. kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksillä. Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Natura 2000 -kaavamerkintä muutetaan lausunnon mukaiseksi. Ohjeellisten tie- ja putkilinjausten täsmälliset paikat ja toteutustapa tullaan ratkaisemaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että osayleiskaavassa annetut määräykset liittyen mm. luontoarvoihin ja porotalouteen otetaan huomioon. Määräysten tarkoitusta on edelleen kuvattu kaavaselostuksessa. Osayleiskaavassa on annettu tarkempaa suunnittelua koskeva yleismääräys: Radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien ja putkilinjojen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee varmistaa, etteivät uudet yhteydet katkaise ulkoilu-, melonta- ja moottorikelkkailureittejä. Lausunto merkitään tiedoksi. Museovirasto 16.11.2012 Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön (Tulppion konesavotta) rajausta on tulkittu suunnittelutarkkuuden edellyttämällä tavalla osayleiskaavatyön yhteydessä, yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Veturitien parhaiten säilynyt kokonaisuus on osoitettu kaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena (sku). Kaavassa esitetty rajaus on myös Metsähallituksen 2012 tekemien inventointien mukaan perusteltu. Kaavamerkintöihin sku, s-3, sr ja sm lisätään suojelumääräykset. Lapin maakuntamuseolta on pyydetty lausunto 1.10.2012 päivätystä osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto merkitään tiedoksi. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta 16.11.2012 Ei huomautettavaa (varsinaista lausuntoa ei ole toimitettu). Lausunto merkitään tiedoksi. Tukes 16.11.2012 Ei huomautettavaa. Lausunto merkitään tiedoksi. Yhteisöt Kemin-Sompion paliskunta 15.11.2012 (muistutus saapunut 16.11.2012) Kaavavalmistelussa on alusta lähtien ollut periaatteena, että porotalouden näkökohdat huomioidaan niin hyvin kuin mahdollista. Poronhoitolaissa ei määritellä, milloin tai miten paliskunnan edustajien kanssa on neuvoteltava. Lain hengen mukaisesti paliskunnan edustajat ovat olleet mukana osayleiskaavan suunnittelua ohjaavassa työryhmässä.
Työryhmä on kokoontunut 20.1.2009 pidetyn aloituskokouksen jälkeen kuusi kertaa: 1.10.2009, 28.1.2010, 10.6.2010, 20.12.2011, 17.2.2012, 21.8.2012. Jokaisessa kokouksessa on käsitelty myös porotalouden asioita ja paikalla on ollut vähintään yksi Kemin-Sompion paliskunnan edustaja. Työryhmän jäsenillä on koko kaavaprosessin ajan ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. On myös huomioitava, että poronhoitolain 53 edellyttää neuvotteluja, mikäli valtion viranomainen suunnittelee valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Yleiskaavaa laatii kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Savukosken kunta, mikä tarkoittaa sitä, että kyseinen poronhoitolain pykälä ei koske yleiskaavoitusta eikä Savukosken kuntaa. Lisäksi poroelinkeinoon liittyvistä osayleiskaavaratkaisuista neuvoteltiin erikseen 10.6.2010 järjestetyssä tilaisuudessa. Kaikki paikalla olleet viisi Kemin-Sompion paliskunnan edustajaa allekirjoittivat kokouksen pöytäkirjan. Vastaava neuvottelu järjestettiin myös 5.11.2012, mutta Kemin-Sompion paliskunta perui yksipuolisesti tuon tilaisuuden. Tuo järjestyksessään toinen poronhoitolakiin viittaava neuvottelu oli varsinaisesti tarkoitus järjestää mahdollisen ns. Venäjä-vaihtoehdon toteutuessa, mikä olisi tarkoittanut poroelinkeinon kannalta selvästi erilaista ratkaisua kuin kaavaluonnoksessa ja nykyisessä kaavaehdotuksessa esitetty. Kaivosalueen toiminnot olisivat sijoittuneet osin eri paikkoihin ja Venäjän rajalle asti olisi pitänyt rakentaa rata tai putki malminkuljetuksia varten. Tällöin neuvotteluasetelmakin olisi muuttunut. Kun paliskunta oli kuitenkin sitä mieltä, että ehdotusvaiheessa tulisi tällainen erillinen neuvottelu tästä huolimatta järjestää, sovittiin kunnanhallituksessa neuvottelun järjestämisestä. Kunnanhallitus päätti nähtävilleasettamisen ajankohdasta mm. sillä perusteella, että paliskuntien kanssa käytävä neuvottelu ajoittuisi samaan ajanjaksoon, jolloin kuullaan muitakin osallisia. Paliskunnan edustajat ovat olleet mukana myös osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 6.5.2009, Lapin ympäristökeskuksessa pidetyssä kaavaneuvottelussa 14.10.2009 sekä osayleiskaavan maastokäynnillä 1.- 2.9.2009. Osayleiskaavan viranomaisneuvotteluun 23.11.2012 kutsuttiin maakunnan liiton, kuntien ja valtion viranomaisten lisäksi Paliskuntain yhdistys, Kemin-Sompion paliskunta, Pohjois-Sallan paliskunta ja Oraniemen paliskunta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta. Viranomaisneuvottelun jälkeen pidettiin erikseen vielä uusi poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu. 21.8.2012 pidetyssä osayleiskaavan työryhmän kokouksessa paliskunnan edustajat kiinnittivät huomiota poroelinkeinon konkreettisempaan huomioimiseen ja mm. putkilinjoihin ja aitaamiseen. Kokouksessa päätettiin, että kaavamääräyksiä täsmennetään poroelinkeinon näkökulmasta ja kaavaselostuksessa kuvataan tarkemmin määräysten tarkoitusta. Sovittiin, että konsultti toimittaa tarkistetut määräykset ja kaavaselostuksen tekstit työryhmän jäsenille kommentoitavaksi ja kommentointiaikaa annetaan viikko tarkistettujen tekstien saamisesta. Tekstit lähetettiin työryhmälle 17.9.2012 ja niistä pyydettiin kommentit viikon sisällä. Kemin-Sompion paliskunta ilmoitti kuitenkin 26.9.2012, että se ei ehdikään ottaa kantaa kaavaehdotuksen poroelinkeinoa koskeviin muutoksiin. Kaivos aiheuttaa este- ja häiriövaikutuksia sekä laidun- ja vasoma-aluemenetyksiä porotaloudelle. Osa kaivostoimintaan osoitetuista yleiskaavan EK-alueista otetaan kuitenkin käyttöön vaiheittain, jolloin vapaat alueet ovat porotalouden käytössä. Rikastushiekan läjitysaluetta (EK-4) tullaan käyttämään kaivostoimintaan vaiheittain siten, että kulloinkin vain osaa alueesta käytetään läjitystoimintaan ja muu alue on esimerkiksi porotalouden käytössä. Rikastushiekka-alueen ensimmäinen osa maisemoidaan, kun kolmas otetaan käyttöön, jolloin estevaikutus vähenee huomattavasti. Avolouhosalueella (EK-2) on kaksi erillistä malmialuetta (Loitso ja Pierkuli), joiden väliin jää noin 1,5 km leveä pohjois-eteläsuuntainen vapaa alue. Avokaivokset aidataan ihmisten ja eläinten turvallisuuden vuoksi. Näillä toimilla pyritään mahdollistamaan porojen luontaisen pohjois-eteläsuuntaisen laidunkierron jatkuminen. Osayleiskaavan yleismääräyksessä todetaan: Kaivosalueen, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Määräyksessä on esitetty tavoitellun kehityksen periaatteet asemakaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueen rakentamisen ja muun toteuttamisen tulee olla osayleiskaavamääräysten mukaista. Porotaloutta koskevan yleismääräyksen sanamuoto huomioitava korvataan sanalla turvattava.
Osayleiskaavassa on vielä erikseen täsmennetty, mitä porotalouden huomioiminen tarkoittaa: Porotalouden harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueiden aitaamistarpeeseen, voimajohdon, tien ja putkilinjojen yksityiskohtaisiin ratkaisuihin sekä metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Kaavaselostukseen on lisäksi kirjattu, että porotalouden kannalta on suositeltavaa, että esimerkiksi varsinaisen kaivosalueen ja rikastusalueen väliset putkilinjat toteutetaan niin, että muodostuu riittävän laajoja yhtenäisiä jaksoja, joilla putket kulkevat maan alla tai tasossa, jolloin porojen liikkumiselle ei aiheudu haitallisia esteitä. Kaavamääräyksiin lisätään viittaus kaavaselostuksen tarkennuksiin. Osayleiskaavan MP-, MPU- ja MPY-aluevaraukset määrittelevät alueet, joiden pääkäyttötarkoitus on metsä- ja porotalous. Nämä alueet kattavat laajat alueet kaivosalueen ympärillä. Määräysten mukaisesti ko. alueilla sallitaan metsä- ja porotalouden lisäksi vain virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. EK-alueille osoitettujen kaivostoimintojen aiheuttamia haittoja porotaloudelle pyritään lieventämään kaavan yleismääräyksillä, jotka koskevat koko kaava-aluetta. Porotalouden harjoittamisen tarpeet tulee huomioida kaava-alueen toteutuksessa. Metsätaloustoiminnassa tulee ottaa huomioon poronhoidon tarpeet koko osayleiskaava-alueella. Siksi metsätaloutta käsitellään kaavan yleismääräyksissä: metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi - - metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Hankkeen suunnitelmiin ei sisälly radioaktiivisten aineiden käsittelyä. Tällaista toimintaa ei myöskään ole sisällytetty hankkeen taannoiseen YVA-menettelyyn. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa ei kuitenkaan katsota mahdolliseksi antaa määräyksiä siitä, mitä malmeja kaivoksesta saa ottaa ja mitä ei. Näitä asioita ohjataan mm. kaivoslain ja ympäristönsuojelulain mukaisilla menettelyillä. Sama koskee vesien käsittelyä, kaivoksen ympäristöluvassa tullaan määrittelemään vesiensuojeluun liittyvät toimenpiteet ja raja-arvot. Lopuksi on todettava, että yleiskaava perustuu lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa on Sokliin osoitettu mm. kaivostoiminnan alueita sekä niihin liittyvänä ohjeellinen ratalinjaus, voimajohtolinjaus ja merkittävästi parannettava tieyhteys. Yleiskaavaehdotus on lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen ja täsmentää sen sisältöä. Kunnan tulee viranomaisena edistää maakuntakaavan toteuttamista. Lausunto merkitään tiedoksi. Paliskuntain yhdistys 16.11.2012 Kaavavalmistelussa on alusta lähtien ollut periaatteena, että porotalouden näkökohdat huomioidaan niin hyvin kuin mahdollista. Poronhoitolaissa ei määritellä, milloin tai miten paliskunnan edustajien kanssa on neuvoteltava. Lain hengen mukaisesti paliskunnan edustajat ovat olleet mukana osayleiskaavan suunnittelua ohjaavassa työryhmässä. Työryhmä on kokoontunut 20.1.2009 pidetyn aloituskokouksen jälkeen kuusi kertaa: 1.10.2009, 28.1.2010, 10.6.2010, 20.12.2011, 17.2.2012, 21.8.2012. Jokaisessa kokouksessa on käsitelty myös porotalouden asioita ja paikalla on ollut vähintään yksi Kemin-Sompion paliskunnan edustaja. Työryhmän jäsenillä on koko kaavaprosessin ajan ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. On myös huomioitava, että poronhoitolain 53 edellyttää neuvotteluja, mikäli valtion viranomainen suunnittelee valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä. Yleiskaavaa laatii kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Savukosken kunta, mikä tarkoittaa sitä, että kyseinen poronhoitolain pykälä ei koske yleiskaavoitusta eikä Savukosken kuntaa. Lisäksi poroelinkeinoon liittyvistä osayleiskaavaratkaisuista neuvoteltiin erikseen 10.6.2010 järjestetyssä tilaisuudessa. Kaikki paikalla olleet viisi Kemin-Sompion paliskunnan edustajaa allekirjoittivat kokouksen pöytäkirjan. Vastaava neuvottelu järjestettiin myös 5.11.2012, mutta Kemin-Sompion paliskunta perui yksipuolisesti tuon tilaisuuden. Tuo järjestyksessään toinen poronhoitolakiin viittaava neuvottelu oli varsinaisesti tarkoitus järjestää
mahdollisen ns. Venäjä-vaihtoehdon toteutuessa, mikä olisi tarkoittanut poroelinkeinon kannalta selvästi erilaista ratkaisua kuin kaavaluonnoksessa ja nykyisessä kaavaehdotuksessa esitetty. Kaivosalueen toiminnot olisivat sijoittuneet osin eri paikkoihin ja Venäjän rajalle asti olisi pitänyt rakentaa rata tai putki malminkuljetuksia varten. Tällöin neuvotteluasetelmakin olisi muuttunut. Kun paliskunta oli kuitenkin sitä mieltä, että ehdotusvaiheessa tulisi tällainen erillinen neuvottelu tästä huolimatta järjestää, sovittiin kunnanhallituksessa neuvottelun järjestämisestä. Kunnanhallitus päätti nähtävilleasettamisen ajankohdasta mm. sillä perusteella, että paliskuntien kanssa käytävä neuvottelu ajoittuisi samaan ajanjaksoon, jolloin kuullaan muitakin osallisia. Paliskunnan edustajat ovat olleet mukana myös osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 6.5.2009, Lapin ympäristökeskuksessa pidetyssä kaavaneuvottelussa 14.10.2009 sekä osayleiskaavan maastokäynnillä 1.- 2.9.2009. Osayleiskaavan viranomaisneuvotteluun 23.11.2012 kutsuttiin maakunnan liiton, kuntien ja valtion viranomaisten lisäksi Paliskuntain yhdistys, Kemin-Sompion paliskunta, Pohjois-Sallan paliskunta ja Oraniemen paliskunta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan neuvottelussa tuodaan esille mahdolliset valtakunnalliset ja tärkeät seudulliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet, valtion toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeät kysymykset sekä viranomaisten käsitykset tutkimusten ja selvitysten tarpeesta. Viranomaisneuvottelun jälkeen pidettiin erikseen vielä uusi poronhoitolain 53 :n mukainen neuvottelu. 21.8.2012 pidetyssä osayleiskaavan työryhmän kokouksessa paliskunnan edustajat kiinnittivät huomiota poroelinkeinon konkreettisempaan huomioimiseen ja mm. putkilinjoihin ja aitaamiseen. Kokouksessa päätettiin, että kaavamääräyksiä täsmennetään poroelinkeinon näkökulmasta ja kaavaselostuksessa kuvataan tarkemmin määräysten tarkoitusta. Sovittiin, että konsultti toimittaa tarkistetut määräykset ja kaavaselostuksen tekstit työryhmän jäsenille kommentoitavaksi ja kommentointiaikaa annetaan viikko tarkistettujen tekstien saamisesta. Tekstit lähetettiin työryhmälle 17.9.2012 ja niistä pyydettiin kommentit viikon sisällä. Kemin-Sompion paliskunta ilmoitti kuitenkin 26.9.2012, että se ei ehdikään ottaa kantaa kaavaehdotuksen poroelinkeinoa koskeviin muutoksiin. Osayleiskaavan yleismääräyksessä todetaan: Kaivosalueen, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Määräyksessä on esitetty tavoitellun kehityksen periaatteet asemakaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Alueen rakentamisen ja muun toteuttamisen tulee olla osayleiskaavamääräysten mukaista. Porotaloutta koskevan yleismääräyksen sanamuoto huomioitava korvataan sanalla turvattava. Osayleiskaavassa on vielä erikseen täsmennetty, mitä porotalouden huomioiminen tarkoittaa: Porotalouden harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi alueiden aitaamistarpeeseen, voimajohdon, tien ja putkilinjojen yksityiskohtaisiin ratkaisuihin sekä metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun. Porotalouden kannalta keskeistä on huolehtia alueen suunnittelussa ja toteutuksessa siitä, ettei poroille aiheuteta kohtuuttomia estevaikutuksia. Kaavaselostukseen on lisäksi kirjattu, että porotalouden kannalta on suositeltavaa, että esimerkiksi varsinaisen kaivosalueen ja rikastusalueen väliset putkilinjat toteutetaan niin, että muodostuu riittävän laajoja yhtenäisiä jaksoja, joilla putket kulkevat maan alla tai tasossa, jolloin porojen liikkumiselle ei aiheudu haitallisia esteitä. Kaavamääräyksiin lisätään viittaus kaavaselostuksen tarkennuksiin. Osayleiskaavan MP-, MPU- ja MPY-aluevaraukset määrittelevät alueet, joiden pääkäyttötarkoitus on metsä- ja porotalous. Nämä alueet kattavat laajat alueet kaivosalueen ympärillä. Määräysten mukaisesti ko. alueilla sallitaan metsä- ja porotalouden lisäksi vain virkistystä ja ulkoilua palveleva rakentaminen. EK-alueille osoitettujen kaivostoimintojen aiheuttamia haittoja porotaloudelle pyritään lieventämään kaavan yleismääräyksillä, jotka koskevat koko kaava-aluetta. Porotalouden harjoittamisen tarpeet tulee huomioida kaava-alueen toteutuksessa. Metsätaloustoiminnassa tulee ottaa huomioon poronhoidon tarpeet koko osayleiskaava-alueella. Siksi metsätaloutta käsitellään kaavan yleismääräyksissä: metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava porotalouden harjoittamisen tarpeet. Harjoittamisen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi - - metsänhoitotoimenpiteiden määrään ja laatuun.
Porotaloutta koskevan yleismääräyksen sanamuoto huomioitava korvataan sanalla turvattava. Hankkeen suunnitelmiin ei sisälly radioaktiivisten aineiden käsittelyä. Tällaista toimintaa ei myöskään ole sisällytetty hankkeen taannoiseen YVA-menettelyyn. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa ei kuitenkaan katsota mahdolliseksi antaa määräyksiä siitä, mitä malmeja kaivoksesta saa ottaa ja mitä ei. Näitä asioita ohjataan mm. kaivoslain ja ympäristönsuojelulain mukaisilla menettelyillä. Sama koskee vesien käsittelyä, kaivoksen ympäristöluvassa tullaan määrittelemään vesiensuojeluun liittyvät toimenpiteet ja raja-arvot. Kaavaehdotuksen AP-1-aluevaraus poistetaan kaavakartalta ja ko. alueen käyttötarkoitus muutetaan EK-1- alueeksi. EK-1-alueelle osoitetaan ohjeellinen kaivostoimintaan liittyvälle tilapäiselle asumiselle tarkoitettu alueen osa. Asemakaavoitettavan alueen ohjeellinen raja lisätään yleiskaavaan. Asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita osayleiskaavan alueella ovat rikastamo- ja murskaamorakennusten alueet osayleiskaavan EK-1- ja EK-2- alueilla, kaivostoimintaan liittyvän väliaikaisen asumisen alue EK-1-alueella sekä erillinen pumppaamo- ja käsittelylaitosrakennusten alue EK-4-alueella. Kaavaselostuksen kappaleeseen 4.1 lisätään puuttuvat maakuntakaavojen määräykset. Osayleiskaavan yleismääräykset on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 9.9. Ellei toisin mainita, yleismääräykset koskevat koko kaava-aluetta ja niissä määrätään porotalouden huomioimisesta kaivosalueen, radan, voimajohdon, merkittävästi parannettavan tien, putkilinjojen ja metsätalouden suunnittelussa ja toteutuksessa. Metsä- ja porotaloutta koskevia kaavamääräyksiä on käsitelty vielä erikseen kappaleessa 9.4. Lopuksi on todettava, että yleiskaava perustuu lainvoimaiseen maakuntakaavaan. Maakuntakaavassa on Sokliin osoitettu mm. kaivostoiminnan alueita sekä niihin liittyvänä ohjeellinen ratalinjaus, voimajohtolinjaus ja merkittävästi parannettava tieyhteys. Yleiskaavaehdotus on lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen ja täsmentää sen sisältöä. Kunnan tulee viranomaisena edistää maakuntakaavan toteuttamista. Lausunto merkitään tiedoksi.
MUISTUTUKSET Yhteisöt Keminkylän ja Sompion Lapinkylä yhdistys ry 7.11.2012 (muistutus saapunut 13.11.2012) Merkitään tiedoksi. Yhdistyksellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Lapin luonnonsuojelupiiri ry 15.11.2012 (muistutus saapunut 16.11.2012) Osayleiskaavaehdotus perustuu selvityksiin, jotka on laadittu kaivoksen YVA-menettelyn, radan YVA-menettelyn, voimajohdon YVA-menettelyn, Natura-arviointien sekä kaavan laatimisen yhteydessä. Selvityksiä on edelleen täydennetty viranomaislausuntojen ja yksityiskohtaisemman suunnittelun edellyttämällä tavalla vuosina 2011-2013. Selvitysaineisto on kattava ja riittävä osayleiskaavoituksen tarpeisiin. Selvitysaineiston perusteella on voitu riittävällä tavalla varmistaa, että lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitettu alueidenkäyttöperiaate on yleiskaavoituksenkin näkökulmasta toteutettavissa. Kaivos ja siihen liittyvät toiminnot eivät tule toteutumaan suoraan yleiskaavan perusteella. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja lupamenettelyissä tullaan suunnitelmia ja selvityksiä vielä täydentämään. kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksillä. Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään asemakaavoitusvaiheessa ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Kattava taimenen lisääntymisaluekartoitus on tehty ympäristölupahakemuksen lisäselvityksiin liittyen kesällä 2012. Tehdyissä selvityksissä on kuvattu Nuorttijoen merkitystä taimenen vaellus- ja lisääntymisalueena. Nuorttijoen merkitys mahdolliselle lohen palautusprojektille on selvityksissä tuotu esille. Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty sähkökoekalastuksia useana vuotena, ja koskialueiden kalaston koostumus on hyvin tiedossa. Sähkökoekalastus on standardoitu ja jo pitkään käytetty koekalastusmenetelmä, jolla saadaan kiinni kaikki virtavesissä esiintyvät kalalajit. Taimen ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava kalalaji. Soklin vaikutusalueen vedenlaatutietoa on täydennetty ja täydennetään v. 2012-13 useilla tutkimuskierroksilla ympäristölupahakemusta varten. Natura 2000 -alueet on osoitettu kaavassa Natura 2000 -verkostoon kuuluvina alueina sekä merkinnällä SL (luonnonsuojelualue). Muut suojeltavat luontokohteet on esitetty suojelumerkinnöillä s-1, s-2, luo-1 tai luo-2. Metsäja porotalousvaltaisia alueita MP, MPU ja MPY ei ole perusteltua muuttaa suojeltaviksi alueiksi. Selvitysten perusteella kaivostoiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan louhinnasta, malmin ja maiden lastauksesta, läjityksestä ja purkamisesta sekä kuljetuksista ja energian tuotannosta. Murskauksesta, jauhatuksesta ja rikastuksesta aiheutuvat pölypäästöt ovat hallittavissa ja pölynerotuslaitteiden ansiosta vähäisiä. Liikenteen aiheuttaman pölyämisen lisäksi merkittävin satunnainen pölypäästön lähde on rikastushiekka-allas. Ilmanpäästöjen kasvu on nykytilanteeseen verrattuna suuri, mutta sen vaikutukset jäävät alueellisesti suppeiksi. Ihmisten terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta kaivosalueen ilmanlaadun tasoa pystytään ohjaamaan niin, että ilmanlaatu on riittävän hyvä ihmisten terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta kaivosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Vesiensuojeluun liittyvät määräykset annetaan kaivoksen ympäristöluvassa. Alueen pohjavesiesiintymät on rajattu kaavakartalle. Pohjavesialueiden suojelusta säädetään vesilain 1. luvun 18 :ssä (pohjaveden muuttamiskielto) ja ympäristösuojelulain 8 :ssä (pohjaveden pilaamiskielto). Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on hyväksytty Lapin liitossa 25.11.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 30.3.2010 ja määrännyt sen maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti tulemaan voimaan
ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihemaakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 16.5.2012, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset. Osayleiskaavassa osoitettu ohjeellinen ratalinjaus ei kulje suojeluun varattujen alueiden kautta. Osayleiskaavaalueen merkinnät ja määräykset kohdistuvat rajatulle alueelle. Ratalinjaus perustuu Soklin lainvoimaiseen vaihemaakuntakaavaan. Lapin Vihreät 16.11.2012 Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri 18.11.2012 (muistutus saapunut 19.11.2012) Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on hyväksytty Lapin liitossa 25.11.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 30.3.2010 ja määrännyt sen maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Vaihemaakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 16.5.2012, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset. Osayleiskaavassa osoitettu ohjeellinen ratalinjaus ei kulje suojeluun varattujen alueiden kautta. Osayleiskaavaalueen merkinnät ja määräykset kohdistuvat rajatulle alueelle. Ratalinjaus perustuu Soklin lainvoimaiseen vaihemaakuntakaavaan. Luonnonsuojelu ja selvitykset: katso myös vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Porotalous, ks. myös vastine Kemin-Sompion paliskunnalle. Nuortin elinkautiset ry 13.11.2012 (muistutus saapunut 14.11.2012) Kaivoksen rakentaminen suunnitellaan ympäristölupahakemusta varten yksityiskohtaisesti hakemuksen edellyttämällä tavalla, ja on luonnollista, että YVA-vaiheessa ei kaikkia seikkoja ole vielä tarkoin määritelty. Lupahakemuksessa esitetään pitkäaikaisvaikutukset sekä kaivoksen sulkemissuunnitelma, sisältäen ennallistamisen,
maisemoinnin ja jälkihoidon. Soklin kaivos ei ole verrattavissa Talvivaaran kaivokseen mm. rikastusprosessin ja louhittavan malmin sisältämien haitta-aineiden osalta, ei myöskään Luoteis-Venäjällä sijaitsevaan lannoitetehtaaseen. Kalastotutkimuksia Nuortin ja Kemijoen vesistössä on jatkettu v. 2012. Sokli erämaana ry 16.11.2012 Soklin osayleiskaavaehdotus täyttää MRL 39 :ssä määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Kaavaehdotuksen suhdetta yleiskaavan sisältövaatimuksiin on kuvattu kaavaselostuksessa. Luonnonsuojelu ja selvitykset: katso vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Porotalous, ks. vastine Kemin-Sompion paliskunnalle. Yli-Kemin kalastusalue 16.11.2012 (muistutus saapunut 19.11.2012) Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty sähkökoekalastuksia useana vuotena, ja koskialueiden kalaston koostumus on hyvin tiedossa myös ns. vähäarvoisten kalalajien osalta. Viittaus vaikutuksiin lohen lisääntymiseen Kemijoella on tällä hetkellä lähinnä teoreettinen asia, johon ei voi ottaa kantaa. Yksityiset Aaltonen Reija ja Pulska Mika 15.11.2012 (muistutus saapunut 16.11.2012) Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty vesistöjen pohjaeläin- ja pintalevästöselvityksiä. Vesistöjen poikastuotantoa on selvitetty useina vuosina sähkökoekalastuksin. Nuorttijoen merkitys vaeltavalle järvitaimenelle on selvityksissä tuotu esille samoin kuin lohen mahdollinen palautushanke. Luonnonsuojelu ja selvitykset: katso myös vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Porotalous: ks. myös vastine Kemin-Sompion paliskunnalle. Cuenod Severine 16.11.2012
Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Kattava taimenen lisääntymisaluekartoitus on tehty ympäristölupahakemuksen lisäselvityksiin liittyen kesällä 2012. Tehdyissä selvityksissä on kuvattu Nuorttijoen merkitystä taimenen vaellus- ja lisääntymisalueena. Nuorttijoen merkitys mahdolliselle lohen palautusprojektille on selvityksissä tuotu esille. Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty sähkökoekalastuksia useana vuotena, ja koskialueiden kalaston koostumus on hyvin tiedossa. Sähkökoekalastus on standardoitu ja jo pitkään käytetty koekalastusmenetelmä, jolla saadaan kiinni kaikki virtavesissä esiintyvät kalalajit. Taimen ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava kalalaji. Eskelinen Kirsi 16.11.2012 Katso vastine Lapin luonnonsuojelupiirin lausuntoon. Katso vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Flöjt Lasse 15.11.2012 Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Hofslgare Sonja 15.11.2012 Merkitään tiedoksi. Kaikilla Savukosken kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Hofslgare Sonja, Stammler Florian ja Weslin Heini 16.11.2012 Kattava taimenen lisääntymisaluekartoitus on tehty ympäristölupahakemuksen lisäselvityksiin liittyen kesällä 2012. Erillinen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi kaivoksen vaikutuksista mm. järvitaimenelle valmistui 2013. Tehdyissä selvityksissä on kuvattu Nuorttijoen merkitystä taimenen vaellus- ja lisääntymisalueena. Nuorttijoen merkitys mahdolliselle lohen palautusprojektille on selvityksissä tuotu esille. Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty sähkökoekalastuksia useana vuotena, ja koskialueiden kalaston koostumus on hyvin tiedossa. Sähkökoekalastus on standardoitu ja jo pitkään käytetty koekalastusmenetelmä, jolla saadaan kiinni kaikki virtavesissä esiintyvät kalalajit. Taimen ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava kalalaji.
Kaitala Arja ja Pyhäjärvi Tanja 16.11.2012 Katso vastine Lapin luonnonsuojelupiirin lausuntoon. Katso vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Kiprianoff Hanna 16.11.2012 Soklin kaivos ei ole verrattavissa Talvivaaraan mm. malmin laadun ja louhintatekniikan osalta. Luonnonsuojelu ja selvitykset: katso myös vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Kostilainen Hannu 14.11.2012 Soklin kaivoshankkeen selvityksissä on tehty Nuorttijoella myös pohjaeläinselvityksiä, joissa katkan esiintyminen on tullut esiin sikäli kun sitä on esiintynyt. Nuorttijoen vesistön merkitys taimenen lisääntymisalueena on tuotu selvästi esille kaivoshankkeeseen liittyvissä selvityksissä. Myös Nuorttijoen merkitys mahdolliselle lohen palautusprojektille on selvityksissä tuotu esille. Vesistön kannalta haitallisia aineita sisältävät jäte- ja kuivatusvedet käsitellään ennen niiden vesistöön johtamista. Soklin kaivos ei ole verrattavissa Talvivaaran kaivokseen mm. louhittavan malmin sisältämien haitta-aineiden osalta. Martin Mika ja Martin Heidi 15.11.2012 (muistutus saapunut 16.11.2012) Katso vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Moilanen Pertti 17.11.2012 Kaivos tulee aiheuttamaan fosforikuormitusta Kemijoen yläosalla, vaikka jätevedet puhdistetaankin, mutta Itämereen tai edes Perämereen vaikutukset eivät tule ulottumaan. Fosfori on aine, joka pidättyy sedimentoitumalla vesitöissä ja poistuu osin kierrosta. Katso myös vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Näätänen Marjatta 16.11.2012 Merkitään tiedoksi. Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 39. Muistutuksessa mainitut maakuntakaavan sisältövaatimukset on huomioitu laadittaessa maakuntakaavaa, joka puolestaan on ollut ohjeena laadittaessa osayleiskaavaa. Katso myös vastine Lapin luonnonsuojelupiirin lausuntoon. Katso myös vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Oker-Blom Angela 16.11.2012
Soklin kaivos ei ole verrattavissa Talvivaaraan mm. malmin laadun osalta, Soklin malmissa ei ole happamoitumisherkkyyttä eikä siitä johtuen riskiä haitallisten aineiden vapautumiseen. Katso myös vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Perttunen-Nio Helinä ja 7 muuta henkilöä 16.11.2012 Katso vastine Kemin-Sompion paliskunnan lausuntoon. Pohjola Ilona 15.11.2012 (muistutus saapunut 17.11.2012) Katso vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Sippel Ulrike 16.11.2012 Merkitään tiedoksi. Katso vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Sjöman Harri 12.11.2012 ja 15.11.2012 (muistutukset saapuneet 12.11.2012 ja 16.11.2012) Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset esimerkiksi alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Kattava taimenen lisääntymisaluekartoitus on tehty ympäristölupahakemuksen lisäselvityksiin liittyen kesällä 2012. Tehdyissä selvityksissä on kuvattu Nuorttijoen merkitystä taimenen vaellus- ja lisääntymisalueena. Nuorttijoen merkitys mahdolliselle lohen palautusprojektille on selvityksissä tuotu esille. Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty sähkökoekalastuksia useana vuotena, ja koskialueiden kalaston koostumus on hyvin tiedossa. Sähkökoekalastus on standardoitu ja jo pitkään käytetty koekalastusmenetelmä, jolla saadaan kiinni kaikki virtavesissä esiintyvät kalalajit. Taimen ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava kalalaji. Stammler Florian 16.11.2012 Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään asemakaavoitusvaiheessa ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin.
Sykkö Tuula 15.11.2012 (muistutus saapunut 16.11.2012) Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään asemakaavoitusvaiheessa ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin. Kattava taimenen lisääntymisaluekartoitus on tehty ympäristölupahakemuksen lisäselvityksiin liittyen kesällä 2012. Tehdyissä selvityksissä on kuvattu Nuorttijoen merkitystä taimenen vaellus- ja lisääntymisalueena. Nuorttijoen merkitys mahdolliselle lohen palautusprojektille on selvityksissä tuotu esille. Soklin kaivoksen vaikutusalueella on tehty sähkökoekalastuksia useana vuotena, ja koskialueiden kalaston koostumus on hyvin tiedossa. Sähkökoekalastus on standardoitu ja jo pitkään käytetty koekalastusmenetelmä, jolla saadaan kiinni kaikki virtavesissä esiintyvät kalalajit. Taimen ei ole tässä suhteessa mitenkään poikkeava kalalaji. Urpio Merja 15.11.2012 (muistutus saapunut 16.11.2012) Katso vastine Lapin Luonnonsuojelupiiri ry:n muistutukseen. Weslin Heini ja Niemenmaa Artu 16.11.2012 Muiden lajiryhmien osalta tehdään tarvittaessa tarkentavat selvitykset alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Esimerkiksi uivelon kohdalla mahdolliset pesäpaikat selvitetään asemakaavoitusvaiheessa ja tarvittaessa menetettyjä pesäpaikkoja voidaan kompensoida sijoittamalla pönttöjä lähiympäristön sopiviin elinympäristöihin.